Omakanta-palvelun ikärajat eivät ole perusoikeuksien mukaisia

Diaarinumero: OKV/2057/1/2017
Antopäivä: 18.12.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti sosiaali- ja terveysministeriön huomiota seikkoihin, jotka liittyvät muun muassa lapsen ja huoltajien perusoikeuksien toteutumiseen Omakanta-palvelun käytössä. Hänen mukaansa on monella tavalla ongelmallista, että huoltaja ei näe palvelussa yli 10-vuotiaan lapsensa tietoja.

Omakanta on sähköisten Kanta-palvelujen kansalaisen käyttöliittymä, jonne kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisellä henkilökortilla. Omakantaan kirjautuessaan huoltaja näkee alle 10-vuotiaan lapsensa reseptit ja muut Kanta-palveluun kirjatut terveystiedot mutta ei yli 10-vuotiaan lapsensa vastaavia tietoja.

Tietojen näkymisen estäminen perustuu sosiaali- ja terveysministeriön johtoryhmän vuonna 2015 tekemään päätökseen. Johtoryhmän muistion mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettua lakia ja sähköisestä lääkemääräyksestä annettua lakia muutettiin vuonna 2014 siten, että Omakannan kautta voitiin luovuttaa terveystietoja muillekin kuin täysi-ikäisille henkilöille ja myös alaikäisen tietoja hänen huoltajalleen. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (potilaslaki) mukaan riittävän kypsäksi arvioidulla alaikäisellä on kuitenkin oikeus kieltää tietojensa antaminen. Tällaista kieltoa ei voitu rakenteisesti tallettaa Omakantaan, koska tarvittavaa tietorakennetta oltiin vasta rakentamassa. Ministeriön mukaan ikärajaus oli välttämätön oikeuksien toteuttamiseksi sellaisilla lapsilla, jotka eivät haluaisi huoltajiensa näkevän terveystietojaan. Ikärajan määrittelyn lähtökohtana pidettiin sitä, että alle 10-vuotiaat potilaat eivät pääsääntöisesti ole kypsiä päättämään hoidostaan. Tämänhetkisen arvion mukaan kiellon tallentamiseen kykenevä järjestelmä olisi käytettävissä vuoden 2020 lopussa.

Apulaisoikeuskansleri totesi edellä mainittujen lakien pääsäännön olevan, että alaikäisen tiedot saa luovuttaa hänen huoltajalleen. Omakannassa huoltaja ei voi kuitenkaan nähdä 10-vuotiaan ja sitä vanhemman alaikäisen tietoja, vaikka lapsi näin haluaisi. Toisin kuin potilaslaki edellyttää, mekaaninen, tietojärjestelmän ominaisuuksiin perustuva ikärajaus ei ota huomioon alaikäisen tahtoa tai kypsyyttä. Lapsen asemaa potilaana ja terveydenhuollon asiakkaana koskevassa lainsäädännössä korostuu lapsen oman mielipiteen huomioonottaminen hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa. Ikäraja ei ole myöskään sopusoinnussa lapsen edun kanssa vaikeuttaessaan huoltajien tehtävää vastata 10-vuotiaiden tai vain vähän vanhempien lasten hyvinvoinnista.

Lapsen terveystietojen jakaminen on osa perusoikeuksien kokonaisuutta, joka koostuu hoitohenkilökunnan vastuusta turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, huoltajan tehtävästä valvoa lapsen etua sekä lapsen oikeudesta tulla kuulluksi ja päättää asioistaan. Lapsen yksilöllinen kyky käyttää päätösvaltaa ja tietojen jakamisen perustuminen tämän kyvyn tapauskohtaiseen arvioon on silloin keskeinen perusoikeuksien toteutumiseen vaikuttava tekijä. Ehdoton ikäraja asettaa myös kypsyydeltään erilaiset lapset keskenään epäyhdenvertaiseen asemaan kohdellessaan heitä samalla tavalla. Rajaus myös estää kansalaisten yhdenvertaista oikeutta saada yhteiskunnan järjestämiä digipalveluita. Pääsy näihin palveluihin on nyt evätty niiltä 10–18-vuotiailta, joilla ei ole Omakantaan tarvittavia tunnistautumisvälineitä, eivätkä heidän huoltajansakaan voi heidän puolestaan käyttää näitä palveluita omilla tunnuksillaan.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että ministeriön esittämä peruste ikärajan asettamiselle on ymmärrettävä, mutta toteutustapa ei ole ollut kestävä johtaessaan selostettuihin perusoikeusseuraamuksiin. Tietojärjestelmään liittyviä toteutusvaikeuksia ei voida pitää hyväksyttävänä syynä perustuslain säännöksistä poikkeamiselle. Yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lailla tai lakiin perustuvan asetuksenantovaltuutuksen perusteella. Ministeriön johtoryhmä on tehnyt päätöksensä vailla perustuslain edellyttämää oikeusperustaa sekä tietoisena sen ristiriidasta potilaslain kanssa. Ministeriön selvitykset oikeuskanslerille olivat myös olennaisesti puutteellisia.

Apulaisoikeuskansleri totesi ministeriön menettelyn olleen monin tavoin moitittavaa. Hän pyysi ministeriötä ilmoittamaan toimenpiteistään asiassa 29.3.2019 mennessä.

OKV_2057_1_2017.pdf

« Takaisin