Oikeuskansleri Tuomas Pöystiltä ratkaisu kanteluihin Syyriassa leirillä olevien kotiuttamiseksi

10.10.2019

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti toteaa, että valtioneuvosto ja ministerit ovat toimineet lainmukaisesti Syyriassa leirillä olevien suomalaisten naisten ja lasten kotiuttamiskysymyksessä. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti pohtii ratkaisussaan sitä, onko hallituksella tai viranomaisilla velvollisuus ryhtyä suomalaisten tai heihin rinnastuvien Suomen pysyvän oleskeluluvan omaavien henkilöiden kotiuttamiseen. Oikeuskansleri toteaa ratkaisussaan, että käsiteltävänä ollut asiakokonaisuus on oikeudellisesti monitahoinen. Lisäksi tilanne Syyriassa muuttuu jatkuvasti.

Oikeuskanslerille tehtiin lukuisia kanteluita, joissa arvosteltiin muun muassa Suomen hallitusta ja pääministeri Antti Rinnettä, ulkoministeri Pekka Haavistoa ja sisäministeri Maria Ohisaloa sekä ulkoministeriötä siitä, että he eivät ole ryhtyneet Suomen lainsäädännön tai Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden ja konsulipalvelulain vaatimiin toimenpiteisiin suomalaisten kotiuttamiseksi Al Holin leiriltä Syyriasta.

Ulkoministeriön toiminta kotiuttamisessa

Syyrian tilanteen takia Suomen ulkomaanedustusto ei voi tarjota alueella konsulipalveluja tavanomaiseen tapaan. Tästä on kerrottu matkustustiedotteissa. Muun muassa kesällä 2011 annetussa matkustustiedotteessa on annettu maasta poistumissuositus ja alkuvuodesta 2013 on tiedotettu, että lähetystöllä ei ole mahdollisuuksia avustaa mahdollisen evakuoinnin järjestämisessä.

Oikeuskanslerin mukaan käsiteltävänä olevassa tapauksessa on merkitystä sillä, että ulkoministeriö on useita vuosia sitten nimenomaisesti ohjeistanut poistumaan alueelta ja ilmoittanut, että konsulipalveluja ei ole saatavissa. Ulkoasianhallinnolle ei voida katsoa syntyneen yleistä velvoitetta pyrkiä kotiuttamaan kaikki suomalaiset tai oleskeluluvan perusteella Suomessa asuneet leirillä olijat.

Suomessa olevien turvallisuudesta huolehtiminen - kotiutettavista aiheutuva mahdollinen turvallisuusuhka

Viranomaisten velvollisuuksiin kuuluu menetellä toiminnassaan niin, että Suomessa asuvien ja oleskelevien turvallisuus ei vaarannu. Oikeuskanslerin saamien tietojen valossa on korostettava myös leirillä olevien kotiuttamiseen liittyviä turvallisuusuhkia. Kysymys on kiperästä perus- ja ihmisoikeuksien punninnasta, johon ei voida ottaa kantaa pelkästään laillisuusvalvonnan keinoin. Tämä johtuu siitä, että punninnassa on otettava huomioon se, missä määrin aikuisista palaajista aiheutuva turvallisuusuhka on hallittavissa kohtuullisin toimenpitein. Tällaista kysymystä ei voida laillisuusvalvonnan keinoin selvittää. Laillisuusvalvonnan keinoin ei voida myöskään arvioida esimerkiksi sitä, mitkä ovat Suomen viranomaisten tosiasialliset mahdollisuudet kotiuttaa leirillä olijat kotiuttamiseen osallistuvien viranomaisten turvallisuutta vaarantamatta tai selvittää kotiutettavien henkilöiden henkilöllisyys.

Lasten oikeus elämään – Suomeen yhdessä huoltajan kanssa vai yksin?

Toisaalta kysymys on leirillä olevien ihmisten perus- ja ihmisoikeuksista, jotka ovat vakavasti vaarantuneet leirin huonojen olojen vuoksi. Tämä koskee erityisesti suomalaisten tai Suomen pysyvän oleskeluluvan haltijoiden lapsia, jotka ovat joutuneet leirille ilman omaa syytään ja joiden oikeudesta elämään on kysymys.

Pelkästään lasten kotiuttamiseen liittyy oikeudellisesti vaikeita näkökohtia. Jos Suomen viranomaiset pystyisivät auttamaan pelkästään lapset pois leiriltä, on kysyttävä mihin lainsäädäntöön perustuen lapset voitaisiin erottaa huoltajistaan. Suomen lainsäädännössä huostaanoton edellytyksistä ja menettelytavoista säädetään lastensuojelulaissa. Oikeuskanslerin mukaan kyseistä lakia tai lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen asianomaisia määräyksiä ei ehkä ole mahdollista noudattaa täysimääräisesti vieraan valtion maaperällä. Oma kysymyksensä on vielä se, millainen painoarvo on leiriolosuhteissa huoltajan mahdollisesti antamalla suostumuksella huostaanottoon. Tässä tilanteessa oikeudellisesti selkeä toimintatapa olisi pyrkiä kotiuttamaan sekä lapset että heidän huoltajansa. Kotiuttamisen jälkeen ryhdyttäisiin Suomen lainsäädännön mahdollisesti edellyttämiin toimenpiteisiin, kuten huostaanottoihin.

Toisaalta huoltajan oikeuksilla on myös rajansa. Leirillä olevat aikuiset ovat tietoisina vallitsevista olosuhteista ja erittäin merkittävistä riskeistä erityisesti lasten keskeisille perus- ja ihmisoikeuksille menneet alueelle. Lapsen ja hänen huoltajansa oikeuksia yhteensovitettaessa ensisijainen merkitys on lapsen edulla, joka voi syrjäyttää vanhemman intressit. Perhe-elämän suoja ei siten oikeuta huoltajaa lapsen terveyttä ja kehitystä vaarantaviin toimiin. Tämän vuoksi sekä leirin vaikeat olosuhteet ja aikuisiin liittyvä turvallisuusuhka huomioon ottaen oikeuskansleri pitää mahdollisena sitä, että Suomen viranomaiset pyrkivät tapauskohtaisen arvion perusteella kotiuttamaan lapsen hänen elämänsä turvaamiseksi, vaikka huoltajan suostumusta ei saataisikaan.

Oikeuskanslerin oikeudellinen arvio on, että perus- ja ihmisoikeudet, erityisesti perustuslaissa ja lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa turvattu oikeus elämään, lapsen edun ensisijaisuus häntä koskevissa toimissa sekä julkisen vallan perus- ja ihmisoikeuksien perustuslaissa säädetty turvaamisvelvoite puoltavat sitä, että valtioneuvosto pyrkii kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja konsulipalvelulain mukaisten toimivaltuuksiensa nojalla ja puitteissa kotiuttamaan ainakin lapset. Oikeuskansleri toteaa kuitenkin, että oikeudellisella arviolla on rajallinen merkitys, koska viranomaisten tosiasialliset mahdollisuudet toimia Suomen rajojen ulkopuolella ovat erilaiset kuin jos kyse olisi Suomen sisäisestä tilanteesta.

Oikeuskanslerin käsityksen mukaan Suomen viranomaisten on käytännössä mukauduttava Syyriassa olevan leirin hallinnoijien tai mahdollisten muiden toimijoiden asettamiin ehtoihin. Tällaisessa tilanteessa korostuu toimivaltaisen viranomaisen laaja harkintavalta siitä, mitkä toimenpiteet ovat mahdollisia

Valtioneuvoston on jo selvittänyt ja selvittää edelleen toimintaedellytyksiä ja –mahdollisuuksia asiassa.

Oikeuskansleri Pöysti muistuttaa, että hänen toimivaltaansa tai tehtäviinsä ei kuulu määrätä viranomaisia ryhtymään mihinkään tiettyihin toimenpiteisiin.

Oikeuskanslerin ratkaisu OKV/998/1/2019 jne.

Lisätietoja:

vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Laura Pyökäri, puh. 0295 162 554, etunimi.sukunimi@okv.fi

« Takaisin