Ratkaisut

Käräjätuomarille syyte virka-aseman väärinkäyttämisestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja ampuma-aserikoksesta

Diaarinumero: OKV/341/31/2021 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/2620/31/2020
Antopäivä: 19.1.2022
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri päätti syytteen nostamisesta käräjätuomaria vastaan virka-aseman väärinkäyttämisestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja ampuma-aserikoksesta. Apulaisoikeuskansleri pyysi valtakunnansyyttäjää ryhtymään toimenpiteisiin syytteen nostamiseksi.

Käräjätuomarin epäillään käsitelleen rikoskomisarion pyynnöstä vangitsemisvaatimuksia viikonloppuisin vuosina 2018-2020, vaikka häntä ei ollut määrätty hovioikeuspiirin päivystysvuorossa olevaksi tuomariksi. Asiat eivät olisi kuuluneet käräjätuomarin ratkaistavaksi myöskään käräjäoikeuden työjärjestyksen perusteella. Menettely on ollut omiaan aiheuttamaan epäilyksen siitä, että vangitsemisvaatimuksen esittäjä on voinut vaikuttaa tuomarin määräytymiseen omassa asiassaan ja siten loukannut tuomioistuinten toiminnalta keskeisesti vaadittavia puolueettomuuden ja riippumattomuuden vaatimuksia. Käräjätuomari oli laskuttanut näistä viikonloppuisin käsitellyistä vangitsemisistunnoista erilliset toimenpidepalkkiot.

Epäillyssä virkavelvollisuuden rikkomisessa ja ampuma-aserikoksessa on kyse siitä, että käräjätuomari oli tuonut aseen Keski-Suomen käräjäoikeuteen ja esitellyt sitä siellä ilman laissa säädettyä hyväksyttävää syytä.

Esitutkinnassa käräjätuomari on myöntänyt käsitelleensä vangitsemisistunnot kertomatta siitä päivystysvuorossa olleelle tuomarille sekä esitelleensä asetta käräjäoikeudessa, mutta kiistänyt syyllistyneensä asiassa epäiltyihin rikoksiin.

Laillisuusvalvonnallisen arvioinnin perustella apulaisoikeuskansleri saattoi vangitsemisvaatimukset tehneen rikoskomisarion tietoon käsityksensä siitä, että tämän yleisestä käytännöstä poikennut menettelynsä ei ollut vastannut sitä, miten on tarkoitettu toimittavan. Rikoskomisario oli pyytänyt käräjätuomaria käsittelemään viikonloppuisin tehdyt vangitsemisvaatimukset, vaikka hän oli tiennyt, että tuomari ei ollut hovioikeuspiirin päivystävä tuomari. Rikoskomisarion asema erosi käräjätuomarin menettelystä kuitenkin siinä, että asioiden jakaminen on tuomioistuimen päätösvaltaan kuuluva asema ja poliisi on lähtökohtaisesti voinut luottaa käräjätuomarin toiminnan asianmukaisuuteen. Poliisin toiminnasta tässä asiassa ei ollut myöskään säännelty selkeästi.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että poliisin määräyksissä tai ohjeissa olisi syytä säännellä poliisin menettelystä vangitsemisasian käsittelystä viikonloppuna ottaen huomioon muun ohella asian merkityksellisyys poliisin toiminnan objektiiviselle puolueettomuudelle. Apulaisoikeuskansleri pyysi Poliisihallitusta ilmoittamaan mahdollisista tätä koskevista toimenpiteistään määräajassa.

Apulaisoikeuskanslerin ratkaisu ja muut asiakirjat ovat toistaiseksi salassa pidettäviä. Asian julkisuudesta päätetään tuomioistuinkäsittelyn alkaessa.

« Takaisin

Tietopyynnön käsittelyn määräajat

Diaarinumero: OKV/2557/10/2020
Antopäivä: 13.1.2022
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri saattoi tietopyyntöjen käsittelyn viivytyksettömän käsittelyn tärkeydestä esittämänsä näkökohdat Porin kaupungin tietoon. Kaupunki oli jättänyt vastaamatta julkisuuslain mukaisessa määräajassa kantelijan kolmeen tietopyyntöön. Vastaaminen kahteen ensimmäiseen on kestänyt yli neljä kuukautta ja yhteen noin puolitoista kuukautta.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että yleisön tiedonsaanti kunnallisesta päätöksenteosta ja yhteiskunnallisesti merkityksellisistä asioista on tärkeä osa oikeusvaltion perustaa ja yleisön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaamista. Kunnallisten viranomaisten tulee pyrkiä toiminnassaan mahdollisimman hyvin toteuttamaan asukkaiden ja palveluiden käyttäjien oikeutta riittävään tiedonsaantiin. Tähän liittyy muun muassa julkisuuslain nimenomainen velvoite käsitellä tietopyyntö viivytyksettä siten, että pyydetty tieto annetaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon tai erityisissä olosuhteissa kuukauden kuluessa pyynnön saamisesta.

Asiassa ei ollut perusteita katsoa, että kaupunki olisi tietoisesti, tarkoituksellisesti ja säännönmukaisesti viivyttänyt tietopyyntöihin vastaamista lähelle laissa säädettyä takarajaa. Viivästymiset johtuivat paitsi inhimillisistä virheistä, myös asianhallintajärjestelmän puutteista ja menettelytapojen tehottomuudesta. Viivästymisistä annetun selvityksen perusteella oli pääteltävissä, että kaupungin tiedonhallintatavoissa ja menettelytapoja koskevassa ohjeistuksessa ja seurannassa oli ollut puutteellisuuksia. Kaupunki oli jo kiinnittänyt puutteisiin ja tapahtuneisiin virheisiin huomiota kehittämällä menettelytapojaan ja tietojärjestelmiään sekä uusimalla ohjeistusta.

ratkaisu_tietopyynnon_kasittelyn_maaraajat_OKV_2557_10_2020.pdf

« Takaisin

Tietopyyntöön vastaaminen ja tiedonhallinnan järjestäminen

Diaarinumero: OKV/2885/10/2021
Antopäivä: 12.1.2022
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kaupungin huomiota julkisuuslain säännösten noudattamiseen tietopyyntöön vastaamisessa.

Kaupungilta oli kulunut tietopyyntöön vastaamiseen yli kaksi viikkoa. Kun kaupunki oli kieltäytynyt luovuttamasta osaa kantelijan pyytämistä tiedoista, hänelle ei ollut annettu tietoa mahdollisuudesta saattaa asia viranomaisen ratkaistavaksi, eikä häneltä ollut tiedusteltu, haluaisiko hän, että asia siirretään viranomaisen ratkaistavaksi eikä hänelle myöskään ollut annettu tietoa käsittelystä perittävistä maksuista.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti huomiota myös kaupungin velvollisuuteen huolehtia siitä, että sen palveluksessa olevat henkilöt ovat tietoisia julkisuuslain säännöksistä. Hän pyysi kaupunkia ilmoittamaan viimeistään 31.5.2022, mihin toimenpiteisiin se on tämän toteuttamiseksi ryhtynyt.

ratkaisu_tietopyyntoon_vastaaminen_OKV_2885_10_2021.pdf

« Takaisin

Rangaistuksen tuomitseminen ja syytteen nostaminen vanhentuneesta rikoksesta

Diaarinumero: OKV/1705/30/2020
Antopäivä: 11.1.2022
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi huomautuksen käräjäoikeuden puheenjohtajana toimineelle käräjätuomarille, joka oli tuominnut vastaajan sakkorangaistukseen syyteoikeudeltaan vanhentuneesta rikoksesta, ja kahdelle kyseisestä rikoksesta rangaistusta vaatineelle aluesyyttäjälle. Asia kävi ilmi oikeuskanslerin laissa säädettyihin tehtäviin kuuluvassa käräjäoikeuksien rangaistustuomioiden tarkastamisessa.

Poliisin epäiltynä identiteettivarkautena tutkiman rikosasian tekoaika oli esitutkinnassa määritelty pidemmäksi ja tarkentunut vielä syyteharkinnan aikana. Viimeistään tuolloin aluesyyttäjän olisi tullut kiinnittää huomiota asian mahdolliseen vanhentumiseen. Syytettä ajoi käräjäoikeudessa toinen aluesyyttäjä, joka myöskään ei ollut havainnut identiteettivarkautta koskevan rikoksen vanhentumista. Vaikka asian syyteoikeus oli vanhentunut jo asian tullessa käräjäoikeudessa vireille, otti käräjätuomari kuitenkin asian käsiteltäväksi ja tuomitsi vastaajan vanhentuneesta sekä toisesta rikoksesta yhteiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Rangaistuksen vaatiminen ja tuomitseminen rikoksesta, josta rangaistusta ei lain mukaan enää voi seurata, on luonteeltaan vakava virhe, joka vaarantaa merkittävästi vastaajan oikeusturvaa. Tapauksessa vastaajalle ei kuitenkaan aiheutunut haitallisia täytäntöönpanoseurauksia eikä muutakaan vahinkoa.

ratkaisu_rangaistuksen_tuomitseminen_ja_syytteen_nostaminen_vanhentuneesta_rikoksesta_OKV_1705_30_2020.pdf

« Takaisin

Tietopyynnön käsittely

Diaarinumero: OKV/472/10/2020
Antopäivä: 10.1.2022
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri saattoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietoon näkemyksensä viranomaisen velvollisuudesta edistää avoimuutta sekä käsitellä tietopyynnöt siten, ettei ajan kuluminen tee asian käsittelystä tiedon pyytäjälle tarpeetonta. Hän saattoi laitoksen tietoon myös näkemyksensä siitä, ettei asian käsittely saa edellyttää, että henkilön täytyy ryhtyä esimerkiksi kantelun avulla edistämään oikeuksiensa toteutumista.

Kantelija oli tehnyt keväällä 2020 laitokselle tietopyynnön. Hän oli saanut pyytämänsä tiedot noin 2 kuukauden ja 3 viikon kuluttua. Kantelijan mukaan pyynnön myöhäinen toteuttaminen oli tehnyt siitä merkityksetöntä. Kantelija oli saanut pyytämänsä tiedot sen jälkeen, kun laitos oli saanut apulaisoikeuskanslerin asiaa koskevan selvityspyynnön. 

Pyynnön käsittelemiseen ei sovellettu julkisuuslaissa asiakirjapyynnön käsittelemiselle säädettyjä määräaikoja, koska kysymyksessä ei ollut asiakirjapyyntö. Oikeuskansleri arvioi menettelyä sen sijaan hallintolain viivytyksetöntä käsittelyä koskevan säännöksen perusteella.

Hän katsoi, että käsittelyaikaa voitiin pitää pitkähkönä. Hänen mukaansa menettely ei kuitenkaan ollut hallintolaissa säädetyn viivytyksettömän käsittelyn vaatimuksen vastaista, kun otettiin huomioon laitoksen tehtävät tartuntatautilain tarkoittamana tartuntatautien asiantuntijana ja koronavirusepidemian vaikutukset laitoksen tehtäviin keväällä ja kesällä 2020.

ratkaisu_tietopyynnon_kasittely_OKV_472_10_2020.pdf

« Takaisin

Käräjätuomarin ja aluesyyttäjän menettely

Diaarinumero: OKV/1398/10/2020
Antopäivä: 3.1.2022
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti käräjätuomarin vakavaa huomiota huolellisuuteen tuomion laatimisessa. Hän saattoi lisäksi aluesyyttäjän tietoon näkemyksensä, että syyttäjälle säädetty velvollisuus huolehtia vastaajan oikeusturvan toteutumisesta olisi käsillä olleessa tapauksessa edellyttänyt muutoksenhakua käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen.

Käräjäoikeuden tuomioon kirjatun mukaan vastaaja oli syyllistynyt kunnianloukkaukseen syyttäjän esittämän teonkuvauksen mukaan, kuitenkin siten, että käräjäoikeus oli tuomiossa esitetyillä perusteilla pitänyt tekoa törkeänä. Käräjäoikeuden tuomion perusteella näytti kuitenkin siltä, että vastaaja oli tuomittu törkeästä kunnianloukkauksesta asianomistajan rangaistusvaatimuksen perusteella rangaistukseen ilman, että asiassa olisi esitetty kyseistä rikosta koskevaa teonkuvausta. Epäselväksi oli tämän vuoksi jäänyt muun ohella se, mistä vastaaja oli käräjäoikeudessa tarkalleen ottaen tuomittu. Korkein oikeus oli mainitun vuoksi palauttanut asian hovioikeuteen, joka oli edelleen palauttanut asian käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että käräjäoikeuden tuomio oli ollut korkeimman oikeuden asiassa esittämin ja käräjätuomarin selvityksessään myöntämin tavoin epäselvä ja puutteellinen, eikä se siten täyttänyt käräjäoikeuden tuomiolle asetettavia vaatimuksia. Käräjätuomari ei selvityksessään tuonut ilmi mitään sellaista, mikä oikeudellisesti hyväksyttävällä tavalla olisi selittänyt hänen huolimattomuuttaan.

Aluesyyttäjä ei ollut valittanut käräjäoikeuden tuomiosta. Apulaisoikeuskanslerin sijainen toi esille, että laki edellyttää syyttäjän huolehtivan rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta siten, että myös vastaajan edut turvataan. Hän totesi käräjäoikeuden tuomio olleen siinä määrin oikeudellisesti ongelmallinen, että aluesyyttäjän olisi tullut tämä havaita ja huolehtia vastaajan oikeusturvan toteutumisesta valittamalla käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen.

ratkaisu_karajatuomarin_ja_aluesyyttajan_menettely_OKV_1398_10_2020.pdf

« Takaisin