Toimenpiteet lentoasemilla koronaviruksen torjunnassa keväällä 2020

Diaarinumero: OKV/433/70/2020
Antopäivä: 20.10.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Oikeuskanslerinvirastoon saapui vuoden 2020 keväällä useita kanteluita, joissa pyydettiin tutkimaan viranomaisten lentoasemilla tekemien toimien riittävyyttä koronaviruksen torjunnassa ja selvittämään, kenellä oli tilanteessa johtovastuu. Sekä kanteluissa että julkisuudessa olleiden tietojen perusteella ainakin Helsinki-Vantaan lentoasemalla näytti olleen olennaisia puutteita Suomeen palaavien matkailijoiden ohjeistamisessa ja koronavirustilanteen hallinnassa. Näiden seikkojen vuoksi apulaisoikeuskansleri otti myös omasta aloitteestaan selvitettäväksi viranomaisten menettelyn asiassa. Hän arvioi päätöksessään pandemian torjuntatoimenpiteiden yleistä riittävyyttä lentoasemilla, ja erityisesti Helsinki-Vantaalla maaliskuussa 2020 sekä niihin liittyviä laiminlyöntejä, viivästyksiä sekä niiden syitä. Hän arvioi päätöksessään myös, miten jatkossa häiriötilanteisiin varautumista voitaisiin tehostaa.

Apulaisoikeuskansleri pyysi selvityksiä muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöltä, liikenne- ja viestintäministeriöltä, valtioneuvoston kanslialta ja Vantaan kaupungilta. Niistä kävi ilmi, että viranomaiset tiedostivat maaliskuun puolivälissä, että lentoasemilla oli toimittava välittömästi ja tehokkaasti pandemian leviämisen estämiseksi. Pääosin selvityksissä kehuttiin hyvää yhteistyötä viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Osassa selvityksissä kuitenkin kerrottiin, että tilanne Helsinki-Vantaan lentoasemalla ei ollut aluksi täysin selkeä. Muun muassa toiselle viranomaiselle oli lähetetty pyyntöjä, joihin ei ollut vastattu. Toimivaltasuhteita pidettiin myös epäselvinä ja vaativan selkeyttämistä.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti päätöksessään sosiaali- ja terveysministeriön huomiota tartuntatautilaissa säädettyyn ministeriön velvollisuuteen vastata valtakunnallisesta terveydenhuollon häiriötilanteiden johtamisesta. Tätä koskeva tartuntatautilaissa säädetty ministeriötä koskeva tehtävä on yksiselitteinen. Lain perusteella sosiaali- ja terveysministeriöllä on ollut pääasiallinen vastuu myös lentoasemilla tapahtuvasta terveysturvallisuuden varmistamisesta ja siihen liittyvien toimien operatiivisesta johtamisesta ja yhteensovittamisesta. Lain perusteella ministeriöllä on ollut sekä toimivalta että velvollisuus aktiivisiin toimiin sekä ohjaavaan yhteistyöhön muiden toimivaltaisten viranomaisten ja hallinnonalojen kanssa. Ministeriön johtovastuu olisi edellyttänyt tehokkaampia oma-aloitteisia toimia, jotta lentoasemien tilanteeseen olisi voitu puuttua heti maaliskuun puolivälin jälkeen.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti sosiaali- ja terveysministeriön huomiota myös tartuntatautilaissa säädettyyn kunnan tehtäviin tartuntatautien torjuntatyössä. Selvityksistä kävi ilmi, että sosiaali- ja terveysministeriö pyysi Vantaa kaupunkia osallistumaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla tehtyyn koronaviruksen torjuntaan vasta hyvin myöhäisessä vaiheessa. Ministeriö päätyi ensin käyttämään yksityistä palvelutarjoajaa, vaikka Vantaan kaupungilla olisi ollut osaamista ja voimavaroja ja ennen kaikkea tartuntatautilain sille osoittama tehtävä. Apulaisoikeuskanslerin mielestä sosiaali- ja terveysministeriön tekemä ratkaisu on ollut kyseenalainen eikä tartuntatautilaissa säädetyn järjestelmän mukainen.

Selvityksissä kävi myös ilmi tilanteita, joissa hallituksen tekemät linjaukset näkyivät käytännön toimenpiteinä viiveellä. Sosiaali- ja terveysministeriöltä kesti neljä päivää hallituksen antaman linjauksen jälkeen antaa ohjeistus siitä, mitä hallituksen linjaukseen kirjattu käsite ”karanteenia vastaaviin olosuhteisiin” tarkoitti. Kyse on ollut olennaisesta tiedosta koronaviruksen torjumisessa lentoasemilla. Apulaisoikeuskansleri piti ongelmallisena, että ministeriö ei kyennyt ripeämmin selvittämään tätä epäselvyyttä. Asian välitön selvittäminen ja sen edelleen välittäminen lentoasemilla annettavaan ohjeistukseen olisi ollut erittäin tärkeää aikana, jolloin maahan saapui lentoasemien kautta päivittäin tuhansia matkailijoita. Apulaisoikeuskansleri tähdensi päätöksessään, että hän ei tarkoittanut tällä sitä, että viranomaisten olisi pitänyt toimia tilanteessa hätäillen ja suunnittelematta. Lentoasema on erittäin tarkasti säännelty turvallisuuskriittinen ja siten jo normaalioloissakin vaativa toimintaympäristö. Kriisi edellyttää kuitenkin päättäväisiä ja ripeitä toimia.

Tehokkaiden virustorjuntatoimien aloittamisen viipyminen lentoasemilla näytti ainakin osaksi johtuneen muiden kuin tartuntatautilaissa säädettyjen velvoitteiden osalta epäselvyyksinä toimivaltakysymyksissä ja yhteistyössä. Apulaisoikeuskanslerin mukaan olisi syytä erilaisten vakavien häiriötilanteiden varalta yleisemminkin selvittää ja määritellä lentoasemien johtosuhteita. Niillä voidaan joutua vastaisuudessakin koronaepidemian kaltaisiin uudenlaisiin tilanteisiin, jolloin toiminnan johtamiseen liittyvät kysymykset eivät saisi olla epäselviä.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti päätöksessään lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtioneuvoston kanslian huomiota tartuntatautilaissa säädettyyn viranomaisilla olevaan yleiseen velvollisuuteen varautua terveydenhuollon häiriötilanteisiin. Tapahtumat maaliskuussa 2020 lentoasemilla osoittivat, että koronapandemian aiheuttamaan kriisiin ei ollut osattu varautua. Muilta osin apulaisoikeuskansleri saattoi koronaviruksen torjunnasta lentoasemilla esittämänsä näkemykset sosiaali- ja terveysministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, valtioneuvoston kanslian ja Vantaan kaupungin tietoon.

OKV_433_70_2020.pdf

« Takaisin