Ratkaisut

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön nimityksessä ei huomautettavaa

Diaarinumero: OKV/1193/1/2019
Antopäivä: 15.8.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri ei ryhtynyt toimenpiteisiin sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön nimityksestä tehdyn kantelun johdosta. Asiassa ei ilmennyt, että valtioneuvosto olisi ylittänyt harkintavaltansa tai käyttänyt sitä väärin. 

Oikeuskansleri valvoo virkanimitysasioissa nimitysmenettelyn lainmukaisuutta, mutta ei voi ottaa kantaa siihen, kuka viran kelpoisuusvaatimukset parhaiten täyttävistä hakijoista tulisi nimittää virkaan. Nimityspäätöksen tekijän harkinnassa on, miten valintaa tehtäessä painotetaan viran tehtävien asettamia vaatimuksia ja hakijoiden ansioita. Valtion ylimpiä virkoja täytettäessä nimittäjän harkintavaltaan kuuluu muun muassa tulevien johtamishaasteiden ja niiden edellyttämien valmiuksien arviointi sekä valmiuksien painotusten valinta.
 

OKV_1193_1_2019.pdf

« Takaisin

Maahanmuuttoviraston menettely käännytyspäätöksen tekemättä jättämisessä

Diaarinumero: OKV/1144/1/2018
Antopäivä: 13.8.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi Maahanmuuttoviraston tietoon näkemyksensä käännyttämispäätöksen tekemättä jättämiseen liittyvästä oikeusturvaongelmasta.

Maahanmuuttovirasto ei ollut tehnyt käännytyspäätöstä, kun se oli ratkaissut kantelijan toisen turvapaikkahakemuksen. Maahanmuuttoviraston ohjeiden mukaan käännytyspäätös olisi pitänyt tehdä. Tästä johtuen hakijalla ei ollut käännytyspäätöstä, johon hän olisi voinut pyytää tehokkaasti täytäntöönpanon keskeyttämistä. Asiassa aiemmin tehty käännytyspäätös oli pantu täytäntöön ennen kuin Maahanmuuttovirasto oli ehtinyt arvioida perhesiteen merkitystä maasta poistamisen kokonaisharkinnassa.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että tapauksessa kysymyksessä olevan kaltainen uuden käännyttämistä koskevan päätöksen tekemättä jättäminen tilanteessa, jossa hakijalla on aiempi lainvoimainen käännytyspäätös, mutta samanaikaisesti vielä vireillä oleskelulupahakemus perhesiteen perusteella, voi olla hakijan oikeusturvan kannalta ongelmallinen. Hakijan oikeus tehokkaan oikeussuojakeinon käyttämiseen maasta poistamista koskevassa asiassa tulee turvata ja asia ratkaista siten, että kaikki maasta poistamiseen liittyvät seikat ja olot otetaan kokonaisharkinnassa huomioon.

OKV_1144_1_2018.pdf

« Takaisin

Esitutkinnan viipyminen

Diaarinumero: OKV/1930/1/2018
Antopäivä: 9.8.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti poliisiviranomaisen huomiota velvollisuuteen toimittaa esitutkinta ja sen aloittamista edeltävät toimenpiteet ilman aiheetonta viivästystä.

Poliisi oli päättänyt esitutkinnan toimittamatta jättämisestä vasta vuosi ja kaksi kuukautta asiaa koskeneen rikosilmoituksen saapumisen jälkeen. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen käsityksen mukaan esitutkinnan toimittamisesta ei ollut päätetty esitutkintalain edellyttämällä joutuisuudella.

Syyksi viivästykseen poliisi ilmoitti selvityksessään asian tutkinnanjohtajan ja tutkijan virkavapaudet.  Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti poliisiviranomaisen huomiota tarpeeseen ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sen estämiseksi, etteivät henkilökunnan virkavapaudet tai muut vastaavat poissaolot aiheuta esitutkinnan ja sitä edeltävien alustavien toimenpiteiden viivästymistä.

OKV_1930_1_2018 (sv).pdf

« Takaisin

Poliisilaitoksen menettely takavarikkoasiassa

Diaarinumero: OKV/1623/1/2018
Antopäivä: 5.8.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Poliisilaitos oli perusteettomasti etsintäkuuluttanut ja takavarikoinut kantelijan moottoripyörän, koska sen epäiltiin erheellisesti liittyvän rikosasiaan, jossa kantelijan puoliso oli asianosaisena.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti poliisilaitoksen huomiota huolellisuuteen ja tarkkuuteen pakkokeinolain noudattamisessa päätettäessä rikostutkintaan liittyvien esineiden takavarikoimisesta, etsintäkuuluttamisesta ja haltuunottamisesta.

OKV_1623_1_2018.pdf

« Takaisin

Lausuntoasian selvittäminen ja sen perusteleminen

Diaarinumero: OKV/736/1/2018
Antopäivä: 25.7.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Työ- ja elinkeinotoimisto oli antanut kantelijalle työvoimapoliittisen lausunnon, jonka mukaan kantelijalla ei ollut oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän oli eronnut työstään ilman pätevää syytä tai aiheuttanut työsuhteensa päättymisen. Kantelija arvosteli asiassa hänelle ennen lausunnon antamista osoitettua selvityspyyntöä yksilöimättömäksi. Työ- ja elinkeinotoimisto oli myöhemmin kantelijan uudelleenkäsittelypyynnön jälkeen selvittänyt asiaa tarkemmin, jolloin kantelijan työnantaja oli kertonut kantelijan irtisanomisen johtuneen kantelijan olennaisesta ja pitkäkestoisesta työkyvyn alentumisesta eikä työ- ja elinkeinotoimisto katsonut työttömyysetuuden maksamiselle kantelijalle mainitun selvityksen saamisen jälkeen antamassaan työvoimapoliittisessa lausunnossa olevan estettä. Oikeuskansleri totesi, ettei kantelijalle ja hänen työnantajalleen osoitettuja kuulemis- ja selvityspyyntöjä oltu yksilöity hallintolain vaatimalla tavalla eikä asiaa oltu ennen ensimmäisen lausunnon antamista selvitetty hallintolain edellyttämällä tavalla. Työ- ja elinkeinotoimiston menettely oli viivästyttänyt kantelijan asian käsittelyä.
 
Työ- ja elinkeinotoimiston antaman ensimmäisen työvoimapoliittisen lausunnon perusteluista ei selkeästi ja ilman tulkintaa ilmennyt, miten esitetyillä selvityksillä ja lausunnossa mainittua lainkohtaa soveltamalla oli päädytty lausunnosta ilmenevään edellä mainittuun johtopäätökseen ja lopputulokseen. Oikeuskansleri totesi, ettei lausuntoa ollut perusteltu hallintolain edellyttämällä tavalla.

Oikeuskansleri kiinnitti työ- ja elinkeinotoimiston huomiota hallintolain kuulemista ja selvittämistä koskevien pykälien sekä perustelemista koskevan pykälän soveltamiseen työvoimapoliittisia lausuntoja annettaessa.

OKV_736_1_2018.pdf

« Takaisin

Esteellisyys virantäytössä ja päätöksen perusteleminen

Diaarinumero: OKV/813/1/2018
Antopäivä: 19.7.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Aluehallintoviraston ylitarkastajan virantäyttöä koskevan asian valmisteluun oli nimitysmuistion laatimalla ja hakijoiden haastatteluihin osallistumalla osallistunut virkamies, joka oli samaan aikaan työskennellyt virkaa hakeneen ja siihen sittemmin valitun johtajan alaisuudessa. Vaikka virkamies ei selvityksen mukaan toiminut asian esittelijänä, hän kuitenkin aktiivisesti ja asian käsittelyyn vaikuttavalla tavalla oli osallistunut asian valmisteluun toimin, jotka olivat keskeisiä nimityspäätöksen valmistelussa. Tapauksessa esimies-alaissuhde, johon liittyy esimiehen työnjohto-oikeus ja valvontavalta virkamieheen nähden, muodosti sellaisen sidonnaisuuden esimiehen ja virkamiehen välille, että se vaaransi luottamuksen virkamiehen puolueettomuuteen  asian valmistelussa. Virkamies oli siten ollut esteellinen osallistumaan nimitysasian valmisteluun.

Virkaan nimittämistä koskevat päätökset on perusteltava hallintolain edellyttämällä tavalla. Asiassa nimitysmuistiossa ei ollut vertailtu haastateltujen hakijoiden ansioita keskenään, minkä vuoksi siitä eivät ilmenneet nimityspäätöksen perusteet.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti aluehallintoviraston huomiota hallintolain esteellisyyttä ja perusteluvelvollisuutta koskevien säännösten soveltamiseen nimityspäätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä.

OKV_813_1_2018.pdf

« Takaisin

Kuntalaisaloitteiden käsittely kaupunginhallituksessa

Diaarinumero: OKV/1062/1/2018
Antopäivä: 8.7.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi kaupunginhallituksen tietoon näkemyksensä, että kaupunginhallituksen olisi tullut aloitteiden käsittelyn yhteydessä ja viimeistään oikeuskanslerille antamassaan selvityksessä esittää perustelut asemakaavan muuttamista ja bioenergialaitoksen sijoituspaikan siirtämistä koskevien kuntalaisaloitteiden käsittelylle kaupunginhallituksessa. Lisäksi oikaisuvaatimusten tutkimatta jättämistä koskeviin kaupunginhallituksen päätöksiin olisi tullut antaa muutoksenhakuohjaus.

Kaupunginhallitus ei ollut kuntalaisaloitteiden käsittelyn yhteydessä eikä oikeuskanslerille antamassaan selvityksessä kehotuksesta huolimatta esittänyt perusteita sille, miksi se oli katsonut aloitteiden kuuluvan omaan toimivaltaansa eikä kaupunginvaltuuston tai teknisen lautakunnan toimivaltaan.

OKV_1062_1_2018.pdf

« Takaisin

Vastaaminen tiedusteluihin käsittelyaika-arviosta ja käsittelyn etenemisestä

Diaarinumero: OKV/1136/1/2018
Antopäivä: 8.7.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kaupungin huomiota viranomaisen velvollisuuteen antaa asianosaiselle tämän pyynnöstä arvio päätöksen antamisen ajankohdasta ja vastata käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin.

Asunto-osakeyhtiö oli esittänyt kaupungille vaatimuksen kadun kunnossapito- ja puhtaanapitolaskujen hyvittämisestä. Yhtiön puolesta oli useita kertoja pyydetty vastausta vaatimukseen sekä tiedusteltu asian käsittelyaikataulua ja etenemistä.

Asia ratkaistiin kesäkuussa 2018. Yhtiölle oli käsittelyaika-arviona ilmoitettu, että asia tultaisiin ratkaisemaan vuodenvaihteessa 2017-2018. Apulaisoikeuskanslerin sijainen tulkitsi kaupungin asiassa oikeuskanslerille antamaa selvitystä siten, ettei yhtiölle ollut sen pyynnöistä huolimatta annettu alkuvuodesta 2018 uutta käsittelyaika-arviota eikä siten myöskään ilmoitettu syytä asian käsittelyn viivästymiseen kaupungin aiemmin ilmoittamasta ratkaisuajankohdasta. Hän totesi, että viranomaisella on yksiselitteinen laissa säädetty velvollisuus antaa hallintoasian asianosaiselle tämän pyynnöstä arvio päätöksen antamisen ajankohdasta. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan kaupunki ei ollut asiassa vastannut yhtiön käsittelyaikatiedusteluihin hallintolain edellyttämällä tavalla.

OKV_1136_1_2018.pdf

« Takaisin

Valitusasian käsittelyaika korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Diaarinumero: OKV/1171/1/2018
Antopäivä: 27.6.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen arvioi valitusasian käsittelyajan korkeimmassa hallinto-oikeudessa ylittäneen asian laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullisena pidettävän ajan.

Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli kestänyt yli kaksi vuotta ja viisi kuukautta. Korkeimman hallinto-oikeuden selvityksen mukaan asian käsittely oli viivästynyt muun muassa yleisen työtilanteen ja kysymyksessä olevan asiaryhmän työtilanteen ruuhkautumisen sekä asian ensimmäisen esittelijän eläköitymisen vuoksi. Selvityksestä ei ilmennyt, että asia olisi ollut poikkeuksellisen suuritöinen lukuun ottamatta sitä, että asiassa seitsemän kuukautta kestänyt osapuolten kuulemismenettely oli ollut tavanomaista monivaiheisempi ja laajempi. Korkein hallinto-oikeus totesi selvityksessään, että kantelijan asian vaiheet alemmissa tuomioistuimissa ja viranomaisissa olivat kestäneet jo sinänsä huomattavan pitkään ja että tällaisessa tilanteessa on erityisen valitettavaa, että asian käsittelyyn korkeimmassa hallinto-oikeudessa ovat vaikuttaneet sen selvityksessään mainitsemat käsittelyaikaa pidentäneet tekijät.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi päätöksessään, että käsittelyn joutuisuudella ylimmässä tuomioistuimessa on korostunut merkitys tapauksissa, joissa asian aiemmat käsittelyvaiheet jo ovat kestäneet kauan.

OKV_1171_1_2018.pdf

« Takaisin

Poliisilaitoksen menettely tehtävään määräämisessä

Diaarinumero: OKV/1014/1/2018
Antopäivä: 26.6.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti poliisilaitoksen huomiota hallintolain asettamiin vaatimuksiin tehtävään määräämistä koskevan päätöksen perustelemisessa sekä tarkkuuteen ja huolellisuuteen asiaa koskevan muistion laadinnassa.

Poliisilaitos oli vartijaryhmän varajohtajan tehtävään määräämistä koskevassa muistiossa muun ohella laskenut kantelijan tietyn työkokemuksen noin puolitoista vuotta liian lyhyeksi. Lisäksi joitakin kantelijan lyhyitä määräaikaisia virkasuhteita puuttui kantelijan työkokemusta koskeneesta laskelmasta. Muistiossa ei ollut tarkemmin perusteltu, millaista tehtävään soveltuvaa työkokemusta oli hakijoita vertailtaessa erityisesti arvostettu ja millä perustein. Lisäksi kantelijan usean vuoden esimieskokemukselle yksityiseltä turvallisuusalalta ei ollut annettu merkitystä vertailun johtopäätösosassa, kun sitä ei ollut hankittu poliisihallinnossa tai vankeinhoitoalalla, vaikka tehtävään määräämistä koskevassa hakukuulutuksessa tehtävän hoitamisessa oli ilmoitettu eduksi yleisesti kokemus esimiestehtävistä.

Apulaisoikeuskanslerin sijaisella ei ollut perusteita todeta poliisilaitoksen ylittäneen viranomaiselle kuuluvan harkintavallan rajoja päättäessään tehtävään määräämisestä. Hän totesi kuitenkin, että tehtävään määräämistä koskeva muistio oli ollut jossain määrin suppea sekä osin puutteellinen ja epätarkka. Tehtävään määräämistä koskeva päätös ei kaikilta osin tyydyttävästi täyttänyt hallintolaissa päätöksen perustelemiselle asetettuja vaatimuksia. Päätöksen perustelujen merkitystä hakijoiden valintamenettelyyn asianmukaisuuteen kohdistuvan luottamuksen kannalta tapauksessa korosti se, että hakijoita ei haastateltu ja tehtävään määräämistä koskevaan päätökseen ei ollut mahdollista hakea muutosta.

OKV_1014_1_2018.pdf

« Takaisin