Ratkaisut

Vastaanottokeskustoimintaa koskevien hankintojen kilpailuttaminen on ohjeistettava

Diaarinumero: OKV/1200/1/2015
Antopäivä: 14.10.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskanslerin mukaan vastaanottokeskusten perustamista ei sinänsä ole vapautettu hankintalain kilpailuttamisvelvoitteesta. Kuitenkin koska turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyi nopeasti ja ennalta-arvaamattomasti, viranomaiset eivät olleet voineet täysin varautua tilanteeseen. Vastaanottolain velvoitteiden täyttämiseksi Maahanmuuttovirasto joutui poikkeamaan kilpailuttamista koskevista säännöksistä.

Maahanmuuttovirasto teki alkusyksyn 2015 ja alkuvuoden 2016 välisenä aikana sopimuksen 182 uuden vastaanottokeskuksen perustamisesta. Vastaanottokeskusten perustamista ja toiminnassa olevien keskusten lisäpaikkojen käyttöönottoa ei kilpailutettu, ja vastaanottolain velvoitteiden täyttämiseksi Maahanmuuttovirasto joutui hyväksymään saadut tarjoukset. Virasto on vedonnut äärimmäiseen kiireeseen perusteena poiketa kilpailuttamista koskevista säännöksistä. Sopimuksia tehtiin mm. Suomen Punaisen Ristin (SPR) piirien ja eräiden yksityisten yhteisöjen kanssa. Sisäministeriön sisäisen tarkastuksen havaintojen mukaan sopimuksia tehtiin kiireellä, puutteellisilla resursseilla ja osin valtiolle epäedullisin sopimusehdoin. Osa sopimuksista tehtiin Maahanmuuttoviraston työjärjestyksen vastaisesti ilman esittelyä.

Valtio korvaa vastaanottotoiminnasta aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti. Näin ollen myös muu kuin julkisoikeudellinen yhteisö on velvollinen noudattamaan hankinnoissaan julkisia hankintoja koskevia säännöksiä, mikäli lain soveltamisedellytykset muuten täyttyvät. Maahanmuuttovirasto on kilpailuttanut valtakunnallisesti mm. vastaanottopalveluihin kuuluvat terveyspalvelut, ja myös SPR on kilpailuttanut joitakin palveluhankintoja erikseen. Maahanmuuttovirastossa on ryhdytty valmistelemaan mm. vastaanottokeskusten vartiointipalveluiden keskitettyä kilpailuttamista sekä viraston käännös- ja tulkkauspalveluiden kilpailuttamista. Lisäksi valmisteilla on ollut viraston oma hankintaohje, joka on hyväksytty syyskuussa 2016. 

Maahanmuuttoaallon lievennyttyä ja vastaanottokeskustoiminnan jossain määrin jo vakiinnuttua vastaanottokeskusten perustamisiin ja varsinkin hankintojen prosesseihin, sopimuskäytäntöihin sekä toiminnan ja taloudenpidon valvontaan on liittynyt puutteita. Apulaisoikeuskansleri totesi, että sisäministeriön sisäisen tarkastuksen tulee näitä asioita edelleen selvittää ja Maahanmuuttoviraston ja tarvittaessa ministeriön asianmukaisesti ohjeistaa.

Julkisia hankintoja koskevien säännösten noudattamista voivat tutkia markkinaoikeus ja korkein hallinto-oikeus. Valtion varojen käyttämistä puolestaan valvoo valtiontalouden tarkastusvirasto. Apulaisoikeuskanslerin mukaan vastaanottokeskustoiminnan kustannuksiin liittyvä tarkastustoiminta on tarkoituksenmukaista suorittaa kattavasti yhdessä viranomaisessa. Koska tarkastusvirasto on aloittanut tarkastuksen, apulaisoikeuskansleri katsoi tarpeelliseksi vain seurata tilannetta. Hän pyysi tarkastusvirastoa toimittamaan tarkastuskertomuksensa sen valmistuttua.

okv_1200_1_2015.pdf

Kansaneläkelaitos laiminlöi asiakirjapyyntöön vastaamisen

Diaarinumero: OKV/1421/1/2015
Antopäivä: 14.10.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kansaneläkelaitos ei ollut vastannut kantelijan puhelimitse tekemiin kahteen asiakirjapyyntöön. Apulaisoikeuskansleri katsoi kantelijan asianosaisasema huomioon ottaen, että asiassa ei tältä osin ollut menetelty lainmukaisesti.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Kansaneläkelaitoksen huomiota viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaiseen menettelyyn asiakirjan antamisesta päätettäessä.

okv_1421_1_2015.pdf

Esteellisyyden syy tulee kirjata pöytäkirjaan

Diaarinumero: OKV/1691/1/2015
Antopäivä: 10.10.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Lautakunnan kaikista kokouspöytäkirjoista ei ilmennyt sitä, millä perusteella jäsenet olivat esteellisinä poissa kokouksesta. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että esteellisyyden syyn merkitseminen pöytäkirjaan on hallintolain ja sitä koskevien hallituksen esityksen perustelujen näkökulmasta aiheellista, ja kiinnitti lautakunnan huomiota esteellisyyden syyn kirjaamiseen.

okv_1691_1_2015.pdf

Yleinen edunvalvoja teki valituksen myöhässä

Diaarinumero: OKV/1420/1/2015
Antopäivä: 7.10.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelija arvosteli taloudellisia asioitaan hoitamaan määrätyn Helsingin oikeusaputoimiston yleisen edunvalvojan menettelyä.  Kantelijan asumisoikeusasunto oli ulosmitattu. Edunvalvoja oli tehnyt ulosmittauksesta valituksen käräjäoikeuteen  päämiehen pyynnöstä.  Valitus oli tehty siitä  syystä, että se lykkäisi asunnon myymistä ja häätöä. Käräjäoikeuden päätöksestä oli valitettu hovioikeuteen, mutta edunvalvoja oli tehnyt valituksen inhimillisen erehdyksen vuoksi liian myöhään. Edunvalvojan selvityksen mukaan kantelijalle oli myöhemmin myönnetty yksityishenkilön velkajärjestely, jonka myötä hän säilyttäisi asuntonsa.  Edunvalvojan mukaan kantelijalle  ei ollut aiheutunut vahinkoa edunvalvojan toiminnan johdosta.  Edunvalvoja oli myöntänyt virheensä päämiehelleen ja pahoitellut asiaa. Hän oli myös ilmoittanut, että mikäli päämies haluaa vaihtaa edunvalvojaa, voi hän tehdä hakemuksen edunvalvojan vaihtamiseksi tai edunvalvonnasta vapautumiseksi.

Valtion virkamieslain 14 §:n mukaan virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Hänen on noudatettava työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Asianmukaisuus edellyttää huolellisuutta virkatehtävien hoitamisessa. Holhoustoimesta annetun lain  37 §:n mukaan edunvalvojan on hoidettava päämiehensä omaisuutta sillä tavoin, että omaisuus ja sen tuotto voidaan käyttää päämiehen hyödyksi ja tyydyttämään hänen henkilökohtaisia tarpeitaan. Tässä tehtävässään edunvalvojan tulee tunnollisesti pitää huolta päämiehen oikeuksista ja edistää hänen parastaan.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti päätöksessään Helsingin oikeusaputoimiston yleisen edunvalvojan huomiota huolellisuuteen virkatehtävien hoidossa.

okv_1420_1_2015.pdf

Ulkomaankauppa- ja kehitysministerin puheenvuoro oli väärinkäsityksille altis

Diaarinumero: OKV/639/1/2016 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/641/1/2016
Antopäivä: 29.9.2016
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskanslerille arvosteltiin entistä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakkaa siitä, että hän olisi johtanut eduskuntaa harhaan puheenvuoroissaan, joissa oli kyse perheyhtiön perustamasta holdingyhtiöstä ja hänen osallisuudestaan kyseisen yhtiön perustamista koskevaan päätöksentekoon. Toivakkaa arvosteltiin myös siitä, että hän syytti toista kansanedustajaa valehtelusta.

Oikeuskanslerin mukaan käytettävissä olevien tietojen perusteella ei voida osoittaa, että Toivakka olisi eduskunnan täysistunnossa 26.4.2016 ja 28.4.2016 tarkoituksellisesti ja harhauttamismielessä antanut eduskunnalle väärää tietoa asemastaan ja toiminnastaan perheyhtiössä holdingyhtiön perustamisen aikaan.

Oikeuskansleri kuitenkin totesi, että Toivakan puheenvuoroa 26.4.2016 voidaan pitää väärinkäsityksille alttiina. Epätarkkuus liittyi siihen, tuliko Toivakan asema perheyhtiössä holdingyhtiön perustamisen aikaan riittävän selkeästi esille. Toivakka totesi puheenvuorossaan 26.4.2016 muun muassa, että hän ei ole ollut mukana perustamassa kiinteistöyhtiötä ja että hän henkilökohtaisesti ei ole ollut minkäänlaisissa järjestelyissä mukana.

Myöhemmässä keskustelussa 28.4.2016 Toivakka täsmensi, että hän on ollut perheyhtiön hallituksen jäsen vuoteen 2008 saakka ja että holdingyhtiö perustettiin 2007. Oikeuskanslerin mukaan Toivakan menettelyä arvioitaessa on perusteltua antaa merkitystä myös sille, että Toivakka on jo marraskuussa 2015 kertonut julkisuudessa olleensa holdingyhtiön perustamisen aikaan perheyhtiö CM-Toivakka Oy:n hallituksen jäsen. Toivakan selvityksen mukaan holdingyhtiön perustamista koskevaa asiaa ei missään vaiheessa käsitelty CM-Toivakka Oy:n hallituksessa vaan yhtiön operatiivinen johto toimi täysin oman toimivaltansa puitteissa. Oikeuskansleri katsoi, ettei käytettävissä olevan aineiston perusteella ole oikeudellisia perusteita kyseenalaistaa tätä Toivakan lausumaa.

Ministerinä toimivan kansanedustajan toiminta kuuluu oikeuskanslerin laillisuusvalvonnan piiriin siltä osin, kun on kysymys kyseisen henkilön toiminnasta ministerin roolissa. Jos ministeri antaa eduskunnalle virheellisiä tietoja, asiaa voidaan arvioida perustuslain 114–116 §:ssä tarkoitettuna ministerivastuuasiana eli kysymyksenä siitä, onko ministeri tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti. Oikeuskanslerin mukaan ministerin eduskunnalle antamien tietojen riittävyyden ja oikeellisuuden ensisijainen arvioija on kuitenkin eduskunta itse. Täysistuntoa johtavan puhemiehen tehtäviin puolestaan kuuluu ylläpitää istunnossa järjestystä ja muun muassa valvoa asiallisen kielenkäytön vaatimuksen noudattamista.

okv_639_1_2016.pdf

Vahingonkorvausasia olisi tullut käsitellä viivytyksettä

Diaarinumero: OKV/1494/1/2015
Antopäivä: 29.9.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

ELY-keskus oli siirtänyt kantelijan auton tuulilasiin liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen kaupungin käsiteltäväksi. Apulaisoikeuskanslerin mukaan kaupungin käsiteltäväksi siirretty korvausvaatimus olisi tullut kirjata oikea-aikaisesti ja asian käsittelyä olisi tullut asianmukaisesti seurata kaupungin asianomaisessa virastossa. Näin ei ollut tehty.

Toiseksi kaupungin olisi tullut selvittää, käsitellä ja ratkaista vahingonkorvausvaatimusta koskeva asia ilman aiheetonta viivytystä. Vahingonkorvausvaatimus oli ratkaistu vasta yli kahden vuoden kuluttua asian saapumisesta kaupungille. Apulaisoikeuskansleri totesi, että kantelijan vahingonkorvausvaatimusta ei ollut käsitelty kaupungissa laissa edellytetyllä tavalla ilman aiheetonta viivytystä.

Lisäksi apulaisoikeuskansleri kiinnitti yleisellä tasolla kaupungin huomiota siihen, että asiallisiin yhteydenottoihin tulee vastata.

Virantäyttömuistiossa on perusteltava, miten hakijoiden ansiot on arvioitu

Diaarinumero: OKV/1269/1/2015
Antopäivä: 13.9.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelija oli hakenut verotoimistossa avoinna ollutta veroasiantuntijan virkaa, jonka hakuilmoituksessa oli kerrottu hakijalta odotettavan soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa. Virkaan oli valittu yo-merkonomi.

Kanteluasian tutkinnassa ei ilmennyt, että verotoimisto olisi käyttänyt viran täyttämistä koskevassa päätöksenteossa väärin sille kuuluvaa harkintavaltaa. Menettelyn osalta apulaisoikeuskansleri piti kuitenkin virheellisenä sitä, että virantäyttömuistiossa ei ollut perusteltu sitä, miksi hakuilmoituksessa lisävalmiutena mainittua korkeakoulututkintoa ei ollut otettu haastateltavien valinnassa ja virkavalinnassa ansiona huomioon. Hakijoiden välisessä ansiovertailussa ja hakijakohtaisessa pätevyysarvioinnissa tulee pystyä avoimesti ja objektiivisesti perustelemaan, millä tavoin hakuilmoituksessa mainitut lisävalmiudet on otettu hakijoiden ansiona huomioon.

Lisäksi apulaisoikeuskansleri totesi, että koska hakuilmoituksessa mainittua ylempää korkeakoulututkintoa ei ollutkaan katsottu hakijoille ansioksi, hakuilmoituksen muotoiluun olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota viranhakua etukäteen suunniteltaessa.

okv_1269_1_2015.pdf

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus menetteli virheellisesti

Diaarinumero: OKV/1817/1/2015
Antopäivä: 12.9.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa oli pöytäkirjaan merkitty virheellistä tietoa kantelijan tilasta ja annettu virheellistä tietoa valokuvien ottamisesta valvontakäynnillä. Kantelija oli pyytänyt saada kyseiset valokuvat, mutta ELY-keskuksesta oli ilmoitettu, ettei niitä ole. Kantelijalle ei ollut annettu valituskelpoista päätöstä asiakirjapyyntöön. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti ELY-keskuksen huomiota hallintolain ja valtion virkamieslain säännöksiin asian asianmukaisesta ja huolellisesta käsittelystä sekä julkisuuslain säännöksiin asiakirjapyynnön käsittelystä.

okv_1817_1_2015.pdf

Lausunto: Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan asettaminen

Diaarinumero: OKV/31/20/2016
Antopäivä: 9.9.2016
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta asetetaan vuoden 2017 alusta seuraavalle toimikaudelle.  Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi oikeuskanslerin näkemystä lautakunnan jäsenten sidonnaisuuksia koskevasta kysymyksestä ennen asian esittelemistä valtioneuvoston yleisistunnossa.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta on lainkäyttöelin, jonka jäsenet toimivat tuomarin vastuulla. Perustuslain 21 §:n vaatimus jokaisen oikeudesta saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi, koskee myös työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan toimintaa.

Oikeuskansleri totesi vakuutusoikeuden 27.3.2014 antamaan ratkaisuun 1047:2012 viitaten, että eläkelaitoksen hallituksessa tai neuvottelukunnassa toimiva työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan jäsen tai varajäsen on esteellinen käsittelemään kyseistä eläkelaitosta koskevia asioita muutoksenhakulautakunnassa, ja katsoi, että tällainen asema eläkelaitoksessa voi herättää epäilyksiä jäsenen objektiivisesta puolueettomuudesta myös muiden eläkelaitosten asioiden käsittelyssä.

Oikeuskanslerin saaman selvityksen mukaan muutoksenhakulautakunnan jäsenen tai varajäsenen toimiminen eläkelaitoksen hallituksessa tai neuvottelukunnassa aiheuttaa nykyisin toistuvasti tilanteita, joissa jäsen tai varajäsen on esteellinen käsittelemään lautakunnassa tietyn eläkelaitoksen asioita. Esteellisyystilanteita ilmenee siinä määrin, että ne vaikeuttavat lautakunnan toimintaa ja aiheuttavat lautakunnassa ylimääräistä työtä. Lautakunta ratkaisee asiat pääsääntöisesti jaostoissa, joissa jokaisessa on jäsenenä jonkin erikoisalan lääkäri ja lähtökohtana on, että käsiteltävät asiat jaetaan jaostoille asiassa vaadittavan lääketieteellisen asiantuntemuksen perusteella. Oikeuskanslerin saaman selvityksen mukaan asioiden valikoituminen muutoksenhakulautakunnan jaostoille määräytyy kuitenkin paljolti jäsenten sidonnaisuuksien perusteella, vaikka sen tulisi määräytyä vain jaoston lääkärijäsenen erikoisalan ja asiantuntemuksen perusteella. Tämä aiheuttaa vinoumaa asioiden jakautumisessa ja epäkohtia lääketieteellisen erityisasiantuntemuksen takaamisessa. Lisäksi etukäteisjärjestelyistä huolimatta esiintyy tilanteita, joissa asioiden käsittely lautakunnassa viivästyy esteellisyydestä johtuvien lykkäysten ja asioiden palautusten vuoksi.  Nämä seikat muodostavat uhkan muutoksenhakijoiden oikeusturvan toteutumiselle.

Oikeuskanslerin mukaan edellä esitetyt näkökohdat puoltavat sitä, että pysyväisluonteisten esteellisyyksien syntyminen tulee pyrkiä ehkäisemään jo ennalta muutoksenhakulautakuntaa asetettaessa. Näin ollen oikeuskansleri piti perusteltuna menettelyä, että henkilöä, joka on sellaisen yhtiön tai laitoksen palveluksessa, hallituksessa tai neuvottelukunnassa, jonka päätöksistä tehtyjä valituksia muutoksenhakulautakunta käsittelee, ei nimitetä lautakuntaan. Riittävän painavia, oikeudellisesti hyväksyttäviä vastasyitä tälle käsitykselle ei ole kannanoton laatimisen yhteydessä tullut esiin. 

okv_31_20_2016.pdf

Sosiaalipäivystyksen olisi tullut varmistaa asiakkaan tahto lastensuojeluilmoituksen kirjaamisesta

Diaarinumero: OKV/1253/1/2015
Antopäivä: 8.9.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelija oli soittanut kaupungin sosiaalipäivystykseen tyttärensä asiassa ja halunnut tehdä lastensuojeluilmoituksen. Myöhemmin oli ilmennyt, että lastensuojeluilmoitusta ei ollut kirjattu. Saadussa selvityksessä ja toisaalta kantelussa ja kantelijan omassa vastineessakin kerrottiin puhelinkeskustelusta ristiriitaisesti. Kantelija painotti ilmaisseensa haluavansa tehdä lastensuojeluilmoituksen. Selvitysten mukaan taas kantelija ei ollut puhelinkeskustelussa ilmaissut tekevänsä asiasta lastensuojeluilmoitusta ja sosiaalityöntekijän oman arvion mukaan puhelinkeskustelun perusteella ei ollut syntynyt perusteita lastensuojeluilmoituksen kirjaamiseen. Asiasta ei ollut saatavissa lisäselvitystä, eikä sitä näin ollen käydyn puhelinkeskustelun osalta ollut mahdollista varmuudella arvioida.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että hallintolain hyvää hallintoa määrittelevien 7 ja 8 §:n mukaisten palvelu- ja neuvontaperiaatteiden mukaista olisi kuitenkin ollut, että kantelijan  kanssa puhelinkeskustelun käynyt sosiaalityöntekijä olisi varmistanut, oliko kantelija tarkoittanut tehdä lastensuojeluilmoituksen. Hallintolain mukaan asiakkaan yhteydenoton jäädessä tulkinnanvaraiseksi sen oikea tarkoitus on varmistettava asiakkaalta ja hänelle on tämän jälkeen ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin yhteydenoton johdosta on ryhdytty. Apulaisoikeuskansleri saattoi  kaupungin sosiaali- ja terveysviraston sosiaalipäivystyksen tietoon  tämän lastensuojeluilmoitusten vastaanottamisesta ja kirjaamisesta lausumansa.

okv_1253_1_2015.pdf