Ratkaisut

Henkilökorttien kieli

Diaarinumero: OKV/79/10/2020 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/166/10/2020
Antopäivä: 16.11.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri totesi päätöksessään, että henkilökorttien tekstin ulkoasu ei kaikilta osin täytä perustuslaissa ja kielilaissa turvattua kansalliskielten yhdenvertaista käsittelyä koskevaa vaatimusta. Apulaisoikeuskansleri saattoi käsityksensä Poliisihallituksen tietoon.

Kahdessa kantelussa arvosteltiin täysi-ikäisille suomalaisille myönnettävien henkilökorttien kielellistä ulkoasua. Hankitusta selvityksestä ilmeni, että ruotsinkielinen otsikkoteksti on kyseisessä henkilökortissa kirjoitettu selvästi pienemmällä ja heikommalla kirjasintyypillä kuin vastaava suomenkielinen otsikkoteksti samassa kortissa. Käytännössä ruotsin kieli on tältä osin rinnastettu korteissa vieraaseen kieleen eli englantiin.

Apulaisoikeuskansleri viittasi Suomen virallista kaksikielisyyttä ja kansalliskielten yhdenvertaisuutta koskeviin perustuslain ja kielilain säännöksiin. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Viranomaisten tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti huolehtia siitä, että yksityishenkilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että vaikka päätöksessä mainittuja epäedullisia seurauksia pienemmästä ja heikommasta ruotsinkielisestä kirjasintyypistä ei voitaisi osoittaa aiheutuneen, kyse on symbolisesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisen kannalta periaatteellisesti tärkeästä asiasta. Sillä, että viranomaiset käyttävät ruotsin kieltä henkilökortissa samalla lailla kuin suomea, on tärkeä itseisarvo.

Apulaisoikeuskansleri korosti lisäksi, että henkilökortti itsessään on myös osoitus henkilön kiinnittymisestä Suomeen ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Se tavallaan virallisesti ja näkyvästi vahvistaa sen muille sekä Suomessa että ulkomailla. Henkilökortin yhdenmukainen kaksikielisyys ja ruotsin kielen tasavertainen ja perustuslain turvaama asema on silloin myös julkisen vallan jokaiselle ja äidinkielestä riippumatta osoitettu käytännön vahvistus kaksikielisyydestä Suomessa ja siitä että se näkyy laajasti arkipäivässä ja että sitä pidetään arvossa.

OKV_79_10_2020 ja OKV_166_10_2020 (ruotsinkielinen).PDF

« Takaisin

Puolustusministeriön menettely entisen puolustusvoimain komentajan karenssisopimusta koskevassa asiassa

Diaarinumero: OKV/149/10/2020 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/154/10/2020
Antopäivä: 16.11.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi ratkaisunsa puolustusministeriön menettelyä koskeviin kanteluihin, joissa oli kyse entiseltä puolustusvoimain komentajalta Jarmo Lindbergiltä perimättä jätetystä karenssisopimuksen mukaisesta sopimussakosta.

 

OKV_149_10_2020.PDF

« Takaisin

Maistraatin tarkistettava vuositilit viipymättä ja asianmukaisesti

Diaarinumero: OKV/422/10/2020
Antopäivä: 13.11.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti maistraatin (nykyisin Digi- ja väestötietoviraston holhoustoimi) huomiota vuositilien tarkastamiseen holhoustoimilain edellyttämällä tavalla viipymättä. Lisäksi apulaisoikeuskansleri kiinnitti maistraatin huomiota asioiden asianmukaiseen käsittelyyn ja luottamuksensuojaperiaatteen noudattamiseen hallintolain mukaisesti.

Kantelijan yhtiö toimi oikeusapu- ja edunvalvontapiirin kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella yleisten edunvalvontapalvelujen tuottajana. Kantelija arvosteli toimittamiensa vuositilien tarkastamisen viipymistä maistraatissa. Selvityksestä ilmeni, että vuoden 2019 alussa maistraatissa oli tarkastettavana useita satoja vuoden 2017 vuositilejä, joista 144 oli kantelijan laatimia. Kantelijan tekemät vuosien 2017 ja 2018 vuositilit oli päätetty tarkastaa yhdessä ja ne oli tarkastettu kesään 2019 mennessä.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että päämiehen edun ja edunvalvojan oikeusturvan kannalta on välttämätöntä, että vuositilit tarkastetaan viipymättä, jotta mahdolliset puutteellisuudet tai virheet tulevat esille ja toisaalta edunvalvoja saa mahdollisen ohjauksen tietoonsa mahdollisimman hyvissä ajoin. Tämä myös turvaa päämiehen asemaa.

Viranomaisen velvollisuuksiin kuuluu huolehtia siitä, että asiakas saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti. Muuttuvat tilanteet on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan ennakoimaan, jotta lakisääteisistä tehtävistä kyetään suoriutumaan ajoittaisesta ruuhkautumisesta huolimatta. Laillisuusvalvontakäytännössä on vakiintuneesti katsottu, etteivät viranomaisen resursointisyyt oikeuta poikkeamaan laissa säädetyistä määräajoista ja velvoitteista. Asiaryhmien käsittelyn priorisointi ei saa johtaa toisen asiaryhmän käsittelyn viivästymiseen.

Edunvalvojat ovat vastuussa tavanomaista haavoittuvammassa asemassa olevista henkilöistä, joilla lähtökohtaisesti on heikommat valmiudet valvoa omaa etuaan ja oikeuksiaan. Apulaisoikeuskanslerin mukaan kantelijan toimittamien vuoden 2017 vuositilien tarkastaminen oli kestänyt sekä päämiehen että edunvalvojan oikeusturvan näkökulmasta liian kauan. Maistraatti ei ollut tarkastanut kantelussa tarkoitettuja vuoden 2017 vuositilejä holhoustoimilaissa säädetyllä tavalla viipymättä.

Kantelija arvosteli maistraatin aiemmin noudattamaa käytäntöä siitä, katsottiinko päämiehen omistaman asunnon olevan päämiehen omassa käytössä. Selvityksen mukaan vuoden 2016 vuositilien tarkastuksessa omassa käytössä olevaan asuntoon ja sen merkitykseen edunvalvojan palkkioon ei huomattu kiinnittää huomiota. Vuositilien 2017 ja 2018 tarkastuksessa tämä asia oli tullut esille ja tämän vuoksi tileihin oli liitetty lausunto ja maistraatin näkemys.

Apulaisoikeuskanslerin päätöksen mukaan omassa käytössä olevan asunnon merkitys oli huomioitu takautuvasti, koska vuositilien 2017 ja 2018 yhdessä tarkastamisen seurauksena kantelija ei ollut voinut ottaa tätä koskevia näkemyksiä huomioon laatiessaan vuoden 2018 tiliä. Kyseessä oli myös käytännön muutos, koska vuoden 2016 tilejä tarkastettaessa omassa käytössä olevan asunnon merkitystä ei ollut huomioitu.

Hallintolain luottamuksensuojaperiaate on vakiintunut yleiseksi ja itsenäiseksi hallinnon oikeusperiaatteeksi. Hallinnon toiminnassa luottamuksensuoja merkitsee, että yksityisellä henkilöllä tai muulla taholla on oikeus luottaa viranomaisten toimintaan. Yksityisen tulee voida luottaa siihen, ettei viranomaisen toiminta yllättäen tai ainakaan takautuvasti muutu siltä osin kuin se vaikuttaa yksityisen oikeuteen tai etuun rajoittavasti tai muuten negatiivisesti.

Apulaisoikeuskansleri totesi, ettei maistraatin menettely ollut luottamuksensuojaperiaatteen mukaista.

Apulaisoikeuskansleri lähetti päätöksen oikeusministeriölle mahdollisten lainsäädännön muutostarpeiden arvioimiseksi asiassa edunvalvojan palkkion määräytymisestä esitettyjen näkökohtien perusteella ja pyysi oikeusministeriötä ilmoittamaan toimenpiteistään viimeistään 30.6.2021.

OKV_422_10_2020.pdf

« Takaisin

Poliisimieheen kohdistuvan kantelun käsittely poliisilaitoksella

Diaarinumero: OKV/740/10/2020
Antopäivä: 12.11.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti poliisipäällikön ja apulaispoliisipäällikön huomiota huolellisuuteen ja itsekriminointisuojan turvaamiseen hallintokanteluiden käsittelyssä.

Poliisihallitus oli siirtänyt poliisimiehen menettelyä koskeneen kantelun poliisilaitokselle. Apulaispoliisipäällikkö oli ottanut kantelun valmisteluun, mutta saattoi asian Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimivan syyttäjätutkinnanjohtajan arvioitavaksi, koska kantelukirjoituksessa oli käytetty ilmaisua poliisimiehen saattamisesta syytteeseen. Kanteluasia jäi asianhallintajärjestelmään vireille odottamaan syyttäjän kannanottoa.

Apulaispoliisipäällikkö esitteli myöhemmin ehdotuksensa kanteluratkaisuksi poliisipäällikölle, muttei muistanut aiemmin Valtakunnansyyttäjänvirastoon lähettämäänsä arviointipyyntöä. Poliisipäällikkö ratkaisi asian samana päivänä ja ratkaisu lähetettiin kantelijalle. Apulaispoliisipäällikön mukaan hän olisi tehnyt päätöksen kantelun raukeamisesta, jos olisi muistanut, että asia on käsiteltävänä Valtakunnansyyttäjänvirastossa.

Tutkinnanjohtajana toiminut kihlakunnansyyttäjä teki päätöksen olla toimittamatta esitutkintaa asiassa.

Saatuaan tiedon päätöksestä apulaispoliisipäällikkö huomasi syyttäjän päätöksessä todetun poliisimiehen jääneen tuntemattomaksi ja lähetti poliisilaitoksen kanteluratkaisun esitutkintapäätöksen tehneelle kihlakunnansyyttäjälle ja pyysi tätä arvioimaan, vaikuttiko kantelumenettelyssä selvinnyt poliisimiehen henkilöllisyys esitutkintaratkaisuun. Kihlakunnansyyttäjä teki uuden esitutkintapäätöksen, jossa todettiin, ettei asiassa edelleenkään ollut syytä epäillä rikosta.

Apulaisoikeuskansleri piti virheenä hallintokantelumenettelyn jatkamista asian tultua jo saatetuksi vireille syyttäjän poliisirikosasiana. Rinnakkaisista käsittelyistä oli aiheutunut turhaa hallinnollista työtä ja sekavuutta sekä ne vaaransivat itsekriminointisuojan. Hallintokantelumenettelyn kohteena ollutta poliisimiestä oli kuultu totuudessapysymisvelvollisuuden alaisena. Kertomus oli kuitenkin toimitettu osaksi syyttäjän tekemää poliisirikostutkintaa, jossa epäillyn tulisi olla itsekriminointisuojan piirissä. Apulaispoliisipäällikön menettelystä ei ole kuitenkaan tässä tapauksessa osoitettu lopulta aiheutuneen poliisimiehelle oikeusturvaloukkauksia.

OKV_740_10_2020.pdf

« Takaisin

Puutteet Kelan päätösten sisällössä ja tietopyyntöjen käsittelyssä sekä viive tiedusteluun vastaamisessa

Diaarinumero: OKV/174/10/2020
Antopäivä: 5.11.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Kelan huomiota asiakirjan antamista koskeviin julkisuuslain säännöksiin sekä hallintopäätöksen sisältöä ja tiedusteluihin vastaamista koskevien hallintolain säännösten noudattamiseen.

Kantelijan tekemään tiedusteluun vastaamiseen oli kulunut aikaa noin 1,5 kuukautta. Apulaisoikeuskanslerilla käytössään olleiden tietojen mukaan kantelijan tiedusteluun vastaaminen ei edellyttänyt erityisiä toimenpiteitä tai poikkeuksellisen suurta työmäärään. Apulaisoikeuskanslerin mukaan Kelalta oli kulunut kohtuuttoman pitkä aika vastauksen antamiseen ja vastauksen antaminen oli viivästynyt.

Kelalta oli kulunut kolme viikkoa vastata kantelijan tekemään tietopyyntöön. Julkisuuslain mukaan pyyntö olisi tullut käsitellä viivytyksettä ja viimeistään kahden viikon kuluessa asiakirjapyynnön tekemisestä. Kela ei myöskään kertonut kantelijalle antamassaan vastauksessa julkisuuslain mukaisesti tietoa siitä, että asia oli mahdollista saattaa viranomaiset ratkaistavaksi eikä tiedustellut, haluaako kantelija asiassaan muutoksenhakukelpoisen päätöksen. Kelan olisi pitänyt kertoa kantelijalle myös käsittelystä perittävistä maksuista.

Eräistä Kelan kantelijalle antamista päätöksistä ei käynyt ilmi sen henkilön yhteystiedot, jolta kantelija olisi voinut pyytää lisätietoja päätöksistään. Päätökset eivät täyttäneet hallintolain yhteistietojen ilmoittamista koskevaa vaatimusta.

OKV_174_10_2020.pdf

« Takaisin

Kaupungin hammashoitolan menettely asiakasmaksun määräämisessä alle 18-vuotiaalle

Diaarinumero: OKV/1609/10/2020
Antopäivä: 2.11.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kaupungin huomiota asiakasmaksulain noudattamiseen asiakasmaksujen määräämisessä.

Asiakasmaksulain mukaan peruuttamatta jätetystä vastaanottoajasta voidaan periä maksu silloin, kun henkilö on varannut ennakolta ajan. Kantelussa tarkoitetussa tapauksessa asiakas ei ollut varannut tarkastusaikaa itse, vaan kaupunki oli ehdottanut kyseistä aikaa hänelle. Asiakas ei ollut saapunut varattuna aikana vastaanotolle. Apulaisoikeuskansleri totesi, että kaupunki oli menetellyt lainvastaisesti määrätessään asiakasmaksun peruuttamatta jäänestä vastaanottoajasta, jota maksun saaja ei ollut itse varannut.

OKV_1609_10_2020.pdf

« Takaisin

Työvoimapoliittisten lausuntojen antaminen viivästyi

Diaarinumero: OKV/914/10/2020 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/858/10/2020, OKV/959/10/2020
Antopäivä: 2.11.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri saattoi TE-toimiston tietoon työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta esittämänsä näkökohdat. Kantelijat eivät olleet saaneet työvoimapoliittista lausuntoa säädetyssä 30 päivän määräajassa. TE-toimistossa tehdyt toimenpiteetkään eivät olleet riittäneet estämään asetuksessa säädetyn määräajan ylittymistä koronapandemian aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa.

TE-toimiston selvityksen mukaan kantelijoiden työvoimapoliittisten lausuntojen käsittelyaika oli ollut 45-46 päivää. Keväällä 2020 koronapandemian seurauksena työttömyysturva-asioiden käsittely TE-toimistossa oli ruuhkautunut, koska asiamäärät olivat lisääntyneet poikkeuksellisen nopeasti. TE-toimistossa oli maalis-toukokuussa alkanut yli 120 000 työnhakujaksoa. Tämä on enemmän kuin vuoden 2019 työnhakujaksot yhteensä. Maaliskuun alussa työttömien työnhakijoiden määrä oli TE-toimistossa noin 70 000. Kolmessa kuukaudessa määrä oli kasvanut jo yli 150 000 työnhakijaan.

Selvityksen mukaan TE-toimisto oli ryhtynyt heti koronapandemian alkuvaiheessa toimenpiteisiin varmistaakseen palvelukyvyn asiakasmäärien kasvaessa. Työnhaun aloitukset ja työttömyysturva-asioiden käsittely oli asetettu TE-toimistossa ensisijalle. Maaliskuusta alkaen työttömyysturvatehtäviä oli TE-toimistossa hoidettu ylitöinä. Lisäksi työttömyysturvayksikköä oli vahvistettu yhteensä 31 henkilötyövuodella. TE-toimisto oli myös esittänyt työttömyysturvan valtakunnallisen työjonon käyttöönottomahdollisuuksien selvittämistä tasaamaan työttömyysturva-asioiden käsittelyaikojen välisiä eroja eri TE-toimistojen välillä.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että työttömyysturvalaissa säädetyt työttömyysetuuden ovat perustuslaissa tarkoitettua perustoimeentulon turvaa.  Työvoimapoliittinen lausunto on edellytys sille, että työtön työnhakija voi hakea työttömyysetuutta. Näin ollen työvoimapoliittinen lausunto ja sen viivytyksetön saaminen on edellytys työttömän työnhakijan perustoimeentuloturvan toteutumiselle. Tämän vuoksi TE-toimiston tulee varmistaa työnhakija-asiakkaan perusoikeuksien toteutumisen kannalta välttämättömän ja työnhakija-asiakkaalle taloudellisesti merkittävän työvoimapoliittisen lausunnon saaminen säädetyssä ajassa.

Apulaisoikeuskansleri päätöksen mukaan asioiden käsittelyn ruuhkautuminen ei lähtökohtaisesti ole hyväksyttävä syy säädetyn määräajan ylittämiseen. Viranomaisen velvollisuuksiin kuuluu huolehtia siitä, että asiakas saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti. Laillisuusvalvontakäytännössä on vakiintuneesti katsottu, etteivät viranomaisen resursointisyyt oikeuta poikkeamaan laissa säädetyistä määräajoista ja velvoitteista. Muuttuvat tilanteet on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan ennakoimaan, jotta lakisääteisistä tehtävistä kyetään suoriutumaan ajoittaisesta ruuhkautumisesta huolimatta.

Ratkaisu OKV/858/10/2020

Ratkaisu OKV/959/10/2020

OKV_914_10_2020.pdf

« Takaisin

Kaupungin menettely asiakirjapyyntöihin ja tiedusteluihin vastaamisessa

Diaarinumero: OKV/37/10/2020 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/1182/10/2020, OKV/1229/10/2020, OKV/1242/10/2020, OKV/1252/10/2020, OKV/1262/10/2020
Antopäivä: 1.11.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kaupungin huomiota viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain säännösten noudattamiseen asiakirjapyyntöihin vastaamisessa ja viranomaisen velvollisuuteen vastata toimivaltaansa kuuluviin, riittävästi yksilöityihin ja asiallisiin tiedusteluihin ilman aiheetonta viivytystä asian edellyttämällä tavalla.

Kantelija oli arvostellut kaupungin menettelyä tiedusteluihinsa ja asiakirjapyyntöihinsä vastaamisessa. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että kaupunki ei kaikin osin ollut menetellyt niiden käsittelyssä lainmukaisesti. Kantelijalta ei ollut asiakirjan toimittamisesta kieltäydyttäessä tiedusteltu, halusiko hän asian siirrettäväksi viranomaisen ratkaistavaksi, jolloin pyyntöön mahdollisesti edelleen kieltäydyttäessä hänellä olisi ollut mahdollisuus saada asiaan valituskelpoinen ratkaisu. Kantelijan toista asiakirjapyyntöä ja tiedustelua ei ollut käsitelty laissa edellytetyllä joutuisuudella, kun vastaamiseen oli kulunut kolme kuukautta. Yhteen asiakirjapyyntöön ei ollut vastattu lainkaan.

Kantelijan kaupungille lähettämien viestien suuri määrä ja samaa asiaa koskevien tiedustelujen lähettäminen eri virkamiehille oli ollut omiaan aiheuttamaan sekaannusta ja epätietoisuutta niihin vastaamisessa. Se ei kuitenkaan oikeudellisesti hyväksyttävällä tavalla selittänyt todettuja viivästyksiä ja laiminlyöntejä.

OKV_37_10_2020.pdf

« Takaisin

Automaattisen työvoimapoliittisen lausunnon antaminen

Diaarinumero: OKV/138/10/2020
Antopäivä: 29.10.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri pyysi KEHA-keskusta arviomaan TE-toimistojen käyttämän asiakastietojärjestelmän asianmukaisuutta siltä osin kuin kysymys on automaattisesti annettavista työvoimapoliittisista lausunnoita.

TE-toimisto oli antanut kantelijaa koskevan työvoimapoliittisen lausunnon työttömyysetuuden saamisen edellytyksistä, vaikka kantelija ei ollut työtön työnhakija eikä hän ollut hakenut tai aikonut hakea työttömyysetuutta. Kantelija oli kokenut saamansa lausunnon syyllistäväksi. Lausunto oli automaattilausunto, jonka TE-toimiston käyttämä asiakastietojärjestelmä oli tiettyjen ehtojen täyttyessä antanut.

Oikeuskanslerin käsityksen mukaan työvoimapoliittista lausuntoa ei olisi tullut antaa, koska työttömyysturvalaissa säädetyt perusteet lausunnon antamiselle eivät täyttyneet kantelijan kohdalla. Työvoimapoliittisen lausunnon antaminen kantelijalle ei ollut asianmukaista palvelua, vaikka lausunnon antaminen ei käytettävissä olevien tietojen perusteella aiheuttanut kantelijalle hänen oikeuksiinsa tai velvollisuuksiinsa kohdistuvia kielteisiä seuraamuksia.

Hyvän hallinnon perusteisiin kuuluva palveluperiaate ja asianmukainen palvelu tarkoittavat muun muassa sitä, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut tarkoituksenmukaisesti eikä hallinnossa asioivan tarvitse joutua lakiin perustumattoman ja häntä mahdollisesti loukkaavan palvelun kohteeksi.

OKV_138_10_2020.pdf

« Takaisin

Valvontalautakunnan menettely

Diaarinumero: OKV/205/10/2020
Antopäivä: 22.10.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskanslerin mukaan Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimivan valvontalautakunnan olisi hyvän hallinnon mukaisesti tullut antaa asianajajalta valvonta-asiassa hankittu lisäselvitys kantelijalle tiedoksi ja varata hänelle tilaisuus ja riittävä aika lausua siitä. Oikeuskansleri saattoi käsityksensä valvontalautakunnan tietoon.

Kantelijan mukaan hän ei voinut vastata asianajajan valvontalautakunnalle antamaan lisäselvitykseen, koska hän sai sen tietoonsa vasta sitten, kun valvontalautakunta oli jo ratkaissut valvonta-asian. Valvontalautakunta oli pyytänyt asianajajalta vastauksen kantelijan esittämiin moitteisiin. Vastaus lähetettiin samana päivänä tiedoksi kantelijalle ja hänelle varattiin tilaisuus lausua asiasta. Tämän jälkeen valvontalautakunnassa havaittiin, ettei asianajaja ollut vastannut yhteen moitteeseen, johon häneltä pyydettiin erikseen vastausta. Tämä asianajajan vastaus on lähetetty kantelijalle tiedoksi varaamatta hänelle kuitenkaan tilaisuutta tulla kuulluksi. Vielä ennen asian ratkaisua valvontalautakunta katsoi tarpeelliseksi hankkia asianajajalta kantelun ratkaisemiseksi lisäselvitystä.

Oikeuskanslerin näkemyksen mukaan asianajaja on vasta tässä vaiheessa vastannut yksityiskohtaisesti kaikkiin häntä koskeviin moitteisiin. Asianajajan kyseinen vastaus on myös pitkälti selostettu valvontalautakunnan antamassa ratkaisussa. Valvontalautakunta lienee näin pitänyt vastausta asian ratkaisun kannalta merkityksellisenä. Tästä syystä oikeuskansleri ei yhtynyt valvontalautakunnan selvityksessään esittämään näkemykseen siitä, että kantelijan kuuleminen kyseisen vastauksen johdosta ei ole ollut tarpeen.

Asianajajista annetun lain mukaan asianajajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisua. Asianajajan tulee antaa pyydetyt tiedot ja selvitykset avoimesti ja totuudenmukaisesti. Kantelijalle on puolestaan varattava tilaisuus lausua asianajajan antamasta vastauksesta. Lautakunnan ja jaoston on muutoinkin huolehdittava siitä, että asia tulee riittävästi selvitetyksi.

Oikeuskanslerin mukaan oikeus tulla kuulluksi kuuluu perustuslain turvaamiin hyvän hallinnon takeisiin. Kurinpito- ja valvontavaltaa käyttävän valvontalautakunnan toiminnassa tulee noudattaa hyvän hallinnon periaatteita ja soveltuvin osin hallintolakia. Valvontalautakunnan selvittämisvelvollisuuteen kuuluu riittävän kattava kuuleminen. Kantelijalle tulee varata riittävä aika perehtyä asianajajan vastaukseen ja esittää siitä oma näkemyksensä.

OKV_205_10_2020.pdf

« Takaisin

« Edellinen 1 / 14