Kauppa- ja teollisuusministeriö ei menetellyt virheellisesti selvittäessään Lapissa myönnettyjä yritystukia

28.8.2003

Apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka ei löytänyt huomautettavaa kauppa- ja teollisuusministeriön menettelystä, kun ministeriö teki keskusrikospoliisille tutkintapyynnön eräiden pohjoissuomalaisten yritysten toiminnasta valtion yritystukia haettaessa ja käytettäessä. Tutkintapyyntö koski myös kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelun Lapin piiritoimiston (nykyään Lapin TE-keskuksen yritysosasto) virkamiesten toimintaa. Tuet oli myönnetty aikavälillä 1993-1997.

Oikeuskanslerille asiasta kanteli sodankyläläinen yhtiö. Yhtiö pyysi oikeuskansleria muun muassa selvittämään, olisiko kauppa- ja teollisuusministeriön pitänyt kuulla yhtiön edustajia ennen tutkintapyynnön jättämistä ja perehtyikö ministeriö yhtiön toimintaan ja tukihankkeisiin riittävästi ennen pyynnön tekemistä. Yhtiö halusi myös selvitettävän, perustuiko tutkintapyyntö riittäviin tosiasioihin, oliko tutkintapyynnössä ja poliisikuulustelussa otettu huomioon tapaukseen vaikuttavat olennaiset asiat sekä oliko tutkintapyyntö ollut laajuudeltaan kohtuuton tai muuten asiaton.

Kauppa- ja teollisuusministeriö perusteli tutkintapyynnön tekemisen tarpeellisuutta muun muassa sillä, että yrityspalvelun Lapin piiritoimiston oli havaittu tarkastusten perusteella myöntäneen toistuvaa ja taloudellisesti merkittävää tukea tietyille teknologiayrityksille. Yritysten välillä oli myös huomattu tapahtuvan toistuvasti keskinäistä laskutusta tai samansuuruista rahanlainausta, joka mahdollisti tukeen oikeuttavien kulujen maksamisen. Tukea saaneiden yritysten liiketoiminta oli ministeriön selvityksen mukaan useassa tapauksessa muodostunut lähes ainoastaan vastavuoroisista tilauksista toisen yritystukea saaneen yrityksen kanssa. Kannelleen yhtiön mielestä tarkastuksissa tehtyjen havaintojen syynä oli yhtiöiden verkostoituminen. Lisäksi yhtiön mielestä laskutusperusteita ei voitu arvioida erityisesti silloin, kun yhtiö toimii korkean teknologian alalla eikä sen toimialaa tunneta kunnolla.

Apulaisoikeuskanslerin päätöksen mukaan ministeriön tekemä tutkintapyyntö oli kohdistunut laajaan kokonaisuuteen, jonka taloudellinen merkitys oli ollut huomattava. Tehdessään tutkintapyynnön ministeriö oli toiminut yritystuista ja valtiontalouden tarkastuksesta annettujen lakien velvoittamana. Jonkka muistuttaa myös, ettei pelkkä tutkintapyyntö poliisille vielä johda esitutkinnan käynnistämiseen, vaan tutkinnan käynnistäminen perustuu poliisin omaan arvioon. Tässä tapauksessa keskusrikospoliisi oli katsonut esitutkintakynnyksen ylittyneen ja suoritti esitutkinnan. Apulaisoikeuskansleri totesi, että tilanteessa, jossa poliisi on pitänyt esitutkintaa aiheellisena, tutkintapyynnön tekemistä voitaisiin pitää virheellisenä vain jos tässä olisi pyritty salaamaan tietoa tai muuten toimittu epäasiallisesti. Kyseisessä tapauksessa tästä ei kuitenkaan ollut viitteitä, sanoo Jonkka. Myöskään sillä, että syyttäjä ei myöhemmin katsonut aiheelliseksi nostaa asiassa syytettä, ei päätöksen mukaan ollut merkitystä.

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Marja Leskinen, puh. 09 160 23947

Apulaisoikeuskanslerin päätös (26.8.2003, dnro 724/1/02) on saatavissa kirjaamosta, puh. 09 160 23950

« Takaisin