Apulaisoikeuskansleri arvostelee tuomioiden puutteellisia perusteluja

27.10.2003

Apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkan mielestä Joensuun käräjäoikeus ja Itä-Suomen hovioikeus perustelivat puutteellisesti päätöksen, jolla rajattiin yleisön oikeutta olla läsnä oikeudenkäynneissä ja jolla oikeudenkäyntiaineisto määrättiin salassa pidettäväksi. Käräjäoikeuden tekemä ja hovioikeuden sittemmin pysyttämä päätös koski törkeän kiristyksen yritystä.

Päätösten perusteluista oikeuskanslerille kanteli Oikeustoimittajat ry. Yhdistys katsoi, että julkinen käsittely toimii keskeisesti oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takaajana ja että siitä tehtävät poikkeukset pitää perustella avoimesti ja uskottavasti. Kyseessä olleessa tapauksessa ulkopuolisella ei yhdistyksen mukaan ollut myöskään mahdollisuutta selvittää oikeudenkäyntiaineiston salaamisen perusteita

Apulaisoikeuskanslerin mukaan oikeudelliseen ratkaisuun kuuluu, että se on laadittu siten, että sen lainmukaisuus pystytään jälkikäteen arvioimaan. Jos päätöksestä ei ilmene, millä perusteella ratkaisuun on päädytty, ei sen oikeudellisen hyväksyttävyyden arviointi ole mahdollista. Tämä puolestaan on tärkeää oikeudenkäyttöä kohtaan tunnettavan luottamuksen kannalta. Ratkaisun perustelemisen merkitys korostuu silloin kun kysymys on julkisuusperiaatteen rajoittamisesta, koska myös oikeudenkäynnin julkisuus on tärkeää yleisön tuomioistuimia kohtaan tunteman luottamuksen kannalta. Tosin tällöin on otettava huomioon, ettei perusteluilla vesitetä niitä syitä, joiden vuoksi julkisuutta on rajoitettu. Perustelemisen minimivaatimus on tällöinkin se, että ulkopuolinenkin voi varmistua lainsoveltamisen oikeellisuudesta, katsoo Jonkka.

Kyseisessä tapauksessa oikeudenkäynnin julkisuutta koskevan päätöksen perustelut olivat Jonkan mukaan hyvin niukat. Perusteluista ei ilmennyt, millä oikeudenkäynnin julkisuudesta annetussa laissa olevalla perusteella päätös oli tehty, saati että siinä olisi tarkemmin yksilöity sitä, miksi laissa mainitun perusteen on katsottu tässä tapauksessa tulevan sovellettavaksi. Käräjäoikeuden ja hovioikeuden perusteluiden niukkuuden teki erityisen ongelmalliseksi se, ettei rikosnimikkeestäkään voida tehdä minkäänlaisia päätelmiä oikeudenkäynnin julkisuuden rajoittamiseen oikeuttavan perusteen olemassa olosta. Tällaisessa tapauksessa - kun edes rikosnimike ei sellaisenaan mitenkään viittaa julkisuuden rajoittamisperusteen olemassaoloon - korostuu ratkaisun perustelemisen merkitys, painottaa Jonkka.

Lisätietoja:
Vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Pekka Päivänsalo, puh. 09 160 23932

Apulaisoikeuskanslerin päätös (dnro 1071/1/02, 24.10.2003) on saatavissa kirjaamosta, puh. 09 160 23950

« Takaisin