Käräjä- ja hovioikeutta arvosteltu pakkokeinolain ristiriitaisesta soveltamisesta

19.4.2001

Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen mielestä Jyväskylän käräjäoikeus ja Vaasan hovioikeus eivät menetelleet asianmukaisesti päätöksissään, jotka kohdistuivat tuomiotaan vangittuna odottaneeseen henkilöön. Arvosteluun johtivat poikkeavuudet tuomioistuinten tavassa soveltaa pakkokeinolakia.

Jyväskylän käräjäoikeus oli 5.7.2000 antamassaan päätöksessä tulkinnut pakkokeinolakia siten, että törkeästä huumausainerikoksesta syytettynä ollut henkilö joutui asiansa pääkäsittelyn jälkeen odottamaan kansliapäätöksenä annettavaa tuomiota edelleen vangittuna. Tuomio oli tarkoitus antaa viikon kuluttua pääkäsittelystä. Syytetty kanteli asiasta Vaasan hovioikeuteen, joka puolestaan 7.7.2000 kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja määräsi, että syytetty on heti päästettävä vapauteen. Menettelyn seurauksena syytetyn hovioikeuteen tekemää varsinaista valitusta ei ole vieläkään päästy käsittelemään, koska syytettyä ei ole saatu haastettua hovioikeuden pääkäsittelyyn.

Oikeuskanslerinvirastoon asia tuli tutkittavaksi Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitokselta. Syynä tähän oli syytetyn neljä kuukautta vapauttamisensa jälkeen poliisilaitokselle tekemä rikosilmoitus. Siinä poliisia pyydettiin tutkimaan, olivatko Jyväskylän käräjäoikeuden jäsenet syyllistyneet virkarikokseen määrätessään ilmoituksen tekijän pitämisestä edelleen vangittuna, vaikka tuomiota asiassa ei vielä ollut annettu.

Käräjäoikeus oli apulaisoikeuskanslerille antamansa selvityksen mukaan soveltanut päätöksessään pakkokeinolaissa olevaa pykälää tuomitun vangitsemisesta. Sen mukaan jo tuomitun vangittuna pitämistä voidaan jatkaa, jos odotettavissa oleva tuomio tulee olemaan vähintään kaksi vuotta vankeutta. Vaasan hovioikeus oli toisaalta katsonut, ettei tuomitun vangitseminen ollut käräjäoikeuden soveltaman lainkohdan (pakkokeinoL 1:26) perusteella mahdollista, koska vastaajaa ei ollut vielä tuomittu rangaistukseen.

Apulaisoikeuskansleri katsoo asiaa koskevassa päätöksessään, että kummankin tuomioistuimen kannasta poiketen tilanteeseen olisi pitänyt soveltaa pakkokeinolain säännöstä (1:23), joka koskee vangittuna pitämistä pääkäsittelyn peruuttamisen ja lykkäämisen yhteydessä. Säännöksen soveltuminen tapaukseen perustui siihen, että kyseessä oli eräänlainen asian käsittelyn lykkääminen, kun kansliatuomion antamista odotettiin.

Kyseisen säännöksen tämänkaltainen tulkinta on apulaisoikeuskanslerin muista hovioikeuksista saamien tietojen mukaan nykyisen käytännön mukainen, joskaan tilanteeseen ei ole olemassa selkeää säännöstä. Pakkokeinolakia ollaan parhaillaan tältä osin uudistamassa.


Lisätietoja:
Esittelijäneuvos Marja-Leena Arjola, puh. 09 160 3939

Päätös (18.4.2001, dnro 24/31/00) on tilattavissa kirjaamosta, puh. 09 160 3950

« Takaisin