Ratkaisut

Esitutkintapäätöksen perusteleminen

Diaarinumero: OKV/521/10/2020
Antopäivä: 2.3.2021
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti tutkinnanjohtajan huomiota esitutkintapäätösten asianmukaiseen perustelemiseen. 

Kantelijan mukaan poliisi ei tutkinut hänen ilmoittamaansa epäiltyä rikosta. Poliisi oli tutkinut kantelijan isän kuolinpesän pesänselvittäjäksi/-jakajaksi määrätyn asianajajan mahdollista syyllistymistä rikokseen pesän hoidossa. Kantelijan käsityksen mukaan hän oli tehnyt rikosilmoituksen eri henkilöistä.

Apulaisoikeuskansleri totesi ratkaisussaan, että tutkinnan päättämistä koskevassa päätöksessä olisi pitänyt yksilöidä selkeämmin, keitä tutkinnan päättämistä koskeva päätös oli koskenut. Apulaisoikeuskanslerin mukaan tutkinnanjohtajan tekemä tutkinnan päättämistä koskeva päätös oli puutteellisesti perusteltu.

OKV_521_10_2020.pdf

« Takaisin

Esitutkinnan viipyminen ja esitutkintapäätöksen puutteellisuus

Diaarinumero: OKV/1387/10/2020
Antopäivä: 23.2.2021
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi poliisilaitokselle huomautuksen sen laiminlyötyä esitutkinnan viivytyksettömän toimittamisen sekä kiinnitti rikoskomisarion huomiota esitutkintapäätösten asianmukaiseen perustelemiseen. 

Kantelija oli tehnyt kaksi rikosilmoitusta ja hän arvosteli poliisilaitoksen menettelyä esitutkinnan toimittamisessa. Kantelija oli tehnyt rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta ja epäilty oli poliisimies.

Ensimmäisestä rikosilmoituksesta suoritetun esitutkinnan kokonaiskesto oli ollut kaksi vuotta ja kymmenen kuukautta. Esitutkinnan kokonaiskesto oli ollut aiheettoman pitkä. 

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti huomiota epäillyn ammatin merkitykseen tutkintatoimien tärkeysjärjestystä arvioitaessa. Poliisimieheen kohdistuvalla rikosepäilyllä on yleensä vaikutusta poliisimiehen mahdollisuuksiin hoitaa virkaansa ja se tulisi ottaa huomioon esitutkintatoimenpiteiden tärkeysjärjestystä harkittaessa. Kysymys on silloin myös rikoksesta epäillyn poliisimiehen oikeusturvasta, ja poliisin viranomaisena nauttimasta yleisemmästä luottamuksesta. Ei ole kummankaan intressin kannalta asianmukaista, että poliisimieheen kohdistuvan vakavan rikosepäilyn ensimmäinen tutkintatoimenpide on vasta 2 vuoden 8 kuukauden kuluttua tutkintapyynnön jättämisestä. 

Syyteoikeus vanheni esitutkinnan aikana eikä kantelijalla siten ollut mahdollisuutta saattaa asiaansa tuomioistuimen arvioitavaksi. Poliisilla on oikeus laittaa esitutkinnassa olevat tehtävät tärkeysjärjestykseen, mutta asioiden priorisointi ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että samanaikaisesti syyteoikeus vanhenee. 

Toisen rikosilmoituksen osalta tutkinnanjohtaja oli päättänyt olla toimittamatta esitutkintaa, koska hänen käsityksensä mukaan samasta asiasta oli ollut jo olemassa ilmoitus. Tutkinnanjohtaja ei kuitenkaan perustellut tekemäänsä päätöstään sillä, että esitutkinnan kohteena olevat kirjoitukset olivat sisällöltään samanlaisia. 

Apulaisoikeuskansleri katsoi, ettei poliisilaitoksella ollut menetelty riittävän huolellisesti kantelijan rikosilmoituksen käsittelyssä eikä esitutkintapäätöstä ollut perusteltu asianmukaisesti.

OKV_1387_10_2020.pdf

« Takaisin

Asiakkaan neuvonta Kelassa

Diaarinumero: OKV/539/10/2020
Antopäivä: 16.2.2021
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Kelan huomiota viranomaisen neuvontavelvollisuuden asianmukaiseen toteuttamiseen. Viranomaisen velvollisuutena on huolehtia siitä, että kaikki sen palveluksessa olevat ovat selvillä lain, hyvän hallintotavan ja mahdollisen sisäisen ohjeistuksen mukaisista oikeista menettelytavoista.

Kantelija oli saanut kielteisen päätöksen liikkuvuusavustushakemukseensa. Hän oli käynyt Kelan toimistossa tiedustelemassa, miten työmatka oli laskettu. Kantelija oli jäänyt siihen käsitykseen, että hän olisi tehnyt päätöksestä valituksen. Kantelija oli myös soittanut yhteyskeskukseen ja antanut lisäselvityksiä sekä pyytänyt edelleen päätöksen tarkistamista. Kantelijalle ei kuitenkaan ollut selkeästi todettu, että hänen tulee tehdä päätöksestä kirjallinen valitus määräajassa. Etuuskäsittelijä oli lopulta pyytänyt kirjallista valitusta, mutta tuolloin valitus oli jo myöhässä.

Selvityksen mukaan Kelan asiakaspalvelulla on ohjeistus muutoksenhakua koskevista asioista.  Sen tarkoituksena on ohjeistaa asiakaspalvelua toimimaan oikein muutoksenhakua koskevissa tilanteissa. Ohjeistuksessa todetaan yksiselitteisesti, että valitus on tehtävä kirjallisesti. Tämä tarkoittaa, että asiakkaalle on tarvittaessa kerrottava, että valitusta ei voi panna vireille muulla tavalla, esimerkiksi suullisesti. Kela on pahoitellut sitä, että kantelijaa ei ollut ohjeistettu selkeästi valituksen tekemisessä hänen asioidessaan toimistossa ja soittaessaan yhteyskeskukseen.

Hallintolain neuvontavelvollisuuden perusteella viranomaisen on huolehdittava siitä, että asiakkaalla on selkeä käsitys menettelyllisten oikeuksiensa käyttämisestä. Asiakkaan mahdolliset väärinkäsitykset menettelyllisistä kysymyksistä olisi pyrittävä oikaisemaan. Apulaisoikeuskansleri totesi, että Kela ei ollut neuvonut kantelijaa asioinnissa ja valituksen tekemisessä hallintolain neuvontavelvollisuuden mukaisesti. Myöskään Kelan asiakaspalvelulle suunnattua ohjeistusta ei ollut noudatettu.

OKV_539_10_2020.pdf

« Takaisin

Kaupungin menettely tiedusteluihin ja asiakirjapyyntöön vastaamisessa

Diaarinumero: OKV/1767/10/2020
Antopäivä: 26.1.2021
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kaupungin huomiota viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain säännösten noudattamiseen asiakirjapyyntöön vastaamisessa ja viranomaisen velvollisuuteen vastata tiedusteluihin ilman aiheetonta viivytystä asian edellyttämällä tavalla.

Kantelija oli arvostellut kaupungin menettelyä tiedusteluihinsa ja asiakirjapyyntöönsä vastaamisessa.Kaupungin selvityksen mukaan se oli epähuomiossa jättänyt vastaamatta kantelijan tiedusteluihin ja asiakirjapyyntöön.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että kantelijan tiedusteluihin ja asiakirjapyyntöön ei ole vastattu. Kantelijan asiakirjapyyntöä ei ole näin ollen käsitelty julkisuuslaissa edellytetyin tavoin viivytyksettä. Kantelijan tiedusteluihin ei ole vastattu kohtuullisessa ajassa. Myöskään oikeuskanslerinviraston esittelijän tiedusteluun ei ollut vastattu.

Kaupunkia pyydettiin ilmoittamaan, miten kantelijan asiakirjapyyntö oli käsitelty sekä oliko kantelijan tiedusteluihin vastattu. Lisäksi kaupunkia pyydettiin antamaan selvitys siitä, miten sen käytössä olevassa asianhallintajärjestelmässä tiedustelut ja asiakirjapyynnöt ohjataan eteenpäin niiden oikeille käsittelijöille sekä selvityksen siitä, miten kaupunki oli ohjeistanut virkamiehiään ja työntekijöitään julkisuuslain mukaisten asiakirjapyyntöjen käsittelyssä.

OKV_1767_10_2020..pdf

« Takaisin

Asian käsittelyn viivästyminen ja tiedusteluihin vastaaminen

Diaarinumero: OKV/1000/10/2020
Antopäivä: 22.1.2021
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti valtioneuvoston kanslian huomiota asian viivytyksetöntä käsittelyä ja tiedusteluihin vastaamista koskevien velvollisuuksien noudattamiseen. Hän pyysi valtioneuvoston kansliaa ilmoittamaan viimeistään 30.4.2021 niistä toimenpiteistä, joihin se on päätöksen perusteella ryhtynyt.

Hallinto-oikeus oli palauttanut kantelijan palkkasaatavaa koskevan asian valtioneuvoston kansliaan uudelleen käsiteltäväksi, joka oli tehnyt kantelijan asiassa päätöksen yli kaksi vuotta myöhemmin ja vasta sen jälkeen, kun apulaisoikeuskansleri oli pyytänyt siltä asiassa selvitystä. Apulaisoikeuskanslerin arvion mukaan valtioneuvoston kanslia ei ollut käsitellyt asiaa perustuslain, valtion virkamieslain ja hallintolain säännösten edellyttämästi ilman aiheetonta viivytystä. Asian käsittelyaika oli ollut kantelijan kannalta kohtuuttoman pitkä. Lisäksi se oli jättänyt vastaamatta kantelijan yhteydenottoihin, jotka olivat koskeneet asian käsittelyvaihetta. Kanslia oli näin ollen laiminlyönyt myös noudattaa tiedusteluihin vastaamisessa hallintolain mukaisia velvoitteitaan.

OKV_1000_10_2020.pdf

« Takaisin

Työkyvyttömyyseläkeasian käsittely viivästyi Kelassa

Diaarinumero: OKV/535/10/2020
Antopäivä: 21.1.2021
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Kelan vakavaa huomiota asioiden käsittelemiseen hallintolain edellyttämällä tavalla ilman aiheetonta viivytystä.

Vakuutusoikeus oli antanut päätöksen kantelijan työkyvyttömyyseläkettä koskevassa asiassa ja palauttanut asian Kelaan toimenpiteitä varten. Vakuutusoikeuden päätös oli saapunut Kelaan elokuun lopussa 2018. Seuraavan 13 kuukauden aikana asian käsittely oli ollut Kelan työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksessa pysähdyksissä. Kelan toimittamista selvityksistä ei ilmennyt, miksi asian käsittely ei edennyt tuona aikana. Kela antoi kantelijan asiaan päätöksen tammikuussa 2020. Asian käsittely Kelassa kesti yli 16 kuukautta. Apulaisoikeuskansleri totesi, että kantelijan asian käsittely oli huomattavasti viivästynyt ilman hyväksyttävää syytä.

Apulaisoikeuskanslerille toimittamassaan selvityksessä Kelan työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskus on todennut, että se oli joutunut vaikean työtilanteen vuoksi priorisoimaan etuuskäsittelyyn liittyviä töitä voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Tämän vuoksi apulaisoikeuskansleri pyysi Kelaa toimittamaan tilastotiedot ja selvityksen työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksen käsittelemistä asioista, käsittelyajoista ja tavoitekäsittelyaikojen toteutumisesta vuosilta 2017 - 2020 sekä selvityksen ratkaisukeskuksen nykyisestä työtilanteesta ja käsittelyajoista. Tiedot ja selvitys tulee toimittaa 22.3.2021 mennessä.

OKV_535_10_2020.pdf

« Takaisin

Valtioneuvoston kirjelmä viivästyi

Diaarinumero: OKV/421/70/2020
Antopäivä: 18.1.2021
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti maa- ja metsätalousministeriön huomiota velvollisuuteen toimittaa EU-lainsäädäntöä koskeva ehdotus viipymättä eduskunnalle. Ministeriö esitteli veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksia koskevan valtioneuvoston kirjelmän 21 viikon kuluttua siitä, kun komissio oli antanut ehdotuksensa asiasta. Valtioneuvoston kirjelmä tulee yleensä toimittaa muutaman viikon kuluessa lainsäädäntöä koskevan ehdotuksen antamisesta.

OKV_421_70_2020.PDF

« Takaisin

Kelan perustoimeentulotukipäätökset ja niiden laatu

Diaarinumero: OKV/26/70/2020
Antopäivä: 15.1.2021
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri saattoi perustoimeentulotukea koskevien päätösten laadusta ja laadun sekä päätöksenteon kehittämisen tarpeista esittämänsä näkemykset Kelan tietoon. Hän pyysi Kelaa ilmoittamaan viimeistään 31.5.2021 toimenpiteistään, joihin hänen päätöksessään esille nostamat seikat ovat mahdollisesti antaneet aihetta. Apulaisoikeuskansleri toimitti päätöksensä tiedoksi myös sosiaali- ja terveysministeriölle ja Kelan valtuutetuille.  

Apulaisoikeuskansleri otti omasta aloitteestaan tutkittavaksi perustoimeentulotuen päätöksenteon ja päätösten laadun, kun laillisuusvalvonnassa kertyneet ja Kelan toimihenkilöt ry:n Kelan johdolle osoittamasta kirjeestä ilmenevät tiedot herättivät huolen sekä päätösten laadusta että perustoimeentuloon oikeutettujen ihmisten perusoikeuksien toteutumisesta. Selvitettäviä kysymyksiä olivat muun muassa, miten toimeentulotukipäätösten laatua ylipäätään voisi arvioida, mihin toimenpiteisiin Kela on edellä mainitun kirjeen perusteella ryhtynyt ja miten perustoimeentulotehtävän kunnilta Kelalle siirtämiseen liittyviin laatuongelmiin on vastattu. 

Toimeentulotuki turvaa perustuslaissa säädettyjä ihmisarvoisen elämän keskeisiä edellytyksiä. Perustuslain hyvää hallintoa ja oikeusturvaa koskeva säännös tarkoittaa muun ohella laadukkaita hallintopäätöksiä, jotka täyttävät toimeentulotuki- ja hallintolaissa säädetyt vaatimukset. Julkisen vallan ja Kelan sen edustajana on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Ihmisarvoista elämää turvaava laadukas päätös koostuu useista tekijöistä: päätös on annettu viivytyksettä, on kielellisesti selkeä, asiallisesti virheetön, johdonmukainen ja ymmärrettävä kokonaisuus, josta ilmenee selkeästi ratkaisu ja sen perustelut. Päätöksen perusteella tulee kyetä arvioimaan sen lainmukaisuus. Toimeentulotuen hakijoissa on haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, joiden asiointivalmiudet voivat olla heikentyneet. Sen vuoksi toimeentulotukipäätöksiä ja niiden tekoprosessia tulee arvioida myös näiden ihmisten oikeuksien turvaamisen ja toteutumisen näkökulmasta.

Hallintotoiminnassa tulee jatkuvasti arvioida hallintolaissa säädettyjen palveluperiaatteen ja palvelun asianmukaisuuden toteutumista. Kelan oma laadunvalvonta on perusoikeuksien turvaamiseksi toimeentulotukiasioissa vieläkin tavanomaista tärkeämpää, koska osa toimeentulotuen asiakkaista on haavoittuvassa tai jopa erityisen haavoittuvassa asemassa.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan Kelan selvityksessään esittämistä toimista päätösten laadun kehittämiseksi välittyi järjestelmällisyys sekä monipuolinen ja aktiivinen kehittämispyrkimys. Kehitettävääkin kuitenkin vielä oli, mistä kertoivat esimerkiksi laillisuusvalvonnassa esillä olleet tapaukset sekä apulaisoikeuskanslerin hallinto-oikeuksista valvontakäynneillään saamat sekä kuntien sosiaalihuollossa työskenteleville tehdyistä kyselytutkimuksista ilmenevät tiedot. Erityisesti kuntien sosiaalitoimen esittämiä näkemyksiä perustoimeentuloasioiden Kelalle siirtämisestä asiakkaille ja sosiaalihuollolle aiheutuneista vaikutuksista apulaisoikeuskansleri piti huolestuttavina.

Eri lähteistä käytettävissä olevien tietojen perusteella perustoimeentulotukea koskevien päätösten tulisi apulaisoikeuskanslerin mukaan olla selkeämpiä ja ymmärrettävämpiä. Tavoitteena tulisi olla, että kaikki tuen hakijat voivat saada päätöksestään selvyyden ja kykenevät arvioimaan päätöksensä lainmukaisuuden. Tämä näyttäisi edellyttävän huomion kiinnittämistä muun muassa sekä päätösten tarpeen mukaiseen yksilölliseen ja ymmärrettävään perustelemiseen että päätösten rakenteeseen ja niissä käytettyyn kieleen.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan toimeentulotuen hakijoiden osallistaminen ja kuuleminen toteuttavat hallintolaissa säädettyä palveluperiaatetta ja palvelun asianmukaisuutta. Hän viittaisi Kelan toimintansa kehittämisessä hyödyntämiin asiakasraateihin. Asiakkaiden osallistamisen vahvistamisessa ja sen systematisoinnissa olisi vielä tehtävää ja osallistaminen olisi myös toimeentulopäätösten laadun kehittämisessä hyödyllinen työkalu. Asiakasnäkökulmasta tapahtuvasta päätösten laatua ja ymmärrettävyyttä koskevasta kehitystyöstä hyötyisivät kaikki perustoimeentulotuen hakijat.

Päätöksenteon laadun eri tekijöiden toteutumiseen vaikuttavat muun ohella niukat resurssit ja sen mukanaan tuoma työn paineisuus. Apulaisoikeuskanslerin näkemyksen mukaan Kelan tulisi kehitystyössään kiinnittää jatkuvasti huomiota myös resursseihin.  

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti huomiota myös siihen, että perustoimeentulotukiasioiden siirtyessä Kelaan, etuuden toimeenpano ja sen valvonta muuttuivat, vaikka etuuden luonne sosiaalihuoltoon kuuluvana etuutena ei muuttunut. Sosiaalihuollon valvontaa suorittavat aluehallintovirastot eivät valvo Kelan toimintaa eikä perustoimeentulotuen laadunvalvonnassa siten ole ulkopuolista, sosiaalihuoltoa ja sen toimijoita yleisesti valvovaa tahoa.

Apulaisoikeuskansleri piti tärkeänä arvioida, miten perustoimeentulotukipäätösten laadun erillistä ja itsenäistä valvontaa voitaisiin Kelassa vahvistaa, jolloin Kelan sisällä olisi vahvemmin ulkopuolinen, mutta asiantunteva ja riippumaton päätösten laatua arvioiva toimija. Tämä voisi apulaisoikeuskanslerin mukaan koskea myös perustoimeentulotuen määräaikojen valvontaa.

OKV_26_70_2020.PDF

« Takaisin

Valinnanvapauslain toimeenpanon valmistelu oli hyvän hallinnon vastaista

Diaarinumero: OKV/397/10/2020
Antopäivä: 12.1.2021
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri katsoi sosiaali- ja terveysministeriön menetelleen hyvän hallinnon periaatteiden vastaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyneen niin sanotun valinnanvapauslain valmistelussa vuosina 2017-2018. Ministeriö oli määritellyt valinnanvapauden pilottihankkeiden valinnan kriteerit, vaikka niistä oli perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan säädettävä laissa. Ministeriö oli myös käynnistänyt hankkeiden hakumenettelyn ja tiedottanut hankkeiden alustavasta valinnasta, vaikka eduskunta ei vielä ollut hyväksynyt valinnanvapauslakia. Pilottihankkeita koskevassa viestinnässä oli kuitenkin selkeästi ilmoitettu, että hankkeiden toteuttaminen edellytti valinnanvapauslain hyväksymistä. Ministeriön menettely ei sen vuoksi ollut lainvastaista.

OKV_397_10_2020.pdf

« Takaisin

Yhdenvertaisuus venepaikkamaksuissa

Diaarinumero: OKV/146/10/2020
Antopäivä: 11.1.2021
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kaupungin venepaikkamaksuja koskevassa kanteluasiassa apulaisoikeuskansleri saattoi näkemyksensä kaupungin tietoon, ja pyysi kaupunkia arvioimaan sen menettelyä näkemyksensä perusteella ja ilmoittamaan toimenpiteistään viimeistään 30.4.2021.

Apulaisoikeuskansleri arvioi kunnan venepaikkavuokria koskevan korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksen KHO:2016:189 merkitystä kanteluasiassa, jossa kaupungin vuonna 2015 tekemän päätöksen perusteella ei-vakituisen asukkaan venepaikkavuokratmaksut olivat kaksinkertaiset vakituiseen asukkaaseen nähden. Vuosikirjapäätöksessä oli perustuslain 6 §:n 1 ja 2 momenttia soveltaen arvioitu erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteita. Korkein hallinto-oikeus oli muun ohessa todennut, ettei kaksinkertaisen venepaikkavuokran perimistä muilta kuin kunnassa vakituisesti asuvilta voitu pitää oikeasuhtaisena keinona sinänsä perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävän, kuntalakiin palautuvan, tavoitteen saavuttamiseksi.

Vrt. AOKS 18.12.2014 (dnro OKV/878/1/2013) ja AOK 18.6.2010 (dnro OKV/684/1/2008)

OKV_146_10_2020.pdf

« Takaisin