Hätäkeskusuudistuksen johtamisessa puutteita

21.3.2011

Hätäkeskusuudistuksen johtaminen ja valvominen sekä ministeriötasolla että Hätäkeskuslaitoksen sisällä oli uudistuksen alkuvaiheessa liian heikkoa. OikeuskansleriJaakko Jonkanmukaan uudistuksessa olisi edellytetty ainakin toiminnan alkuvaiheessa riittävän tiukkaotteista seurantaa ja uudistuksen perusteellisempaa sisäänajamista. Osa alkuvaiheen ongelmista kärjistyi, koska kattava seuranta- ja valvontajärjestelmä puuttui. Ongelmiin olisi voitu puuttua aikaisemmin ja valvonnasta saatuja tietoja olisi voitu hyödyntää toiminnan kehittämisessä, jos tietoa olisi heti uudistuksen alusta alkaen ollut saatavilla.

Hätäkeskusuudistus käynnistyi vuonna 2001 ja siinä yhdistettiin pelastustoimen kunnalliset hätäkeskukset, poliisin hälytyskeskukset sekä sosiaali- ja terveystoimen kiireellisten ilmoitusten vastaanotto valtion ylläpitämiin hätäkeskuksiin. Tavoitteena oli, että hätäkeskuksissa olisi ympäri vuorokauden riittävästi henkilöstöä, jotta hätäkeskuspalvelut voitaisiin taata turvatusti koko väestölle ajankohdasta riippumatta. Hätäkeskustoimintaa hoitaa sisäasiainministeriön alainen Hätäkeskuslaitos, jonka toiminnallisesta ohjauksesta vastaa sisäasiainministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on seurannut Hätäkeskuslaitoksen toimintakykyä omana aloitteenaan vuodesta 2008.

Oikea avuntarpeen tunnistaminen

Hätäkeskuksen tehtävä on vastaanottaa hätäpuheluita ja lähettää riittävän nopeasti oikeanlaista apua paikalle. Oikeuskanslerin mielestä tässä on keskeistä päivystäjien koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi tehtävien käsittelyä ohjaava pelastus-, poliisi- sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten antama ohjeistus. Hätäpuheluiden käsittelyä koskeva ohjeisto rakentuu avainsanoihin, joiden avulla hätäkeskuspäivystäjä hätäilmoituksesta saamiensa tietojen perusteella arvioi avun tarpeen ja viranomaisen, jolle tehtävä kuuluu. Tämän jälkeen päivystäjän pitää vielä määritellä tehtävän kiireellisyys ja ottaa arvioinnissaan huomioon käytettävissä olevien hälytysyksiköiden riittävyys ja oikeanlainen jakaminen.

Oikeuskanslerin mukaan avuntarpeen oikea tunnistaminen ei voine onnistua täysin kategorisesti puhelussa ilmeneviä hätätilannetta kuvaavia sanoja avainsanalistaan vertaamalla eikä hätäkeskuspäivystäjien käyttämää ohjeistoa voi tehdä täysin aukottomaksi. Mitä vähemmän päivystäjällä on tietyn toimialan ammatillista osaamista, sitä enemmän hän on kyseisen toimialan ohjeistuksen ja sen mekaanisen seuraamisen varassa. Eri toimialojen tehtävien tunnistaminen ja arvioiminen edellyttää erilaista osaamista, esimerkiksi kiireellisen poliisiasian tarpeen tunnistaminen ja arvioiminen verrattuna lääketieteellisen tehtävään ja sen kiireellisyyden arviointiin. Oikeuskanslerin mielestä hätäkeskukseen tulevien puheluiden käsittely ei pitäisi olla liian kaavamaista. Tämä käy ilmi myös oikeuskanslerin arvioimasta tapauksesta, jossa hätäkeskuspäivystäjän ja hätäilmoituksen tehneen lääkärin arviot tarvittavasta avusta olivat erilaiset.

Oikeuskanslerilla käytössään olleesta aineistosta käy ilmi, että erityisesti uudistuksen alkupuolella yhteistyöviranomaisten ohjeistus oli hyvin eritasoista ja joiltakin osin se puuttui kokonaan. Ohjeistuksen laadulla ja riittävyydellä on merkitystä paitsi avun tarpeen tunnistamisen myös hätäkeskuspäivystäjien oikeusturvan kannalta, koska he voivat joutua virkavastuun alaisena tekemään ratkaisuja tilanteessa, jossa ohjeistus ei ole riittävää tai sitä ei ole.

Päivystäjät ja koulutus

Hätäkeskuslaitoksen ongelmana on ollut toiminnan alusta lähtien henkilöstön riittävyys ja vaihtuvuus. Tämä on vaivannut erityisesti Helsingin hätäkeskusta. Uudistusta valmisteltaessa ei osattu arvioida henkilöstön tarvetta riittävän tarkasti. Valmistelussa ei myöskään osattu ottaa huomioon toimintaympäristössä vaikuttavia muuttujia, kuten sitä miten paljon matkapuhelimien määrän kasvu lisää hätäkeskuksiin tulevien puheluiden määrää. Tilannetta on pyritty korjaamaan kouluttamalla lisää päivystäjiä. Koska hätäkeskuspäivystäjäkoulutus kestää 1,5 vuotta, ei lisäkurssien järjestämisellä ole voitu pikaisesti vastata päivystyshenkilöstön lisätarpeeseen.

Päivystäjien keskeisen työkalun, yhteisen tietojärjestelmän saaminen hätäkeskuksille on kangerrellut pahoin. Tämän seurauksena hätäkeskuksissa on ollut yhtä aikaa käytössä eri tietojärjestelmiä ja niiden versioita. Oikeuskanslerin mukaan keskeisestä roolistaan huolimatta tietojärjestelmien kehittämiseen ei ole ohjattu tarpeeksi resursseja.

Jatkuvaa muutosta

Oikeuskansleri on seurannut hätäkeskusuudistuksen toteuttamista ja Hätäkeskuslaitoksen toimintaa usean vuoden ajan. Oikeuskanslerin saamien selvitysten perusteella uudistuksen toteuttaminen ei ole sujunut ongelmitta. Laillisuusvalvojana oikeuskanslerin tehtävänä on tarkastella asiaa siltä kannalta, toimiiko oikeuskanslerin valvontavaltaan kuuluva taho lainmukaisesti ja täyttääkö se velvollisuutensa. Oikeuskansleri toteaa päätöksessään, että ei ole perusteita katsoa, että Hätäkeskuslaitos olisi laiminlyönyt laissa säädetyn tehtävänsä hätäkeskuspalveluiden tuottamisessa, vaikka sen toiminta yksittäisissä hälytystilanteissa on antanut aihetta arvosteluun.

Hätäkeskuslaitos on koko olemassaolonsa ajan ollut muutoksessa. Tälläkin hetkellä on meneillään erinäisiä hankkeita, jotka koskeva muun muassa Hätäkeskuslaitoksen johtamis- ja hallintomallia, tietotekniikkaa, toimitiloja ja hätäliikenteen ohjaamista keskusten yhdistyessä sekä päivystystoiminnan ja viranomaistoiminnan yhdenmukaistamista. Toteutuksessa olevien uudistusten ja muutosten käytännön vaikutukset eivät ole vielä tiedossa. Oikeuskanslerin mukaan Hätäkeskuslaitoksen toimintakyky tulevaisuudessa jää siten nähtäväksi.

Esittelijä:
Esittelijäneuvos Marjo Mustonen, puh. 09 160 23934 tai sähköposti etunimi.sukunimi@okv.fi

Anonymisoitu päätös (dnro OKV/11/50/2008, 21.3.2011)

« Takaisin