Ratkaisut

Julkisuuslain menettelysäännöksiä tulee noudattaa, vaikka viranomaisella ei olisi pyydettyä asiakirjaa

Diaarinumero: OKV/1010/1/2017
Antopäivä: 15.3.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi kaupungin tietoon näkemyksensä julkisuuslain mukaisesta menettelystä asiakirjapyynnön käsittelyssä.

Kaupunki oli järjestänyt vapaamuotoisen tilaisuuden, jonka aiheena oli ollut kantelijoiden epäilemä naapureidensa harjoittama luvaton jätteenpoltto. Tapaamisessa olivat mukana kantelijat, heidän naapurinsa ja kaupungin ympäristösihteerit. Tarkoituksena oli ollut laatia neuvottelusta muistio tai pöytäkirja siinä tapauksessa, että neuvottelussa päädytään sovintoon osapuolten välillä. Koska sovintoa ei ollut syntynyt, myöskään muistiota ei ollut laadittu. Tästä oli ilmoitettu kantelijoille. Kantelijat ilmoittivat kuitenkin sähköpostitse ympäristösihteerille tarvitsevansa pöytäkirjan kokouksesta, jossa heidän naapurinsa olisi määrätty tekemään oma jätesopimus ja josta ilmenisi päätetty asia ja paikalla läsnä olleet henkilöt.

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan julkisuuslaissa ei ole erikseen säännelty sitä, tuleeko viranomaisen noudattaa siinä säänneltyä menettelyä myös tapauksissa, joissa viranomaisella ei ole pyydettyä asiakirjaa. Ylimmät laillisuusvalvojat ovat kuitenkin ratkaisukäytännössään pitäneet näissäkin tapauksissa perustellumpana noudattaa julkisuuslain menettelysäännöksiä, sillä asiaa on arvioitu viranomaiselta asiakirjaa pyytäneen henkilön oikeusturvan näkökulmasta.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesikin, että kantelijoiden lähettämä sähköpostiviesti voitiin tulkita julkisuuslain mukaiseksi asiakirjapyynnöksi. Näin tulkiten ympäristösihteerin olisi tullut kertoa kantelijoille, että asiakirjan antamista koskeva asia voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi, ja hänen olisi tullut tiedustella, haluavatko kantelijat näin tehtävän. Kantelijoiden olisi halutessaan tullut saada kaupungin asianomaiselta viranomaiselta perusteltu ja valituskelpoinen päätös asiakirjapyyntöönsä. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi kuitenkin vielä erikseen, että viranomaisella ei ole julkisuuslakiin perustuvaa velvollisuutta laatia jälkeenpäin halutunlaista asiakirjaa.

OKV_1010_1_2017.pdf

Sosiaalitoimen olisi tullut toimia huolellisesti ja viivytyksettä

Diaarinumero: OKV/502/1/2017
Antopäivä: 15.3.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kunnan sosiaalitoimen huomiota hallintolain säännöksiin neuvonnan antamisesta, asioiden viivytyksettömästä käsittelystä ja huolellisuudesta virkatehtävien hoidossa.

Kantelija oli yrittänyt järjestää edustamansa alaikäisen turvapaikanhakijan yksityistä sijoitusta luokseen. Turvapaikanhakijan yksityinen sijoitus kantelijan luokse edellytti uuden edustajan määräämistä tälle, ja kunnan sosiaalitoimi oli neuvonut kantelijaa tekemään käräjäoikeudelle hakemuksen uuden edustajan määräämiseksi. Kuitenkin kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaan lapsen oleskelukunnan sosiaalitoimen tulee tehdä kyseinen hakemus.

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan kantelijalle annettu neuvonta vaikutti olleen virheellistä tai vähintäänkin epätäsmällistä. Sosiaalitoimessa ei siten ollut menetelty hyvän hallinnon edellyttämällä tavalla ja riittävän huolellisesti. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi hyvään hallintoon kuuluvan, että viranomaisen antamat tiedot ovat oikeita ja ohjeet selkeitä ja täsmällisiä. Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti eli muun muassa huolellisesti.

Kantelussa arvosteltiin myös yksityisen sijoituksen prosessin pitkää, lähes vuoden kestoa. Edustajan määräämisen viivästymiseen oli vaikuttanut kantelijalle annetun virheellisen tai epätäsmällisen ohjauksen lisäksi ilmeisesti myös sosiaalityöntekijän vaihtuminen ja siitä johtuneet katkokset tiedonkulussa. Turvapaikanhakijan palvelutarpeen arvioinnin päättymistä koskevan päätöksen toimittaminen oli viivästynyt useita kuukausia.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että kunnan sosiaalitoimi ei ollut menetellyt yksityisen sijoituksen selvitysprosessissa ja asian etenemisestä tiedottamisessa kaikilta osin hallintolain edellyttämällä tavalla. Asiassa ei ollut toimittu myöskään virkatehtävien hoidon edellyttämällä huolellisuudella.

OKV_502_1_2017.pdf

Asiakaspalveluaikoja olisi tullut olla riittävästi

Diaarinumero: OKV/564/1/2017
Antopäivä: 14.3.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi Maahanmuuttoviraston tietoon esittämänsä näkökohdat palveluperiaatteen soveltamisesta ja palvelun asianmukaisuudesta.

Kantelijan puoliso oli jättänyt oleskeluluvan jatkohakemuksen sähköisesti. Hakija ei saanut varattua aikaa henkilökohtaiseen asiointikäyntiin puhelimitse, eikä Maahanmuuttoviraston verkkosivujen ajanvarausjärjestelmässä ollut yhtään vapaita aikoja. Hakijaa oli neuvottu jonottamaan asiakaspalvelupisteessä aamulla ennen kello kahdeksaa, jotta hän voisi päästä hoitamaan asiansa vuoronumerolla. Hakijan saavuttua jonottamaan aamulla kello seitsemän paikalla oli jo ollut pitkä jono, eikä hakija ollut saanut vuoronumeroa koko päivänä.

Maahanmuuttoviraston Helsingin palvelupiste oli saadun selvityksen mukaan ollut maaliskuussa 2017 ajoittain erittäin ruuhkainen. Ajanvarausjärjestelmässä ei ajoittain ollut vapaita aikoja, eikä kaikille vuoronumerojonoon saapuneille ollut voitu antaa numeroa, koska heitä ei olisi ehditty palvella saman päivän aikana. Maahanmuuttovirasto kertoi kuitenkin tehneensä useita asiakaspalvelun edistämistä koskevia muutoksia ja kehittämistoimenpiteitä maaliskuun 2017 lopulta alkaen. Se oli lisännyt ajanvarausjärjestelmään vapaita aikoja kolmeksi kuukaudeksi eteenpäin aiemman kahden kuukauden sijaan, ja asiakaspalvelutiskien määrää oli toukokuussa lisätty Helsingissä ja kesän aikana muissakin palvelupisteissä. Lisäksi Helsingin palvelupisteessä oli kesäkuussa aloitettu kokeilu, jossa vuoronumeroja jakava henkilö oli samalla tarkistanut asian kiireellisyyden ja jonka tavoitteena oli lyhentää palvelupisteen jonoja ohjaamalla osa asiakkaista käyttämään ajanvarausta sekä turvata mahdollisuus aidosti kiireellisten asioiden hoitamiseen.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että erityisesti kiireellisesti palvelua tarvitsevien Maahanmuuttoviraston asiakkaiden oikeusturva on saattanut ainakin tilapäisesti vaarantua kantelun tekemisen ajankohtana, kun heille ei satunnaisia peruutusaikoja lukuun ottamatta ole voitu välttämättä tarjota asiakaspalveluaikaa ajanvarausjärjestelmän kautta. Asiointiaikojen saatavuus on siten ollut riittämätöntä, eikä Maahanmuuttoviraston asiakaspalvelu ole täyttänyt kantelun tekemisen ajankohtana maaliskuussa 2017 hyvään hallintoon kuuluvan palvelun saatavuuden ja asianmukaisuuden edellytyksiä.

OKV_564_1_2017.pdf

Verkkopalvelujen helppokäyttöisyyteen ja selkeyteen tulee kiinnittää huomiota

Diaarinumero: OKV/2019/1/2017 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/2042/1/2017, OKV/2092/1/2017
Antopäivä: 13.3.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti ministeriön ja sen hallinnonalan huomiota velvollisuuteen järjestää toimialaansa kuuluvat palvelut siten, että hallinnossa asioiva voi helposti muodostaa kokonaiskäsityksen asiansa hoitamiseen liittyvistä toimista.

Kolmessa eri kantelussa katsottiin, että TE-toimistojen verkkosivut, joiden kautta ilmoittaudutaan työttömäksi, olivat verkkosivu-uudistuksen jälkeen sekavat ja vaikeat käyttää. Puutteellisen ohjauksen vuoksi työttömäksi ilmoittautuminen saattoi keskeytyä palvelun käyttäjän tietämättä, mikä johti työttömyyskorvauksen maksamisen katkeamiseen. Selvityksen mukaan palveluun oli sittemmin tehty useita muutoksia käyttäjiltä saadun palautteen perusteella.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että verkkopalvelun käyttäjien valmiudet palvelun käyttämiseen saattoivat vaihdella suurestikin. Käytön epäonnistumisesta aiheutui raskas seuraamus eli työttömyyskorvauksen saamatta jääminen. Nämä seikat korostivat työ- ja elinkeinoministeriön ja sen alaisten viranomaisten vastuuta muodostaa palvelusta johdonmukainen ja helposti ymmärrettävä kokonaisuus. Selvityksen mukaan palveluun oli sittemmin tehty useita muutoksia käyttäjiltä saadun palautteen perusteella.

OKV_2019_1_2017.pdf

OKV_2042_1_2017.pdf

OKV_2092_1_2017.pdf

MARAK-menetelmän sääntelyn tarvetta ja ohjauksen riittävyyttä olisi tarpeellista arvioida

Diaarinumero: OKV/175/1/2017
Antopäivä: 8.3.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti MARAK-työryhmän (moniammatillinen riskinarvioinnin kokous) huomiota hallintolain esteellisyyssäännösten soveltamiseen. MARAK-menetelmän käyttöönottoa koordinoivan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietoon hän saattoi näkemyksensä, että menetelmän sääntelyn tarvetta ja ohjauksen riittävyyttä olisi tarpeellista arvioida. Lisäksi apulaisoikeuskansleri kiinnitti kuntayhtymän huomiota julkisuuslain ja hallintolain säännösten soveltamiseen asiakirjapyyntöjen käsittelemisessä sekä perustuslain, hallintolain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain säännöksiin asian käsittelyn asianmukaisuudesta.

Kantelija arvosteli perheensä asian käsittelyä MARAK-työryhmässä. MARAK on menetelmä, jolla pyritään auttamaan vakavaa parisuhdeväkivaltaa kokeneita tai sen uhan alla eläviä henkilöitä. Toiminta on lähinnä epävirallista moniammatillista toimintaa, jossa eri tahot vaihtavat niillä olevaa tietoa ja suunnittelevat toimia, joilla väkivaltaa kokeneen tai sen uhan alla olevan henkilön turvallisuutta pyritään parantamaan.

Kantelijan perheen asian käsittelyyn oli tukihenkilön roolissa osallistunut työryhmän jäsen, jonka työryhmä oli katsonut esteelliseksi toimimaan kyseisessä asiassa jäsenenä. Apulaisoikeuskanslerin mukaan siihen, voiko esteelliseksi todettu henkilö olla mukana tilanteessa epävirallisestikaan esimerkiksi tukihenkilönä, tulisi suhtautua varauksellisesti. Tilanteessa voi olla vaikeaa erottaa työryhmän jäsenen ja tukihenkilön rooli toisistaan ja ennen kaikkea osallistuminen voi aiheuttaa epäilyn käsittelyn puolueettomuudesta. Työryhmän käsiteltävänä olevat asiat ovat arkaluonteisia ja esteellisen henkilön osallistuminen tilanteeseen esitetyllä tavalla voi heikentää luottamusta työryhmän ja sitä kautta työryhmässä toimivien viranomaisten ja virkamiesten toimintaan. Apulaisoikeuskanslerin mukaan esteellisen henkilön ei olisi tullut osallistua asian käsittelyyn edes tukihenkilönä.

Kantelussa oli kysymys myös yleisesti MARAK-menetelmän lainmukaisuudesta. Apulaisoikeuskansleri totesi, että hänellä ei käytettävissään olleiden tietojen perusteella ollut syytä arvostella menetelmää. Hänen mukaansa menetelmän sääntelemättömyys saattaa kuitenkin aiheuttaa epäluuloa menetelmää kohtaan ja hämärtää rajaa viranomaistoiminnan ja siihen kuuluvan julkisen vallan käytön sekä epävirallisen toiminnan välillä. Sääntelemättömyys saattaa myös aiheuttaa epäselvyyttä siitä, mitä säädöksiä toiminnassa sovelletaan. Lisäksi apulaisoikeuskanslerin mukaan vaikutti siltä, että MARAK-toimintaan osallistuvilla tahoilla saattoi olla epäselvyyttä toiminnassa syntyvien asiakirjojen hallinnoinnista ja asiakirjoja koskevien pyyntöjen käsittelystä. Apulaisoikeuskanslerin mielestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulisi arvioida, pitäisikö menetelmän olla säänneltyä ja onko toiminnan ohjaus sekä ohjaus asiakirjojen hallinnoinnista riittävää.

Kantelija arvosteli myös kaupungin toimintaa. Kantelija ei ollut saanut kaupungille tekemiinsä asiakirjapyyntöihin julkisuuslain mukaista ohjausta siitä, että hän voi saada asiassa muutoksenhakukelpoisen päätöksen. Asiakirjapyyntöä ei myöskään ollut julkisuuslain ja hallintolain mukaisesti siirretty toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi, ja sen käsittely oli viivästynyt. Lisäksi kantelijan kaupungille tekemään kanteluun annetun vastauksen toimittaminen kantelijalle oli kestänyt reilusti yli vuoden. Menettely vastauksen tiedoksi toimittamisessa ei ollut ollut huolellista eikä asianmukaista.

OKV_175_1_2017.pdf

Toistuvaistulon ulosmittaus tulee keskeyttää, jos täytäntöönpano keskeytetään

Diaarinumero: OKV/1276/1/2017
Antopäivä: 8.3.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kihlakunnanulosottomiehen ja kihlakunnanvoudin huomiota näkemykseensä, että toistuvaistulon ulosmittaus tulee keskeyttää, jos asiassa tehdään täytäntöönpanon keskeyttämispäätös. Lisäksi hän pyysi Valtakunnanvoudinvirastoa arvioimaan, tulisiko sen ryhtyä toimenpiteisiin yhdenmukaisen käytännön varmistamiseksi.

Kihlakunnanvouti oli tehnyt ulosottoasiassa täytäntöönpanon keskeyttämispäätöksen, mutta kihlakunnanulosottomies ei ollut keskeyttänyt palkanulosmittausta. Velallisen työnantajalle annettu palkanpidätysmääräys oli tehty ennen keskeyttämispäätöstä ja ulosmittaus tehtiin toistuvaissuorituksena maksettavasta palkasta. Kihlakunnanulosottomies ja hänen esimiehensä kihlakunnanvouti katsoivat, että täytäntöönpanon keskeyttäminen koski ainoastaan keskeyttämispäätöksen jälkeen tehtyjä täytäntöönpanotoimenpiteitä.

Ulosottoviraston johtava kihlakunnanvouti ja Valtakunnansyyttäjänvirasto katsoivat, että palkanulosmittaus olisi tullut keskeyttää. Ne viittasivat oikeuskirjallisuudessa esitettyyn kantaan sekä korkeimman oikeuden ratkaisuun, joka koski vuokratulojen ulosmittausta mutta josta ilmenevä oikeusohje soveltui muuhunkin toistuvaistulon ulosmittaukseen.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen piti johtavan kihlakunnanvoudin ja Valtakunnansyyttäjänviraston tulkintaa asiasta perustellumpana. Hänen mukaansa velallisen työnantajalle annettu juokseva palkanpidätysmääräys olisi tullut peruuttaa. Kihlakunnanulosottomiehen menettelyn moitittavuutta lievensi kuitenkin se, että hän oli toiminut esimiehensä antamien ohjeiden mukaan. Velalliselle aiheutuvia haittavaikutuksia lievensi se, että virheellisesti ulosmitatut rahavarat tilitettiin hänelle takaisin.

Kanteluun hankituista selvityksistä ja lausunnosta oli pääteltävissä, että ulosoton virkamiesten keskuudessa esiintyy eriäviä käsityksiä siitä, minkälaisia toimenpiteitä täytäntöönpanon keskeyttäminen edellyttää tilanteessa, jossa toistuvaistulon pidätysmääräys on annettu ennen keskeyttämispäätöstä. Tämän vuoksi apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että Valtakunnanvoudinviraston on syytä arvioida, onko sen aiheellista ryhtyä joihinkin toimenpiteisiin varmistaakseen yhdenmukaisen täytäntöönpanokäytännön ja yhdenvertaisen oikeusturvan toteutumisen mainitunkaltaisissa tilanteissa.

OKV_1276_1_2017.pdf

Hallintoasiat olisi tullut käsitellä asianmukaisesti ja viivytyksettä

Diaarinumero: OKV/1964/1/2017
Antopäivä: 6.3.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kunnan perusturvakeskuksen huomiota velvollisuuteen käsitellä hallintoasiat asianmukaisesti ja viivytyksettä. Lisäksi hän kiinnitti perusturvakeskuksen huomiota siihen, että salassa pidettäviä tietoja ei tule lähettää suojaamattomassa sähköpostissa.

Kantelija oli hakenut maksuvapautusta lääkärintodistusta koskevaan maksuun, mutta asian käsittelyn ollessa kesken hänelle oli lähetetty maksua koskeva maksukehotus ja sittemmin perintätoimiston maksukehotus perintäkuluilla lisättynä. Maksuvapautusta koskevan asian käsittely kesti lähes viisi kuukautta. Päätöksen tekemisen jälkeen kantelijalle oli palautettu hänen lääkärintodistuksesta maksamansa osuus.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että perusturvakeskuksen menettely ei ollut ollut huolellista ja asianmukaista siltä osin, kun maksuvapautushakemuksen kohteena ollutta maksua koskeva tieto ei ollut mennyt maksujen seurannasta vastaavalle taholle ja maksua oli peritty maksukehotuksin. Apulaisoikeuskansleri katsoi myös, että maksuvapautusta koskevan hakemuksen käsittely oli viivästynyt aiheettomasti.

Perusturvakeskus oli lisäksi vastannut kantelijan sähköpostikirjoitukseen siten, että vastausviestistä oli ilmennyt kantelijan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuus sekä se, että hän oli hakenut toimeentulotukea. Kyseiset tiedot ovat ehdottomasti salassa pidettäviä tietoja, joita ei tule lähettää suojaamattomassa sähköpostissa. Menettely ei ollut kantelijan yksityisyyden suojan kannalta asianmukaista.

OKV_1964_1_2017.pdf

Terveyshaitta-asiassa olisi tullut tehdä muutoksenhakukelpoinen päätös

Diaarinumero: OKV/227/1/2017
Antopäivä: 5.3.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kuntien ympäristöterveydenhuollon huomiota velvollisuuteen tehdä terveyshaittaa koskevassa asiassa muutoksenhakukelpoinen ja perusteltu päätös sekä noudattaa tähän liittyviä hallintolain säännöksiä.

Ympäristöterveydenhuollon terveystarkastaja oli tehnyt tarkastuksen jätteenpoltosta epäiltyjen henkilöiden osoitteessa kantelijoiden tekemän ilmoituksen perusteella. Tarkastuskertomusta käsitellyt ympäristöterveydenhuollon johtoryhmä oli katsonut, ettei jätteenpoltosta ollut sellaista näyttöä, että siitä aiheutuisi lähistöllä asuville terveyshaittaa. Johtoryhmä oli myös päättänyt, ettei asiaa ollut tarpeen viedä sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Kantelijat eivät olleet saaneet kirjallista ratkaisua vireille laittamaansa valvonta-asiaan.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että ilmoituksen tekijän oikeusturva ei aina vaadi päätöksen tekemistä. Kuitenkin tässä tapauksessa, kun ilmoituksen tekijä ja viranomainen ovat erimielisiä haitan esiintymisestä tai sen poistamiseksi tarvittavista toimenpiteistä, viranomaisen tulisi päättää vireille tuotu asia yksiselitteisesti ja antaa siitä tieto ilmoituksen tekijälle. Hallinnolle esitetty vaatimus toimenpiteisiin ryhtymiseksi tulisi ratkaista joko oikeudellisen kannanoton sisältävällä päätöksellä tai päätöksellä, jossa vaatimukset jätetään tutkimatta. Jos valvontaviranomainen katsoo, että enempiin toimenpiteisiin ei ole perusteita ryhtyä, sen olisi tehtävä siitä perusteltu päätös.

OKV_227_1_2017.pdf

Matkapuhelinta ei olisi saanut takavarikoida oppilaan huonon käytöksen takia

Diaarinumero: OKV/1219/1/2017
Antopäivä: 2.3.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti opettajan huomiota perusopetuslain säännöksiin, joiden mukaan oppilaan matkapuhelin voidaan takavarikoida vain, jos oppilas on häirinnyt opetusta sillä.

Luokanopettaja oli ottanut oppilaalta pois matkapuhelimen, koska oppilas oli käyttäytynyt huonosti leirikoulun retkellä. Oppilas oli saanut puhelimen takaisin seuraavana päivänä.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi luokanopettajan menetelleen perusopetuslain vastaisesti. Lain mukaan rehtorilla tai koulun opettajalla on oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta laissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. Kantelukirjoituksessa tarkoitetussa tapauksessa ei ollut kyse tilanteesta, jossa oppilas olisi häirinnyt opetusta tai oppimista matkapuhelimella.

OKV_1219_1_2017.pdf

Työnhakijan haastattelu olisi tullut järjestää ja työllistymissuunnitelma laatia määräajassa

Diaarinumero: OKV/457/1/2017
Antopäivä: 1.3.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) huomiota velvollisuuteen järjestää työnhakijan ensimmäinen haastattelu ja laatia työllistymissuunnitelma laissa säädetyssä määräajassa. Lisäksi hän kiinnitti TE-toimiston huomiota tiedusteluihin vastaamiseen hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti ja huolellisuuteen virkatehtävien hoidossa.

Kantelijaan oli otettu yhteyttä yli kuukauden kuluttua työnhaun alkamisen jälkeen ja hänen työllistymissuunnitelmansa oli laadittu yhdeksän kuukauden kuluttua työnhaun alkamisesta. Lain mukaan ensimmäinen haastattelu olisi tullut järjestää kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta ja työllistymissuunnitelma olisi tullut laatia haastattelun yhteydessä. Kantelijaa koskevissa URA-tietojärjestelmän merkinnöissä oli lisäksi ollut puutteellisuuksia ja virheellinen merkintä. Kantelijan tiedusteluihin ei myöskään ollut vastattu.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että työllistymissuunnitelman laatiminen oli myöhästynyt huomattavan paljon. TE-toimistossa ei myöskään ollut toimittu riittävän huolellisesti tehtäessä merkintöjä URA-tietojärjestelmään eikä yhteydenpidossa kantelijaan tämän asioiden hoitamisessa. Hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti TE-toimiston olisi tullut vastata kantelijan esittämiin tiedusteluihin sekä ottaa häneen luvatulla tavalla yhteyttä.

OKV_457_1_2017.pdf