Henkilökorttien kieli

Diaarinumero: OKV/79/10/2020 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/166/10/2020
Antopäivä: 16.11.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri totesi päätöksessään, että henkilökorttien tekstin ulkoasu ei kaikilta osin täytä perustuslaissa ja kielilaissa turvattua kansalliskielten yhdenvertaista käsittelyä koskevaa vaatimusta. Apulaisoikeuskansleri saattoi käsityksensä Poliisihallituksen tietoon.

Kahdessa kantelussa arvosteltiin täysi-ikäisille suomalaisille myönnettävien henkilökorttien kielellistä ulkoasua. Hankitusta selvityksestä ilmeni, että ruotsinkielinen otsikkoteksti on kyseisessä henkilökortissa kirjoitettu selvästi pienemmällä ja heikommalla kirjasintyypillä kuin vastaava suomenkielinen otsikkoteksti samassa kortissa. Käytännössä ruotsin kieli on tältä osin rinnastettu korteissa vieraaseen kieleen eli englantiin.

Apulaisoikeuskansleri viittasi Suomen virallista kaksikielisyyttä ja kansalliskielten yhdenvertaisuutta koskeviin perustuslain ja kielilain säännöksiin. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Viranomaisten tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti huolehtia siitä, että yksityishenkilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että vaikka päätöksessä mainittuja epäedullisia seurauksia pienemmästä ja heikommasta ruotsinkielisestä kirjasintyypistä ei voitaisi osoittaa aiheutuneen, kyse on symbolisesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisen kannalta periaatteellisesti tärkeästä asiasta. Sillä, että viranomaiset käyttävät ruotsin kieltä henkilökortissa samalla lailla kuin suomea, on tärkeä itseisarvo.

Apulaisoikeuskansleri korosti lisäksi, että henkilökortti itsessään on myös osoitus henkilön kiinnittymisestä Suomeen ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Se tavallaan virallisesti ja näkyvästi vahvistaa sen muille sekä Suomessa että ulkomailla. Henkilökortin yhdenmukainen kaksikielisyys ja ruotsin kielen tasavertainen ja perustuslain turvaama asema on silloin myös julkisen vallan jokaiselle ja äidinkielestä riippumatta osoitettu käytännön vahvistus kaksikielisyydestä Suomessa ja siitä että se näkyy laajasti arkipäivässä ja että sitä pidetään arvossa.

OKV_79_10_2020 ja OKV_166_10_2020 (ruotsinkielinen).PDF

« Takaisin