Ratkaisut

Ulkoministeriön menettely eduskunnan kirjelmän esittelyssä

Diaarinumero: OKV/19/50/2019
Antopäivä: 7.2.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri tutki omasta aloitteestaan ulkoministeriön menettelyn. Ulkoministeriöstä oli esitelty 5.9.2019 valtioneuvostolle ja 6.9.2019 tasavallan presidentille eduskunnan 21.2.2019 päivätty kirjelmä Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2018 antaman kertomuksen johdosta (EK 38/2018 vp; K 23/2018 vp).

Eduskunnan kirjelmä on käsiteltävä valtioneuvoston yleisistunnossa ja tasavallan presidentin toimivaltaan kuuluvassa asiassa tasavallan presidentin esittelyssä. Eduskunnan kirjelmät tulevat hallituksen tietoon vasta sitten, kun ne on asianmukaisesti esitelty valtioneuvostolle ja tasavallan presidentille. Käsittelyn määräajasta ei ole annettu säännöksiä. Vakiintuneesti on kuitenkin katsottu, että eduskunnan kirjelmä on esiteltävä viipymättä. Tätä vaatimusta ei ole noudatettu esillä olevassa tapauksessa, jossa kyseessä oleva eduskunnan kirjelmä on kirjattu valtioneuvostossa saapuneeksi 27.2.2019 ja esitelty valtioneuvoston yleisistunnossa ja tasavallan presidentin esittelyssä vasta yli kuuden kuukauden kuluttua sen saapumisesta.

Viive eduskunnan kirjelmän käsittelyssä ulkoministeriössä oli johtunut inhimillisestä virheestä, jonka seurauksena kirjelmä päätyi hoidettavaksi muulle kuin toimivaltaiselle yksikölle sekä sellaisten selkeiden toimintatapojen tai -ohjeiden puuttumisesta, jotka olisivat edesauttaneet virheen havaitsemista ja sen korjaamista viivytyksettä.

Ottaen huomioon ne toimenpiteet, joihin ulkoministeriössä on ryhdytty, jotta vastaavanlaisilta viiveiltä vältyttäisiin jatkossa, asia ei antanut aihetta muuhun kuin että oikeuskansleri kiinnitti ulkoministeriön huomiota vastaisen varalle tarpeellisen huolellisuuden ja joutuisuuden noudattamiseen esiteltäessä valtioneuvostolle ja tasavallan presidentille eduskunnan kirjelmiä.

OKV_19_50_2019.pdf

« Takaisin

Maistraatin ja edunvalvontatoimiston menettely

Diaarinumero: OKV/4/1/2019
Antopäivä: 29.1.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskanslerin mukaan edunvalvojien vaihtuvuus ei saa vaarantaa päämiehen oikeuksia. Kantelija oli kantelussaan tuonut esiin useita esimerkkejä epätyydyttävästä asioiden hoidosta käytännössä koko edunvalvonnassa olonsa ajalta. Moitetta oli kuitenkin mahdotonta osoittaa yksittäiselle edunvalvojalle, koska edunvalvojien vaihtuvuus oli suurta eikä kaikkia asioita ollut kirjattu.

Apulaisoikeuskansleri antoi edunvalvontatoimistolle huomautuksen hallinto-, virkamies- ja holhoustoimilain vastaisesta menettelystä sen laiminlyötyä hoitaa päämiehen asiat huolellisesti. Apulaisoikeuskansleri pyysi edunvalvontatoimistoa ilmoittamaan viimeistään 30.6.2020, mihin toimiin se on päätöksen perusteella ryhtynyt ja saattoi edunvalvontatoimistoa koskevan päätöksen myös holhousviranomaisena toimivan Digi- ja väestötietoviraston tietoon.

Kanteluasiaa selvitettäessä ilmeni, että eri maistraateilla ja jopa yksittäisen maistraatin sisällä oli erilaisia tapoja päättää asian käsittely ja ilmoittaa siitä asiakkaalle. Tämä oli apulaisoikeuskanslerin käsityksen mukaan ratkaisukäytännön selkeyden ja yhtenäisyyden kannalta ongelmallista. Maistraatilla oli velvollisuus tehdä tarvittavat edunvalvontaan liittyvät päätökset ja huolehtia niiden yhdenmukaisuudesta.

Apulaisoikeuskansleri saattoi maistraatille osoitetun käsityksensä 1.1.2020 toimintansa aloittaneen Digi- ja väestöviraston tietoon.

 

OKV_4_1_2019.pdf

« Takaisin

Ilmastovuosikertomuksen toimittaminen viivästyi

Diaarinumero: OKV/10/50/2019
Antopäivä: 28.1.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Vuonna 2015 voimaan tullen ilmastolain mukaan valtioneuvosto toimittaa kalenterivuosittain eduskunnalle tiedot päästökehityksestä sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan sisältyvien päästövähennystavoitteiden toteutumisesta ja niiden saavuttamisen edellyttämistä lisätoimista (ilmastovuosikertomus). Ilmastovuosikertomuksen kokoamisesta vastaa ympäristöministeriö. Ilmastovuosikertomusta ei ollut ilmastolain voimaantulon jälkeen koottu eikä valtioneuvosto näin ollen ollut toimittanut eduskunnalle ilmastolaissa toimitettavaksi säädettyjä tietoja. Apulaisoikeuskansleri pyysi omasta aloitteestaan ympäristöministeriötä antamaan selvityksen asiasta.

Ympäristöministeriön selvityksen mukaan ensimmäistä ilmastovuosikertomusta oli alettu valmistella vuoden 2018 lopulla. Ministeriön käsityksen mukaan ilmastovuosikertomusta ei ollut mahdollista antaa ennen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan hyväksymistä. Ministeriö totesi vielä, että laissa ei ole tarkkoja säännöksiä siitä, milloin ensimmäinen ilmastovuosikertomus tulisi antaa.  Ympäristöministeriön antaman selvityksen jälkeen valtioneuvosto on 19.6.2019 antanut eduskunnalle ensimmäisen ilmastovuosikertomuksen.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että ympäristöministeriön selvityksessä ei esitetty oikeudellisesti päteviä perusteluja sille, miksi eduskunnalle ei lain tarkoittamalla tavalla ollut toimitettu laissa tarkoitettuja tietoja. Ilmastolaki on tullut velvoittavana voimaan vuonna 2015 ja myös lain perusteluista käy ilmi, että ilmastovuosikertomus on tarkoitettu vuosittain eduskunnalle annettavaksi. Ilmastolain keskeinen tarkoitus on ollut vahvistaa eduskunnan roolia ja lisätä yleisön osallistumismahdollisuuksia ilmastopolitiikassa.

Perustuslain mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä turvaamaan mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.  Ilmastovuosikertomuksen antaminen on eräs keino antaa sekä päätöksentekijöille lisää tarpeellista informaatiota että antaa kansalaisille mahdollisuuksia vaikuttaa elinympäristöään  koskevaan päätöksentekoon.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti ympäristöministeriön huomiota sen velvollisuuteen toimittaa ilmastovuosikertomus eduskunnalle vuosittain.

 

OKV_10_50_2019.pdf

« Takaisin

Asiakirjapyyntöön vastaaminen

Diaarinumero: OKV/157/1/2019
Antopäivä: 24.1.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti hyvinvointikuntayhtymän huomiota asiakirjapyyntöjen käsittelyä koskevien julkisuuslain säännöksien noudattamiseen.

Hyvinvointikuntayhtymä oli vastannut kantelijan rekrytointia koskevaan asiakirjapyyntöön muun muassa, ettei valinnasta ollut tehty valituskelpoista päätöstä, koska kyseessä oli työ- eikä virkasuhde, ja ettei hakijoiden henkilötietoja luovuteta. Kantelijalle ei siten toimitettu tämän pyytämiä tietoja ja asiakirjoja.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että hyvinvointikuntayhtymän olisi tullut käsitellä kantelijan esittämä pyyntö julkisuuslain säännösten mukaisesti ilmoittamalla hänelle asiakirjojen antamisesta kieltäytymisen syy ja antamalla tieto siitä, että asia voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi. Kantelijalta olisi tullut myös tiedustella, haluaako hän asian siirrettäväksi viranomaisen ratkaistavaksi. Kantelijan olisi siten tullut halutessaan saada hyvinvointikuntayhtymältä perusteltu, valituskelpoinen päätös asiakirjapyyntöönsä.

Hyvinvointikuntayhtymän selvityksen mukaan kantelijalle oli, oikeuskanslerinviraston pyydettyä kantelun tutkimiseksi selvitystä asiasta, toimitettu kantelijan pyytämät tiedot ja asiakirjat. Asiassa oli siten myös ylitetty julkisuuslain asiakirjapyyntöjen käsittelylle asettamat ehdottomat määräajat.

OKV_157_1_2019.pdf

« Takaisin

Asian käsittely tietosuojavaltuutetun toimistossa on kestänyt liian kauan

Diaarinumero: OKV/129/1/2019
Antopäivä: 16.1.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti tietosuojavaltuutetun toimiston huomiota asian käsittelyn ja neuvonnan viivytyksettömyyteen.

Kantelija oli saattanut asiansa vireille tietosuojavaltuutetun toimistossa 28.8.2017. Tietosuojavaltuutetun toimiston kirjaamosta saadun tiedon mukaan asiaa ei ollut ratkaistu vielä 3.1.2020.

Apulaisoikeuskanslerin tietosuojavaltuutetulta saaman selvityksen mukaan kantelijan kirjoituksen käsittelyn viipymiseen syynä oli muun muassa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen voimaantulo toukokuussa 2018. Selvityksessä tuodaan esiin, että tietosuojavaltuutetun toimisto on eri yhteyksissä pyrkinyt tuomaan esiin resurssien niukkuudesta johtuvat ongelmat. Selvityksessä on lisäksi viitattu Euroopan komission tiedonantoon tietosuojaviranomaisten tehtävistä, jonka mukaan yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisaikana tietosuojaviranomaisen ei lähtökohtaisesti tule tarjota rekisterinpitäjille yksityiskohtaista oikeudellista neuvontaa.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan asian käsittelyaika on ollut kohtuuttoman pitkä erityisesti asian luonne huomioon ottaen. Kantelun tarkoittama asia on ollut selkeä ja suppea, eikä se lainmuutoksen jälkeen ole enää lähtökohtaisesti kuulunut tietosuojavaltuutetun tehtäviin. Asia on ratkaistava ilman aiheetonta viivytystä asian käsittelyn aikana tapahtuneesta lainmuutoksesta huolimatta.

Apulaisoikeuskansleri on ottanut omana aloitteenaan yleisemmin tutkittavaksi käsittelyn viivytyksettömyyden tietosuojavaltuutetun toimistossa.

OKV_129_1_2019.pdf

« Takaisin

Rikosasian ratkaiseminen ilman päätösvaltaa

Diaarinumero: OKV/32/31/2019
Antopäivä: 15.1.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi huomautuksen käräjätuomarille, joka oli ratkaissut rikosasian ratkaisukokoonpanossa, joka ei ollut päätösvaltainen.

Käräjäoikeus oli ratkaissut muun ohella törkeää huumausainerikosta koskeneen asian yhden tuomarin kokoonpanossa. Hovioikeus oli syyttäjän valituksesta palauttanut asian käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi, koska käräjäoikeus ei ollut asiaa ratkaistessaan ollut päätösvaltainen. Asian ratkaiseminen olisi edellyttänyt joko puheenjohtajan ja kahden lautamiehen tai kolmen lainoppineen jäsenen kokoonpanoa.

Tuomioistuimen kokoonpanon päätösvaltaisuus on ehdoton prosessinedellytys. Apulaisoikeuskansleri totesi asian ratkaisemisen virheellisessä kokoonpanossa olevan perustavaa laatua olevan menettelyvirheen, joka kohdistuu tuomiovallan käytön ydinalueelle. Vaikka virhe asiassa oli korjaantunut, oli se ollut omiaan aiheuttamaan lisäkustannuksia ja vaivaa sekä pidentänyt asian tuomioistuinkäsittelyyn kulunutta aikaa.

OKV_32_31_2019.pdf

« Takaisin

Rangaistuksen tuomitseminen syyteoikeudeltaan vanhentuneesta rikoksesta

Diaarinumero: OKV/13/31/2019
Antopäivä: 8.1.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi huomautuksen laamannille, joka oli käräjäoikeuden puheenjohtajana tuominnut vastaajan rangaistukseen syyteoikeudeltaan vanhentuneesta rikoksesta ja laiminlyönyt antaa asiassa haasteen viivytyksettä siten, että rikoksen syyteoikeus ei ennätä vanhentua ennen haasteen tiedoksi antamista vastaajalle. Asia käsiteltiin oikeuskanslerinvirastossa hovioikeuden tekemän ilmoituksen perusteella.

Tapauksessa vanhentunut rikos oli yksi vastaajalle syyksi luetuista lukuisista rikoksista. Käräjäoikeuden tuomiosta oli valitettu hovioikeuteen, joka oli jättänyt asian kyseisen rikoksen osalta sillensä syyttäjän peruutettua syytteensä. 

Vastaajan avustajan menettely asiassa on oikeuskanslerinvirastossa erikseen arvioitavana.

OKV_13_31_2019.pdf

« Takaisin

Muutoksenhakulautakuntien jäsenten sidonnaisuuksien rekisteröinnin puutteet

Diaarinumero: OKV/719/1/2019
Antopäivä: 8.1.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kehottaa sosiaali- ja terveysministeriötä korjaamaan lainsäädäntötoimin toimeentuloturvan muutoksenhakulautakuntien jäsenten sidonnaisuuksien rekisteröinnissä ilmenneet puutteet. Nykyinen muutoksenhakulautakuntien jäsenten sidonnaisuusilmoitusten rekisteröinti- ja säilytystapa on vaikeaselkoinen.

Oikeuskanslerille tehdyssä kantelussa kantelija kertoi, ettei ollut löytänyt Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämästä tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä hakemiaan sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan eli Samun asiantuntijajäsenten tietoja. Tämän perusteella kantelija arveli, että lähes kaikki lautakunnan asiantuntijajäsenet olivat laiminlyöneet laissa säädetyn velvollisuutensa ilmoittaa sidonnaisuuksistaan.

Samun asiantuntijajäsenten on lain mukaan ilmoitettava sidonnaisuuksistaan siten kuin tuomioistuinten asiantuntijajäsenten, jotka ilmoittavat sidonnaisuutensa tuomioistuimelle. Tuomioistuin tallentaa sidonnaisuustiedot Oikeusrekisterikeskukseen, josta ne ovat kaikkien tarkastettavissa. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä oikeusministeriö toteavat apulaisoikeuskanslerille antamissaan selvityksissään, että sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuus ja rekisteröintivelvollisuus ovat kaksi eri asiaa eikä laissa ole säädetty Samun asiantuntijoiden sidonnaisuuksien rekisteröimisvelvollisuudesta. Tämän ja eräiden käytännön ongelmien vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö oli päättänyt, että sidonnaisuusilmoitukset toimitetaan sosiaali-ja terveysministeriölle, jossa niitä  myös säilytetään ja josta ne ovat pyydettäessä saatavissa. Sama menettelytapa koski myös työeläkeasioiden sekä tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntien asiantuntijajäseniä.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan käytäntö on epäselvä eikä sidonnaisuustietojen pyytäjä voi tietää, että kyseisten lautakuntien asiantuntijajäsenten tietoja tulee Oikeusrekisterikeskuksen asemesta pyytää ministeriöstä. On myös sangen todennäköistä, että tietoja Oikeusrekisterikeskuksesta hakenut tekee tietojen puuttumisesta virheellisiä johtopäätöksiä lautakuntien jäsenten ilmoitusvelvollisuuden noudattamisesta, kuten kantelijakin oli tehnyt.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että ministeriöiden sopima, lakiin perustumaton käytäntö ei ole selkeä eikä palvele lainkäytön avoimuutta tai toteuta kansalaisten mahdollisuutta valvoa julkisen vallan käyttöä.

OKV_719_1_2019.pdf

« Takaisin

Oikeuskansleri ei tutki perustuslakivaliokunnassa ministerivastuuasiana käsiteltävänä olevia ministerin virkatoimia

Diaarinumero: OKV/1922/1/2019
Antopäivä: 31.12.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri ei tutki oikeuskanslerin tutkittavaksi tähän asti tulleiden kanteluiden ja ilmoitusten perusteella ulkoministeri Pekka Haaviston virkatoimia suomalaisten mahdollisessa kotiuttamisessa al-Holin leiriltä, koska sama asiakokonaisuus on perustuslaissa säädettynä ministerivastuuasiana eduskunnan perustuslakivaliokunnan tutkittavana. Oikeuskansleri kuitenkin tutkii ulkoministeriön virkamiesjohdon ja poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen menettelyt asiassa. Perustuslain mukainen ministerivastuuasian käsittely perustuslakivaliokunnassa on ensisijainen oikeuskanslerin ylimpänä laillisuusvalvojana tekemään tutkintaan nähden. Lisäksi perustuslakiin perustuvan vakiintuneen käytännön mukaisesti ylimmät laillisuusvalvojat eivät käsittele samaa asiaa, joka on jo toimivaltaisen valtioelimen tai tuomioistuimen taikka muun viranomaisen käsiteltävänä.

OKV_1922_1_2019.pdf

« Takaisin

Ylen tekstityspalveluiden saavutettavuus

Diaarinumero: OKV/2051/1/2018
Antopäivä: 20.12.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelija arvosteli Yle-uutisten käännöstekstityksen heikkoa tasoa. Hän oli esittänyt toivomuksen, että uutisten käännösteksti olisi tummalla pohjalla, koska monet heikkonäköiset eivät pysty lukemaan suoraan kuvan päällä olevaa tekstitystä. Lisäksi tummapohjainen tekstitys on nyt hankalasti löydettävissä teksti-tv:n sivujen kautta.

Ylen antamassa selvityksessä todettiin, että se käyttää DVB-tekstitystä eli niin sanottua digi-tv -tekstitystä. Tekstityksen ja tummennetun palkin yhteensovittamisessa on vielä teknisiä ongelmia. Äänitekstitysmahdollisuus tulee laajenemaan keväällä 2020 myös uutisten käännösosuuksiin. Ylen mukaan se tulee parantamaan ohjeistustaan ja viestintäänsä tummennettujen palkkien käyttöönotosta.

Asiassa lausunnon antanut vammaisten ihmisoikeuskomitea piti kuitenkin tarpeellisena vielä selvittää, onko teksti-tv:n kautta tarjolla oleva palvelu helppokäyttöistä. Lisäksi komitealle oli jäänyt epäselväksi se, kuinka toimiva ja kattava digi-tv -tekstitys tummilla palkeilla oli tällä hetkellä. Komitean mielestä olisi tarpeen saada parempi arvio palvelun toimivuudesta, kattavuudesta ja riittävyydestä ennen kuin on mahdollista tehdä johtopäätöksiä siitä, miten hyvin Yle toteuttaa YK:n vammaisyleissopimuksen velvoitteet.

Apulaisoikeuskansleri viittasi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan väliseen suhteeseen sekä YK:n vammaisyleissopimukseen ja pyysi Yleä yhdessä kohderyhmän edustajien kanssa arvioimaan erityisesti heikkonäköisille tekstityksen kautta tarkoitettujen palvelujen käytettävyyttä, kattavuutta ja riittävyyttä. Hän pyysi Yleä tässä yhteydessä ottamaan huomioon muun ohella vammaisyleissopimuksen viestinnän saavutettavuutta ja esteettömyyttä koskevat määräykset, siltä osin kuin se katsoo olevan niihin velvoitettu. Kantelu ei antanut aihetta muihin toimenpiteisiin. Apulaisoikeuskansleri pyysi Yleä toimittamaan tietoja arviosta viimeistään 30.6.2020.

OKV_2051_1_2018.pdf

« Takaisin

« Edellinen 1 / 122