Apulaisoikeuskansleri: Huostaanotettujen lasten perusopetus toteutuu puutteellisesti

6.9.2005

Apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkan mukaan kuntien tavoissa huolehtia laitoksiin ja perhekoteihin sijoitettujen lasten perusopetuksesta on selkeitä puutteita ja ongelmia, vaikka yleisesti ottaen perusopetus näyttääkin toteutuvan lain edellyttämällä tavalla. Erityisesti ongelmia löytyi kotiopetuksena toteutetusta perusopetuksesta. Jonkka perää kunnilta, opetusministeriöltä ja lääninhallituksilta toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.

Apulaisoikeuskansleri otti asian tutkittavakseen julkisuudessa olleen tiedon perusteella (Turun Sanomat 14.3.2004). Tiedon mukaan yhä useampi huostaanotettu lapsi ei käy normaaliin tapaan koulua, vaan opiskelee kotiopetuksessa sijoituspaikassaan. Useimmiten sijoituspaikkana on perhekoti tai lastensuojelulaitos.

Kunnilta selvitykset

Opetusministeriöltä pyydettiin asiasta selvitystä ja lausuntoa. Ministeriö lähetti lääninhallituksille kyselyn, jossa tilannetta haluttiin selvittää lääneittäin. Lääninhallitukset lähettivät yhteensä 456 kunnalle kyselyn, johon 346 kuntaa vastasi. Kysely lähetettiin myös perhekoteihin ja laitoksiin, jotka vastasivat kuntia aktiivisemmin.

Selvitysten mukaan sijoitettujen lasten oikeus perusopetukseen oli toteutettu monin eri tavoin

valtaosan saadessa opetusta peruskoulussa. Selvityksistä kävi toisaalta apulaisoikeuskanslerin mukaan ilmi myös huolestuttavia tietoja eräistä systemaattisista ongelmista erityisesti kotiopetuksena toteutettavassa opetuksessa.

Kunta, johon sijaishuolto on järjestetty on voinut kokonaan kieltäytyä huostaanotetun lapsen opetuksen järjestämisvastuusta. Seurauksena on ollut laadultaan hyvin eritasoisia kotiopetusjärjestelyjä. Kotiopetuksen tuntimäärät näyttivät selvitysten perusteella olleen selvästi pienempiä kuin normaalin opetuksen. Tuntijakoasetuksen mukaisia viikkotuntimääriä ei aina noudatettu, eikä opetushenkilöstö aina täyttänyt kelpoisuusvaatimuksia.

Osalla kunnista ei selvitysten mukaan aina ollut valmiuksia kohdata sosiaalisista ja psyykkisistä vaikeuksista kärsiviä lapsia ja järjestää heille opetusta. Oppilas on voitu lomauttaa, määrätä sairaslomalle tai määritellä ettei hän ole koulukuntoinen. Näissä tilanteissa opetus on jäänyt laitoksen tai perhekodin harteille.

Tiedonkulussa puutteita

Selvitysten mukaan tiedot huostaanotto- ja sijaishuoltopäätöksistä sekä tarvittavista oppilastiedoista eivät kulkeneet riittävän hyvin lähettävän ja vastaanottavan kunnan välillä. Kuntien ja opetus- ja sosiaalitoimen välisessä yhteistyössä, samoin kuin yhteistyössä sijoittavien ja vastanottavien kuntien viranomaisten välillä oli puutteita. Esimerkiksi kuntien sosiaalitoimissa ei aina ole tietoa muiden kuntien sijoittamista lapsista, jotka asuvat kunnan alueella. Useissa tapauksissa myöskään koulutoimella ei ole tietoja sijoitetuista lapsista, vaikka kunnan tulisi lain nojalla järjestää lapsille perusopetusta ja valvoa oppilaan edistymistä.

Oikeus opetukseen turvattava

Apulaisoikeuskanslerin päätöksen mukaan oikeus perusopetukseen on perustuslaissa turvattu yhdenvertaisesti kaikille lapsille. Julkisen vallan on huolehdittava perusoikeuksien toteutumisesta.

Päätöksen mukaan jo normaalin kouluopetuksen ulkopuolelle jäämistä selvityksissä mainituista syistä voidaan sellaisenaan pitää toimenpiteitä vaativana epäkohtana. Kotiopetusta antavien pedagogisessa kelpoisuudessa ja opetuksen viikkotuntimäärissä olleet erot osoittivat kotiopetuksessa olevan sekä laadullisia että määrällisiä puutteita.

Kuntien sisäistä tiedon kulkua ja yhteistyötä opetustoimen ja sosiaalitoimen välillä tulisi päätöksen mukaan parantaa. Sama koskee sijoittavia ja vastaanottavia kuntia. On kunnan lakisääteisten velvollisuuksien toteutumisen kannalta kestämätöntä, mikäli kunnan koulutoimella ei ole tietoa sen alueella asuvista kouluikäisistä lapsista, toteaa Jonkka.

Merkittävänä ongelmana Jonkka pitää myös asiaan liittyvää selkeiden pelisääntöjen puuttumista ja siihen liittyvää epätietoisuutta. Epätietoisuutta ja erilaisia käytäntöjä oli kuntien ja laitosten tai perhekotien kesken palveluiden tuottamisessa ja kustannusten jakamisessa sekä valtionosuuksien suuntautumisessa. Sekä kunnille että laitoksille näytti usein olevan epäselvää se, kenelle vastuu toisen alueen kuntaan sijoitetun lapsen opetuksen kustannuksista kuuluu.

Selvitysten perusteella vahvoja viitteitä tuli myös siitä, että asiaan liittyvä lainsäädäntö on osittain epäselvää ja jopa puutteellista. Erityisesti Jonkan mukaan aihetta olisi selvittää lainsäädännön tarkistamistarvetta opetuksen toteuttamisvastuun, sen asianmukaisuuden seurannan ja kustannusten jakaantumisen osalta. Perusteltua olisi myös selvittää, miten lääninhallitusten roolia olisi mahdollista kehittää ja vahvistaa perhekodeissa tai laitoksissa annettavan opetuksen asianmukaisuuden varmistamiseksi.

Päätös on lähetetty opetusministeriön, lääninhallitusten, sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton tietoon. Opetusministeriötä on pyydetty vuoden loppuun mennessä ilmoittamaan mihin toimenpiteisiin se on asian suhteen nähnyt aiheelliseksi ryhtyä. Lääninhallituksia on pyydetty ilmoittamaan vuoden loppuun mennessä millaisiin toimenpiteisiin ne ovat katsoneet olevan aihetta erityisesti varmistaakseen perusopetuksen toteutumista ja kehittääkseen sen seurantaa. Lääninhallituksia on pyydetty myös tiedottamaan päätöksestä kunnille ja selvitystä antaneille perhekodeille ja lastensuojelulaitoksille.

Lisätiedot:
Esittelijäneuvos Jaana Hemminki, puh. 09 1602 3948

Apulaisoikeuskanslerin päätös (5.9.2005, dnro 3/50/04) on tilattavissa kirjaamosta, puh. 09 1602 3950 tai kirjaamo@okv.fi

« Takaisin