Ratkaisut

Asiakirjapyyntöön vastaaminen

Diaarinumero: OKV/2010/1/2018
Antopäivä: 9.12.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kunnan huomiota asiakirjapyyntöihin vastaamista koskevien julkisuuslain säännösten noudattamiseen. Viranomaisen on pyydettäessä tehtävä asiasta valituskelpoinen päätös, myös siinä tapauksessa, että viranomaisella ei ole pyydettyä asiakirjaa.

Kantelija oli pyytänyt kuntaa toimittamaan kiinteistönsä edellisen omistajan mahdollisesti vuonna 2011 jättämän hakemuksen. Siltä varalta, että kunta ei toimita pyydettyä asiakirjaa, kantelija pyysi asiasta päätöstä. Kunta totesi selvityksessään, että asiassa ei tehdä ”päätöstä”, koska on ilmoitettu, ettei asiakirjaa ole. Jos asiakirja olisi ollut olemassa, niin se olisi luovutettu. Tässä tapauksessa ”päätös” olisi ollut luovuttaa asiakirja.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että oikeus saada pyydetty asiakirja tai saada asiassa muutoksenhakukelpoinen päätös on ehdoton, eikä viranomainen voi tästä syystä menetellä toisin. Perusteltu päätös tulee tehdä myös sellaisessa tapauksessa, ettei viranomainen voi antaa pyydettyä asiakirjaa siitä syystä, että sitä ei viranomaisella ole. Mahdollisuus saattaa asia hallintotuomioistuimen ratkaistavaksi voi vahvistaa asiakirjan pyytäjän oikeusturvaa erityisesti sellaisessa tapauksessa, kun hän epäilee viranomaisella olevan hallussaan asiakirja, jota tämä ei kuitenkaan halua luovuttaa.

OKV_2010_1_2018.pdf

« Takaisin

Kela teki lukuisia virheitä perustoimeentulotukiasian käsittelyssä

Diaarinumero: OKV/2081/1/2018
Antopäivä: 9.12.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskanslerin mukaan Kelan tulisi hyvittää kantelijalle toimeentulotukiasian käsittelyn viivästyminen ja käsittelyssä tekemänsä virheet. Kelan on ilmoitettava toimenpiteistään apulaisoikeuskanslerille viimeistään 28.2.2020.

Kantelija oli hakenut perustoimeentulotukea lääkevalmisteisiin vuoden 2017 alusta alkaen ja helmikuussa 2017 niihin rajattua maksusitoumusta. Kantelija oli asioinut Kelassa useita kertoja ja tiedustellut lääkevalmisteita koskevaa asiaa sekä pyytänyt neuvoja. Asian käsittely oli kestänyt Kelassa heinäkuuhun 2017 asti.

Kantelijalle oli annettu ennen heinäkuuta 2017 useita perustoimeentulotukipäätöksiä, mutta niissä ei otettu kantaa tiettyjen lääkevalmisteiden korvaamiseen. Päätöksissä ei myöskään perusteltu sitä, miksi kantelija ei saanut perustoimeentulotukea tiettyihin lääkevalmisteisiin. Apulaisoikeuskanslerin mukaan Kela ei ollut tehnyt eikä perustellut perustoimeentulotukipäätöksiä hallintolain edellyttämällä tavalla.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Kelan huomiota myös siihen, että sen antamassa neuvonnassa oli puutteita. Kantelija ei ollut saanut lääkekustannustensa korvaamista koskevassa asiassa riittävää palvelua ja neuvontaa ymmärrettävästi ja selkeästi.

Kela on selvityksessään myöntänyt tehneensä kantelijan perustoimeentulotukiasiassa useita virheitä. Kela on myös pahoitellut niitä. Apulaisoikeuskansleri ei pitänyt tässä tapauksessa kuitenkaan sitä riittävänä. Virheitä oli useita, ja kantelijan oli täytynyt poikkeuksellisen sitkeästi ja aktiivisesti pyrkiä pääsemään oikeuksiinsa, joka hänen tilanteessaan ei ollut kohtuullista.

OKV_2081_1_2018.pdf

« Takaisin

Salassa pidettävien tietojen lähettäminen suojaamattomassa sähköpostissa

Diaarinumero: OKV/1913/1/2018
Antopäivä: 9.12.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti päiväkodin johtajan huomiota julkisuuslain säännöksiin salassa pidettävien tietojen käsittelyssä sekä salassa pidettäviä tietoja sisältävien sähköpostien lähettämiseen turvapostina.

Päiväkodin johtaja oli vastannut epähuomiossa suoraan kantelijan lähettämään sähköpostiviestiin. Vastaus oli mennyt myös palvelujohtajalle, joka oli ollut alkuperäisessä kantelijan viestissä niin ikään vastaanottajana. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että sähköpostiviesti oli sisältänyt sellaista julkisuuslain mukaan salassa pidettävää tietoa sosiaalihuollon palvelusta, jota ei olisi saanut lähettää suojaamattomassa sähköpostissa, eikä sivulliselle. Päiväkodin johtaja ei siten ollut menetellyt julkisuuslain edellyttämällä tavalla eikä ollut noudattanut kaupungin tietosuojaohjeistusta.

Apulaisoikeuskanslerin näkemyksen mukaan kaupunki oli puolestaan menetellyt hyvän tiedonhallintatavan mukaisesti. Kaupunki oli muun ohella huolehtinut siitä, että sen palveluksessa olevilla oli muun ohella tarvittava tieto salassa pidettävien tietojen käsittelyssä sekä niiden ja tietojärjestelmien suojaamisessa noudatettavista menettelyistä, kuten sähköpostin lähettämisestä turvapostina.

OKV_1913_1_2018.pdf

« Takaisin

Perusopetuksen oppilaiden ryhmätyön kuvan julkaiseminen yleisessä tietoverkossa

Diaarinumero: OKV/1621/1/2018 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/1878/1/2018
Antopäivä: 9.12.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kanteluissa arvosteltiin kaupungin koulun, sen rehtorin ja opettajien sekä kulttuurikasvatusohjelmaa organisoineen kulttuurikasvatusyksikön menettelyä. Kantelut eivät antaneet aihetta apulaisoikeuskanslerin toimenpiteisiin.

Koulun oppilaat olivat tehneet kulttuurikasvatusohjelmaan kuuluvan luennon päätteeksi kantaaottavat julisteet. Yhdessä julisteessa oli otettu kantaa tasavallan presidentin vaaliin, joka oli tuolloin ajankohtainen. Apulaisoikeuskansleri totesi saamaansa selvitykseen viitaten, että hänellä ei ole perusteita todeta kaupungin kulttuurikasvatusyksikön henkilöstön menetelleen lainvastaisesti tai muutenkaan virheellisesti antaessaan oppilaille julisteen laatimista koskevan tehtävän, muotoillessaan sen sisältöä tai ohjatessaan oppilaita tehtävän toteutuksessa.

Ilmaisun- ja sananvapaus ovat kansainvälisten sopimusten mukaan myös lapselle ja oppilaalle kuuluvia oikeuksia. Oppilaiden julisteessa oli kärjekkyyttä, joka oli omiaan kirvoittamaan reaktioita. Apulaisoikeuskanslerin mukaan julisteessa ei kuitenkaan ylitetty niitä rajoja, joita poliittisen puolueen ja sen johtajien voitiin edellyttää sietävän osana yhteiskunnallista keskustelua.

Apulaisoikeuskansleri pohti ratkaisussaan myös kysymystä henkilötietojen luovuttamisesta. Kuva oppilaiden tekemästä ryhmätyöstä julkaistiin yleisessä tietoverkossa kulttuurikasvatusohjelman tilillä eräässä kuvien jakopalvelussa. Kuvassa näkyi kolmen oppilaan etunimet ja kuvien jakopalvelun tilille kirjatuista tiedoista ilmeni lisäksi heidän vuosiluokkaansa osoittava numero ja kirjaintunnus. Apulaisoikeuskanslerille toimitetussa selvityksessä todetaan, että kaupungin opetustoimi pyytää lukuvuoden alussa oppilaiden huoltajilta erityisellä julkaisu- ja kuvausluvan lomakkeella kirjallisia suostumuksia, muun muassa siihen, että oppilas saa esiintyä omalla nimellään verkossa. Tässä tapauksessa oppilailta oli vielä erikseen kysytty suullisesti suostumusta kuvan julkaisemiseen kulttuurikasvatusohjelman tilillä. Tapahtuma-aikana tammi-helmikuussa 2018 Opetushallituksen ohjeistuksessa 15 vuotta täyttäneiden katsottiin voivan antaa suostumuksensa henkilötietojen käsittelyyn. Ohjeistus koski tuolloin vielä voimassa olleen henkilötietolain soveltamista. Laki on nyttemmin kumottu tietosuojasääntelyä uudistettaessa. Apulaisoikeuskanslerin käsityksen mukaan ryhmätöitä tuolloin laatineet yhdeksäsluokkalaiset olivat tuolloin jo 15 vuotta täyttäneitä tai hyvin lähellä tuota ikää. Näin ollen apulaisoikeuskanslerilla ei ollut perusteita todeta, että kulttuurikasvatusyksikön henkilöstö olisi menetellyt lainvastaisesti tai muutenkaan virheellisesti.

OKV_1621_1_2018.pdf

« Takaisin

Asian käsittely tietosuojavaltuutetun toimistossa kesti liian kauan

Diaarinumero: OKV/1789/1/2018
Antopäivä: 5.12.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti tietosuojavaltuutetun toimiston huomiota asian käsittelyn ja neuvonnan viivytyksettömyyteen.

Kantelija oli saattanut asiansa vireille tietosuojavaltuutetun toimistossa keväällä 2016 kahdella eri yhteydenotolla. Asia oli ratkaistu marraskuussa 2019.

Apulaisoikeuskanslerin tietosuojavaltuutetulta saaman selvityksen mukaan kantelijan kirjoituksen käsittelyn viipymiseen syynä oli muun muassa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen voimaantulo toukokuussa 2018. Selvityksessä tuodaan myös esiin, että tietosuojavaltuutetun toimisto on eri yhteyksissä pyrkinyt tuomaan esiin resurssien niukkuudesta johtuvat ongelmat. 

Apulaisoikeuskanslerin mukaan asian käsittelyaika on ollut kohtuuttoman pitkä erityisesti asian luonne huomioon ottaen. Kantelun tarkoittama asia on ollut selkeä ja suppea eikä edes kuulunut tietosuojavaltuutetuin toimivaltaan. Yli kolme ja puoli vuotta asian vireille saattamisen jälkeen toimistosta kantelijalle annettu muihin toimenpiteisiin ohjaava neuvonta on käytännössä merkityksetöntä.

Apulaisoikeuskansleri on ottanut omana aloitteenaan tutkittavaksi käsittelyn viivytyksettömyyden tietosuojavaltuutetun toimistossa.

OKV_1789_1_2018.pdf

« Takaisin

Käräjäoikeudessa tehtiin virheitä asiakirjapyynnön käsittelyssä

Diaarinumero: OKV/899/1/2018 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/900/1/2018
Antopäivä: 5.12.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri kiinnitti käräjäoikeuden huomiota asiakirjapyynnön viivytyksettömään käsittelyyn. Oikeuskanslerin mukaan käräjäoikeuden asiakirjapyyntöjä koskevan sisäisen ohjeistuksen on vastattava voimassa olevaa lainsäädäntöä ja asiakirjapyynnön käsittelyssä on hyödynnettävä käytettävissä olevien tietojärjestelmien tarjoamat tekniset keinot.

Kantelija arvosteli käräjäoikeuden menettelyä rikostuomioon liittyvän asiakirjapyyntönsä käsittelyssä. Kantelija oli saanut sähköpostilähetyksiinsä automaattiset vastaanottokuittaukset. Käräjäoikeudelta kesti kuitenkin yli kolme viikkoa vastata kantelijalle. Lisäksi kantelija arvosteli käräjäoikeuden vastauksessa ilmoitettua sähköpostitse lähetettävän tuomioasiakirjan maksullisuutta.

Oikeuskanslerin mukaan käräjäoikeuden menettely ei vastannut julkisuuslain vaatimuksia, kun se ei vastannut kantelijan asiakirjapyyntöön viivytyksettä ja viimeistään kahden viikon kuluessa. Käräjäoikeus ei ollut reagoinut kahden viikon määräajassa mitenkään kantelijan asiakirjapyyntöön. Kantelijan pyytämä tuomio olisi voitu tallentaa Ritu-rikostuomiosovelluksesta suoraan pdf-tiedostoksi ja lähettää kantelijalle sähköpostitse heti sen jälkeen, kun käräjäoikeuden kanslian rikostiimi oli selvittänyt, minkä rikosasian tuomiosta oli kysymys.

Oikeuskansleri totesi, että julkisuuslain mukaan asiakirjan antamisesta ei peritä maksua muun muassa silloin, kun julkinen sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään tiedon pyytäjälle sähköpostitse. Näin ollen kantelijalle ilmoitetulle tuomioasiakirjan maksullisuudelle ei ollut oikeudellisia perusteita. Oikeuskansleri kiinnitti käräjäoikeuden huomiota siihen, että julkisen sähköisesti talletetun asiakirjan lähettäminen sähköpostitse on julkisuuslain mukaan maksutonta.

OKV_899_1_2018.pdf

« Takaisin

Valtuuston kokouksen kuvaaminen suoratoistona tietoverkkoon

Diaarinumero: OKV/1980/1/2018
Antopäivä: 4.12.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskanslerin mukaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajalla oli lainmukainen toimivalta kieltää yksityishenkilöltä valtuuston kokouksen suoratoisto ja lähetyksen tallentaminen yleiseen tietoverkkoon. Kantelija oli etukäteen ilmoittamatta kuvannut valtuuston kokousta ja lähetti sitä suorana lähetyksenä omalla Facebook-sivullaan. Lähetyksen tallenne oli verkossa katsottavissa kokouksen jälkeenkin. Tallentamiselle ei ollut saatu tallenteessa esiintyvien henkilöiden lupaa.

Osa kokouksen osallistujista oli kokenut kuvaamisen häiritsevänä. Saatuaan tiedon siitä, että yksityishenkilö kuvasi kokousta suoratoistona verkkoon, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja oli pyytänyt kantelijaa lopettamaan kuvaamisen. Puheenjohtaja oli pyytänyt kantelijaa poistumaan, kun kantelija oli jatkanut kokouksen kuvaamista.

Asiassa oli apulaisoikeuskanslerin mukaan kysymys toisaalta valtuuston kokousten julkisuudesta ja toisaalta kokoukseen osallistuvien luonnollisten henkilöiden yksityisyyden suojasta ja erityisesti heidän oikeudestaan ilman suostumustaan tai edes tietoaan tulla kuvatuksi siten, että aineisto toimitetaan suoraan yleiseen tietoverkkoon ja on vielä jälkikäteenkin katsottavissa sieltä. Arvioinnissa oli merkitystä myös sillä, onko tallennuksessa ollut kyse lakisääteisen tehtävän hoitamisesta tai omasta asiakaspalvelutilanteesta sekä sillä, onko tallenne tehty omaan henkilökohtaiseen käyttöön vai onko sitä tarkoitus julkaista ja levittää laajemmalle yleisölle.

OKV_1980_1_2018.pdf

« Takaisin

Kihlakunnanulosottomiehen tekemä perusteeton varattomuusmerkintä ulosotossa

Diaarinumero: OKV/159/1/2019
Antopäivä: 4.12.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kihlakunnanulosottomiehen huomiota hänen lainvastaiseen menettelyynsä. Kihlakunnanulosottomies oli tehnyt kantelijasta perusteettoman varattomuusestemerkinnän ulosoton tietojärjestelmään. Ulosottomiehen olisi pitänyt huomata rekisteritiedoista, että kantelijasta oli tullut kuolinpesän osakas ja hän ei ollut enää varaton.

Valtakunnanvoudinviraston mukaan on epäselvää, miten virheellinen merkintä ulosoton tietojärjestelmästä pystytään teknisesti poistamaan. Se ilmoitti selvittävänsä asian tietoteknistä ratkaisua. Apulaisoikeuskansleri pyysi virastoa ilmoittamaan viimeistään 30.3.2020 tähän liittyvistä toimenpiteistä.

OKV_159_1_2019.pdf

« Takaisin

Harhaanjohtavaa viestintää raideliikenteen hankeyhtiöistä

Diaarinumero: OKV/336/1/2019
Antopäivä: 4.12.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri kiinnitti liikenne- ja viestintäministeriön huomiota huolellisuuteen ja tarkkuuteen raideliikenteen hankeyhtiöitä koskevassa viestinnässä. Ministeriö tiedotti valtion sitoutumisesta hankeyhtiöiden pääomittamisen, vaikka eduskunta ei vielä ollut päättänyt määrärahoista tähän tarkoitukseen. Oikeuskansleri saattoi myös ministeriön tietoon näkemyksensä hankeyhtiöiden valmistelua koskevista säännöksistä sekä eduskunnan budjetti- ja valvontavallan huomioon ottamisesta valmistelussa.

Oikeuskansleri tutki kantelun, jossa arvosteltiin liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin ja liikenne- ja viestintäministeriön menettelyä Suomi-rata hankeyhtiön ja Turun tunnin juna -hankeyhtiön valmistelussa. Ministeri Bernerin ja ministeriön ei havaittu toimineen lainvastaisesti.

 

OKV_336_1_2019.pdf

« Takaisin

Ministerin karenssista tulisi säätää lailla

Diaarinumero: OKV/327/1/2019 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/329/1/2019, OKV/349/1/2019, OKV/352/1/2019
Antopäivä: 4.12.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri piti perusteltuna, että lailla säädettäisiin valtion intressit turvaavista menettelytavoista ministerin siirtyessä muihin tehtäviin. Ministerin karenssia koskevan lakiesityksen valmistelu oli vireillä vuonna 2018, mutta sitä ei enää ollut hallituksen syksyn 2019 ja kevään 2020 lainsäädäntösuunnitelmassa.

Oikeuskansleri otti kantaa lainvalmistelun tarpeellisuuteen tutkiessaan liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin menettelystä tehtyjä kanteluita, jotka koskivat Bernerin siirtymistä pankin hallituksen jäseneksi. Kanteluissa epäiltiin Bernerin toimineen pankin eduksi puolustusvoimien hävittäjä- ja alushankintojen sekä rautatiealan yhtiöiden valmistelussa. Oikeuskanslerin mukaan Berner ei toiminut lainvastaisesti ollessaan ministerikaudellaan ehdokkaana pankin hallituksen jäseneksi ja aloittaessaan hallituksen jäsenenä välittömästi ministerikautensa päätyttyä.

OKV_327_1_2019.pdf

« Takaisin