Yhdenvertainen oppilashuolto ei toteudu

30.1.2012

Oppilashuolto ei edelleenkään toteudu riittävästi ja yhdenvertaisuuden edellyttämällä tavalla, toteaa oikeuskansleri Jaakko Jonkka. Oppilashuollon asianmukainen toteutuminen vaatii nykyistä velvoittavampia ja täsmällisempiä säännöksiä.

Oppilashuoltoa koskevista palveluista on säädetty useassa eri laissa. Oppilashuollon riittävä ja yhdenmukainen toteutuminen on kangerrellut vuosien ajan eikä asiasta vastaava opetus- ja kulttuuriministeriö ole pystynyt kertomaan ajankohtaa, jolloin asia korjaantuu.

Informaatio-ohjaus ei toimi

Perusopetuslain mukaan oppilashuollolla tarkoitetaan niitä seikkoja, joiden tulee toteutua, jotta oppilas voi asianmukaisesti nauttia hänelle kuuluvasta perusopetuksesta. Näitä ovat muun muassa oppilaan sosiaalinen hyvinvointi, koulun tarjoaman ravinnon riittävyys, rauhallinen oppimisympäristö ja turvallisuus. Oppilashuoltoa ohjaa valtio ja sitä toteuttavat opetusta järjestävät kunnat.

Valtio on sivistys- ja opetustoimen alalla käyttänyt informaatio-ohjausta. Tämä tarkoittaa sitä, että valtio tuottaa kunnille sellaista tietoa, joka auttaa niitä kehittämään oman toimintansa vaikuttavuutta ja tuottavuutta. Informaatio-ohjaus ei ole sitovaa, vaan kunnat voivat joko noudattaa ohjausta tai jättää noudattamatta. Tutkimusten mukaan todellista ja vaikuttavaa parannusta oppilashuollon tilaan ei ole käytetyllä menetelmällä vuosien saatossa saavutettu. Oppilashuollon tila vaihteleekin kunnittain.

Tehokas valvonta mahdotonta

Nykyisessä perusopetuslaissa ei ole säädetty mitään siitä, miten laissa säädetyn ja koulujen opetussuunnitelmiin sisältyvän oppilashuollon toteutumista seurataan ja valvotaan. Väljä lainsäädäntö ja valvontaa koskevat lainsäädäntöpuutteet vaikeuttavat tehokkaan valvonnan toteuttamista. Valvonnan tehokkuus edellyttää selkeästi mitattavan tavoitteen lisäksi valvontaa suorittavan viranomaisen käyttöön riittävän järeitä keinoja.

Kunnilta puuttuu halu parantaa oppilashuoltoa

Merkittävä osa kunnista on jo pitkään hoitanut oppilashuoltoa ilman riittävää henkilökuntaa. Valtio on useaan kertaan tehostanut ohjausta antamalla toimintaan tarvittavaa rahoitusta ja lisännyt näin kuntien mahdollisuutta panostaa asiaan. Esimerkiksi terveystarkastuksia koskevan asetuksen perusteella kuntien peruspalvelujen valtion osuuksia nostettiin tarvittavan henkilökunnan rekrytoimiseksi yhteensä 18,5 miljoonalla eurolla. Vuonna 2011 vain 36 prosentilla terveyskeskuksista oli terveystarkastusten tekemiseen annetun ohjeen mukainen määrä lääkäreitä. Lähes kolmasosa kunnista käytti toimintaan saadut rahat johonkin muuhun tarkoitukseen kuin lailla säädettyjen kouluterveystarkastusten asianmukaiseen toteuttamiseen.

Kunnat voivat niille säädetyn itsehallinnon perusteella pitkälti päättää siitä, mihin käytettävissä olevat varat suunnataan. Valtiolta tuleva ohjaus ja tiettyyn käyttötarkoitukseen sitomaton rahoitus ei sido kuntia. Kuntien palvelurakenne muodostuu siis sellaiseksi kuin kunnan poliittinen toiminta sen muovaa.

Varhaista puuttumista syrjäytymisen ehkäisemiseksi

Oppilashuolto on yksi varhaisen puuttumisen keinoista. Viime vuosina on puhuttu lasten ja nuorten psyykkisestä pahoinvoinnista ja on esittely arvioita, että jopa 20 prosenttia heistä kärsii mielenterveyden häiriöistä. Tästäkin syystä olisi nykyistä tehokkaammin varmistettava se, että ne tavoitteet joihin oppilashuollon avulla pyritään, toteutuisivat myös käytännössä. Uskottavuuden kannalta on olennaista, että oppilashuollon tarpeet ja käytettävissä olevat resurssit sovitetaan yhteen niin, että tavoitteiden ja käytännön välille ei jää kuilua.

Julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus opetuksen ja muiden peruspalveluiden saamiseen. Oikeuskanslerin mukaan oppilashuollon vuosikausia jatkunut epätyydyttävä tilanne on perusoikeusnäkökulmasta kestämätön.

 

Esittelijä:
Vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Outi Kauppila, puh. 09 160 23948 tai sähköposti etunimi.sukunimi@okv.fi

Päätös (dnro OKV/6/50/2011, 30.1.2012)

 

« Takaisin