Oikeuskansleri Pöysti: Osallisuus digitaalisessa yhteiskunnassa pääteemana oikeuskanslerin kertomuksessa vuodelta 2018

25.9.2019

 

Valtioneuvoston oikeuskansleri Tuomas Pöystin esittelypuheenvuoro valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomuksen vuodelta 2018 lähetekeskustelussa eduskunnan täysistunnossa 25.9.2019

Arvoisa puhemies,

Perustuslain 108 §:ssä säädetyn oikeuskanslerin kertomuksen käsittely eduskunnassa mahdollistaa vuoropuhelun perus- ja ihmisoikeuksien ja eduskunnan tässä salissa säätämien lakien toteutumisesta. Kertomus antaa lainsäätäjälle näkökulmaa oikeuden toteutumisen arkeen. Tänä vuonna kokoavana teemana on osallisuuden toteutuminen.

Kertomuksen alussa ovat perinteiseen tapaan oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin puheenvuorot. Puheenvuoroni teemana on osallisuus ja kieli. Perusoikeudet ovat kaikkien, ei vain jonkin tietyn ryhmän, oikeuksia. Ymmärrettävä kieli on yhteiskunnallisen osallisuuden välttämätön edellytys. Vieraannuttava kieli saati kielellisten oikeuksien toteutumatta jääminen estävät osallisuuden, hyvän hallinnon ja oikeusturvan toteutumisen. Hallinnon kieli ei saa tehdä asioita vaikeaksi. Jokaisen on pystyttävä muodostamaan ymmärrettävä kokonaiskuva niin omasta asiastaan kuin julkisen päätöksenteon kohteena olevista asioista. Vain ymmärrettävä kieli mahdollistaa sen.

Kielellistenkin oikeuksien toteutumisessa on parannettavaa: ruotsin kielellä ei ole käytännössä riittävästi tietoja tai palveluita saatavissa. Sama koskee saamen kieltä. Ymmärrettävä kieli niin molempien kansalliskielien käyttämisenä kuin erityisesti lainsäädännön ja sen perusteluiden kielen ymmärrettävyytenä kuuluu olennaisena osana hyvään lainvalmistelutapaan.

Ohjelmakoodista on tulossa hallinnon ja oikeudellisen päätöksenteon kieltä. Hallinnon toimintaa automatisoidaan nopealla tahdilla. Automaattisen päätöksenteon tulisi aina olla käännettävissä ja selitettävissä ihmisen ymmärrettävälle kielelle. Tulevaisuudessa kielen ja osallisuuden merkittävä pulma liittyykin siihen, osataanko automaattiset menettelyt selittää siten, että ihmiset ne ymmärtävät. Uuden yleislainsäädännön ohella tämä vaatii ennakollista vaikuttamista hallinnon tietojärjestelmiin.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen käsittelee puheenvuorossaan suunnitelmallisten valvonta- ja tarkastuskäyntiensä tuloksista. Systemaattisuus ja suunnitelmallisuus kertovat oikeuskanslerin harjoittamassa ylimmässä laillisuusvalvonnassa omaksutusta rakenteellisesta näkökulmasta: kiinnitämme huomiota seikkoihin, jotka voivat estää perus- ja ihmisoikeuksien ja muiden oikeuksien johdonmukaisen ja tehokkaan toteutumisen. Valvontakäynnit esimerkiksi lastensuojelua valvovissa viranomaisissa ja hallinto-oikeuksissa sekä yhteydenpito ministeriöihin ovat tuottaneet monilta osin korjauksia ongelmiin. Voimavarojen kohdentamisen joustavuutta on lisätty, johtamista parannettu ja myös resursseja lisätty. Resurssien riittävyys on havaintojemme mukaan vain yksi tekijä käsittelyviiveissä.

Digitalisaatio on suuri mahdollisuus parantaa hyvää hallintoa ja oikeusturvaa. Sen avulla julkiset palvelut voivat paremmin vastata ihmisten ja yhteiskunnan tarpeisiin. Samalla tulee pitää huolta niistä, jotka eivät pysy digikehityksessä mukana. Hyvä hallinto kuuluu muillekin kuin digitaitoisille. Tältä osin hallinnon rakenteellisen palveluperiaatteen toteuttamisessa on merkittäviäkin vajeita eri hallinnonaloilla. Monille vanhemmille ongelmia aiheuttaa terveydenhuollon sähköisen Omakanta-palvelun ikäraja, jossa 10 vuotta täyttäneen lapsen vanhemmat eivät ole miltään osin päässeet näkemään huollettavanaan olevan lapsen reseptejä ja terveystietoja. TE-toimistojen työvoimapalveluissa tarjoamat tietojärjestelmät eivät välttämättä ole tarjonneet asiakkaille mahdollisuutta selviytyä riittävän sujuvasti asioidensa hoitamisesta. Samoin mobiilivälineillä tapahtuvassa palveluiden käytössä on ollut tarpeetonta vaikeutta. Näihin kipukohtiin ja yleensä TE-palveluiden asiakaspalveluun on työvoimapalveluiden ja työttömyysturvaa koskevan lainsäädännön uudistusten yhteydessä tarvetta paneutua. Julkisessa hallinnossa tietosuojan ja sen ennalta tapahtuvan toteutumisen varmistamisen merkitys on kasvanut.

Valtioneuvoston oikeuskansleri on eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanottojen mukaisesti voimakkaasti kehittänyt ennakollista säädösvalvontaa. Lainvalmistelun uudistetusta valvonnasta on kertomuksessa oma jakso. Oikeuskanslerin antamat lausunnot ovat perustuslain noudattamisen ja hyvän lainvalmistelutavan valvontaa. Ryhdyimme vuoden 2018 alussa tehostamaan säädösehdotusten ennakollista valvontaa pyytämällä hallituksen esitysten luonnoksia tarkastettavaksi lainvalmistelun loppuvaiheessa tarkoituksenamme huolehtia aikaisempaa kattavammin siitä, että valtioneuvoston päätettäväksi tulevissa hallituksen esityksissä ei olisi huomautettavaa laillisuusvalvonnan näkökulmasta. Valtioneuvoston päätöksentekoa edeltävässä vaiheessa ministeriöillä on paremmat mahdollisuudet tehdä esityksiin tarvittavat korjaukset, jos sellaisiin ilmenee aihetta. Ennakollisten tarkastusten vaikuttavuutta lisää vielä se, että valtioneuvoston esittelylistojen tarkastuksessa valvotaan ennakollisessa tarkastuksessa annetun palautteen huomioimista lopullisessa esityksessä. Lakiesitysten ennakkotarkastuksia tehtiin vuonna 2018 yhteensä 58 eli 18 % kaikista hallituksen esityksistä ja lisäksi annettiin 93 lausuntoa, mikä on yli kolmanneksen enemmän aikaisempaan vuoteen verrattuna.

Yksittäisiin esityksiin kohdistuvan valvonnan lisäksi oikeuskanslerinviraston asiantuntijat ovat osallistuneet laillisuusvalvojan roolissa myös lainvalmistelun ja sen johtamisen kehittämiseen, muun muassa uusien hallituksen esitysten laatimisohjeiden eli Helo–ohjeiden valmisteluun (ks. http://helo.finlex.fi/).  Tämä työ näkynee jatkossa parempina esityksinä täällä eduskunnassa. Vastuu lainvalmistelusta on kuitenkin asianomaisella ministeriöllä, ei oikeuskanslerilla.

Valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtäväjaon kehittäminen on edennyt hyvässä yhteistyössä oikeusasiamiehen kanssa. Oikeusministeriön asettaman työryhmän, johon sekä oikeuskansleri että oikeusasiamies ovat osallistuneet, mietintö Ylimpien laillisuusvalvojien tehtävien jako (oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 2019:24) antaa erinomaisen perustan suomalaisen laillisuusvalvonnan kehittämiseksi siten, että se vastaa paremmin nykypäivän ja huomisen tarpeisiin.

Arvoisa puhemies,

Ylin laillisuusvalvonta on vaikuttavaa. Oikeuskanslerin laillisuusvalvonnan kohteina ovat olleet esimerkiksi aluehallintovirastot ja niiden harjoittama lastensuojelun valvonta. Valtiovarainministeriön apulaisoikeuskanslerille antaman selvityksen perusteella aluehallintovirastoihin kohdistuneen tarkastuksen ja lastensuojelua koskevien kanteluiden käsittelyaikoja aluehallintovirastossa koskevaan apulaisoikeuskanslerin ratkaisuun liittyen aluehallintovirastoille on osoitettu pysyviä lisäresursseja, tiivistetty seurantaa ja uudistettu johtamismalleja siten, että ennaltaehkäisevälle ohjaukselle tulee enemmän tilaa. Laajemminkin sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan omavalvonnan lisäksi toimivaa ja asiantuntevaa viranomaisvalvontaa.

Työmäärät ovat oikeuskanslerinvirastossa kasvaneet. Erityisesti nopeaa kasvua on asianajajia, julkisia oikeusavustajia ja luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia koskevissa asioissa. Niitä on vuonna 2018 käsitelty 739 kappaletta, kasvua edelliseen vuoteen oli lähes 10 prosenttia. Olemme onnistuneet ennakollisen säädösvalvonnan vahvistamisesta huolimatta pitämään kiinni kohtuullisista käsittelyajoista. Yleensä saamme kaikki kantelut käsiteltyä vuoden sisällä. Kantelun käsittelyn mediaaniaika oli 5,5 viikkoa ja keskiarvoaika 10,7 viikkoa. Laillisuusvalvonnallisiin toimenpiteisiin ovat johtaneet 13 % kanteluista. Työmäärän kasvu ja laajoihin ongelmakysymyksiin pureutuva rakenteellinen näkökulma johtavat kyllä siihen, että meidän alkaa olla vaikeaa ilman lisäresursseja kunnolla selviytyä yhteiskunnan meille asettamista odotuksista.

Oikeuskanslerilla on laaja-alainen näkökulma oikeusturvan toteutumiseen ennakollisen säädösvalvonnan, tuomioistuinten laillisuusvalvonnan ja asianajajavalvonnan antaman kokonaisuuden kautta. Tuomioistuinten laillisuusvalvonnassa olennaista on kunnioittaa tuomioistuinten riippumattomuutta. Toki yksilön oikeuksia loukanneisiin selviin virheisiin on aihetta jälkikäteen puuttua. Valvonnassamme on tullut esille nykyisen tulosohjausmenettelyn pulmat. Odotukset oikeuslaitoksessa uudelle tuomioistuinvirastolle ovatkin resurssien ohjauksessa suuret. Pyrimme puolestamme meille perustuslain mukaan kuuluvassa tuomioistuinten laillisuusvalvonnassa kiinnittämään huomiota tuomioistuinten ja tuomareiden edellytyksiin hoitaa riippumattomasti tehtäväänsä. Tämän olisi tarpeen olla koko yhteiskunnan asia.

Näillä saatesanoilla jätän oikeuskanslerin kertomuksen eduskunnan käsiteltäväksi.

Oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2018

 

« Takaisin