Ratkaisut

Kelan olisi tullut antaa uusi päätös uuteen työmarkkinatukihakemukseen

Diaarinumero: OKV/1749/1/2018
Antopäivä: 28.11.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

TE-toimisto oli työvoimapoliittisessa lausunnossaan katsonut kantelijan päätoimiseksi opiskelijaksi, ja sen perusteella Kela oli evännyt kantelijalta työmarkkinatuen. Kantelija ei ollut hakenut päätökseen muutosta. Seuraavan lukukauden alusta kantelija oli ilmoittautunut yliopistolain tarkoittamalla tavalla poissaolevaksi. TE-toimisto oli opintojen päättymisedellytyksiä arvioituaan todennut, että kantelija oli edelleen päätoiminen opiskelija. Tämän jälkeen kantelija oli hakenut Kelasta työttömyysetuutta. Kela ei kuitenkaan antanut kantelijalle uutta päätöstä, vaan vetosi jo aiemmin samasta asiasta tehtyyn päätökseen.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan Kelan olisi tullut antaa kantelijalle uusi työmarkkinatukipäätös sen jälkeen, kun hän oli ilmoittautunut poissaolevaksi opiskelijaksi ja saanut TE-toimistosta uuden työvoimapoliittisen lausunnon. Ilman Kelan antamaa uutta päätöstä kantelija ei voinut hakea muutosta opintojen päättymisedellytysten täyttymistä koskevaan asiaan, koska TE-toimiston antamasta työvoimapoliittisesta lausunnosta ei lain mukaan saanut erikseen valittaa. Asiassa oli kysymys perustuslaissa säädetyn oikeusturvan toteutumisesta.

Kela oikaisi kantelun tutkimisen aikana virheellisen menettelynsä ja antoi päätöksen kantelijan työttömyysetuushakemukseen. Kantelija sai siten mahdollisuuden muutoksenhakuun. Kelan oikaistua virheellisen menettelynsä apulaisoikeuskansleri piti riittävänä saattaa sen tietoon edellä esittämänsä käsityksen. 

OKV_1749_1_2018.pdf

« Takaisin

Poliisihallituksen lähisuhdeväkivaltaa koskevat ohjeet

Diaarinumero: OKV/11/50/2019
Antopäivä: 28.11.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kehottaa Poliisihallitusta täydentämään parisuhdeväkivaltaa koskevaa ohjeistustaan ja huomioimaan parisuhdeväkivallan erityispiirteet ja väkivallan uhrin haavoittuva asema. Ohjeet vastaisivat tällöin myös paremmin Istanbulin sopimuksen vaatimuksia.

Apulaisoikeuskansleri otti omana aloitteenaan arvioitavaksi Poliisihallituksen antamat ja vuoden 2019 alusta voimaan tulleet lähestymiskieltoa sekä rikoksen uhrin ohjaamista ja rikosasioiden sovittelua koskevat ohjeet. Tarkastelussa oli erityisesti, miten ohjeissa otetaan huomioon parisuhdeväkivalta ja täyttävätkö ohjeet Istanbulin sopimuksessa asetetut velvoitteet. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus eli niin sanottu Istanbulin sopimus tuli Suomessa voimaan elokuussa 2015. Huomiota kiinnitettiin erityisesti uhrin ohjaamiseen tukipalveluihin, uhrin suojelutarpeen arvioimiseen, poliisin yhteistyöhön muiden viranomaisten kanssa, lastensuojelulain vaatimuksiin, väliaikaisen lähestymiskiellon määräämiseen sekä sovitteluun. Asiasta pyydettiin Poliisihallituksen lausunto.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan viranomaisten tulee heti rikosasian tultua näiden tietoon oma-aloitteisesti antaa rikoksen uhrille tietoa tukipalveluista ja kysyä myös hänen suostumustaan yhteystietojen välittämiseen tukipalveluihin. Tältä osin Poliisihallituksen ohjeet ovat puutteellisia. Myös uhrin suojelutarpeen arvioiminen tulee tehdä heti alkuvaiheessa. Tämä asia ei myöskään tullut ohjeissa riittävästi esiin. Suojelutarpeen arvioinnissa olisi myös pystyttävä huomioimaan parisuhdeväkivallalle tyypillinen toistuvuus, väkivallan paheneminen sekä muut parisuhdeväkivaltaan liittyvät, erityisesti uhrin suojelutarvetta korostavat riskitekijät. Uhrin turvallisuuden takaamiseksi poliisia tulisi myös kattavammin ohjeistaa yhteistyöstä sosiaali- ja muiden viranomaisten kanssa. Ohjeissa tulisi ottaa paremmin huomioon myös esimerkiksi vammaisten ja muiden erityisryhmien erityisen haavoittuva asema sekä lastensuojelun vaatimukset.

Apulaisoikeuskansleri piti myös lähestymiskieltoa koskevia ohjeita puutteellisina, sillä niissä ei esimerkiksi mainittu lainkaan parisuhdeväkivaltaa rikostyyppinä. Ohjeissa olisi selkeästi myös todettava Istanbulin sopimuksen velvoitteiden mukaisesti, että toistuvaa parisuhdeväkivaltaa ei tule sovitella.

Poliisihallituksen ohjeiden merkitys korostuu tilanteissa, jossa suurella osalla poliiseista ei ole parisuhdeväkivaltaan liittyvää koulutusta. Ne ohjaavat käytännössä poliisin työtä ja niillä on siten myös vahva koulutuksellinen merkitys. Ohjeiden yksi tarkoitus on myös yhtenäistää käytäntöjä, joiden valtakunnallinen epäyhtenäisyys on ongelma myös kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta.

Apulaisoikeuskansleri piti tärkeänä, että poliisin toiminnan lopputuloksena tulee parisuhdeväkivaltatapauksissa olla, että jo ensimmäinen yhteydenoton jälkeen asianosaiset saavat tarvitsemaansa ohjausta tukipalveluihin, asianomistajan suojelutarve arvioidaan asianmukaisesti ja samalla arvioidaan myös mahdollinen väliaikaisen lähestymiskiellon tarve. Tämän toteutuminen edellyttää, että Poliisihallituksen ohjeita edelleen kehitetään ja että ohjeista poliisiorganisaatiossa tiedotetaan riittävästi.

Apulaisoikeuskansleri pyysi Poliisihallitusta kertomaan 31.5.2020 mennessä mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt päätöksen johdosta.

OKV_11_50_2019.pdf

« Takaisin

Käräjäoikeuden pääkäsittelykutsun vuosiluvun oikeellisuus

Diaarinumero: OKV/1890/1/2018
Antopäivä: 28.11.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti käräjätuomarin huomiota huolellisuuteen, kun asianosaisille lähetetään kutsuja. Pääkäsittelykutsussa oli ollut väärä vuosiluku.

Apulaisoikeuskanslerin arvion mukaan otettaessa huomioon asian luonne ja virheen laatu istuntoon osallistumiseen halukas ja käsittelyajankohdasta epävarma kantelija olisi todennäköisesti varmistanut oikean käsittelyajankohdan. Oikean käsittelyvuoden oli täytynyt tulla kantelijan tietoon, kun istuntopäivää oli sovittu.

Istunnossa oli tarkoitus korjata samojen osapuolten välisessä aikaisemmassa oikeudenkäynnissä tuomioon jäänyt puute. Istunnossa ei ollut tullut esille sellaista uutta, jota ei olisi käsitelty jo edellisessä oikeudenkäynnissä. Kantelija oli vastannut kanteeseen kirjallisesti, eikä hän ollut valittanut tuomiosta.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan virhettä ja käräjätuomarin tuottamusta on pidettävä luonteeltaan vähäisenä, eikä sen voida katsoa aiheuttaneen kantelijalle merkittävää haittaa tai vahinkoa.

OKV_1890_1_2018.pdf

« Takaisin

Viranomaisen vastausvelvollisuus

Diaarinumero: OKV/1385/1/2019 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/1386/1/2019
Antopäivä: 27.11.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelija lähetti sairaalan ylilääkärille sähköposteja, jotka liittyivät hänen edesmenneen puolisonsa hoitoon. Ylilääkäri ei ollut vastannut näihin viesteihin, koska sairaalan ohjeiden mukaan potilastietoja ei voida käsitellä sähköpostitse. Ylilääkäri katsoi selvityksessään, että paras tapa käsitellä hoitoon liittyviä kysymyksiä olisi keskustelu potilasta hoitaneen yksikön kanssa.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että hyvä hallinto edellyttää asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin vastaamista. Hän kiinnitti ylilääkärin huomiota hallintolaissa säädettyyn viranomaisen vastausvelvollisuuteen. Se voidaan toteuttaa viranomaisen tarkoituksenmukaiseksi katsomalla ja asian vaatimalla tavalla, joka tässä tapauksessa olisi saattanut olla esimerkiksi keskusteluajan järjestäminen.

OKV_1385_1_2019.pdf

« Takaisin

Työvoimapoliittisen lausunnon antaminen viivästyi

Diaarinumero: OKV/1373/1/2018
Antopäivä: 27.11.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti työ- ja elinkeinotoimiston huomiota velvollisuuteen antaa työvoimapoliittinen lausunto säädetyssä määräajassa.

Työ- ja elinkeinotoimisto oli pyytänyt kantelijalta selvitystä hänen freelancer-työstään. Kantelija oli toimittanut selvityksensä vielä samana päivänä, kun hän oli saanut selvityspyynnön. Työ- ja elinkeinotoimisto oli antanut työvoimapoliittisen lausuntonsa 35 päivän kuluttua, kun säädetty määräaika on 30 päivää.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että työ- ja elinkeinotoimiston selvityksessään esittämä syy viivästymiselle eli asioiden käsittelyn ruuhkautuminen ei lähtökohtaisesti ole hyväksyttävä syy asetuksessa säädetyn määräajan ylittämiseen.

OKV_1373_1_2018.pdf

« Takaisin

Esitutkinnan keskeyttämispäätöksen perusteleminen

Diaarinumero: OKV/539/1/2019
Antopäivä: 27.11.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti rikoskomisarion huomiota esitutkinnan keskeyttämispäätösten riittävään perustelemiseen.

Aloitettu esitutkinta saadaan tutkinnanjohtajan päätöksellä keskeyttää, jos rikoksesta ei epäillä ketään ja jos asiaan vaikuttavaa selvitystä ei ole saatavissa. Rikoskomisario oli perustellut päätöstään toteamalla, ettei asiassa ollut saatu selvyyttä rikoksesta epäillyn henkilöllisyydestä.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että asianomistajan tulisi esitutkinnan keskeyttämispäätöksen perusteluista saada vastaus siihen, miksi esitutkinta on keskeytetty. Rikoskomisarion tekemästä päätöksestä ei käynyt ilmi, miksi rikoksen selvittämiseksi tarvittavaa lisäselvitystä ei asiassa ollut saatavissa.

OKV_539_1_2019.pdf

« Takaisin

Julkisuuslain menettelysäännöksiä ja määräaikoja on noudatettava

Diaarinumero: OKV/1174/1/2019
Antopäivä: 26.11.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Samoja sosiaalitoimen asiakirjoja toistuvasti pyytäneelle henkilölle oli sähköpostitse useasti ilmoitettu, ettei kunnalla ollut hänen pyytämiään asiakirjoja.

Apulaisoikeuskansleri totesi laillisuusvalvonnallisessa oikeuskäytännössä vakiintuneesti katsotun, että asiakirjapyyntöön tuli pyydettäessä antaa valituskelpoinen päätös myös siinä tapauksessa, että viranomaisella ei ole pyydettyjä asiakirjoja. Kunnassa olisi siten sähköpostitse annettujen vastausten asemesta tullut noudattaa julkisuuslain menettelysäännöksiä. Viranhaltijan olisi tullut tiedustella asian kirjallisesti vireille saattaneelta tiedon pyytäjältä, haluaako hän asian siirrettäväksi viranomaisen ratkaistavaksi.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kunnan huomiota velvollisuuteen noudattaa julkisuuslain menettelysäännöksiä ja määräaikoja.

OKV_1174_1_2019.pdf

« Takaisin

Rakennuspaikan hallinnan selvittäminen

Diaarinumero: OKV/832/1/2019 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/1861/1/2018
Antopäivä: 26.11.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kunnan rakennusvalvonnan huomiota tarkkuuteen rakennuspaikan hallintaoikeuden selvittämisessä.

Oikeuskanslerille tehdyissä kanteluissa arvosteltiin kunnan rakennuslupakäytäntöä tietyn kiinteistön kohdalla. Kiinteistön omistussuhteet ja lainhuutotiedot olivat varsin epäselvät. Tässä tilanteessa kunnan olisi ollut perusteltua selvittää tarkemmin kiinteistön omistus- ja hallintatietoja.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että tavanomaisena rakennusluvan hakutilanteena voidaan pitää sitä, että luvan hakijalla on lainhuuto kiinteistöön. Tällöin hakijan oikeus hallita rakennuspaikkaa on yleensä selvä. Tällaisessa tavanomaisessa tilanteessa voidaan pitää riittävänä, että kiinteistön lainhuutotiedot tarkistetaan hakemuksen käsittelyn alkuvaiheessa, kun hakemus on tullut vireille. Lupahakemuksen käsittely edellyttää kuitenkin huolellisempaa tarkastelua ja kiinteistön omistus- ja hallintaolosuhteiden tarkempaa selvittämistä, mikäli hakijalla ei ole itsellään lainhuutoa tai asiaan liittyy epätavallisia piirteitä.

Ratkaisu OKV/832/1/2019

Ratkaisu OKV/1861/1/2018

 

« Takaisin

Selvityspyyntöön vastaaminen

Diaarinumero: OKV/1863/1/2018
Antopäivä: 26.11.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri saattoi Maanmittauslaitoksen ja sen rekisteripäällikön tietoon päätöksensä hyvän hallinnon mukaisesta menettelystä selvityspyyntöön vastaamisessa. Asiakas oli toimittanut Maanmittauslaitokselle kiinteistökiinnityksiä koskevan tiedustelun ja pyytänyt selvittämään julkisen kaupanvahvistajan menettelyä eräässä kiinteistönkaupassa. Asiakkaalle oli vastattu tiedusteluun ja todettu kaupanvahvistajan menettelystä, että sen arviointi siirretään rekisteripäällikön käsiteltäväksi. Asiaa ei kuitenkaan ollut ryhdytty kesken olevan oikeudenkäynnin vuoksi selvittämään, mutta asiakkaalle ei ilmoitettu tästä. Selvitystä ei myöskään aloitettu oikeudenkäynnin päätyttyä kaksi päivää myöhemmin.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että asiakkaalle olisi ollut hyvän hallintotavan mukaista vastata heti, ettei selvityspyyntö anna aihetta ryhtyä selvittämään kaupanvahvistajan menettelyä, ennen kuin oikeusprosessi on päättynyt. Tällöin asiakkaalle olisi tullut selväksi, että hän voi halutessaan ottaa uudelleen yhteyttä lainhuutoasian lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Nyt hänelle oli ilmoitettu, että asian käsittely oli siirretty toiselle viranhaltijalle. Asiakas oli voinut perustellusti jäädä siihen käsitykseen, että asian käsittely etenee ja asiaa selvitetään, vaikka näin ei tässä tapauksessa ollutkaan tapahtunut. Pyyntö olisi myös voitu jättää odottamaan sitä, että lainhuutoa koskevat ratkaisut saavat lainvoiman. Tämän jälkeen pyydettyä menettelyä olisi tullut ryhtyä selvittämään ilman erillistä uutta pyyntöä.

Maanmittauslaitos oli apulaisoikeuskanslerille antamassaan selvityksessä antanut vastauksen kaupanvahvistajan menettelyä koskevaan selvityspyyntöön. Selvityksessä oli myös arvosteltu rekisteripäällikön menettelyä hyvän hallinnon kannalta ja se oli toimitettu tiedoksi myös rekisteripäällikölle itselleen.

OKV_1863_1_2018.pdf

« Takaisin

Osallistuminen koulun sisäilmatyöryhmän toimintaan

Diaarinumero: OKV/1889/1/2018
Antopäivä: 26.11.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri saattoi oppilaiden vanhempien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaamista koskevat näkemyksensä kaupungin tietoon. Päätös lähetettiin tiedoksi myös aluehallintovirastolle, joka oli antanut vanhempien osallistumisen tärkeyttä korostavan ohjeen.

Kaupunki oli perustanut koulun sisäilmatyöryhmän, johon ei kasvatus- ja opetuslautakunnan linjauksen mukaisesti otettu mukaan oppilaiden vanhempien edustusta. Työryhmä oli antanut kokoustensa jälkeen tiedotteen, minkä lisäksi koulun sisäilma-asioita oli käsitelty koulujen tilannetta koskevassa vanhempainillassa, kaupunkirakenneselvityksen infotilaisuudessa ja koulun lakkauttamiseen liittyvässä kuulemistilaisuudessa. Näiden yleisten tilaisuuksien pääteemana ei ollut sisäilmatilanne, mutta sitäkin oli käsitelty. Oppilaiden vanhempien edustajat olivat myös oma-aloitteisesti pyytäneet sisäilmatilanteesta tietoja ja asiakirjoja, ja heille oli annettu tiedusteluihinsa vastauksia.

Apulaisoikeuskansleri viittasi aluehallintoviraston ohjeistukseen, jonka mukaan oppilaiden vanhempia tulisi kuulla sisäilmaan liittyvissä ongelmatilanteissa ja heidät tulee ottaa mukaan esimerkiksi sisäilmatyöryhmän toimintaan. Asiakirja on sinänsä luonteeltaan suositus, eikä se siten sulje pois kuntien omaa harkintaa hyvän hallinnon mukaista osallistumista ja kuulemista toteutettaessa. Tällöin tulee kuitenkin huomioida mm. lapsen edun ensisijaisuuden periaate, jota oppilaiden vanhemmille tarjottu osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuus oppilaiden terveyteen vaikuttavassa asiassa osaltaan turvaa. Suosituksen mukaisesta toimintamallista poikkeamiselle tulisi myös voida esittää asianmukaiset perustelut.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että olennaista sisäilmaongelman käsittelyssä on eri toimijoiden välinen yhteistyö, avoimuus ja riittävä tiedottaminen. Kaupunki tai sen viranhaltijat eivät sinänsä olleet menetelleet lainvastaisesti, mutta koulun sisäilmaongelman käsittelyssä olisi kuitenkin ollut perusteltua pohtia huolellisesti myös muita kuin edellä selostettuja vaihtoehtoja oppilaiden vanhempien osallistamiseksi. Aluehallintoviraston ohjeessa oli nimenomaisesti perusteltu vanhempien osallistumista sisäilmatyöryhmiin, jottei asia jäisi muutoin yksittäisten vanhempien vastuulle ja yksittäisinä yhteydenottoina hoidettavaksi, ja että vanhempien edustajan pyytäminen mukaan koulua koskevan sisäilmasto-ongelman käsittelyyn voi myös lisätä toimijoiden välistä luottamusta. 

OKV_1889_1_2018.pdf

« Takaisin