Ratkaisut

Maksuton kouluruokailu poikkeusoloissa etäopetuksessa oleville

Diaarinumero: OKV/518/1/2020
Antopäivä: 1.4.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Kantelija oli huolissaan toisella vuosiluokalla olevan lapsensa kouluruokailun järjestämisestä poikkeusoloissa. Kantelija vaati kirjoituksessaan, että huoltajille tulisi etäopetuksen ajalta korvata takautuvasti maksutonta kouluruokailua vastaava määrä.

Oikeuskansleri tuo ratkaisussaan esille poikkeusolojen johdosta ja valmiuslain perusteella säädetyt ajantasaiset (1.4.2020) säännökset. Oikeuskansleri totesi seuraavansa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista poikkeusoloissa paitsi kanteluiden perusteella myös omatoimisesti ja ennakollisesti.

Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Opetuksen järjestäjän on noudatettava kulloinkin voimassa olevia säännöksiä ja toimivaltaisten viranomaisten määräyksiä. Opetuksen järjestäjän tulisi järjestää ateriointi kulloistenkin olosuhteiden mukaisesti ja esimerkiksi yhteistyössä oppilashuollon kanssa etsiä sellaiset oppilaat, joille päivittäinen kouluateria on erittäin tärkeä.

Oikeuskanslerinvirastosta oltiin yhteydessä kantelussa tarkoitettuun kouluun. Koulun mukaan sekä lähi- että etäopetuksessa olevat oppilaat saavat ruokailla koululla. Ruokailu on järjestetty siten, että korona-pandemiarajoitukset on otettu huomioon. Oppilaat muun muassa ruokailevat pienryhmissä porrastetusti. Lisäksi on tehty erillisiä tilajärjestelyjä. Näiden järjestelyjen vuoksi etäopetuksessa olevien oppilaisen tulisi ilmoittaa osallistumisensa ruokailuun joko rehtorille tai apulaisrehtorille. Näin käytännön järjestelyissä voidaan ottaa huomioida rajaustoimien tehokkuus ihmisten suojelemiseksi.

Oikeuskanslerilla ei ollut aihetta epäillä, että lapsen tapauksessa olisi rikottu perustuslaissa säädettyä perusoikeutta maksuttomaan perusopetukseen. Nopeassa poikkeusolojen toteamisessa ja siitä seuranneiden järjestelyiden toteuttamisessa on voinut olla tilanteita, joissa on toimittu kulloinkin voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaan.

Oikeuskansleri korosti, että myös 1–3 vuosiluokkien oppilaita suositellaan osallistumaan opetukseen etänä, mikäli se on perheelle mahdollista. Lapsen suojaaminen virustartunnalta tehdään opetuksen järjestäjän ja huoltajien yhteistyönä niin, että huoltajat huolehtivat esimerkiksi lähikontaktien vähentämisestä ja siitä, että hengitystieinfektion oireita omaavaa lasta ei tuoda kouluun eikä ruokailemaan ja opetuksen järjestäjä puolestaan muun muassa huolehtii turvallisista opetuksen ja ruokailun järjestelyistä. 

OKV_518_1_2020.pdf

« Takaisin

TE-toimiston neuvonnan oltava oikeasisältöistä ja asiat käsiteltävä huolellisesti

Diaarinumero: OKV/610/1/2019
Antopäivä: 25.3.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskanslerin mukaan TE-toimiston on käsiteltävä asiat hallintolain mukaan asianmukaisesti ja huolellisesti. TE-toimiston antaman neuvonnan on myös oltava oikeansisältöistä. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti TE-toimiston huomiota näihin seikkoihin.

Kantelija arvosteli TE-toimistosta saamaansa neuvontaa. TE-toimiston asiakastietojärjestelmään ei merkitty eräitä kantelijan TE-toimiston asiantuntijan kanssa käymiä puheluita. Näin ollen kantelijalle tuolloin mahdollisesti annettuun neuvontaan ei pystytty jälkikäteen ottamaan kantaa. Ohjeiden mukaan TE-toimisto tallentaa yhteydenottoja järjestelmään silloin, kun asiakas on yhteydessä TE-toimistoon tai TE-toimisto asiakkaaseen.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan hallinnon asianmukaisuus edellyttää huolellisuutta asioiden käsittelyssä. Tähän sisältyy myös asioiden ja asiakkaan kanssa käytyjen keskustelujen huolellinen kirjaaminen.

TE-toimisto oli antanut kantelijalle virheellistä tietoa hänen oikeudestaan vuorotteluvapaan sijaisuuteen. Oikea tieto oli annettu seuraavana päivänä. Apulaisoikeuskanslerin ratkaisun mukaan perustuslain takaama hallinnon palveluiden asianmukaisuus edellyttää, että viranomaisen antama tieto ja neuvonta on ajantasaista ja oikeansisältöistä.

TE-toimisto oli laiminlyönyt hyvän hallinnon edellyttämän asianmukaisen palvelun ja neuvonnan antamisen kantelijalle.

OKV_610_1_2019.pdf

« Takaisin

Tenojoen kalastuslupakäytäntöä koskeneet kantelut eivät aiheuta toimenpiteitä - kalastussäännön uudistaminen aloitettu

Diaarinumero: OKV/973/1/2019 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/977/1/2019, OKV/1164/1/2019, OKV/1255/1/2019
Antopäivä: 25.3.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kanteluiden mukaan Tenojoen kalastuslupien vuokraus- ja myyntitoiminnalla loukataan ulkopaikkakuntalaisten kiinteistönomistajien oikeuksia. Maa- ja metsätalousministeriön sekä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen menettelyä arvostelevissa kanteluissa pyydettiin tutkimaan ministeriön ja Lapin ELY-keskuksen menettelyä muun muassa kalastuslupien vuokraamista koskevassa asiassa.

Apulaisoikeuskansleri totesi ratkaisussaan, että Tenon sopimusta koskeva lainsäädäntö säädettiin perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan ehdotettuihin kalastuksenrajoituksiin liittyvät omaisuudensuojan ja elinkeinovapauden rajoitukset eivät muodostu ongelmalliseksi, kun otetaan huomioon asiaa koskevan hallituksen esityksen tiedot Tenojoen kalakantojen nykyisestä tilasta.

Saatujen selvitysten perusteella apulaisoikeuskansleri ei havainnut asiassa lainvastaista tai virheellistä menettelyä, joka olisi antanut aihetta hänen toimenpiteisiinsä.

Suomi ja Norja ovat käynnistämässä neuvotteluja Tenojoen kalastussäännön uudistamisesta, ja kalastussääntöön liittyvistä muutostarpeista on ollut mahdollisuus antaa lausuntoja 2.3.2020 saakka. Maa- ja metsätalousministeriön antaman lausunnon mukaan osapuolten osallistamista on tarkoitus jatkaa muun muassa työpajatoiminnalla.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan Tenojoen kalastussäännön uudistamista koskeviin neuvottelu- ja arviointiprosesseihin osallistuminen on eri osapuolille hyvä tapa tuoda omia perusteltuja näkemyksiään asiassa esille ja vaikuttaa uudistettavan kalastussäännön sisältöön.

OKV_973_1_2019.pdf

« Takaisin

Selvityspyynnön käsittely Finanssivalvonnassa kesti kohtuuttoman kauan

Diaarinumero: OKV/178/1/2019
Antopäivä: 24.3.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Finanssivalvonnan huomiota sille saapuneiden asiakaskirjeiden ja tiedustelujen viivytyksettömään ja hyvän hallinnon mukaiseen käsittelyyn.

Kantelija oli Finanssivalvonnan kirjaamoon lähettämässään sähköpostiviestissä pyytänyt selvittämään pankin toiminnan lainmukaisuutta. Finanssivalvonnalta kesti yli 10 kuukautta ottaa kantelijan asia käsittelyyn ja se ryhtyi käsittelemään sitä vasta sen jälkeen, kun oikeuskanslerinvirastosta oli tiedusteltu asian käsittelyvaihetta.

Finanssivalvonnan selvityksen mukaan kantelijalle ei ollut vastattu Finanssivalvonnan tehtävien ja sille tulevien yhteydenottojen priorisoinnin sekä käsiteltävien asioiden määrään nähden riittämättömien resurssien vuoksi.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan vaatimus viivytyksettömästä käsittelystä koskee kuitenkin myös priorisoinnissa vähäisemmiksi arvioituja asioita. Viranomaisen tulee järjestää toimintansa, esimerkiksi asianhallintajärjestelmänsä ja työnkulkunsa siten, ettei aiheettomia viivästyksiä myöskään tällaisissa asioissa tapahdu. Noin vuoden käsittelyaika on ollut asian olosuhteisiin nähden kohtuuton ja kantelijan asia on aiheettomasti viivästynyt. Kantelijan asiassa ei ollut sen laatuun tai laajuuteen liittyvää erityistä perustetta noin vuoden mittaiselle käsittelyajalle.

OKV_178_1_2019.pdf

« Takaisin

Kaupunki peri varhaiskasvatuksesta lakiin perustumattomia maksuja

Diaarinumero: OKV/714/1/2018
Antopäivä: 19.3.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kaupungin huomiota varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain oikeaan soveltamiseen. Apulaisoikeuskansleri esitti myös, että kaupunki hyvittää asiakkailta perimänsä, lakiin perustumattomat maksut, jos niitä ei ole vielä peruttu.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetussa laissa säädetään, että jos lapsen huoltajat varaavat lapselle varhaiskasvatuspaikan loman ajaksi, mutta eivät peruuta paikkaa, voidaan peruuttamattomasta paikasta periä maksu. Lain mukaan maksu on puolet lain mukaan määräytyvästä kuukausimaksusta. Jos perheen tulot ovat niin pienet, että heiltä ei peritä kuukausimaksua, voidaan käyttämättä jätetystä loman ajaksi varatusta varhaiskasvatuspaikasta periä puolet pienimmästä kuukausimaksusta.

Kantelijan mukaan kaupungin perimät maksut eivät perustuneet lakiin, koska kaupunki peri maksuja varhaiskasvatuksesta määrätyn kuukausimaksun lisäksi.

Varhaiskasvatuksesta vastaava opetus- ja kulttuuriministeriö totesi apulaisoikeuskanslerille antamassaan selvityksessä, että lain mukaan määrättävä kuukausimaksu muodostaa sen enimmäismäärän, joka perheeltä voidaan periä. Ministeriön mukaan maksua ei voida periä kuukausimaksun lisäksi. Kyseisen lainkohdan tarkoittamassa tilanteessa voidaan periä jompikumpi maksuista.

Kaupunki myönsi selvityksissään, että kyseistä maksua oli peritty varhaiskasvatuksesta määrätyn kuukausimaksun lisäksi.  Vuoden 2018 elokuusta vuoden 2019 heinäkuuhun kaupunki oli perinyt näitä maksuja noin 140 kappaletta. Kaupungin selvityksen mukaan heidän tulkintansa vastasi lain tarkoitusta ja toisaalta lainkohdan oikeasta soveltamisesta oli erehdytty virheellisen koulutuksen ja informaation vuoksi. Kaupunki ilmoitti luopuneensa vuoden 2020 alussa kyseisten maksujen perinnästä.

Apulaisoikeuskansleri kehotti opetus- ja kulttuuriministeriötä harkitsemaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain säännösten selkeyttämistä.

OKV_714_1_2018.pdf

« Takaisin

Alaikäisen turvapaikanhakijan edustajan tehtävän lakkaaminen

Diaarinumero: OKV/393/1/2019
Antopäivä: 17.3.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri esittää, että sisäministeriö ryhtyisi toimenpiteisiin, joilla selkeytetään alaikäisen turvapaikanhakijan edustajan tehtävän lakkaamista koskevaa säännöstä. Säännöksen epäselvyys tuotiin esiin kunnan tekemässä kantelussa.

Oikeuskanslerilla, kuten myös apulaisoikeuskanslerilla, on oikeus tehdä ehdotuksia säännösten ja määräysten kehittämiseksi ja muuttamiseksi, jos valvonnassa on havaittu niissä puutteita tai ristiriitaisuuksia taikka jos ne ovat aiheuttaneet oikeudenkäytössä tai hallinnossa epätietoisuutta tai eriäviä tulkintoja. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeuskansleri ja apulaisoikeuskansleri valvovat perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Vastaanottolain 43 §:n mukaan edustajan tehtävä päättyy, kun edustettavalle eli lapselle määrätään Suomessa huoltaja tai muu laillinen edustaja. Muulla laillisella edustajalla viitataan lastensuojelun edunvalvojaan. Huostaanottoa ei kuitenkaan voida pitää samana asiana kuin tilannetta, jossa lapselle on määrätty lastensuojelulain mukainen edunvalvoja. Pääsääntöisesti yksin tulleen alaikäisen turvapaikanhakijan huostaanottotilanteessa ei ole tarvetta lastensuojelun edunvalvojan nimeämiselle, jolloin edustaja voi jatkaa tehtävässään normaalisti. Mikäli lastensuojeluprosessissa on kuitenkin jokin erityinen syy edunvalvojan nimeämiseen, loppuu edustajan tehtävä.

Maahanmuuttoviraston ohjeessa todettiin muun muassa, että lapsen kannalta on useimmiten parempi, jos vastaanottolain perusteella määrätty edustaja pysyy samana niin pitkälti kuin mahdollista. Lastensuojelun edunvalvojan rooli on usein rajatumpi kuin edustajan rooli, jolloin edunvalvoja ei pysty käyttämään alaikäisen puhevaltaa turvapaikka-asioissa. Näistä syystä tulee ohjeen mukaan aina harkita tarkkaan, onko edustajan tehtävän lakkaaminen ja edunvalvojan nimeäminen lapsen edun mukaista.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että ohjetta edustajan tehtävän lakkaamisesta voidaan pitää alaikäisen turvapaikanhakijan edun mukaisena ja tämän perusoikeuksia turvaavana. Ohje ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti vastaanottolain sanamuodon ja lainkohdan perustelujen mukainen. Lain säännös ja sen perustelut ovat siinä määrin velvoittavia, että tulkinnallisesti ei voida päätyä kyseessä olevien lasten kannalta edullisempaan Maahanmuuttoviraston ohjeessa esitettyyn lopputulokseen.

Vastaanottolain 43 §:n sanamuoto, perustelut ja säännöksen soveltamiskäytäntö ovat myös sisäministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tulkinnanvaraisia ja epäselviä. Ohjeiden noudattaminen voi johtaa ongelmalliseen tilanteeseen kyseessä olevien lasten perusoikeuksien kannalta. Apulaisoikeuskanslerin mukaan on myös otettava huomioon, että kyseessä on erittäin haavoittuvassa asemassa olevista lapsista, jonka vuoksi heitä koskevien säännösten tulee olla yksiselitteisiä ja heidän perusoikeuksiensa mukaisia.

Apulaisoikeuskansleri pyysi vastaanottolain valmistelusta vastaavaa sisäministeriötä ilmoittamaan viimeistään 31.12.2020, mihin toimenpiteisiin se on asian valmistelemiseksi ryhtynyt.

OKV_393_1_2019.pdf

« Takaisin

Esitutkinnan aloittamisen viivästyminen

Diaarinumero: OKV/963/1/2019
Antopäivä: 17.3.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti poliisilaitoksen huomiota esitutkinnan ja sitä edeltävien alustavien toimenpiteiden viivytyksettömän suorittamisen merkitykseen. Hän muistutti, että poliisihallinnon esimiestahojen tulee valvoa ja ohjata alaisensa henkilöstön työskentelyä niin, että rikosasian tutkijan tehtävät tarvittaessa siirretään toiselle henkilölle.

Rikosilmoitusasiassa oli kestänyt kolme vuotta, ennen kuin tutkinnanjohtaja teki esitutkintapäätöksen, jonka mukaan rikosta ei ollut syytä epäillä eikä esitutkintaa toimiteta. Esiselvitettävänä ollut ilmoitusasia oli ollut tavanomaista suuritöisempi sisältäen varsin suuren asiakirja-aineiston. Tutkija oli esiselvityksen aikana joutunut pitkälle sairauslomalle ja tutkinnanjohtajan mukaan tehtävään ei ollut osoittaa riittävän asiantuntevaa ja kokenutta tutkijaa, minkä vuoksi hän oli lopulta itse ryhtynyt suorittamaan tutkijalle normaalisti kuuluvia kuulustelu- ja selvitystehtäviä.

OKV_963_1_2019.pdf

« Takaisin

Osakeyhtiön jakautumista koskevan vastustusilmoituksen sisältö

Diaarinumero: OKV/132/1/2019
Antopäivä: 16.3.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskanslerin mukaan Verohallinnon yhtiön jakautumista vastustava ilmoitus ei ollut hallintolain mukaan riittävän selkeä ja informatiivinen. Ilmoituksesta ei käynyt riittävän selvästi ilmi, mihin verosaatavaan Verohallinnon vastustus oli perustunut. Ilmoituksessa oli mainittu myös veroja, jotka eivät olleet vastustuksen perusteena.

Verohallinto oli vastustanut oikeuskanslerille kantelun tehneen osakeyhtiön jakautumista.  Vastustusilmoituksen mukaan yhtiöllä oli ollut maksamatta veroja ja maksuja viivästysseuraamuksineen. Apulaisoikeuskansleri toteaa ratkaisussaan, että Verohallinnon oikeus vastustaa kantelijayhtiön jakautumista oli perustunut osakeyhtiölakiin siltä osin kuin kysymys oli ollut verovuoden 2017 jäännösverosta viivästysseuraamuksineen. Vastustusilmoitukseen ei olisi tullut kirjata muita verosaatavia. Saman totesi myös Verohallinto oikeuskanslerille toimittamassaan lausunnossa.

OKV_132_1_2019.pdf

« Takaisin

Yksityistä koskevan asian käsittely hallintokanteluna

Diaarinumero: OKV/59/1/2019
Antopäivä: 16.3.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Yhdenvertaisuusvaltuutettu käsitteli kantelijan syrjintää koskevan yhteydenoton hallintokanteluna. Kyseistä asiaa ei olisi voinut kuitenkaan käsitellä hallintolaissa tarkoitettuna hallintokanteluna, koska kysymys oli yksityistä toimijaa eli sanomalehteä koskeneesta asiasta.

Hallintokantelun käsittelyssä on hallintolain mukaan kysymys viranomaisen, siihen palvelussuhteessa olevan tai muun julkista hallintotehtävää hoitavan lainvastaisen menettelyn tai velvollisuuden täyttämättä jättämisen valvonnasta. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti ratkaisussaan yhdenvertaisuusvaltuutetun huomiota näihin seikkoihin.

OKV_59_1_2019.pdf

« Takaisin

TE-toimisto laiminlöi velvollisuutensa käsitellä asia asianmukaisesti

Diaarinumero: OKV/357/1/2019
Antopäivä: 12.3.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti TE-toimiston huomiota hallintolain säännösten noudattamiseen asioiden selvittämisessä sekä niiden asianmukaisessa ja viivytyksettömässä käsittelyssä.

Kantelijalle oli TE-toimistosta annettu esteetön työvoimapoliittinen lausunto alkuvuodesta 2018. Kantelija oli ilmoittanut, että hänen opintonsa olivat päättyneet, vaikka hän ei ollut saanutkaan kaikkia näyttöjä suoritettua. TE-toimisto alkoi selvittää asiaa lähes vuoden kuluttua uudelleen. Kantelijalta oli pyydetty muun muassa erotodistusta oppilaitoksesta. Kantelijan mukaan hän olisi voinut toimittaa erotodistuksen jo vuoden 2018 alussa, jos TE-toimisto olisi pyytänyt sitä. TE-toimisto muutti päätöstään. Yli vuoden jälkeen esteetön lausunto kumottiin kielteisellä lausunnolla, jossa kantelija katsottiin päätoimiseksi opiskelijaksi.

Apulaisoikeuskansleri totesi ratkaisussaan, että kantelijan asiassa oli kysymys hänen oikeuksiinsa välittömästi vaikuttavan asian selvittämisestä, kuten työttömyysetuuden saamisesta. Viranomaisen on erityisesti tämän kaltaisissa asioissa pyrittävä käsittelemään toimivaltaansa kuuluvat asiat paitsi viivytyksettömästi myös perusteellisesti. Asianmukaiseen käsittelyyn kuuluu olennaisena osana velvollisuus käsitellä asioita huolellisesti.

Käsitellessään hallintoasioita viranomaisen tekemien ratkaisujen on oltava lainmukaisia ja sisällöltään oikeita. Tämä edellyttää muun muassa sitä, että viranomaisella on käytössään riittävät ja oikeat tiedot ratkaisuun vaikuttavista seikoista. Tämän vuoksi viranomaisella on yleinen velvollisuus huolehtia (virallisperiaate) asian selvittämisestä, vaikka asianosaisella onkin osaltaan velvollisuus edesauttaa asian selvittämistä.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan TE-toimiston olisi pitänyt jo vuoden 2018 alussa selvittää kantelijan opintoja koskeva asia ja sen vaikutus kantelijan työttömyysturvaan huolellisemmin. TE-toimisto oli laiminlyönyt velvollisuutensa käsitellä kantelijan asia asianmukaisesti, riittävän huolellisesti ja viivytyksettä. Menettely on ollut omiaan aiheuttamaan sekaannusta ja hämmennystä sekä vaarantanut kantelijan oikeusturvaa.

OKV_357_1_2019.pdf

« Takaisin

« Edellinen 1 / 3