Ratkaisut

Kansaneläkelaitoksen olisi tullut antaa valituskelpoinen päätös

Diaarinumero: OKV/196/1/2016
Antopäivä: 7.2.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti Kansaneläkelaitoksen (Kela) huomiota velvollisuuteen antaa valituskelpoinen päätös hammaslääkärin suorakorvaussopimukseen liittyvään tilityshakemukseen.

Oikeuskanslerille kannelleella hammaslääkärillä oli ollut määräaikainen suorakorvaussopimus Kelan kanssa. Hän oli toimittanut suorakorvaustilityshakemuksen Kelaan, eli asia oli tullut vireille. Kela oli palauttanut hakemuksen ja ilmoittanut, ettei hoitoa voitu korvata, koska suorakorvaussopimus ei ollut voimassa. Se ei antanut valituskelpoista päätöstä ennen kuin hammaslääkäri erikseen pyysi sitä.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että jos palveluntuottaja perii asiakkaaltaan tämän suostumuksella sairausvakuutuskorvauksen määrällä vähennetyn hinnan, oikeus Kelan myöntämään korvaukseen siirtyy palveluntuottajalle. Sairausvakuutuskorvauksen epäämisestä tulee tehdä valituskelpoinen päätös.

OKV_196_1_2016.pdf

Viranomaisen kirjausten on oltava täsmällisiä

Diaarinumero: OKV/401/1/2016
Antopäivä: 6.2.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kaupungin sosiaali- ja terveystoimen huomiota velvollisuuteen käyttää selkeää ja täsmällistä kieltä. Selkeysvaatimus on korostunutta sosiaalihuollossa, jossa asiakkaiden voimavarat saattavat haastavissa elämäntilanteissa olla rajalliset.

Sosiaalityöntekijä oli kirjannut lastensuojelun asiakassuunnitelmiin perheen välttämättömäksi tukitarpeeksi muun muassa "maksuttoman päivähoidon". Lasten äiti oli kirjausten perusteella ollut siinä käsityksessä, että kaikki lasten päivähoitomaksut maksetaan hänen sairauslomansa aikana. Hän ei ollut hakenut muutosta asiassa myöhemmin tehtyihin päätöksiin, joiden mukaan päivähoitomaksut maksetaan vain tietyiltä kuukausilta.

Hyvä hallinto edellyttää viranomaisen kielenkäytöltä sellaista ilmaisutapaa, jonka perusteella asiakkaan voidaan olettaa yksiselitteisesti ymmärtävän asian sisällön. Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että kirjausten ilmaisutapa on voinut johtaa käsitykseen, että asia on ratkaistu. Kirjauksissa ei ilmaistu sitä, että kyseessä olivat vasta sosiaalityöntekijän näkemykset, joiden perusteella asiassa tehtäisiin myöhemmin valituskelpoinen päätös. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan kirjausten olisi tullut olla täsmällisempiä.

Maahanmuuttoviraston olisi tullut noudattaa voimassa olevaa lakia

Diaarinumero: OKV/8/50/2016
Antopäivä: 3.2.2017
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri kiinnitti Maahanmuuttoviraston ylijohtajan vakavaa huomiota näkökohtiin, jotka liittyivät turvapaikkahakemusten käsittelyyn.

Oikeuskanslerinvirastosta tehtiin marraskuussa 2016 tutustumis- ja tarkastuskäynti Maahanmuuttovirastoon. Henkilökunnan kanssa käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että ylijohtajan määräyksestä keväällä 2016 ei ollut ollenkaan esitelty hakemuksia, joihin olisi voinut silloisen lainsäädännön mukaan soveltaa humanitaarisen suojelun perustetta.

Määräys liittyi lainmuutokseen, joka annettiin eduskunnalle helmikuussa 2016 ja joka tuli voimaan toukokuussa 2016. Ulkomaalaislakia muutettiin siten, että oleskelulupaa ei voitu enää myöntää humanitaarisen suojelun perusteella. Ylijohtajan mukaan hakemusten käsittelyn jäädyttämisellä lainmuutoksen voimaantuloon asti oli tarkoitus taata hakijoiden yhdenvertainen kohtelu.

Oikeuskansleri piti ylijohtajan menettelyä moitittavana ja Suomen oikeusjärjestykseen soveltumattomana sekä hyvän hallinnon periaatteiden vastaisena. Määräys olla noudattamatta voimassaolevaa lainsäädäntöä oli ristiriidassa hallinnon ennustettavuuden ja täsmällisyyden kanssa ja oli lisäksi ongelmallinen hakijoiden yhdenvertaisuuden kannalta. Määräyksen antamisen ajankohtana ei ollut varmuutta lainmuutoksen eduskuntakäsittelyn aikataulusta eikä välttämättä lopputuloksestakaan. Lisäksi turvapaikanhakijoilla on korostunut oikeusturvan tarve, mikä asettaa viranomaiselle velvollisuuden huolehtia hakijoiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta.

Oikeuskanslerin mukaan moitittavuutta arvioitaessa oli kohtuullista ottaa huomioon vaikea tilanne, johon virasto yllättäen joutui ja jossa toimintoja oli nopeasti sopeutettava vallinneisiin oloihin sopiviksi. Tilanteeseen liittyvät seikat eivät kuitenkaan oikeuttaneet menettelyä.

Oikeuskansleri yhtyi viraston ylijohtajan esittämään näkemykseen, että lainsäädännön siirtymäsäännös oleskeluluvan myöntämisen edellytyksiä tiukennettaessa estäisi vastaavanlaiset ongelmat. Nykyistä käytäntöä, jossa uusia säännöksiä sovelletaan jo aiemmin vireille tulleisiin hakemuksiin, voidaan pitää sekä periaatteelliselta että käytännön kannalta ongelmallisena. Oikeuskansleri lähetti päätöksensä tiedoksi sisäministeriöön, jotta näkökanta siirtymäsäännöksistä otettaisiin huomioon ulkomaalaislainsäädännön tulevassa valmistelussa.

Maahanmuuttovirastoon tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä kävi myös ilmi, että virastossa noudatettiin vuonna 2016 usean kuukauden ajan käytäntöä, jonka mukaan Somalian kansalaisille tehdyt myönteiset oleskelulupapäätökset tuli viedä oikeus- ja maatietopalveluyksikön tarkistettaviksi. Viraston mukaan syynä oli ollut havainto somalialaisten hakemusten poikkeuksellisen korkeista hyväksymisprosenteista ja huoli oleskelulupapäätösten perustelujen laadusta. Oikeuskanslerin mukaan kuvatunlainen menettely oli osa työtehtävien järjestelyä ja kuului sinänsä työnantajan työnjohto-oikeuteen. Hän kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, että menettely oli ongelmallinen yksittäisen hakijan oikeusturvan kannalta, koska se viivytti oleskelulupahakemuksen käsittelyä. Lisäksi oikeus saada asiansa asianmukaisesti käsitellyksi koskee kaikkia hakijoita.

OKV_8_50_2016.pdf

Oikeuskanslerilta aloite lupalakimieslain muuttamiseksi

Diaarinumero: OKV/3/50/2016
Antopäivä: 26.1.2017
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri esittää oikeusministeriölle, että lakia luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista muutettaisiin.

Oikeuskansleri valvoo luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien, nk. lupalakimiesten, toimintaa. Hän on havainnut puutteita muun muassa säännöksissä, jotka koskevat lupalakimiesten kelpoisuutta ja luvan myöntämisen edellytyksiä. Esimerkiksi luvanhakijan ammatillisessa osaamisessa ja työn laadussa ilmenneitä vakaviakaan puutteita ei voida ottaa huomioon harkittaessa luvan myöntämistä. Oikeuskansleri pitää tätä asiakkaiden oikeusturvan ja yleisemminkin oikeudenhoidon kannalta kestämättömänä.

Myös lain soveltamisalan epäselvyys on oikeuskanslerin näkemyksen mukaan ongelmallinen sekä lupalakimiesten että heidän asiakkaidensa oikeusturvan kannalta. Lupalakimiehet ovat valvonnan piirissä lähinnä oikeudenkäyntiasioissa, kun taas heidän muu ammatillinen toimintansa jää valvonnan ulkopuolelle.  Siitä, milloin kyseessä on oikeudenkäyntiin liittyvä tehtävä, on erilaisia tulkintoja.

Oikeuskansleri esittää myös harkittavaksi, että oikeuskanslerilla yleisen edun edistäjänä ja lupalakimiesten toiminnan valvojana olisi oikeus hakea muutosta hovioikeuden ratkaisuun, jos hovioikeus myöntää lupalakimiehen luvan hakijalle, jolle asiantuntijaelimenä toimiva oikeudenkäyntiavustajalautakunta ei ole lupaa myöntänyt.

OKV_3_50_2016.pdf

Käräjätuomarille huomautus kuulemisvelvollisuuden laiminlyönnistä

Diaarinumero: OKV/5/50/2016
Antopäivä: 26.1.2017
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi käräjätuomarille huomautuksen rikosasian vastaajan asianmukaisen kuulemisen laiminlyönnistä. Lisäksi hän kiinnitti käräjätuomarin huomiota huolellisuuteen tuomion kirjoittamisessa ja saattoi tämän tietoon päätöksessään tuomion perustelemisesta esittämänsä näkemykset.

Käräjäoikeus oli tuominnut pääkäsittelystä poissa olleen vastaajan muun muassa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, vaikka hänet oli haastettu vastaamaan syytteeseen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Vastaaja oli tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen, vaikka syyttäjä oli esittänyt hänelle sakkorangaistusta. Lisäksi vastaaja oli määrätty ajokieltoon, jota koskevaa vaatimusta ei ollut hänelle tiedoksi annetussa haastehakemuksessa. Vastaajalle ei ollut varattu tilaisuutta esittää käsitystään tekonsa syyttäjän rangaistusvaatimusta ankarammasta arvioinnista ja mainituista seuraamuksista.

Oikeuskansleri totesi, että kuulemisperiaate kuuluu rikosprosessin keskeisiin menettelyperiaatteisiin. Tuomioistuimen on kerrottava vastaajalle, miten hänen menettelyään saatetaan arvioida syyttäjän esittämästä rikosnimikkeestä poikkeavalla tavalla, jotta hänellä olisi mahdollisuus esittää oma käsityksensä. Tätä edellyttävät myös ihmisoikeussopimuksissa määritellyt rikoksesta syytetyn vähimmäisoikeudet. Tuomioistuimen omasta aloitteesta määräämien seuraamusten esiin ottaminen ennen asian ratkaisemista kuuluu lisäksi tuomioistuimen prosessinjohtovelvollisuuteen.

Oikeuskanslerin mukaan vastaajan kuulemisen laiminlyönti lisäsi tuomion perustelujen merkitystä. Syyttäjän vaatimuksia oli tuomiossa selostettu virheellisesti. Tuomion perusteluissa ei ollut tuotu avoimesti esiin sitä, että vastaajan menettelyä oli arvioitu syyttäjän rangaistusvaatimuksesta poikkeavasti. Tuomiossa ei ollut myöskään perusteltu vastaajalle tuomittua rangaistusta, vaikka se oli olennaisesti poikennut hänelle tiedoksi annetusta syyttäjän näkemyksestä. 

OKV_5_50_2016.pdf

Lausunto: Valitusoikeuden avaaminen virkanimityksiin

Diaarinumero: OKV/58/20/2016
Antopäivä: 24.1.2017
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri piti kannatettavana ehdotusta, jonka mukaan valtion virkaan ja määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämistä koskevasta valituskiellosta pääsääntöisesti luovuttaisiin. Oikeuskanslerin mukaan valitusmahdollisuus voisi parantaa nimityspäätösten valmistelun laatua sekä vahvistaa luottamusta nimityspäätösten ja julkisen vallankäytön asianmukaisuuteen.

Työryhmän ehdotuksen mukaan valitusoikeus ei koskisi jatkossakaan valtioneuvoston yleisistunnossa päätettäviä virkanimityksiä, koska oikeuskansleri valvoo etukäteen näiden päätösten laillisuutta. Oikeuskanslerin mukaan ehdotus vaatisi tältä osin tarkempaa pohdintaa ja tarkempia perusteluja. Kaikki nimityspäätöksiin liittyvät laillisuuskysymykset eivät välttämättä tule esille ennakollisessa laillisuusvalvonnassa, ja jälkikäteen esimerkiksi kantelun perusteella laillisuusvalvonnassa ei voida muuttaa tai kumota nimityspäätöksiä. Oikeuskansleri katsoi, että ennakollisen laillisuusvalvonnan ohella valitusmahdollisuus ja sen myötä mahdollisuus päätösten kumoamiseen jälkikäteen voisi parantaa valmistelun laatua valtioneuvostossa ja lisätä luottamusta valtioneuvoston yleisistunnon toimivaltaan kuuluviin virkanimityksiin.

OKV_58_20_2016.pdf

Tiedusteluun ja asiakirjapyyntöön on vastattava

Diaarinumero: OKV/179/1/2016
Antopäivä: 19.1.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kunnanviraston, ympäristölautakunnan ja kunnanhallituksen huomiota viranomaisen neuvontavelvollisuuteen sekä velvollisuuteen antaa pyynnöstä arvio asian ratkaisemisen ajankohdasta. Kunnan toimijoiden huomiota kiinnitettiin myös viranomaisen palveluperiaatteeseen ja asiakirjapyynnön käsittelyä koskeviin säännöksiin. Lisäksi ympäristölautakunnan tietoon saatettiin apulaisoikeuskanslerin näkemys kantelun kohteena olevan viranhaltijan esteellisyydestä kanteluasian käsittelyssä.

Kantelijat eivät olleet saaneet vastauksia tiedusteluihinsa, jotka koskivat yksityistien tiekunnan päätöksestä tehdyn valituksen käsittelyvaihetta. Heille ei myöskään ollut annettu tietoa tai vastausta asiakirjapyyntöön, joka koski ympäristölautakunnan tiejaoston kokouksessa käsillä ollutta asiakirjaa.

OKV_179_1_2016.pdf

TE-toimiston olisi pitänyt hankkia tarpeelliset selvitykset ennen päätöksentekoa

Diaarinumero: OKV/56/1/2016
Antopäivä: 12.1.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) huomiota käsittelemiensä asioiden riittävään selvittämiseen sekä huolellisuuteen virkatehtävien hoitamisessa.

Kantelija arvosteli hänelle annettuja työvoimapoliittisia lausuntoja. Kertomansa mukaan hän ei voinut ottaa vastaan hänelle osoitettuja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja terveydentilansa vuoksi, mutta silti hänen työmarkkinatukensa oli katkaistu.

Kantelija oli TE-toimistolle antamassaan selvityksessä viitannut terveydentilaansa ja lääkärin ohjeisiin sekä todennut toimittaneensa lääkärinlausunnon. Lääkärinlausunto toimitettiin TE-toimistoon kuitenkin vasta puoli vuotta myöhemmin. Apulaisoikeuskansleri totesi, että kantelijan asiaa ei ollut selvitetty riittävästi ennen työvoimapoliittisen lausunnon antamista. Hallintolain mukaan asia tulee selvittää riittävästi ja asianmukaisesti hankkimalla tarpeelliset tiedot ja selvitykset. TE-toimiston olisi tullut ennen asian ratkaisemista pyytää kantelijaa täydentämään selvitystään toimittamalla mainitsemansa lääkärintodistus.

Kantelijalle myöhemmin annetussa toisessa työvoimapoliittisessa lausunnossa oli ollut vuosilukuvirhe, jonka takia kantelija piti lausuntoa sekavana. Apulaisoikeuskansleri totesi, että lausunnon laatimisessa ei ollut toimittu riittävän huolellisesti.

OKV_56_1_2016.pdf

Asiakirjapyyntöön on annettava valituskelpoinen päätös

Diaarinumero: OKV/68/1/2016
Antopäivä: 12.1.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti asiakirjapyyntöä käsitelleiden tahojen huomiota velvollisuuteen noudattaa julkisuuslain menettelysäännöksiä ja antaa asiakirjan pyytäjälle valituskelpoinen päätös. Ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että valituskelpoinen päätös on tehtävä myös silloin, kun viranomaisella ei ole pyydettyä asiakirjaa tai pyydetty asiakirja ei viranomaisen mielestä ole julkisuuslain tarkoittama asiakirja.

Kantelija oli pyytänyt useaan kertaan kaupungin viranhaltijoilta ja perusturvalautakunnalta asiakirjoja. Hän ei ollut saanut niitä, koska kaupungin näkemyksen mukaan kyseessä olevat konsultaatiokysymykset ja -vastaukset olivat muistiinpanoja eikä niitä siten voitu pitää viranomaisen asiakirjoina. Lisäksi kyseiset muistiinpanot oli hävitetty. Kantelijalle ei ollut annettu asiakirjapyyntöön valituskelpoista päätöstä.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan asiakirjapyynnön käsittelystä annettuja säännöksiä on noudatettava riippumatta siitä, mikä käsitys viranomaisella on pyydetyn asiakirjan luonteesta. Menettelysäännösten tarkoituksena on mahdollistaa se, että kysymys asiakirjan luonteesta voidaan saattaa hallintotuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämän vuoksi viranomaisen on asiakirjan luovutuksesta kieltäytyessään tehtävä asiassa valituskelpoinen päätös.

OKV_68_1_2016.pdf

Hallintoasiat tulee ratkaista viivytyksettä

Diaarinumero: OKV/1296/1/2015
Antopäivä: 30.12.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti maakunnan hallituksen huomiota siihen, että oikaisuvaatimukset ja hakemukset tulee käsitellä lain mukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä.

Tapauksessa oli kanneltu muun ohessa siitä, että maakunnan hallinnossa ei ole käsitelty rekisterimerkintöihin liittyviä oikaisuvaatimuksia eikä hakemuksia, jotka koskivat kiinteisiin muinaisjäännöksiin kajoamista.

Päätös (ruotsiksi):

okv_1296_1_2015.pdf