Helsingin kaupunginjohtajan vaalissa ei menetetty virheellisesti - Oikeuskansleri kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että poliittiset virkanimitykset saattavat loukata kansalaisen yhdenvertaisuutta

13.10.1997

Oikeuskansleri Jorma S. Aallon päätös 10.10.1997, dnro 1147/1/96

Oikeuskanslerille on kanneltu Helsingin kaupunginjohtajan vaaliin liittyvästä menettelystä. Kantelukirjoituksessa on epäilty, että vaalin yhteydessä eräät puolueet olivat sopineet lahjuksen ottamisesta ja antamisesta. Puolueiden on arveltu sitoutuneen äänestämään kaupunginjohtajan vaalissa ja sen jälkeen avautuvassa apulaiskaupunginjohtajan vaalissa ennakolta sovitulla tavalla. On myös arveltu Helsingin kaupunginkanslian lainopillisen osaston pitäneen virheellisesti eräitä kaupunginvaltuutettuja esteellisinä asiassa.

Uudenmaan lääninoikeus 9.7.1990 ja korkein hallinto-oikeus 23.10.1996 olivat hylänneet kaupunginjohtajan vaalia koskevat valitukset.

Oikeuskansleri tarkastelee päätöksessään mm. poliittisia virkanimityksiä yleensä, kunnallisten virkapakettien hyväksyttävyyttä ja kunnallisten nimityspäätösten valmistelua.

Yleiset virkaylennysperusteet taito, kyky ja koeteltu kansalaistunto koskevat valtionvirkoja. Kunnallisia virkoja täytettäessä on perinteisesti korostettu itsehallinnollista laajaa harkintavaltaa. Yhteiskunnallinen toiminta on voitu käytännössä ottaa huomioon eräänä hyväksyttävänä ansioperusteena kunnallishallinnon johtavissa viroissa.

Poliittisten virkanimitysten käsite ei ole tarkkarajainen. Yleensä sillä tarkoitettaneen nimitystä, jossa henkilö valitaan virkaan puoluepoliittisilla ansioillaan ja samalla syrjäytetään ansioituneempi henkilö.

Kunnallisten poliittisten virkanimitysten sallittavuutta on lakien mukaan arvosteltava siltä pohjalta, onko muuten ansioituneemman hakijan syrjäyttäminen poliittisten perusteiden vuoksi laissa tunnustettua painavaa ja hyväksyttävää syytä. Tällainen syy voisi liittyä yleensä työ- ja virkatehtävien laatuun ja tulla kysymykseen esim. johtavissa hallinnollisissa tehtävissä. Yksinomaan ns. virkapaketin mukaisen virkajaon soveltaminen ei olisi painava hyväksyttävä syy syrjäyttämiseen kunnallisessa virkanimitysasiassa.

Oikeuskansleri ei voi toimivaltansa puitteissa puuttua virkanimitysasioissa poliittiseen valmisteluun, paitsi jos kyseessä olisi rikollinen menettely (esim. RL 47:3). Demokraattisessa valmisteluprosessissa syntyneet valtuustoryhmien keskeiset välipuheet kuuluvat pikemminkin poliittisten sitoumusten kuin oikeuden piirin. Oikeuskansleri voi laillisuuden kannalta valvoa virallista päätöksentekoa, joka on tässä tilanteessa ollut myös hallinto-oikeudellisen lainkäytön arvioinnin kohteena.

Helsingin kaupunginkanslian lainopillisen osaston virkamiesten mielipide eräiden valtuutettujen esteellisyydestä ei ole selvästi lainvastainen. Virkamiehillä on oikeus tuoda esiin oma perusteltu mielipiteensä toimivaltaansa ja tehtäviinsä liittyvistä asioista. Julkisuusperiaatteen mukaisesti se voidaan myös saattaa muiden tahojen ja yleiseen tietoon. Oikeuskanslerilla lainvalvojana ei ole perusteita puuttua asiaan tältä osin.

Oikeuskansleri päätyy ratkaisussaan siihen, ettei Helsingin kaupunginjohtajan vaalissa menetelty hallinto-oikeudelliselta kannalta virheellisesti. Myöskään rikosoikeudellisessa tarkastelussa asiassa ei ole esitetty sellaisia esitutkintalaissa edellytettyjä perusteita, joiden johdosta olisi syytä epäillä, että rikos on tehty.

Poliittiset virkanimitykset ovat uuden lainsäädännön valossa aikaisempaa selvemmin kiellettyjä. Syrjintäkiellosta säädettyään nyttemmin 1.7.1996 voimaan tulleessa laissa kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta. Sen mukana kunta ei saa ilman painavaa, hyväksyttävää syytä asettaa viranhakijaa epäedulliseen asemaan mm. yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan perusteella. Oikeuskansleri tähdentää lisäksi Perustuslaki 2000 -komitean ehdotusta yleisten virkaylennysperusteiden laajenemisesta koskemaan kaikkia julkisia virkoja, siis myös kuntien virkoja.

Yhteiskunnallisten päätöksentekijöiden tulisi oikeuskanslerin mielestä julkisia virkoja täytettäessä noudattaa sellaisia menettelytapoja, jotka turvaisivat yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista kaikkien virkaa hakevien osalta.

Lisätietoja
Esittelijäneuvos Harri Liusvaara, puh. 09 160 3954

Oikeuskanslerin päätös on tilattavissa kirjaamosta, puh. 09 160 3950

« Takaisin