Ratkaisut

Valvonta-asian käsittelyaika

Diaarinumero: OKV/157/10/2020
Antopäivä: 15.9.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti aluehallintoviraston huomiota hallintolain vaatimukseen käsitellä asia ilman aiheetonta viivytystä.

Kantelijan mukaan aluehallintovirasto oli viivyttänyt ilmoittamansa kiinteistönvälitysliikettä koskeneen valvonta-asian käsittelyä perusteettomasti. Aluehallintoviraston mukaan asian käsittelyyn liittyneet esiselvitykset eli ilmoituksen tekijän turvakieltoon sekä asiakirjojen ja tietojen julkisuuteen ja salassapitoon liittyneet seikat vaikuttivat käsittelyn kestoon.

Asian esiselvittely oli kestänyt kokonaisuudessaan noin kahdeksan kuukautta. Tämä oli vaikuttanut valvonta-asian kokonaiskäsittelyaikaan siten, että se oli ollut noin kaksinkertainen keskimääräiseen käsittelyaikaan verrattuna. Apulaisoikeuskanslerin mukaan valvonta-asian lainmukaiseen käsittelyyn liittyneitä esikysymyksiä oli ollut olennaista ja tarpeen selvittää tarkasti lainmukaisen käsittelyn varmistamiseksi, mutta kokonaiskäsittelyn keston vuoksi asian käsittely katsottiin aiheettomasti viivästyneeksi.

Aluehallintoviraston tulisi olla sisäisin ohjeistuksin tai muutoin varautunut niihinkin tilanteisiin, joissa sen asiakkaana on turvakiellossa olevia henkilöitä ja joissa valvonta-asiaan liittyy mahdollisesti eri perusteilla salassa pidettäviä tietoja tai asiakirjoja.

OKV_157_10_2020.pdf

« Takaisin

Oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun

Diaarinumero: OKV/456/10/2020
Antopäivä: 14.9.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kunnan sosiaalitoimen vammaispalveluiden huomiota sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain noudattamiseen. Kunta oli antanut virheellistä tietoa lapsen tilapäisestä perhehoidosta, kun hoidon kustannukset oli tietoisesti jätetty kertomatta. Apulaisoikeuskanslerin mukaan kunta oli laiminlyönyt hyvän hallinnon edellyttämän asianmukaisen palvelun ja neuvonnan antamisen kantelijoille.

Kunta oli tehnyt kantelijoiden lapsen tilapäisestä perhehoidosta päätöksen vasta yli kuukauden kuluttua siitä, kun perhehoidon jakso oli päättynyt. Päätös lähetettiin kantelijoille vasta sen jälkeen, kun lapsen isä oli tiedustellut asiaa saatuaan perhehoidosta laskun.

Perheelle oli tarkoituksellisesti jätetty antamatta oikea tieto tilapäisen perhehoidon kustannuksista. Myös perustelut perhehoidon tarpeellisuudesta ja hyödystä asiakkaalle olivat ainakin osin jääneet kantelijoille epäselviksi tai niitä ei ollut heille kerrottu. Selvityksen mukaan kunta oli toiminut näin turvatakseen lapselle jakson tilapäisessä perhehoidossa. Apulaisoikeuskansleri totesi, että sosiaalihuollon asiakkaan oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ei toteutunut asiassa.

Apulaisoikeuskansleri totesi ratkaisussaan, että asiassa ei noudatettu sosiaalihuoltolain kirjallisen päätöksen antamista koskevaa säännöstä. Vaatimus valituskelpoisen kirjallisen päätöksen antamisesta toteuttaa hyvää hallintoa ja asiakkaan oikeusturvaa. Ratkaisun saaminen kirjallisesti takaa sen, että päätökseen tyytymättömällä on tosiasialliset edellytykset saada tietoonsa päätöksen perusteet, ja hän voi harkintansa mukaan saattaa päätöksen muutoksenhakuviranomaisen tutkittavaksi.

« Takaisin

Esitutkinnan aloittamisen viivästyminen

Diaarinumero: OKV/736/10/2020
Antopäivä: 10.9.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti poliisilaitoksen huomiota esitutkinnan ja sitä edeltävien toimenpiteiden viivytyksettömään suorittamiseen. 

Apulaisoikeuskansleri yhtyi Poliisihallituksen lausunnossaan esittämään käsitykseen, jonka mukaan kantelussa tarkoitetussa tutkintailmoitusasiassa tutkintatoimenpiteiden aloittamiseen oli kulunut tarpeettoman pitkä aika. Tapauksessa esiin tuodut seikat, resurssipula tai henkilövaihdokset, eivät ole hyväksyttäviä syitä esitutkinnan tarpeettomalle viivästymiselle. Selvityksistä ilmenevien tietojen perusteella viivytykseen näyttää vaikuttaneen pikemminkin poliisilaitoksen töiden yleiseen organisointiin liittyvät seikat, kuin yksittäisen virkamiehen menettely.

Poliisi oli pyytänyt kantelijalta lisäselvitystä suhteellisen laajaan omaisuusrikosasiaan vasta sen jälkeen, kun kantelija oli lähes vuoden kuluttua tutkintapyynnön tekemisestä tehnyt tutkinnan viivästymisestä kantelun Poliisihallitukselle ja poliisilaitoksen oikeusyksikkö oli antanut kanteluun ratkaisun. Poliisi oli tehnyt pankkitiedusteluja vasta noin puolen vuoden kuluttua mainitun ajankohdan jälkeen, eli noin puolentoista vuoden kuluttua tutkintapyynnön tekemisestä. Ilmoituksen kirjaamishetkellä oli lisäksi ollut vaara rikoksen syyteoikeuden vanhentumisesta ainakin ilmoitukseen kirjatun rikosnimikkeen perusmuodon osalta. Apulaisoikeuskanslerin ratkaistessa kantelun rikosilmoituksen tekemisestä oli kulunut jo yli kolme vuotta, joskin esitutkinta näytti olevan nyt valmistumassa.

OKV_736_10_2020.pdf

« Takaisin

Lastensuojeluilmoitukset tuli käsitellä asianmukaisesti ja kirjaukset tehdä huolellisesti

Diaarinumero: OKV/430/10/2020
Antopäivä: 10.9.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän huomiota lastensuojeluilmoitusten käsittelystä ja lastensuojelun asiakasasiakirjojen laatimisesta lausumaansa sekä hallintolain asioiden asianmukaista käsittelyä koskevan säännöksen noudattamiseen.

Kantelija oli saanut tietää lapsestaan tehdystä lastensuojeluilmoituksesta vasta perehdyttyään pyytämiinsä sosiaaliviranomaisten asiakirjoihin. Selvityksen mukaan lastensuojeluilmoitukseen oli tehty virheellinen merkintä molemmille huoltajille ilmoittamisesta. Selvityksessä ei otettu kantaa siihen, miksi lastensuojeluilmoitusta ei ollut käsitelty kantelijan vaan ainoastaan toisen vanhemman kanssa tai miksi kantelijalle ei ollut kerrottu lastensuojeluilmoituksen käsittelyn lopputuloksesta.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että kantelija on asianosainen lapsensa lastensuojeluasiassa ja asiakirjojen perusteella myös lapsen huoltaja. Hyvän hallinnon periaatteiden mukaista olisi ollut käsitellä lastensuojeluilmoitusta myös lapsen toisen huoltajan eli kantelijan kanssa sekä muutoinkin ilmoittaa lastensuojeluilmoituksen käsittelystä ja sen lopputuloksesta. Lisäksi olisi ollut asianmukaista ilmoittaa kantelijalle, miten lastensuojeluilmoitusta oli arvioitu lastensuojelulain 26 §:n säännösten perusteella.

Selvityksen mukaan toisen lapsesta tehdyn lastensuojeluilmoituksen perusteella kantelijaan oli otettu yhteyttä alle viikon kuluessa ja kutsuttu hänet tapaamiseen, jossa oli käyty läpi lastensuojeluilmoituksen sisältö ja aloitettu palvelutarpeen arviointi. Tapaaminen oli kuitenkin jäänyt kirjaamatta palvelutarpeen arviointiin.

Viranomaisen on käsiteltävä toimivaltaansa kuuluvat asiat asianmukaisesti, johon kuuluu olennaisena osana velvollisuus käsitellä asioita huolellisesti. Saadusta lausunnosta ja selvityksestä ilmenee, että lastensuojeluilmoitusta koskeva lomake oli täytetty virheellisesti ja että palvelutarpeen arvioinnista oli jäänyt puuttumaan tapaamismerkintä.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että lasta koskevien asiakasasiakirjojen huolellinen laatiminen lastensuojelulain mukaisesti ja muun muassa lastensuojeluilmoitusten sekä muiden lasta koskevien yhteydenottojen ja tapaamisten kirjaaminen on ratkaisevan tärkeää hyvän hallinnon periaatteiden ja sosiaalihuollon asiakkaan oikeusturvan toteutumisen kannalta.

OKV_430_10_2020.pdf

« Takaisin

Metsähallitus ei toiminut lainvastaisesti toimitusjohtajasopimuksen päättämisessä

Diaarinumero: OKV/91/10/2020
Antopäivä: 7.9.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri ratkaisi Metsähallituksen pääjohtajan irtisanomiskorvausta koskevaa menettelyä arvostelleet kantelut.

Metsähallituksen toimitusjohtaja irtisanoutui elokuun lopussa 2019. Metsähallituksen hallitus teki hänen kanssaan uuden toimitusjohtajasopimuksen päättämistä koskevan sopimuksen. Uuden sopimuksen mukaan vuonna 2016 tehdyssä toimitusjohtajasopimuksessa todetut enintään kuuden kuukauden irtisanomisajan palkka ja enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaava erokorvaus ovat mahdollisia. Sopimuksessa ei otettu kantaa toimitusjohtajasopimuksen päättämisen syihin. Nyt käsiteltävänä olevassa tilanteessa tehtiin kuitenkin uusi sopimus, jonka mukaan erokorvaus maksettiin, vaikka toimitusjohtaja irtisanoutuikin itse.

Metsähallitus tilasi vuonna 2019 selvityksen esiin nousseista johtamisongelmista. Selvitysluonnosta oli tarkoitus käsitellä Metsähallituksen hallituksen kokouksessa elokuun lopussa 2019. Käsittelystä luovuttiin, kun toimitusjohtaja irtisanoutui ennen kokousta. Metsähallituksen ilmoituksen mukaan johtamistapaselvitysluonnoksessa kerrottujen seikkojen vuoksi toimitusjohtaja ei olisi nauttinut hallituksen luottamusta, jos hän olisi jatkanut tehtävässään.

Metsähallituksen antaman selvityksen mukaan sen toimitusjohtajasopimuksia koskevassa käytännössä on noudatettu näiden sopimusten yleisiä käytäntöjä ja sopimusmalleja. Selvityksen mukaan huomionarvoista asiassa oli, että toimitusjohtaja toimi tehtävänsä ohella myös Metsähallitus Metsätalous Oy:n hallituksen puheenjohtajana, ja että hänen kokemuksensa, pätevyytensä ja erityisosaamisensa metsäsektorilla huomioon ottaen oli selvää, että sopimuksen kilpailukielto- ja salassapitovelvoitteilla on todellinen estävä vaikutus hänen mahdollisuuksiinsa harjoittaa osaamiseensa perustuvaa liiketoimintaa tai työllistyä näiden velvoitteiden voimassa ollessa. Selvityksessään Metsähallitus toteaa arvioineensa hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti myös korvausmäärien kohtuullisuutta suhteessa toimitusjohtajasopimuksissa yleensä vallitseviin käytäntöihin ottaen huomioon liikelaitoskonsernikokonaisuuden ja metsäsektoritoimialan.

Maa- ja metsätalousministeriön lausunnon mukaan Metsähallituksen hallitus on toimitusjohtaja-sopimuksen päättämissopimuksella pyrkinyt turvaamaan Metsähallituksen toimintaedellytykset. Ministeriön arvion mukaan sopimusta oli pidettävä Metsähallituksen edun mukaisena, eikä ministeriöllä ollut huomauttamista menettelyyn.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan hallinnon oikeusperiaatteet sitovat soveltuvin osin myös Metsähallitusta, vaikka vain osa Metsähallituksen toiminnasta sisältää siitä annetun lain mukaan julkisia hallintotehtäviä. Metsähallituksen menettelyn arvioinnissa voitiin ratkaisun mukaan ottaa hallinnon oikeusperiaatteiden lisäksi soveltuvin osin huomioon valtion liikelaitoksia koskeva lainsäädäntö ja sen perustelut sekä talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaukset valtion omistajapolitiikasta.

Tässä yhteydessä Metsähallituksen ilmoitus, jonka mukaan johtamistapaselvitysluonnoksessa ilmenneiden seikkojen vuoksi toimitusjohtaja ei olisi jatkaessaan tehtävässään nauttinut enää hallituksen luottamusta, oli merkityksellinen. Ilmoituksen voi tosiasiallisesti katsoa tarkoittavan, että toimitusjohtaja olisi irtisanottu, ellei hän olisi irtisanoutunut itse. Tällöin olisi tullut sovellettavaksi toimitusjohtajasopimuksen irtisanomistilannetta koskevat ehdot, jotka olivat rahamääräisesti samat kuin mihin nyt päädyttiin.

Huomioon ottaen asiassa saatu selvitys toimitusjohtajasopimuksen päättämistä koskevan sopimuksen laatimisen syistä, Metsähallitusta ja sen organisaatiota koskevat säännökset sekä hallinnon oikeusperiaatteet, Metsähallituksen hallituksen ei voitu apulaisoikeuskanslerin ratkaisun mukaan katsoa toimineen asiassa lainvastaisesti tai muutoin sillä tavoin moitittavasti, että hänellä olisi ollut aihetta ryhtyä asiassa enempiin toimenpiteisiin.

OKV_91_10_2020.pdf

« Takaisin

Maahanmuuttoviraston päätösten viipyminen

Diaarinumero: OKV/108/10/2020
Antopäivä: 7.9.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi Maahanmuuttovirastolle huomautuksen sen ylitettyä huomattavasti laissa säädetyn enimmäiskäsittelyajan työntekijän oleskelulupahakemuksen käsittelyssä. Tämän lisäksi virasto laiminlöi kansainvälistä suojelua koskeneen hakemuksen käsittelyn ilman aiheetonta viivytystä.

Kantelijan työperusteisen oleskelulupahakemuksen käsittely oli kestänyt Maahanmuuttovirastossa noin 15 kuukautta laissa säädetyn korkeintaan neljän kuukauden sijaan. Turvapaikkahakemuksen käsittely oli kestänyt noin kaksi vuotta ja neljä kuukautta. Asiassa ei ollut ilmennyt mitään tavanomaisesta poikkeavaa, monimutkaista tai työläämpää selvitystyötä.

Viivästykseen vaikutti Maahanmuuttovirastossa noudatettu aiempi käytäntö, jossa oleskelulupahakemus ja turvapaikkahakemus pyrittiin käsittelemään yhdessä siitä huolimatta, että oleskelulupahakemuksen käsittelylle oli säädetty laissa erityinen enimmäiskäsittelyaika.

Maahanmuuttovirasto vetosi selvityksessään hakemusruuhkaan ja resurssien puutteeseen. Apulaisoikeuskanslerin mukaan viivästykseen oli osoitettavissa myös työn organisointiin sekä vireillä olevien asioiden priorisointiin ja seurantaan liittyviä vakavia puutteita. Maahanmuuttovirasto ei voi vireillä olevien uudempien hakemusten käsittelyä priorisoidessaan jättää kuukausiksi tai jopa vuosiksi jonoon odottamaan sellaisia asioita, joihin ei liity laissa säädettyä täsmällistä enimmäiskäsittelyaikaa. Myös näissä asioissa Maahanmuuttovirastoa velvoittavat perustuslain ja hallintolain yleiset vaatimukset asian käsittelystä ilman aiheetonta viivytystä.

Viraston on tarkasteltava kriittisesti noudattamiaan priorisointeja ja niihin liittyviä käytänteitään. Apulaisoikeuskanslerin mukaan Maahanmuuttoviraston tuli pyrkiä järjestämään toimintansa siten, että virastossa asioiva saa asianmukaisesti viraston palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti. Hän pyysi Maahanmuuttovirastoa ilmoittamaan 1.11.2020 mennessä niistä toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt saattaakseen ns. priorisoimattomat kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset päätökseen ilman aiheetonta viivytystä.

Päätös lähetettiin tiedoksi myös sisäministeriölle.

OKV_108_10_2020.pdf

« Takaisin

Maahanmuuttoviraston päätöksen viipyminen

Diaarinumero: OKV/547/10/2020
Antopäivä: 7.9.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi Maahanmuuttovirastolle huomautuksen, koska virasto ei huolehtinut kansainvälistä suojelua koskeneen hakemuksen käsittelystä ilman aiheetonta viivytystä. Kantelijan turvapaikkahakemus oli ollut Maahanmuuttovirastossa vireillä jo yli kaksi vuotta ja seitsemän kuukautta hallinto-oikeuden palautettua sen uudelleen käsiteltäväksi.

Apulaisoikeuskansleri ei voinut pitää näin pitkää käsittelyaikaa kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa kohtuullisena, koska asiassa ei ollut ilmennyt mitään tavanomaisesta poikkeavaa, monimutkaista tai työläämpää selvitystyötä. Hän totesi, että Maahanmuuttovirasto ei voi jättää kuukausiksi tai jopa vuosiksi käsittelyjonoon odottamaan sellaisia asioita, joihin ei liity laissa säädettyä täsmällistä enimmäiskäsittelyaikaa.

Virasto vetosi selvityksessään hakemusruuhkaan ja resurssien puutteeseen. Apulaisoikeuskanslerin mukaan oli osoitettavissa, että virastossa oli puutteita vireillä olevien asioiden priorisoinnissa ja seurannassa. Maahanmuuttoviraston tulee järjestää toimintansa siten, että virastossa asioiva saa asianmukaisesti viraston palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti. Apulaisoikeuskansleri pyysi Maahanmuuttovirastoa ilmoittamaan 1.11.2020 mennessä niistä toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt saattaakseen ns. priorisoimattomat kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset päätökseen ilman aiheetonta viivytystä. Päätös lähetettiin tiedoksi myös sisäministeriölle.

OKV_547_10_2020.pdf

« Takaisin

Maa- ja metsätalousministeriön menettely tiedusteluihin vastaamisessa

Diaarinumero: OKV/1008/10/2020
Antopäivä: 7.9.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti maa- ja metsätalousministeriön huomiota sille saapuneiden tiedustelujen viivytyksettömään vastaamiseen.

Kantelija oli arvostellut maa- ja metsätalousministeriön menettelyä tiedusteluihin vastaamisessa. Kantelija oli lähettänyt ensimmäisen tiedustelunsa ministeriölle tammikuussa 2020. Ministeriö oli vastannut kantelijan tiedusteluihin oikeuskanslerin tekemän selvityspyynnön jälkeen heinäkuussa 2020. Kantelija oli saanut vastauksen tiedusteluunsa yli kuuden kuukauden kuluttua ja vasta tehtyään asiasta kantelun oikeuskanslerille. Apulaisoikeuskanslerin mukaan vastaamiseen kulunutta aikaa oli pidettävä kohtuuttomana ottaen huomioon sen, etteivät kantelijan kysymykset olleet erityisen laajoja tai laadultaan vaikeita. Ministeriö laiminlöi huolehtia tiedusteluun vastaamisesta hyvän hallinnon periaatteen mukaisesti.

OKV_1008_10_2020.pdf

« Takaisin

Palveluperiaatteen noudattaminen

Diaarinumero: OKV/89/10/2020
Antopäivä: 3.9.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri saattoi kuntayhtymän tietoon näkemyksensä hyvään hallintoon kuuluvan palveluperiaatteen noudattamisesta.

Kantelija oli toimittanut kuntayhtymälle sähköpostiviestin, jolla hänen oli tarkoitus hakea vammaispalvelulain mukaiselle henkilökohtaiselle avustajalleen järjestämänsä työterveyshuollon kustannusten korvaamista. Sähköpostiviesti ei sisältänyt vaatimusta kustannusten korvaamisesta eikä siitä käynyt ilmi hallintolain tarkoittamalla tavalla asian vireillepanemiseksi tarpeelliset tiedot. Kuntayhtymä ei käsitellyt viestiä hakemuksena. Kuntayhtymän mukaan se ei ollut toiminut lainvastaisesti, koska kantelijan hakemus oli ollut puutteellinen.

Sähköpostiviestin aihekentästä ja sen liitteestä oli kuitenkin käynyt ilmi kantelijan tarkoittama asia. Hallintolaissa säädetyn palveluperiaatteen mukaisesti kuntayhtymän olisi tullut tiedustella, missä tarkoituksessa kantelija oli lähettänyt kyseisen viestin. Näin olisi selvinnyt, että kysymyksessä oli hakemus työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi. Tarvittaessa kantelijaa olisi myös voitu hallintolain mukaisesti neuvoa hakemuksen tekemisessä ja asia olisi voitu käsitellä asianmukaisesti ilman ylimääräistä viivytystä.

OKV_89_10_2020.pdf

« Takaisin

Tiedusteluihin vastaaminen ja viivytyksetön käsittely

Diaarinumero: OKV/122/10/2020
Antopäivä: 2.9.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Kelan huomiota tiedusteluihin vastaamiseen ja sairauspäivärahaa koskevien hakemusten viivytyksettömään käsittelyyn.

Selvityksen perusteella Kela oli ryhtynyt käsittelemään kantelijan sairauspäivärahaa koskevaa hakemusta sen jälkeen, kun kantelija oli puhelimitse kiirehtinyt hakemuksensa käsittelyä. Tämä oli tapahtunut noin kuukausi hakemuksen vireillepanon jälkeen.

Hakemuksen käsittely oli ylittänyt Kelan sairauspäivärahahakemusten käsittelylle asettaman tavoiteajan. Kela ei ollut myöskään vastannut kantelijan aiempaan sähköisesti tekemään tiedusteluun asian käsittelystä.

« Takaisin

« Edellinen 1 / 132