Perustoimeentulotukipäätökset olisi tullut perustella kattavammin

Diaarinumero: OKV/11/1/2018
Antopäivä: 31.1.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi Kelalle huomautuksen lainvastaisista menettelyistä perustoimeentulotukiasiassa. Kela ei ollut perustellut perustoimeentulotukea koskevia päätöksiä hallintolain mukaisesti eikä yksi päätöksistä ollut toimeentulotukilain mukainen. Apulaisoikeuskansleri saattoi Kelan tietoon myös näkemyksensä luottamuksensuojaperiaatteesta, jonka mukaan yksityisen henkilön tulee voida luottaa siihen, ettei viranomaisen toiminta yllättäen muutu siltä osin kuin se vaikuttaa henkilön oikeuteen tai etuun rajoittavasti.

Kantelijalle oli myönnetty perustoimeentulotukea eläinperäiseen kilpirauhaslääkkeeseen elo- ja syyskuulle 2017. Toimeentulotukea ja lääkkeitä koskevan sisäisen ohjeistuksen täsmentämisen jälkeen syyskuussa 2017 Kela oli pyytänyt kantelijalta selvitystä lääkkeen käytöstä, minkä jälkeen se oli hankkinut asiantuntijalääkärin arvion ja käsitellyt asian terveydenhuoltomenojen valtakunnallisessa asiantuntijaryhmässä. Tämän jälkeen kantelijalle oli myönnetty lääkkeeseen maksusitoumus ainoastaan lokakuun kahdeksi ensimmäiseksi viikoksi. Päätöksen perustelujen mukaan lääketieteellinen tutkimusnäyttö ei tukenut eläinperäisen kilpirauhaslääkkeen käyttöä. Päätöksessä todettiin myös, ettei perustoimeentulotukea tulla jatkossa myöntämään kyseiseen lääkkeeseen, koska sitä ei pidetä välttämättömänä terveydenhuoltomenona. Kantelijaa kehotettiin tarvittaessa hakeutumaan julkiseen terveydenhuoltoon lääkehoidon tarkistamista varten.

Apulaisoikeuskansleri piti Kelan antaman päätöksen perusteluja puutteellisina. Hän totesi, että perusteluissa ei mainittu asiantuntijalääkärin arviota eikä asian käsittelyä asiantuntijaryhmässä, saati esitetty näiden arvioiden sisältöä ja huomioon ottamista ratkaisua tehdessä. Perusteluista ei myöskään ilmennyt kantelijan esittämän lääketieteellisen selvityksen vaikutus ratkaisuun, vaikka asiantuntijaryhmän arviossa asiaan oli otettu kantaa. Perusteluissa oli ainoastaan yleinen kannanotto eläinperäisistä kilpirauhaslääkkeistä, eikä niissä esitetty mitään kantelijaa koskevia yksilöllisiä ja tapauskohtaisia seikkoja. Lisäksi ilmeisen kaavamainen maininta hakeutumista julkiseen terveydenhuoltoon oli omiaan aiheuttamaan hämmennystä ja epätietoisuutta kantelijalle, joka oli jo julkisen terveydenhuollon asiakas.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan päätösten asianmukainen perusteleminen on asianosaisen oikeusturvan ja myös viranomaistoimintaa kohtaan tunnetun luottamuksen kannalta olennaista. Asianosaisen oikeusturva edellyttää, että hän saa tietoonsa, mitkä seikat ja selvitykset ovat johtaneet ja vaikuttaneet häntä koskevaan ratkaisuun. Erityisesti perustelujen merkitys korostuu, jos asia ratkaistaan aikaisemmasta ratkaisulinjasta poikkeavalla tavalla. Kantelijalle oli annettu myöhemmin kaksi samalla tavalla puutteellisesti perusteltua perustoimeentulotukipäätöstä.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti huomiota myös Kelan antaman päätöksen kohtaan, jonka mukaan perustoimeentulotukea eläinperäiseen kilpirauhaslääkkeeseen ei tulla myöntämään jatkossakaan. Päätöksessä on siten tosiasiallisesti ennakolta hylätty kantelijan mahdolliset tulevat perustoimeentulotukihakemukset tältä osin. Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotuki määrätään kuukaudelta tai tarvittaessa lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Apulaisoikeuskansleri totesi, että toimeentulotukilain mukaan ei ole mahdollista tehdä kielteistä päätöstä ennakolta ajalle, jolle toimeentulotukea ei ole edes haettu.

Apulaisoikeuskansleri piti tehtyä ratkaisulinjan muutosta ongelmallisena myös hallintolaissa säädetyn luottamuksensuojan kannalta, koska kantelijalle oli aikaisempien myönteisten päätösten perusteella syntynyt oikeutettuja odotuksia siitä, että hänelle jatkossakin myönnetään perustoimeentulotukea kyseiseen lääkkeeseen.

OKV_11_1_2018.pdf

« Takaisin