Ratkaisut

Kaupungin terveydenhuollon toiminta takaisinsoittopyyntöjen käsittelyssä

Diaarinumero: OKV/1597/10/2020
Antopäivä: 15.7.2021
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi kaupungille huomautuksen perustuslain, hallintolain ja terveydenhuoltolain vastaisesta menettelystä sekä kaupungin avosairaanhoidon johtavalle ylilääkärille huomautuksen perustuslain, hallintolain, kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja terveydenhuoltolain vastaisesta menettelystä. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti lisäksi johtavaa ylilääkäriä sijaistaneen ylilääkärin vakavaa huomiota toimia virkatehtävissään perustuslain ja hallintolain mukaisesti sekä velvollisuuteen suorittaa virkasuhteeseensa kuuluvat tehtävät asianmukaisesti kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaisesti.

Kaupunki oli vastannut siitä, että terveysasemille soittaneiden henkilöiden takaisinsoittopyynnöt oli talvella ja kesällä 2020 poistettu kolmeen otteeseen kaupungin terveyspalvelujen puhelinjärjestelmästä. Apulaisoikeuskanslerin varovaisen arvion mukaan tuhannet puhelut olivat jääneet vaille yhteydenottoa ja näin ollen myös huomattava määrä henkilöitä ei ollut saanut terveysasemilta apua.  Apulaisoikeuskansleri piti hyvin todennäköisenä, että osa näistä soittajista ei ollut itse ottanut myöskään myöhemmin uudestaan yhteyttä terveysasemille vaan oli jäänyt odottamaan takaisinsoittoa. Hän piti myös mahdollisena, että kaupungin menettely oli voinut vaarantaa joidenkin soittajien terveyden.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että kaupungin menettely oli ollut muun ohessa vastoin terveydenhuoltolaissa säädettyä laadukkaan, turvallisen ja asianmukaisesti toteutetun terveydenhuollon toiminnan vaatimuksia sekä samassa laissa kunnalle säädettyä velvoitetta järjestää toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön. Menettely oli ollut laajamittaista ja järjestelmällistä. Apulaisoikeuskansleri piti kaupungin menettelyä epäasianmukaisena ja terveyspalvelujen tarpeessa olevien asiakkaiden terveyttä vakavasti vaarantavana.

Terveysasematoiminnan puhelinjonossa olleet puhelut oli käytännössä poistettu (”nollattu”) puhelintoimintaa toteuttavassa asiakaspalvelukeskuksessa (ASPA). Määräyksen puhelujonojen poistamisesta oli asiakaspalvelukeskuksen päällikölle antanut 13.-15.3.2020 ja 24.7.2020 kaupungin avosairaanhoidon johtava ylilääkäri. Tämän lisäksi hän oli käynyt häntä ajalla 27.7.-9.8.2020 sijaistaneen ylilääkärin kanssa keskustelua puhelujonojen poistamisesta, minkä jälkeen ylilääkäri oli antanut määräyksen puhelujonojen poistamisesta 31.7.2020. Asiakaspalvelukeskuksen päällikkö oli välittänyt määräykseen perustuvan tehtävän iltavuorossa olevalle työntekijälle.

Apulaisoikeuskansleri antoi avosairaanhoidon johtavalle ylilääkärille huomautuksen edellä kerrotusta menettelystä. Olosuhteet huomioon ottaen apulaisoikeuskansleri katsoi, että johtavaa ylilääkäriä sijaistaneen ylilääkärin toiminta ei ollut yhtä moitittavaa.

OKV_1597_10_2020.pdf

« Takaisin

Poliisille syyte tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta

Diaarinumero: OKV/552/70/2020
Antopäivä: 14.7.2021
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri päätti syytteen nostamisesta rikoskomisariota vastaan tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Komisariota epäillään laiminlyönnistä varmistaa, ettei turvapaikanhakijan käännyttämiselle ollut esteitä ennen käännyttämisen täytäntöönpanoa.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan tutkinnanjohtajana toiminut komisario oli laiminlyönyt varmistaa, että uusi turvapaikkahakemus saatetaan asianmukaisesti vireille. Lisäksi hän oli laiminlyönyt varmistaa, että uuden turvapaikkahakemuksen vaikutuksesta käännyttämisen täytäntöönpanoon oli kysytty ja saatu Maahanmuuttoviraston kanta. Hakija oli ennen käännyttämisen täytäntöönpanoa yrittänyt jättää uuden kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, jota ei kuitenkaan ollut saatettu vireille. Maahanmuuttovirasto ei siten ollut voinut arvioida uuden hakemuksen perusteita eikä sen vaikutusta käännyttämisen täytäntöönpanoon.

Apulaisoikeuskansleri pyysi valtakunnansyyttäjää ryhtymään toimenpiteisiin syytteen nostamiseksi. Asia tuli ilmi hakijan avustajan kantelun perusteella. Esitutkinnassa komisario myönsi, ettei hän tapahtuma-aikana ollut tietoinen Poliisihallituksen ohjeistuksesta, jonka mukaan turvapaikkahakemuksen perusteiden arvioiminen kuuluu aina yksiselitteisesti Maahanmuuttoviraston, ei poliisin tehtäviin. Myös ulkomaalaislain perusteella on selvää, että turvapaikkahakemuksen perusteiden arvioiminen ja päätöksenteko kuuluvat Maahanmuuttoviraston tehtäviin.

Apulaisoikeuskanslerin ratkaisu ja muut asiakirjat ovat toistaiseksi salassa pidettäviä. Asian julkisuudesta päätetään tuomioistuinkäsittelyn alkaessa.

« Takaisin

Valtioneuvoston kanslian menettely tiedusteluun vastaamisessa

Diaarinumero: OKV/1288/10/2020
Antopäivä: 1.7.2021
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri kiinnitti valtioneuvoston kanslian huomiota hyvään hallintoon kuuluvaan velvollisuuteen vastata kohtuullisessa ajassa tiedusteluihin.

Kantelijalle oli vastattu hänen tekemäänsä tiedusteluun asian käsittelyvaiheesta vasta viisi kuukautta ensimmäisen tiedustelun jälkeen. Vastaus lähetettiin sen jälkeen, kun oikeuskanslerinviraston selvityspyyntö oli mennyt viranomaiselle.

OKV_1288_10_2020.pdf

« Takaisin

Ministereiden menettely EU:n elpymissuunnitelman valmistelussa ja hyväksymisessä

Diaarinumero: OKV/1180/10/2020 ym.
Antopäivä: 23.6.2021
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Kanteluissa arvosteltiin pääministeriä ja eurooppa- ja omistajaohjausministeriä siitä, että he ovat olleet EU:ssa edistämässä ja hyväksymässä niin kutsuttua EU:n elpymispakettia. Kanteluiden mukaan ministereillä ei ollut mandaattia hyväksyä EU:n elpymispakettia perustuslakivaliokunnan kannanoton vuoksi.

Oikeuskansleri toteaa ratkaisussaan, että ministerin menettelyn ja virkavastuun jälkikäteisen laillisuusvalvonnallisen arvioinnin kannalta on olennaista se, onko ministeri ja hänen johtamansa ministeriö menetellyt asiassa huolellisesti ja turvannut eduskunnalle riittävän tiedonsaannin ja vaikutusmahdollisuudet. Keskeistä on se, onko eduskunnalle annettu tosiasiallinen mahdollisuus lausua kantansa ehdotuksesta ja vaikuttaa Suomen neuvottelukantojen muovaamiseen.

Saatujen selvitysten perusteella asian käsittely eduskunnan valiokunnissa on tapahtunut valtioneuvoston perustuslain mukaisesti eduskunnalle toimittamien kirjelmien ja selvitysten perusteella. Neuvottelujen eri vaiheissa eduskunnan kannan päätti suuri valiokunta, joka tekee koko eduskunnan puolesta päätökset Suomen suhtautumisesta niihin EU:ssa päätettäviin asioihin, jotka sisältönsä puolesta kuuluvat Suomessa eduskunnan toimivaltaan. Lausuntoaan varten suuri valiokunta sai kannanotot erikoisvaliokunnilta , kuten perustuslakivaliokunnalta. Perustuslain esitöiden perusteella vastuu valiokunnan kannanottojen noudattamisesta on ensisijaisesti poliittista ja voi tulla parlamentaariselle järjestelmälle ominaisin keinoin mitattavaksi. Käytettävissään olleen aineiston perusteella oikeuskanslerilla ei ollut aihetta epäillä ministerien menetelleen lainvastaisesti.

Eräässä kantelussa valtioneuvostoa arvosteltiin myös siitä, että se oli pyytänyt kannanottoa Euroopan neuvoston oikeudelliselta yksiköltä elpymispaketista. Oikeudellinen yksikkö avustaa neuvostoa ja sen valmisteluelimiä sen varmistamiseksi, että neuvoston päätökset ovat laillisia ja hyvin laadittuja. Oikeudellisen yksikön edustaja on aina läsnä neuvoston ja sen valmisteluelinten kokouksissa. Vakiintuneen käytännön mukaan jäsenvaltiot esittävät mainituissa kokouksissa suullisesti pyynnön saada oikeudellisen yksikön kannanotto. Näin on menetelty myös tässä asiassa.

Oikeuskansleri muistuttaa ratkaisussaan, että valtioneuvosto ei voi tukeutua yksinomaan neuvoston oikeuspalvelun lausuntoon, vaan sen on itsensä arvioitava ja muodostettava kantansa ja käsityksensä esillä oleviin EU- ja valtiosääntöoikeudellisiin kysymyksiin. Oikeuspalvelun lausunnot eivät ole jäsenvaltioita sitovia ja jäsenvaltiot voivat suhtautua niihin kriittisesti. Valtioneuvosto esitti EU:n elpymissuunnitelmaa koskevan arvionsa eduskunnalle ja suuri valiokunta yhtyi valtioneuvoston kantaan.

Oikeuskansleri totesi vielä, että yksinomaan EU-tuomioistuin on toimivaltainen tulkitsemaan, ovatko EU:ssa tehdyt päätökset EU:n perussopimusten mukaisia, eikä oikeuskanslerin toimivaltaan kuulu tehdä tällaista kanteluissa pyydettyä arviota.

Oikeuskansleri on asiaa koskevaa hallituksen esitystä annettaessa valvonut, että esitys sisältää asianmukaisen esityksen suhdetta Suomen perustuslakiin koskevan jakson ja kannanoton perustuslakivaliokunnan lausunnon hankkimisen tarpeellisuudesta. Perustuslakivaliokunta on tehnyt perustuslaissa tarkoitetun arvion ja eduskunta on hyväksynyt EU:n omien varojen päätöksen ja sen osana 750 miljardin lainanottovaltuuden myöntämisen komissiolle 2/3 enemmistöllä.

OKV_1180_10_2020.pdf

« Takaisin

Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen menettely asiakirjapyynnön käsittelyssä ja virkanimitysasiassa

Diaarinumero: OKV/623/10/2020
Antopäivä: 21.6.2021
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen henkilöstöpäällikön huomiota viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain, julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain ja hallintolain säännösten noudattamiseen asiakirjapyyntöjen käsittelyssä. Lisäksi hän kiinnitti tutkimuslaitoksen huomiota viranhakuilmoituksen selkeyteen, hakijoiden ansioiden huolelliseen vertailuun nimitysmuistiossa sekä nimityspäätöksen perustelemiseen hallintolain edellyttämällä tavalla.

Henkilöstöpäällikkö oli useita kertoja kieltäytynyt antamasta kantelijan pyytämää asiakirjaa. Hän ei ollut antanut kantelijalle julkisuuslain edellyttämällä tavalla tietoa siitä, että asiakirjapyyntö voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi. Hän ei myöskään ollut tiedustellut kantelijalta, halusiko tämä asian siirrettäväksi viranomaisen ratkaistavaksi, ja halusiko tämä asiassa näin ollen valituskelpoisen päätöksen. Hän oli lisäksi kieltäytynyt kirjaamasta kantelijan asiakirjapyyntöä asianhallintajärjestelmään.

Viranhakuilmoituksessa oli ilmoitettu Puolustusvoimien toimintaympäristön tuntemus sekä odotuksissa että hakijalle eduksi katsottavana seikkana. Maininnat olivat olleet omiaan aiheuttamaan epäselvyyttä siitä, oliko kyse yhdestä viranhoitamisen keskeisestä vaatimuksesta vai pelkästään eduksi katsottavasta seikasta.

Nimitysmuistiossa oli vertailtu vain haastatteluun kutsuttujen ansioita. Selvityksen mukaan kantelijaa ei ollut valittu haastatteluun esimieskokemuksen puuttumisen vuoksi, mikä ei ilmennyt nimitysmuistiosta. Kantelija ei ollut voinut nimitysmuistion perusteella päätellä, miksi hän ei ollut mukana haastatteluvaiheeseen edenneiden hakijoiden joukossa, ja miltä osin hänen ei näin ollen katsottu täyttäneen tehtävän menestyksellisessä hoitamisessa tarvittavia edellytyksiä. Nimitysmuistion puutteet olivat voineet johtaa siihen, ettei kantelijalla ollut ollut käytettävissään kaikkia olennaisia tietoja virkanimityspäätöstä koskevan valitusoikeutensa käyttämiseksi.

OKV_623_10_2020.pdf

« Takaisin

Karanteenipäätösten viipyminen

Diaarinumero: OKV/419/10/2020
Antopäivä: 21.6.2021
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kuntayhtymän huomiota hallintolaissa säädettyyn velvollisuuteen antaa suullisten päätökset viipymättä kirjallisena. Kuntayhtymä oli antanut huhtikuussa 2020 tekemänsä kantelussa tarkoitetut karanteenipäätökset kirjallisina vasta karanteenin päättymisen jälkeen.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen otti kuntayhtymän menettelystä aiheutuvaa seuraamusta harkitessaan huomioon tapahtuma-aikaiset hyvin poikkeukselliset olosuhteet ja sen, että kuntayhtymä oli toimillaan pyrkinyt nopeuttamaan kirjallisten päätösten tekemistä. Lisäksi käytettävissä olleesta selvityksestä ei ilmennyt kuntayhtymän menettelystä aiheutuneen kantelussa tarkoitetuissa yksittäistapauksissa asianosaisille vahinkoa, mitä kuntayhtymä oli asiassa muilla toimillaan pyrkinyt myös ehkäisemään.

Kuntayhtymän keväällä 2020 soveltama yleinen menettelytapa antaa päätökset vasta karanteenin ja eristämisen päättymisen jälkeen oli apulaisoikeuskanslerin sijaisen arvion mukaan yleisemminkin käytännössä estänyt muutoksenhaun karanteeni- ja eristämispäätöksiin, koska muutoksenhaku vasta karanteenin ja eristämisen päättymisen jälkeen oli tosiasiallisesti vaikutuksetonta. Menettelytavan vuoksi päätösten saajilla ei ollut mahdollisuutta tehdä muutoksenhakuviranomaiselle muutoksenhaun yhteydessä vaatimusta päätöstensä täytäntöönpanon kieltämisestä tai keskeyttämisestä.

Kuntayhtymä oli pyrkinyt tekemällä karanteeni- ja eristämispäätökset suullisesti estämään koronavirusepidemian leviämistä ja sen ihmisille ja yhteiskunnalle aiheuttamia haittoja tartuntatautilain edellyttämällä tavalla. Velvoite liittyi perustuslaissa säädettyyn julkisen vallan velvoitteeseen turvata perus- ja ihmisoikeutena jokaisen oikeus elämään ja edistää väestön terveyttä.

Tilanteessa oli ollut punnittavana kuitenkin useiden eri perus- ja ihmisoikeuksien keskinäinen painottaminen. Perus- ja ihmisoikeuksien ollessa ristiriidassa keskenään tulisi toimintavaihtoehdoista valita se, joka toteuttaa ne mahdollisimman täysipainoisesti. Karanteeni- ja eristämispäätöksillä oli hyvin merkittävät vaikutukset päätösten kohteena olleiden henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksiin kuuluviin liikkumisvapautta, henkilökohtaista vapautta ja itsemääräämisoikeutta sekä yksityiselämän suojaa koskeviin oikeuksiin. Kun kuntayhtymän menettelyn vuoksi perustuslaissa perusoikeutena turvattu oikeus muutoksenhakuun oli kyseisten päätösten kohdalla käytännössä estynyt, ei kuntayhtymän valitsema menettelytapa apulaisoikeuskanslerin sijaisen näkemyksen mukaan turvannut ristiriidassa keskenään olevia perus- ja ihmisoikeuksia tasapainoisesti. Sen vuoksi kuntayhtymän menettely ei ollut lainmukaista eikä hyväksyttävää valinneista poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta. Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi näkemyksensä kuntayhtymän tietoon.

OKV_419_10_2020.pdf

« Takaisin

Esitutkinnan viipyminen

Diaarinumero: OKV/141/10/2020
Antopäivä: 21.6.2021
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen antoi poliisilaitokselle huomautuksen sen laiminlyötyä esitutkinnan viivytyksettömän toimittamisen. Kantelussa tarkoitetussa asiakokonaisuudessa tutkintailmoituksen kirjaamisesta oli kulunut aikaa noin kaksi vuotta seitsemän kuukautta ennen kuin asianomistajia oli ensimmäisen kerran kuulusteltu lapseen kohdistuneista seksuaalirikosepäilyistä.

Poliisilaitoksen selvityksen mukaan viivytys tutkintatoimenpiteiden aloittamisessa oli johtunut muun ohella avoinna olleiden asioiden suuresta määrästä, puutteellisista resursseista, poliisilaitosten yhdistymisestä johtuneista rakenteellisista syistä sekä erityisosaamista vaativan henkilöstön vähäisyydestä. Poliisilaitos kuitenkin myönsi, ettei tutkinta asiassa vastannut esitutkintalaissa tarkoitettua viivytyksettömyysvaatimusta. Ottaen huomioon tutkittavana olleiden rikosten laatu ja vakavuus tutkintatoimenpiteisiin olisi poliisilaitoksen mukaan tullut ryhtyä aikaisemmin.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen yhtyi poliisilaitoksen näkemykseen. Hän totesi tutkintatoimenpiteiden aloittamisen tapahtuneen niin pitkällä viiveellä, että poliisi oli menetellyt selvästi esitutkintalaissa edellytetyn viivytyksettömyysvaatimuksen vastaisesti. Poliisilaitoksen esittämät syyt tutkintatoimenpiteiden aloittamisen viipymiselle olivat sinällään jossain määrin ymmärrettäviä, mutta ne eivät kuitenkaan muodostaneet oikeudellisesti kestävää perustetta sille, että tutkintatoimenpiteisiin oli ryhdytty vasta yli kaksi ja puoli vuotta tutkintailmoitusten kirjaamisesta. Apulaisoikeuskanslerin sijainen korosti erityisesti sitä, että kyse oli lapseen kohdistuneista seksuaalirikosepäilyistä, joiden joutuisa tutkiminen on lähtökohtaisesti aina ensiarvoisen tärkeää.

« Takaisin

Opiskelijan oleskelulupahakemuksen käsittelyn viivästyminen

Diaarinumero: OKV/584/10/2020
Antopäivä: 18.6.2021
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen antoi huomautuksen Maahanmuuttovirastolle laissa säädetyn enimmäiskäsittelyajan huomattavasta ylityksestä. Päätös lähetettiin tiedoksi myös sisäministeriölle.

Kantelijan oleskelulupahakemuksen käsittely oli kestänyt noin kahdeksan kuukautta, kun päätös asiassa tulee lain mukaan antaa tiedoksi 90 päivän kuluessa. Hakemus oli odottanut tulosalueen yleisessä työjonossa kuusi kuukautta ilman toimenpiteitä. Maahanmuuttovirasto oli esittänyt syyksi viivästymiseen henkilöstöresurssitilanteesta aiheutuneen ruuhkan.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että vaikka virasto oli vedonnut resurssiensa vähäisyyteen, oli viivästykseen osoitettavissa myös työn organisointiin liittyviä puutteita. Viranomaisen tulee pyrkiä ennakoimaan muutokset ja järjestää asioiden käsittely siten, että määräajoissa voidaan pysytellä henkilöstöresurssien muutoksista huolimatta.

OKV_584_10_2020.pdf

« Takaisin

Sovelletun säännöksen ilmoittaminen esitutkintapäätöksessä

Diaarinumero: OKV/426/10/2020
Antopäivä: 14.6.2021
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi poliisilaitoksen rikosylikonstaapelin tietoon käsityksensä rikosylikonstaapelin tutkinnanjohtajana kantelijan asiassa tekemän esitutkintapäätöksen puutteellisuudesta. Rikosylikonstaapelin tekemässä päätöksessä ei ollut esitutkintalaissa edellytetyllä tavalla ilmoitettu sen perusteena ollutta säännöstä.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi esitutkintapäätöksen oikeudellisen perusteen merkitsemisen päätökseen lisäävän ratkaisun ulkoista kontrolloitavuutta, mutta saattavan olla jossakin tapauksessa lisäksi merkityksellinen tutkinnanjohtajan oman itsekontrollin kannalta. Hänen mukaansa lainkohdan ilmoittaessaan tutkinnanjohtaja tulee samalla lähtökohtaisesti jäsentäneeksi myös itselleen ratkaisunsa oikeudellisen luonteen eli muun ohella sen, onko kyse tutkinnan aloittamatta jättämisestä vai jo aloitetun tutkinnan päättämisestä.

OKV_426_10_2020.pdf

« Takaisin

Eduskunnan kirjelmän esittelyn viivästyminen

Diaarinumero: OKV/536/70/2020
Antopäivä: 11.6.2021
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Opetus- ja kulttuuriministeriöstä esiteltiin valtioneuvoston yleisistunnossa eduskunnan kirjelmä, joka oli saapunut ministeriöön yli seitsemän kuukautta aikaisemmin (EK 42/2018 vp).

Eduskunnan kirjelmät on käsiteltävä valtioneuvoston yleisistunnossa. Vakiintuneen käytännön mukaan ne on esiteltävä yleisistunnossa ilman aiheetonta viivytystä.

Oikeuskansleri katsoi eduskunnan kirjelmän esittelyn viivästyneen kohtuulliseksi katsottavasta määräajasta. Hän kiinnitti opetus- ja kulttuuriministeriön huomiota huolellisuuteen kirjelmien käsittelyssä ja joutuisuuteen niiden esittelyssä.

OKV_536_70_2020.pdf

« Takaisin

« Edellinen 1 / 7