Oikeuskansleri moittii KELAA opintotukien takaisinperinnän toimeenpanossa

11.7.2000

Oikeuskansleri Paavo Nikula on antanut ratkaisunsa keväällä 2000 tehtyihin opintotuen takaisinperintää koskeviin kanteluihin. Oikeuskansleri arvostelee Kansaneläkelaitoksen toimintaa uusien opintotuen takaisinperintäsäännösten toimeenpanossa ja uusista säännöksistä tiedottamisessa. Opetusministeriön on huolehdittava, että taloudellisesti ankaraan takaisinperintään liittyviä lisäseuraamuksia lainmuutoksella poistetaan.

Kansaneläkelaitoksen menettelyn laillisuutta opintotuen takaisinperinnässä pyysi tutkimaan 24 kantelun tehnyttä opiskelijaa. Lisäksi opetusministeriö pyysi oikeuskanslerin lausuntoa siitä, loukkaavatko opintotukilain uudet takaisinperintäsäännökset opiskelijoiden perusoikeuksia.

Ei perusoikeusloukkauksia

Opintotuen takaisinperintä ei loukkaa opiskelijoiden perustuslaissa turvattua omaisuuden suojaa. Opiskelijalla on ensinnäkin opintotukilain mukaiset mahdollisuudet säilyttää opintotukikuukaudet ja selvitä takaisinmaksusta kuukausikohtaisten opintorahojen palautuksella, mutta asia on hoidettava saman vuoden aikana. Lainmuutoksella on palautukselle myönnetty vuoden 1999 osalta lisäaikaa. Omia tulojaan ja nostamiaan opintotukia täsmällisesti seuraava opiskelija ei näin lainkaan joudu tekemisiin opintotukilain takaisinperintäjärjestelmän kanssa.

Opintotuen jälkikäteistä takaisinperintää koskeva opintotukilain 27§:n 4momentti on taloudellisesti ankara. Opiskelijan koko vuoden verotettavia tuloja verrataan hänen samana vuonna nostamiinsa opintotukiin. Vapaan tulon ylittävä rahamäärä peritään 6000 markan jälkeen täysimääräisesti takaisin. Vasta takaisinperintäpäätöksen yhteydessä on monelle opiskelijalle selvinnyt, että vuoden 1998 lainmuutoksen jälkeen takaisinperintä ei kohdistukaan yksittäisten kuukausien opintotukiin, vaan takaisinperintä perustuu opiskelijan koko vuoden verotettaviin tuloihin ja hänen nostamiin opintotukiin. Takaisinperinnän kattona on koko vuonna nostetun opintotuen yhteismäärä. Liikaa nostetun opintotuen takaisinperinnälle on kuitenkin opintotukilaissa säädetty laillinen perusta. Myös muihin samantyyppisiin sosiaaliturvaetuuksiin sisältyy lain säännös liikaa nostetun etuuden takaisinperinnästä.

Opintotuen takaisinperintään liittyvien opintotukikuukausien menettämisen ja takaisinperittävään määrään lisättävän seitsemän prosentin koron yhteisvaikutukset ovat oikeuskanslerin mukaan perusoikeuksien kannalta ongelmallisia. Muutoinkin taloudellisesti ankaraan opintotuen takaisinperintään ei tulisi lain mukaan määräytyvän koron ohella liittää muita opiskelijan taloudelliseen asemaan vaikuttavia seuraamuksia. Myös takaisinperinnän kohteeksi joutuville opiskelijoille tulisi taata yhtäläiset mahdollisuudet saada opiskeluaan varten opintotukea opintotukilaissa säädetyn enimmäisajan. Oikeuskansleri edellyttää, että opetusministeriö selvittää, onko asianmukaista, että liikaa ansiotuloja saaneet menettävät opintotukensa ohella myös lain mukaisia opintotukikuukausiaan.

Yhteisistä varoista maksettavan opintorahan ja asumislisän tarkoituksena on perustuslain 16§:n mukaisesti(sivistykselliset oikeudet)turvata kaikille opiskelijoille varallisuudesta riippumattomat yhtäläiset perusmahdollisuudet opiskeluun. Lailla voidaan säätää opiskelijan oikeudesta opintotukeen, jos hänen muut tulonsa ylittävät laissa säädetyn vapaan tulon määrän samoin kuin jo nostetun ylimääräisen opintotuen takaisinperinnästä.

KELA:lle moitteita lain toimeenpanosta ja lainmuutoksista tiedottamisesta

Uusien säännösten mukaisesti takaisin perittävä opintotuki on ensimmäisen 6000 markan jälkeen kokonaan tulosidonnainen ja liikaa nostettu tuki peritään täysimääräisesti takaisin. Sen vuoksi kenenkään opiskelijan edun mukaista ei ole päästää opintotukea takaisinperintään. Siitä huolimatta 1998 takaisinperintäpäätöksiä tehtiin yli 22000, mikä ylitti lainmuutoksen yhteydessä arvioidun määrän yli nelinkertaisesti. Kansaneläkelaitos oli antanut kaikille opiskelijoille kirjallista informaatiota lainmuutoksista, erityisesti uudesta vuositulojärjestelmästä ja omien ansiotulojen ajantasaisen seurannan tärkeydestä. Vuoden 1998 opintotukiuudistuksen ydinsisältö oli kuitenkin jäänyt huomattavalle osalle opiskelijoista epäselväksi. Näin oli käynyt erityisesti aikaisempaan opintotukijärjestelmään tottuneille opiskelijoille.

Opintotukiuudistuksen tiedotuksen ja opastuksen suurimpia puutteita oli se, että opintotuen nostovuonna tapahtuvan vapaaehtoisen peruuttamisen tai takaisinmaksun ja toisaalta Kansaneläkelaitoksen jälkikäteisvalvontaan perustuvan opintotuen takaisinperinnän taloudellisesti dramaattiset erot olivat jääneet epäselviksi, eivätkä opiskelijat osanneet reagoida opintotukensa ylityksiin ajoissa. Vuodenvaihteen jälkeen kysymys ei enää ollut yksittäisten kuukausien opintotukien palauttamisesta, vaan koko vapaan vuositulon ylittänyt rahamäärä perittiin takaisin korkoineen.

Opintotukiuudistuksen voimaantulovuoden 1998 ennakoitua selvästi ylittäneet opintotukien takaisinperintämäärät ja markkamääriltään suurien takaisinperintäpäätösten vaikutukset yksittäisten opiskelijoiden toimeentuloon on yksi vakava esimerkki siitä, että lain kohderyhmänä olevien kansalaisten on saatava oikea-aikaista, riittävää ja selkeätä tietoa heidän perustoimeentuloaan koskevista taloudellisista etuuksista. Lain pääsäännön mukaisesti menetellen vältettävissä olleet opintotuen takaisinperinnät olivat aiheuttaneet huomattavaa lisätyötä myös lain täytäntöönpanosta huolehtiville viranomaisille.

Oikeuskansleri piti yleisen hallintomenettelyn kannalta sopimattomana sitä, että Kansaneläkelaitos oli asiaa etukäteen selvittämättä lähettänyt opintotuen takaisinperintäehdotuksen kaikille opintonsa kesken vuotta aloittaneille tai päättäneille ansiotuloja saaneille opiskelijoille. Jos opiskelija ei ajoissa reagoinut päätösesitykseen, siitä tuli täytäntöönpanokelpoinen takaisinperintäpäätös. Joissakin tapauksissa päätöksen perusteettomuus oli todettu vasta täytäntöönpanovaiheessa ja vakuutusoikeus oli joutunut poistamaan perusteettoman päätöksen. Ennen takaisinperintätoimiin ryhtymistä opiskelijoiden olisi voitava esittää lain vaatima selvitys siitä, ovatko ansiotulot opiskelun ajalta vai opiskeluajan ulkopuolelta. Takaisinperintäehdotuksen lähettäminen "automaattisesti" kaikille - siis myös kaikin tavoin lain mukaisesti toimineille - ei ole hyväksyttävää hallintomenettelyä.

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Risto Hiekkataipale, puh. 09 160 3757

Päätös on tilattavissa kirjaamosta, puh. 09 1603950

« Takaisin