Ratkaisut

Apulaisoikeuskansleri arvostelee hovioikeuksia tuomioiden jakelun laiminlyönneistä

Diaarinumero: OKV/3/50/2018 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/1453/1/2018
Antopäivä: 30.1.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri moittii hovioikeuksia rikostuomioiden jakelun laiminlyönneistä, jotka ovat viivästyttäneet ja vaarantaneet tuomioiden täytäntöönpanoa. Pisimmillään täytäntöönpano on viivästynyt usealla vuodella. Apulaisoikeuskanslerin mukaan kyse on ollut varsin laajasta ja pitkäaikaisesta ongelmasta. Ongelmat ovat koskeneet kaikkia hovioikeuksia yhtä lukuun ottamatta.

Hovioikeuksien tulee hoitaa tuomioidensa jakelu eli ilmoittaa tuomioista täytäntöönpano- ja rekisteriviranomaisille. Tuomiosta riippuen tuomion tiedot välittyvät esimerkiksi Rikosseuraamuslaitokselle tai rikosrekisteriin. Apulaisoikeuskanslerin tekemän selvitystyön perusteella jakeluiden asianmukainen hoitaminen on laiminlyöty useissa kymmenissä tapauksissa, ja ongelmat ovat jatkuneet useamman vuoden ajan.

Jakelu hoidetaan sähköisesti rikostuomiosovellus Ritussa. Joissakin tapauksissa jakelun ongelmat näyttävät johtuneen Ritu-sovelluksen puutteista, mutta valtaosaa tapauksista ne eivät selitä. Hovioikeuksissa on kuitenkin tiedostettu nyt asian vakavuus ja ryhdytty useisiin toimenpiteisiin jakeluiden asianmukaisen hoitamisen varmistamiseksi. Hovioikeudet ovat muun muassa kertoneet lisänneensä koulutusta. Myös Ritu-sovellukseen on selvitystyön kuluessa tehty muutoksia, jotka tukevat jakelun hoitamista asianmukaisesti. Apulaisoikeuskansleri kertoo seuraavansa tilanteen korjaantumista ja tarvittaessa edelleen puuttuvansa mahdollisiin ongelmiin.

Apulaisoikeuskansleri painottaa, että rangaistukset tulisi lähtökohtaisesti panna täytäntöön mahdollisimman pian niiden tultua täytäntöönpanokelpoisiksi. Rangaistusten täytäntöönpano on rikosvastuun toteuttamisen ja uskottavan rikosoikeudellisen järjestelmän olennainen osa. Jakelun laiminlyönti voi täytäntöönpanon viipymisen lisäksi johtaa muun ohella puutteellisiin rikosrekisterimerkintöihin. Viivästys voi äärimmillään merkitä täytäntöönpanon raukeamista, jolloin rikosvastuu jää kokonaan toteutumatta.

Asia tuli alun perin ilmi oikeuskanslerinviraston suorittaman rangaistustuomioiden tarkastamisen yhteydessä. Havainnon perusteella apulaisoikeuskansleri alkoi oma-aloitteisesti selvittää, onko kyseessä yksittäistapausta laajempi ongelma. Sittemmin samasta asiasta tehtiin myös kantelu, jonka mukaan kantelijan ehdoton vankeusrangaistus oli pantu täytäntöön yli kaksi vuotta hovioikeuden tuomion antamisen jälkeen.

OKV_3_50_2018.pdf

« Takaisin

Päätöksen tiedoksiannosta olisi tullut ilmetä päätöksen postituspäivämäärä

Diaarinumero: OKV/274/1/2018
Antopäivä: 29.1.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti tuomiokapitulin huomiota päätöksen tiedoksiantoa ja tiedusteluihin vastaamista koskevien säännösten noudattamiseen.

Tuomiokapituli ei ollut merkinnyt postituspäivämäärää kantelijalle tavallisena tiedoksiantona lähettämäänsä pöytäkirjanotteeseen tai siihen liitettyyn valitusosoitukseen. Kantelijalle oli tämän vuoksi jäänyt epäselväksi, milloin hänen katsottiin saaneen päätöksen tiedokseen. Hän oli tiedustellut lähetyspäivämäärää sähköpostitse tuomiokapitulilta, mutta hänelle oli vastattu vasta kolmen viikon kuluttua. Apulaisoikeuskanslerin mukaan tiedusteluun olisi tullut vastata ilman aiheetonta viivytystä.

Päätöksen tiedoksiantoon liittyen apulaisoikeuskansleri totesi, ettei laissa ole säädetty nimenomaisesti lähetyspäivän merkitsemisestä. Lähetyspäivämäärän merkitseminen on kuitenkin johdettavissa sovellettavista säännöksistä. Lisäksi se liittyy kokonaisuutena hyvän hallinnon toteutumiseen ja osaltaan oikeusturvan antamiseen. Päätökseen liitettävän valitusosoituksen yhtenä tehtävänä on informoida siitä, onko päätökseen mahdollista hakea muutosta sekä siitä, millä tavalla tuota muutosta haetaan.

OKV_274_1_2018.pdf

« Takaisin

Palvelujen monikanavaisuus ei saa johtaa huonoon hallintoon

Diaarinumero: OKV/1273/1/2018
Antopäivä: 29.1.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti TE-toimiston huomiota hyvän hallinnon mukaiseen velvollisuuteen huolehtia siitä, että sille toimitetut asiakirjat tulevat kirjatuiksi oikein. Koska asiassa nousi esiin TE-hallinnon eri toimijoiden merkittävää tehtävien ja valtuuksien epäselvyyttä ja hajanaisuutta, apulaisoikeuskansleri lähetti päätöksensä tiedoksi myös TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselle KEHAlle mahdollisia toimenpiteitä varten. Apulaisoikeuskanslerin mukaan hallinnon tulee varmistua siitä, että monikanavaisuus ei johda huonoon hallintoon.
 
Kantelijan asiamies oli lähettänyt TE-toimistolle asian uudelleenkäsittelypyynnön kahteen kertaan sen jälkeen, kun kantelija oli saanut kielteisen työvoimapoliittisen lausunnon. Pyynnöt oli virheellisesti kirjattu TE-toimiston asianhallintajärjestelmä USPAan vaikka ne olisi tullut kirjata asiakkaan tietoihin URA-asianhallintajärjestelmään. Virheellisen kirjauksen vuoksi asiakirjojen luultiin kadonneen eikä asian uudelleenkäsittelyä voitu hakemusten perusteella käynnistää. Useat eri virkailijat, toimipisteet ja palvelukanavat olivat hoitaneet kantelijan asioita, ja samassakin toimipisteessä samaa asiaa olivat hoitaneet peräkkäisinä päivinä eri virkailijat.
 
Työhallinnon palveluja tarjotaan monikanavaisesti, ja asiakasta pyritään ohjaamaan aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen tuntuvin seuraamuksin. Apulaisoikeuskansleri korosti, että annettavan ohjauksen tulee näissä oloissa olla yhdenmukaista ja käsiteltyjen asioiden oikein kirjattu. Asiointi ja asian käsittely on pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti.

OKV_1273_1_2018.pdf

« Takaisin

Rikosuhrimaksujen määräämisessä on puutteita käräjäoikeuksissa

Diaarinumero: OKV/1/50/2019
Antopäivä: 29.1.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri saattoi oikeusministeriön tietoon huomioitaan rikosuhrimaksujen määräämiseen liittyvistä laiminlyönneistä käräjäoikeuksissa. Laillisuusvalvonnassa on havaittu, että maksun määräämisessä on ollut puutteita.

Oikeuskanslerin tuomioistuimiin kohdistuvaan laillisuusvalvontaan kuuluu yhtenä osana käräjäoikeuksien rikosasioissa antamien rangaistustuomioiden tarkastaminen. Rangaistustuomioita tarkastetaan satunnaisella otannalla, ja tarkastusjärjestelmä tuo tehokkaasti esiin toistuvat ja yleiset virheet.

Kahden viime vuoden aikana rikosuhrimaksun määräämistä koskevat virheet ovat lisääntyneet merkittävästi ja nousseet rangaistustuomioiden tarkastuksen perusteella vireille tulleista asioista suurimmaksi asiaryhmäksi. Käräjätuomareiden antamien selvitysten mukaan selityksenä rikosuhrimaksun määräämättä jättämiselle on usein se, ettei syyttäjä ole haastehakemuksessa vaatinut rikosuhrimaksun määräämistä vastaajalle tai että maksun määrääminen on huomaamattomuudesta unohtunut.

Apulaisoikeuskansleri on saattanut rikosuhrimaksun määräämiseen liittyvät havaintonsa myös käräjäoikeuksia valvovien hovioikeuksien tietoon.

Rikosuhrimaksun määräämistä koskeva laki tuli voimaan joulukuun alussa 2016.

OKV_1_50_2019.pdf

« Takaisin

Tuomarille syyte tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta

Diaarinumero: OKV/46/30/2017
Antopäivä: 22.1.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri päätti syytteen nostamisesta käräjätuomaria vastaan tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Käräjätuomarin epäillään tuominneen vastaajan muiden rikosten ohella rikoksista, joiden syyteoikeus oli ollut vanhentunut. Käräjätuomarin menettelyn vuoksi vastaaja näyttäisi tosiasiallisesti suorittaneen ehdotonta vankeusrangaistusta kolmentoista päivän ajan aiheettomasti.

Apulaisoikeuskansleri pyysi valtakunnansyyttäjää ryhtymään toimenpiteisiin syytteen nostamiseksi. Asia tuli ilmi oikeuskanslerinviraston suorittamassa rangaistustuomioiden tarkastamisessa. Esitutkinnassa käräjätuomari myönsi, ettei hän asiaa käsitellessään huomannut kyseisten tekojen olleen syyteoikeudeltaan vanhentuneita.

Apulaisoikeuskanslerin ratkaisu ja muut asiakirjat ovat toistaiseksi salassa pidettäviä. Asian julkisuudesta päätetään tuomioistuinkäsittelyn alkaessa.

« Takaisin

Tietopyynnön käsittely kunnassa ei ollut lainmukaista

Diaarinumero: OKV/567/1/2018
Antopäivä: 22.1.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kunnan huomiota asiakirjapyynnön käsittelyä koskeviin julkisuuslain säännöksiin. Kantelija oli saanut kunnalta vain osan pyytämistään asiakirjoista. Jotkut asiakirjat hän sai vasta usean kuukauden kuluttua pyynnöstään, eikä hän saanut muutoksenhakukelpoista ratkaisua siltä osin kuin asiakirjoja ei luovutettu.

OKV_567_1_2018.pdf

« Takaisin

Työvoimapoliittinen lausunto olisi tullut antaa määräajassa

Diaarinumero: OKV/110/1/2018
Antopäivä: 21.1.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti työ- ja elinkeinotoimiston huomiota velvollisuuteen antaa työvoimapoliittiset lausunnot säädetyssä määräajassa.

Kantelijan opiskelua koskevan asian selvittäminen oli viivästynyt TE-toimistossa. Työvoimapoliittiset lausunnot oli annettu 32 päivän kuluttua kantelijan antaman selvityksen jälkeen, eli 30 päivän määräaika oli ylittynyt kahdella päivällä. Selvityksen mukaan työttömyysturvan asiantuntijakäsittely oli ruuhkautunut vuodenvaihteessa. Osittain viive oli johtunut määrällisestä kausivaihtelusta sekä osittain henkilöresurssien hetkellisestä vajauksesta ja henkilövaihdoksista.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan asioiden käsittelyn ruuhkautuminen ei lähtökohtaisesti ole hyväksyttävä syy asetuksessa säädetyn määräajan ylittämiseen. TE-toimistossa oli kuitenkin ryhdytty useisiin toimenpiteisiin lausuntojen antamiseksi määräajassa.

OKV_110_1_2018.pdf

« Takaisin

Määräaikaisiin virkasuhteisiin nimittäminen olisi kuulunut valtioneuvoston yleisistunnolle

Diaarinumero: OKV/15/50/2018 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/26/50/2018
Antopäivä: 21.1.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri kiinnitti oikeusministeriön huomiota huolellisuuteen ja tarkkuuteen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämistä sekä virkavapauden myöntämistä koskevien säännösten noudattamisessa.

Oikeusministeriö oli tehnyt useita päätöksiä lainsäädäntöneuvosten määräaikaisiin virkasuhteisiin nimittämisestä ja päätökset kahden hankejohtajan määräaikaisiin virkasuhteisiin nimittämisestä yhteensä yli vuoden pituiseksi ajaksi.

Valtion virkamiesasetuksen mukaan nimittämisestä virkamieheksi yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää se viranomainen, joka nimittäisi vastaavaan virkaan. Valtioneuvoston ohjesäännön mukaan muun muassa muun johtajan ja lainsäädäntöneuvoksen nimittää valtioneuvosto. Valtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee nimittämisen yli vuodeksi kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto. Valtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee myös virkavapauden myöntämisen yli kahdeksi vuodeksi näille virkamiehille.

Oikeuskansleri totesi, että oikeusministeriö oli menettelyllään ylittänyt toimivaltansa. Vakiintuneen tulkinnan mukaan nimittämisestä päättää valtioneuvoston yleisistunto, kun alle vuoden pituista määräaikaa jatketaan yli vuoden kestäväksi. Oikeusministeriö oli myös päätöksellään jatkanut yli kaksi vuotta kestänyttä virkavapautta, vaikka asiasta päättäminen olisi kuulunut valtioneuvoston yleisistunnolle.

OKV_15_50_2018.pdf

« Takaisin

Työkyvyttömyyseläkehakemus olisi tullut käsitellä asianmukaisesti

Diaarinumero: OKV/70/1/2018
Antopäivä: 11.1.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Kevan huomiota velvollisuuteen käsitellä työkyvyttömyyseläkehakemukset asianmukaisesti ja huolellisesti sekä noudattaa hallintolain säännöksiä muun muassa asiakirjan täydentämisestä.

Kevan ratkaisuasiantuntija oli soittanut kantelijalle tämän työkyvyttömyyseläkehakemuksen saavuttua ja pyytänyt työnantajan kuvauksen hakemuksen täydentämiseksi. Ratkaisuasiantuntija oli kirjannut käsittelymuistioon, että työnantajan kuvaus oli pyydetty. Asia oli siirtynyt toiselle ratkaisuasiantuntijalle, joka oli antanut hakemuksesta kielteisen päätöksen ennen kuvauksen saapumista.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että Kevassa ei ollut noudatettu hallintolain säännöksiä eikä toimittu huolellisesti ja asianmukaisesti, kun päätös hakemukseen oli tehty ennen työnantajan kuvauksen saapumista. Kantelijalle ei ollut annettu määräaikaa kuvauksen toimittamiselle. Kantelijan hakemusta ei olisi saanut ratkaista ilman työnantajan kuvausta tiedustelematta kantelijalta, onko hän toimittamassa pyydetyn lisäselvityksen.

OKV_70_1_2018.pdf

« Takaisin

Tiedusteluihin tulee vastata hyvän hallinnon vaatimusten mukaisesti

Diaarinumero: OKV/148/1/2018
Antopäivä: 8.1.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti poliisilaitoksen huomiota hyvän hallinnon vaatimuksiin tiedusteluihin vastaamisessa.

Kantelija oli lähettänyt poliisilaitokselle kaksi yksilöityä kysymystä sisältävän tiedustelun liittyen aiemmin samana päivänä tutkintasihteeriltä samassa asiassa saamaansa vastaukseen. Tiedustelu oli lähetetty poliisilaitoksen kirjaamoon, josta se oli välitetty tutkintasihteerisähköpostiin, minkä jälkeen viestiin oli tehty merkintä, että viesti oli käsitelty. Tiedustelua ei ollut jatkolähetetty tutkintasihteerille eikä siihen ollut vastattu suoraan tutkintasihteerisähköpostista.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että poliisilaitoksen menettelyn ei voinut katsoa täyttäneen hyvän hallinnon vaatimuksia. Menettelyn moitittavuutta arvioitaessa oli kuitenkin otettava huomioon, että kysymys oli samaan asiaan liittyvästä toisesta jatkotiedustelusta, jolloin viimeisimmän viestin käsittelijälle oli saattanut syntyä käsitys, että viestiin oli jo aiemmin vastattu.

« Takaisin