Alaikäisen turvapaikanhakijan edustajan tehtävän lakkaaminen

Diaarinumero: OKV/393/1/2019
Antopäivä: 17.3.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri esittää, että sisäministeriö ryhtyisi toimenpiteisiin, joilla selkeytetään alaikäisen turvapaikanhakijan edustajan tehtävän lakkaamista koskevaa säännöstä. Säännöksen epäselvyys tuotiin esiin kunnan tekemässä kantelussa.

Oikeuskanslerilla, kuten myös apulaisoikeuskanslerilla, on oikeus tehdä ehdotuksia säännösten ja määräysten kehittämiseksi ja muuttamiseksi, jos valvonnassa on havaittu niissä puutteita tai ristiriitaisuuksia taikka jos ne ovat aiheuttaneet oikeudenkäytössä tai hallinnossa epätietoisuutta tai eriäviä tulkintoja. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeuskansleri ja apulaisoikeuskansleri valvovat perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Vastaanottolain 43 §:n mukaan edustajan tehtävä päättyy, kun edustettavalle eli lapselle määrätään Suomessa huoltaja tai muu laillinen edustaja. Muulla laillisella edustajalla viitataan lastensuojelun edunvalvojaan. Huostaanottoa ei kuitenkaan voida pitää samana asiana kuin tilannetta, jossa lapselle on määrätty lastensuojelulain mukainen edunvalvoja. Pääsääntöisesti yksin tulleen alaikäisen turvapaikanhakijan huostaanottotilanteessa ei ole tarvetta lastensuojelun edunvalvojan nimeämiselle, jolloin edustaja voi jatkaa tehtävässään normaalisti. Mikäli lastensuojeluprosessissa on kuitenkin jokin erityinen syy edunvalvojan nimeämiseen, loppuu edustajan tehtävä.

Maahanmuuttoviraston ohjeessa todettiin muun muassa, että lapsen kannalta on useimmiten parempi, jos vastaanottolain perusteella määrätty edustaja pysyy samana niin pitkälti kuin mahdollista. Lastensuojelun edunvalvojan rooli on usein rajatumpi kuin edustajan rooli, jolloin edunvalvoja ei pysty käyttämään alaikäisen puhevaltaa turvapaikka-asioissa. Näistä syystä tulee ohjeen mukaan aina harkita tarkkaan, onko edustajan tehtävän lakkaaminen ja edunvalvojan nimeäminen lapsen edun mukaista.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että ohjetta edustajan tehtävän lakkaamisesta voidaan pitää alaikäisen turvapaikanhakijan edun mukaisena ja tämän perusoikeuksia turvaavana. Ohje ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti vastaanottolain sanamuodon ja lainkohdan perustelujen mukainen. Lain säännös ja sen perustelut ovat siinä määrin velvoittavia, että tulkinnallisesti ei voida päätyä kyseessä olevien lasten kannalta edullisempaan Maahanmuuttoviraston ohjeessa esitettyyn lopputulokseen.

Vastaanottolain 43 §:n sanamuoto, perustelut ja säännöksen soveltamiskäytäntö ovat myös sisäministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tulkinnanvaraisia ja epäselviä. Ohjeiden noudattaminen voi johtaa ongelmalliseen tilanteeseen kyseessä olevien lasten perusoikeuksien kannalta. Apulaisoikeuskanslerin mukaan on myös otettava huomioon, että kyseessä on erittäin haavoittuvassa asemassa olevista lapsista, jonka vuoksi heitä koskevien säännösten tulee olla yksiselitteisiä ja heidän perusoikeuksiensa mukaisia.

Apulaisoikeuskansleri pyysi vastaanottolain valmistelusta vastaavaa sisäministeriötä ilmoittamaan viimeistään 31.12.2020, mihin toimenpiteisiin se on asian valmistelemiseksi ryhtynyt.

OKV_393_1_2019.pdf

« Takaisin