Ratkaisut

Työvoimapoliittisen lausunnon antaminen viivästyi

Diaarinumero: OKV/2029/1/2018
Antopäivä: 5.11.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti työ- ja elinkeinotoimiston huomiota velvollisuuteen antaa työvoimapoliittiset lausunnot säädetyssä määräajassa.

Saadun selvityksen mukaan työvoimapoliittinen lausunto oli kantelijan asiassa annettu 31 päivän kuluttua siitä, kun määräaika selvityksen antamiseen oli päättynyt. Asetuksessa säädetty 30 päivän enimmäisaika on siten ylittynyt yhdellä päivällä.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että työ- ja elinkeinotoimiston selvityksessään esittämä syy viivästymiselle eli asioiden käsittelyn ruuhkautuminen ei lähtökohtaisesti ole hyväksyttävä syy asetuksessa säädetyn määräajan ylittämiseen. Työ- ja elinkeinotoimiston tulee varmistaa työnhakija-asiakkaalle taloudellisesti merkittävän työvoimapoliittisen lausunnon saaminen säädetyssä ajassa ja myös ennakoida mahdollisia poikkeuksellisia tilanteita.

OKV_2029_1_2018.pdf

« Takaisin

Suomen kielen käyttäminen yliopiston opintosuorituksissa

Diaarinumero: OKV/1708/1/2018
Antopäivä: 28.10.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri kiinnitti Turun yliopiston huomiota opiskelijan oikeuteen käyttää opintosuorituksessaan suomen kieltä sekä siihen, että kantelija oli yhteydenotoissaan yliopiston henkilöstöön selkeästi ilmaissut tyytymättömyytensä opintosuorituksen arvosteluun. Yliopiston olisi tämän vuoksi tullut käsitellä kantelijan viesti oikaisuvaatimuksena ja antaa siihen päätös.

Kantelussa todettiin, että eurooppaoikeuden opintojaksossa oli opinto-oppaan mukaan mainittu suoritustavaksi kirjallinen tentti, jonka voi suorittaa englanniksi tai suomeksi. Luentojen yhteydessä oli järjestetty lisäksi vapaaehtoisia harjoitustehtäviä, joista sai lisäpisteitä tenttiin. Nämä tehtävät on kuitenkin voinut tehdä vain englanniksi, eikä tästä ollut mainintaa opinto-oppaassa. Kantelija oli lisäksi ilmoittanut olevansa tyytymätön tehtävien arvosteluun, mutta hänen oikaisupyyntöönsä ei ollut annettu päätöstä.

OKV_1708_1_2018.pdf

« Takaisin

Oikeuskansleri Pöysti pyytää Kelalta selvitystä päätöksenteon automatisoinnista

Diaarinumero: OKV/21/50/2019
Antopäivä: 24.10.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on ottanut omana aloitteenaan tutkittavaksi sosiaaliturvaa koskevan päätöksenteon automatisoinnin Kelassa. Kelan verkkosivujen mukaan sillä on lakiin perustuva oikeus tehdä yksittäisiä etuuspäätöksiä automaattisesti. Sivuilla ei kuitenkaan ole yksityiskohtaisempaa tietoa kyseisestä päätöksenteosta. 

Asian selvittämiseksi oikeuskansleri pyytää Kelaa antamaan selvityksen, josta käy ilmi muun maussa se, mitä sosiaaliturvaan kuuluvia etuuspäätöksiä Kela tekee automatisoidusti tai automaattisilla menettelyillä tuettuina. Kelan tulee myös selvittää, tekeekö se EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 22 artiklassa tarkoitettuja automatisoituja yksittäispäätöksiä. Selvityksestä tulee käydä ilmi, mihin oikeusperusteeseen kyseisten päätösten tekeminen perustuu. Lisäksi oikeuskansleri pyytää Kelan näkemystä siitä, kuinka hyvää hallintoa ja hallintomenettelyä koskevien ja erityisesti lain asianosaisten oikeusturvaan liittyvien säännösten soveltaminen esimerkiksi asianosaisten kuuleminen, asian selvittäminen, päätöksen sisältö ja ymmärrettävyys on varmistettu ja varmistetaan edellä mainittuja päätöksiä tehdessä. 

Kelan tulee esittää arvionsa myös siitä, kuinka se arvioi automatisoidun päätöksenteon ja päätöksenteon automaattisen tukijärjestelmän parantavan viivytyksettömyyden, päätösten oikeellisuuden ja muiden hyvän hallinnon vaatimusten ja muiden hyvä hallinnon vaatimusten toteutumista ja kuinka tämä on otettu huomioon järjestelmien kehittämisessä ja ylläpidossa. Lisäksi Kelan tulee kertoa automatisoitua päätöksentekoa koskevista kehityssuunnitelmista ja siitä, mihin Kelan toimivaltaan kuuluvaan päätöksentekoon automatisoitua päätöksentekoa voidaan Kelassa jatkossa käyttää. Kelan on annettava selvityksensä oikeuskanslerille viimeistään 20.12 2019.

Edellisellä hallituskaudella eduskunnalla oli käsiteltävänään esitys sosiaali- ja vakuutuslainsäädännön muuttamiseksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdosta. Esityksen käsittely raukesi eduskunnassa ja sosiaali- ja terveysministeriö on sittemmin valmistellut uutta esitystä eduskunnalle. Esitys ei kuitenkaan sisällä automaattista päätöksentekoa koskevaa ehdotusta.

OKV_21_50_2019.pdf

« Takaisin

TE-toimiston tuli varata riittävä aika työtarjoukseen vastaamiselle

Diaarinumero: OKV/1903/1/2018
Antopäivä: 23.10.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri saattoi esittämänsä näkemykset työtarjouksiin vastaamiselle varatun määräajan riittävästä pituudesta ja yhteydenottotavasta työ- ja elinkeinotoimiston tietoon. 

TE-toimisto oli lähettänyt kirjeitse kantelijalle työtarjouksia 16.11.2018, joka oli perjantai. Kantelijan mukaan hän oli saanut työtarjoukset maanantaina 19.11.2018. Kantelijalle oli jäänyt ensimmäisenä päättyvän määräajan sisältäneeseen työtarjoukseen vastaamiselle aikaa vain muutama arkipäivä.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että TE-toimiston tulisi nyt kysymyksessä olevan kaltaisesta työpaikasta ilmoittaessaan olla yhteydessä työhakijaan henkilökohtaisesti esimerkiksi puhelimitse. Näin varmistetaan työnhakijan tosiasiallinen mahdollisuus hakea työpaikkaa. Asialla on työnhakijoille erityistä merkitystä ottaen huomioon työtarjoukseen vastaamatta jättämisestä mahdollisesti aiheutuvat taloudelliset seuraamukset. Tämä myös vastaisi työ- ja elinkeinoministeriön soveltamisohjeen luonnehdintaa työtarjouksesta työnhakijalle tehdystä henkilökohtaisesta, asiantuntijan harkintaan perustuvasta työnvälityspalvelusta.

Saadusta selvityksestä ilmeni, että kantelijaa ei ollut tavoitettu puhelimitse työtarjousten lähettämispäivänä. Apulaisoikeuskansleri piti tässä tapauksessa kirjeitse kantelijalle lähetetyn työtarjoukseen vastaamiselle jäänyttä enintään muutaman arkipäivän aikaa riittämättömänä.

OKV_1903_1_2018.pdf

« Takaisin

Edunvalvontapalkkion periminen ja puhelinliittymän irtisanominen

Diaarinumero: OKV/1604/1/2018
Antopäivä: 23.10.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri saattoi edunvalvontatoimiston tietoon käsityksensä hallintolain mukaisen neuvontavelvoitteen noudattamisesta ja edunvalvontapalkkion perimisestä sekä kiinnitti edunvalvontatoimiston huomiota huolellisuuteen ja tarkkuuteen päämiehen omaisuutta hoidettaessa.

Edunvalvontatoimisto oli lähettänyt päämiehen kuolinpesälle edunvalvontapalkkiota koskevan laskun, jonka kuolinpesän osakas oli erehdyksessä maksanut. Asiassa oli selvitetty, että edunvalvontatoimisto oli jo päätöstiliä laadittaessa ollut tietoinen kuolinpesän vähävaraisuudesta. Perukirjan mukaan kuolinpesä oli varaton. Asiassa oli riidatonta, että päämiehen, tässä tapauksessa kuolinpesän, ollessa varaton edunvalvontapalkkiota ei peritä. Se seikka, että kuolinpesän osakas oli maksanut laskun ennen perunkirjoitusta ja laskun eräpäivää, ei apulaisoikeuskanslerin käsityksen mukaan muuttanut tosiasiaa, ettei edunvalvontapalkkiota olisi saanut periä pesän ollessa varaton. Pelkkä laskussa oleva maininta siitä, että varattomasta kuolinpesästä tulee toimittaa perukirja edunvalvontatoimistoon, ei täyttänyt hallintolaissa säädettyä viranomaisen neuvontavelvollisuutta siitä, että perukirjan toimittaminen saattoi johtaa maksun poistamiseen. Viranomaisen ohjeistuksen tulisi olla aina riittävän selkeää ja ymmärrettävää. Apulaisoikeuskanslerin käsityksen mukaan hyvän hallinnon mukaista olisi palauttaa maksu kuolinpesälle. Kuolinpesällä oli myös mahdollisuus saattaa tätä koskeva korvausvaatimus Valtiokonttorille.

Edunvalvoja ei ollut irtisanonut päämiehen lankapuhelinliittymää päämiehen muuttaessa palvelutaloon, jolloin päämiehen asunnon vuokrasopimus oli irtisanottu. Edunvalvojaa oli erikseen muistutettu asiasta. Laiminlyönnistä oli aiheutunut 1,5 vuoden aiheettomat puhelinlaskut. Edunvalvoja ei ollut menetellyt päämiehen taloudellisten etujen mukaisesti ja oli tehtäväänsä hoitaessaan laiminlyönnillään aiheuttanut päämiehelle vahinkoa. Kuolinpesällä oli vielä mahdollisuus hakea vahingon korvaamista Valtiokonttorilta.

Apulaisoikeuskansleri pyysi edunvalvontatoimistoa ilmoittamaan, mihin toimiin sen menettelystä aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseksi ryhdytään.

OKV_1604_1_2018.pdf

« Takaisin

Tiedusteluihin ja asiakirjapyyntöön vastaaminen

Diaarinumero: OKV/1782/1/2018
Antopäivä: 21.10.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kaupungin huomiota kiinnitettiin sen velvollisuuteen järjestää hallintonsa siten, että hallinnon asiakas voi saada kirjeeseensä vastauksen ja asiansa käsiteltyä kohtuullisessa ajassa. Kaupungin tulee myös huolehtia siitä, että valvovan viranomaisen selvityspyyntöihin vastataan viivytyksettä ja riittävän tarkasti. Lisäksi kaupungin huomiota kiinnitettiin viranomaisen velvollisuuteen käsitellä sille saapunut asiakirjapyyntö julkisuuslain mukaisesti.

Kantelija oli toukokuussa 2015 toimittanut kaupungille kirjeen, jossa hän arvosteli kaupungin teknisen lautakunnan yksityistiejaoston menettelyä ja ilmoitti odottavansa kaupungilta toimenpiteitä ja vastausta. Kantelija oli tiedustellut useita kertoja asiansa käsittelyn etenemistä ja jaoston kokoontumisaikataulua, mutta ei ollut saanut vastauksia. Yksityistiejaosto oli kokoontunut toukokuussa 2016, ja kantelija oli pyytänyt kokouksen pöytäkirjaa kesäkuussa 2016. Hän ei kuitenkaan ollut saanut pyytämäänsä pöytäkirjaa. Kaupunki ei siten ollut menetellyt julkisuuslaissa edellytetyllä tavalla saatuaan kantelijan asiakirjapyynnön. Kantelijan asioita käsiteltiin tammikuussa 2019 pidetyssä yksitystiejaoston kokouksessa.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että kaupunki oli laiminlyönyt velvollisuutensa käsitellä kantelijan kirje ja vastata siihen kohtuullisessa ajassa. Kaupungin vastuulla on järjestää toimintansa siten, että viranomaistehtävät voidaan suorittaa asianmukaisesti myös henkilöstön vaihduttua. Mikäli asian käsittely edellyttää lautakunnan tai sen jaoston kokoontumista, tulee kaupungin esimerkiksi sijaisuusjärjestelyin huolehtia siitä, että kokous kutsutaan koolle, jotta asia saadaan käsiteltyä kohtuullisessa ajassa. Mikäli kirjeeseen voidaan vastata ilman lautakunnan tai sen jaoston kokoontumista, tulee kaupungin pystyä osoittamaan viranhaltija, jonka tehtäväksi annetaan kirjeeseen vastaaminen.

Viranomaisen vastuulla on myös huolehtia siitä, että toisten viranomaisten selvityspyyntöihin voidaan vastata viivytyksettä. Kaupunki ei tässä tapauksessa ollut kohtuullisessa ajassa toimittanut aluehallintovirastolle sen pyytämää kantelun tutkimiseksi tarpeellista selvitystä. Apulaisoikeuskansleri totesi, että viranomaistoiminnan uskottavuus edellyttää toimivaa ja tehokasta laillisuusvalvontaa. Laillisuusvalvonnan mahdollistamiseksi viranomaisten on välttämätöntä suhtautua vakavasti toimintansa arviointiin ja toimittaa valvovalle viranomaiselle viivytyksettä kaikki asian kannalta tarpeelliset tiedot ja aineistot.

Apulaisoikeuskansleri pyysi kaupunkia ilmoittamaan viimeistään 22.11.2019, miten kantelijan kesäkuussa 2016 esittämä asiakirjapyyntö oli käsitelty. Päätös lähetettiin tiedoksi myös aluehallintovirastolle.

OKV_1782_1_2018.pdf

« Takaisin

Lain ja asetuksen välinen ristiriita

Diaarinumero: OKV/2011/1/2018
Antopäivä: 18.10.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelija oli arvostellut Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (jatkossa Tukes) menettelyä malminetsintäluvan jatkohakemuksen käsittelemisessä. Kaivoslain mukaan jatkohakemus tulee toimittaa lupaviranomaiselle ennen luvan voimassaolon päättymistä, mutta valtioneuvoston asetuksen mukaan kaksi kuukautta ennen luvan voimassaolon päättymistä.

Kaivoslain 66 §:n 1 momentin mukaan malminetsintäluvan, kaivosluvan ja kullanhuuhdontaluvan voimassaolon jatkamista varten lupaviranomaiselle on ennen luvan voimassaolon päättymistä toimitettava lupahakemus sekä lupaharkinnan kannalta tarpeelliset ja luotettavat selvitykset kaivoslaissa tarkemmin säädetyistä seikoista. Lain 66 §:n 2 momentin mukaan tarkempia säännöksiä luvan voimassaolon jatkamista koskevasta hakemuksesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Kaivostoiminnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 27 §:n 1 momentissa säädetään, että malminetsintäluvan, kaivosluvan ja kullanhuuhdontaluvan voimassaolon jatkamista koskeva hakemus on toimitettava lupaviranomaiselle kaksi kuukautta ennen luvan voimassaolon päättymistä.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan valtioneuvoston asetus on kaivoslain kanssa ristiriidassa, koska siinä säädetään hakemuksen toimittamisen aikataulusta rajoitetummin kuin laissa. Vaikka tällainen ristiriita sinänsä on ratkaistavissa perustuslain 107 §:n mukaisesti ja asetuksen säännös voidaan jättää soveltamatta, asetuksen säännös aiheuttaa hallinnollista epäselvyyttä ja oikeudellista epävarmuutta.

Ministeriö on ilmoittanut ryhtyvänsä lausunnossaan ilmoittamiinsa säädösten muutosvalmisteluihin. Apulaisoikeuskansleri pyysi ministeriötä ilmoittamaan viimeistään 30.11.2019 lainvalmistelunsa aikataulusta ja mahdollisesta sen tarkemmasta sisällöstä.

OKV_2011_1_2018.pdf

« Takaisin

Viipyminen ja käsittelyaika arvion antaminen

Diaarinumero: OKV/1901/1/2018
Antopäivä: 18.10.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti vakuutusoikeuden ja vakuutusoikeustuomarin vakavaa huomiota perustuslain säännökseen jokaisen oikeudesta saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen säännökseen jokaisen oikeudesta oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa. Lisäksi apulaisoikeuskansleri kiinnitti vakuutusoikeustuomarin huomiota käsittelyaika-arvion antamista koskevan hallintolainkäyttölain säännöksen tarkoitukseen ja säännöksen noudattamiseen.

Kantelijan tapaturma-asiaa koskevan valituksen käsittely oli kestänyt vakuutusoikeudessa 5 vuotta ja 10 kuukautta. Vakuutusoikeus oli todennut käsittelyn viivästyneen ja määrännyt valtion maksamaan kantelijalle hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä. Apulaisoikeuskansleri totesi kantelijan asian käsittelyajan olleen kohtuuttoman pitkä, ja hän katsoi käsittelyn viivästyneen aiheettomasti. Viivästys oli loukannut kantelijan perus- ja ihmisoikeutena turvattua oikeutta saada asiansa käsitellyksi kohtuullisessa ajassa ja ilman aiheetonta viivytystä. Vakuutusoikeus oli siten laiminlyönyt velvollisuutensa asian käsittelyssä. Viivästymisen taustalla olleiden seikkojen vuoksi apulaisoikeuskansleri kuitenkin katsoi riittäväksi laillisuusvalvonnalliseksi toimenpiteeksi vakavan huomion kiinnittämisen edellä mainittuihin säännöksiin.

Apulaisoikeuskansleri viittasi vakuutusoikeuden ylituomarin ja osaston johtajan vastuuseen vakuutusoikeuden tuloksellisuudesta ja toimintakyvystä, ja pyysi vakuutusoikeutta ilmoittamaan oikeuskanslerinvirastoon, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tapaturma-asioiden käsittelyn viivytyksettömyyden varmistamiseksi jatkossa. Hän pyysi samassa yhteydessä vakuutusoikeutta toimittamaan tiedon 1.9.-31.12.2019 ratkaistujen tapaturma-asioiden käsittelyajoista.

Kantelija oli lisäksi useita kertoja tiedustellut arviota asiansa käsittelyajasta vakuutusoikeudelta. Hänelle toistuvasti annetut arviot asiansa ratkaisuajankohdista olivat jääneet toteutumatta.  Apulaisoikeuskansleri totesi, että käsittelyaikaa koskevan arvion tarkoituksena on, että asianosainen saa realistisen käsityksen asiansa käsittelyyn kuluvasta ajasta. Kantelijan tapauksessa säännöksen tarkoitus oli jäänyt toteutumatta.

OKV_1901_1_2018.pdf

« Takaisin

Potilastietojen antaminen valvontaviranomaiselle

Diaarinumero: OKV/1404/1/2018
Antopäivä: 18.10.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti aluehallintoviraston ja sairaanhoitopiirin huomiota yksityisyyden turvaamiseen salassa pidettävien tietojen käsittelyssä sovellettaessa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain valvontaviranomaisen tiedonsaantioikeutta koskevaa säännöstä. Hän saattoi lisäksi aluehallintoviraston ja sairaanhoitopiirin tietoon näkemyksensä huolellisuudesta ja tarkkuudesta kanteluasioiden käsittelyssä, kun aluehallintoviraston kanteluratkaisu ja sairaanhoitopiirin kantelun selvittämistä varten antama ratkaisu sisälsivät päivämäärävirheitä.

Aluehallintovirasto oli kantelijan psykiatrian alaan kuuluvan kanteluasian selvittämiseksi pyytänyt sairaanhoitopiiriltä kopiot kantelijaa koskevista potilasasiakirjoista vuodelta 2017. Asiakirjapyyntöä ei ollut rajattu koskemaan psykiatrian erikoisalan potilasasiakirjoja, minkä johdosta sairaanhoitopiiri toimitti aluehallintovirastolle mainitulta ajalta myös kantelijaa koskevat kirurgian alan potilastiedon. Kyseinen tieto oli laissa tarkoitettu salassa pidettävä tieto, joka ei ollut aluehallintoviraston tehtävien hoitamiseksi tarpeellinen. Tiedon tuleminen aluehallintoviraston tietoon loukkasi kantelijan yksityisyyttä. Sen turvaamiseksi aluehallintoviraston olisi sairaanhoitopiirille osoittamassaan selvityspyynnössä, joka sisälsi myös asiakirjapyynnön, tullut yksilöidä asiakirjapyyntönsä tarkemmin.

Sairaanhoitopiirillä ei ollut velvollisuutta eikä oikeutta luovuttaa aluehallintovirastolle muita kuin aluehallintoviraston tehtävän suorittamiseksi tarpeellisia potilastietoja. Edellä mainitun selvityspyynnön perusteella sairaanhoitopiirillä oli tiedossa, että aluehallintovirasto tarvitsi tiedot kantelijan tekemän psykiatrian alaa koskevan kantelun käsittelemiseksi. Aluehallintoviraston edellä mainitusta yksilöintivelvollisuudesta huolimatta sairaanhoitopiirin olisi tullut kantelijan yksityisyyden turvaamiseksi varmistua sitä, että se luovuttaa vain aluehallintoviraston tehtävän suorittamiseksi tarpeelliset tiedot tarkistamalla, mitä tietoja aluehallintovirasto oli tarkoittanut pyytää.

« Takaisin

Valvontalautakunnan menettely asiakirjapyyntöön vastaamisessa

Diaarinumero: OKV/1875/1/2018
Antopäivä: 15.10.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Kantelussa arvosteltiin Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimivan valvontalautakunnan valvontayksikön päällikön menettelyä. Kantelija oli saanut valvontayksikön päälliköltä asiakirjapyyntöönsä vastauksen noin kolmen kuukauden kuluttua pyynnön esittämisestä.

Oikeuskansleri totesi, että valvonta-asioiden käsittelyyn valvontalautakunnassa ja valvontayksikössä sovelletaan julkisuuslain säännöksiä. Saadun selvityksen perusteella kyseessä on ollut julkisuuslain 14 §:ssä tarkoitettu sellainen asiakirjapyyntö, joka on koskenut suurta määrää asiakirjoja ja asian selvittäminen on aiheuttanut tavanomaista suuremman työmäärän. Tällöinkin asia on ratkaistava ja tieto julkisesta asiakirjasta on annettava viimeistään kuukauden kuluessa asiakirjapyynnön esittämisestä. Kantelijan asiakirjapyynnön käsittely valvontalautakunnassa oli näin ollen viivästynyt huomattavasti julkisuuslaissa säädetystä määräajasta.

Kantelijan asiakirjapyyntö on koskenut julkisia ratkaisuselosteita, jotka valvontalautakunta laatii ratkaisemistaan valvonta- ja palkkioriita-asioista. Kantelija on pyytänyt saada tiedon niiden ratkaisujen julkisista ratkaisuselosteista, joiden ratkaisukokoonpanoon on kuulunut tietty valvontalautakunnan jäsen. Kantelijalle toimitettiin yksittäinen julkisen päiväkirjan ote ratkaisusta, jonka kokoonpanoon tietty valvontalautakunnan jäsen oli kuulunut sekä valvontalautakunnan julkinen päiväkirja, josta ilmenivät kaikki valvontalautakunnan ratkaisut, joista on lain mukaan saatavilla ja tilattavissa julkiset ratkaisuselosteet. Kantelijalle todettiin, että julkisesta päiväkirjasta ei voi hakea julkisia ratkaisuselosteita kokoonpanoon kuuluneen valvontalautakunnan jäsenen nimellä ja että hän voi halutessaan tehdä maksullisen asiakirjatilauksen kaikista julkisista ratkaisuselosteista.

Oikeuskansleri totesi, että kantelijan tiedonsaantioikeuden toteutuminen hänen yksilöimiensä asiakirjojen osalta olisi käytännössä edellyttänyt, että kantelijalle olisi toimitettu kaikki valvontalautakunnan julkiset ratkaisuselosteet sen selvittämiseksi, minkä ratkaisujen ratkaisukokoonpanoihin tietty valvontalautakunnan jäsen on kuulunut, mikä olisi aiheuttanut kantelijalle huomattavia kustannuksia ja runsaasti vaivaa. Vaihtoehtoisesti valvontalautakunnan henkilöstö olisi joutunut manuaalisesti läpikäymään kaikki valvontalautakunnan julkiset ratkaisuselosteet kantelijan yksilöidyn asiakirjapyynnön toteuttamiseksi, jolloin merkittävä osa valvontayksikön resursseista olisi jouduttu sitomaan asiakirjapyyntöön vastaamiseen, mikä olisi aiheuttanut huomattavaa haittaa valvontayksikön ja valvontalautalautakunnan toiminnalle. Tämän vuoksi oikeuskansleri katsoi, että valvontalautakunnan asiakirjahallinto ei ollut kaikilta osin julkisuuslaissa säädetyn hyvän tiedonhallintavan mukainen. Hyvään tiedonhallintatapaan kuuluu, että julkiset asiakirjat ovat vaivattomasti löydettävissä.

Saadun selvityksen mukaan valvontalautakunnassa on meneillään tietojärjestelmähanke, jonka yhteydessä tarkoituksena on uusia nykyinen valvontarekisteri ja vähentää manuaalisia työtapoja sekä parantaa asiointi- ja asiakaspalvelua asiakirjojen tilaamisessa sekä tietojen hakemisessa.

Oikeuskansleri kiinnitti valvontayksikön päällikön huomiota julkisuuslaissa asiakirjapyynnön viivytyksettömästä käsittelystä säädettyyn sekä valvontalautakunnan huomiota siihen, mitä julkisuuslaissa on säädetty hyvästä tiedonhallintatavasta ja velvollisuudesta suunnitella asiakirja- ja tietohallinto sekä tietojärjestelmät siten, että asiakirjojen julkisuus voidaan vaivattomasti toteuttaa.

OKV_1875_1_2018.pdf

« Takaisin