Ratkaisut

Tiedusteluihin ja asiakirjapyyntöön vastaaminen

Diaarinumero: OKV/1782/1/2018
Antopäivä: 21.10.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kaupungin huomiota kiinnitettiin sen velvollisuuteen järjestää hallintonsa siten, että hallinnon asiakas voi saada kirjeeseensä vastauksen ja asiansa käsiteltyä kohtuullisessa ajassa. Kaupungin tulee myös huolehtia siitä, että valvovan viranomaisen selvityspyyntöihin vastataan viivytyksettä ja riittävän tarkasti. Lisäksi kaupungin huomiota kiinnitettiin viranomaisen velvollisuuteen käsitellä sille saapunut asiakirjapyyntö julkisuuslain mukaisesti.

Kantelija oli toukokuussa 2015 toimittanut kaupungille kirjeen, jossa hän arvosteli kaupungin teknisen lautakunnan yksityistiejaoston menettelyä ja ilmoitti odottavansa kaupungilta toimenpiteitä ja vastausta. Kantelija oli tiedustellut useita kertoja asiansa käsittelyn etenemistä ja jaoston kokoontumisaikataulua, mutta ei ollut saanut vastauksia. Yksityistiejaosto oli kokoontunut toukokuussa 2016, ja kantelija oli pyytänyt kokouksen pöytäkirjaa kesäkuussa 2016. Hän ei kuitenkaan ollut saanut pyytämäänsä pöytäkirjaa. Kaupunki ei siten ollut menetellyt julkisuuslaissa edellytetyllä tavalla saatuaan kantelijan asiakirjapyynnön. Kantelijan asioita käsiteltiin tammikuussa 2019 pidetyssä yksitystiejaoston kokouksessa.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että kaupunki oli laiminlyönyt velvollisuutensa käsitellä kantelijan kirje ja vastata siihen kohtuullisessa ajassa. Kaupungin vastuulla on järjestää toimintansa siten, että viranomaistehtävät voidaan suorittaa asianmukaisesti myös henkilöstön vaihduttua. Mikäli asian käsittely edellyttää lautakunnan tai sen jaoston kokoontumista, tulee kaupungin esimerkiksi sijaisuusjärjestelyin huolehtia siitä, että kokous kutsutaan koolle, jotta asia saadaan käsiteltyä kohtuullisessa ajassa. Mikäli kirjeeseen voidaan vastata ilman lautakunnan tai sen jaoston kokoontumista, tulee kaupungin pystyä osoittamaan viranhaltija, jonka tehtäväksi annetaan kirjeeseen vastaaminen.

Viranomaisen vastuulla on myös huolehtia siitä, että toisten viranomaisten selvityspyyntöihin voidaan vastata viivytyksettä. Kaupunki ei tässä tapauksessa ollut kohtuullisessa ajassa toimittanut aluehallintovirastolle sen pyytämää kantelun tutkimiseksi tarpeellista selvitystä. Apulaisoikeuskansleri totesi, että viranomaistoiminnan uskottavuus edellyttää toimivaa ja tehokasta laillisuusvalvontaa. Laillisuusvalvonnan mahdollistamiseksi viranomaisten on välttämätöntä suhtautua vakavasti toimintansa arviointiin ja toimittaa valvovalle viranomaiselle viivytyksettä kaikki asian kannalta tarpeelliset tiedot ja aineistot.

Apulaisoikeuskansleri pyysi kaupunkia ilmoittamaan viimeistään 22.11.2019, miten kantelijan kesäkuussa 2016 esittämä asiakirjapyyntö oli käsitelty. Päätös lähetettiin tiedoksi myös aluehallintovirastolle.

OKV_1782_1_2018.pdf

« Takaisin

Lain ja asetuksen välinen ristiriita

Diaarinumero: OKV/2011/1/2018
Antopäivä: 18.10.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelija oli arvostellut Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (jatkossa Tukes) menettelyä malminetsintäluvan jatkohakemuksen käsittelemisessä. Kaivoslain mukaan jatkohakemus tulee toimittaa lupaviranomaiselle ennen luvan voimassaolon päättymistä, mutta valtioneuvoston asetuksen mukaan kaksi kuukautta ennen luvan voimassaolon päättymistä.

Kaivoslain 66 §:n 1 momentin mukaan malminetsintäluvan, kaivosluvan ja kullanhuuhdontaluvan voimassaolon jatkamista varten lupaviranomaiselle on ennen luvan voimassaolon päättymistä toimitettava lupahakemus sekä lupaharkinnan kannalta tarpeelliset ja luotettavat selvitykset kaivoslaissa tarkemmin säädetyistä seikoista. Lain 66 §:n 2 momentin mukaan tarkempia säännöksiä luvan voimassaolon jatkamista koskevasta hakemuksesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Kaivostoiminnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 27 §:n 1 momentissa säädetään, että malminetsintäluvan, kaivosluvan ja kullanhuuhdontaluvan voimassaolon jatkamista koskeva hakemus on toimitettava lupaviranomaiselle kaksi kuukautta ennen luvan voimassaolon päättymistä.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan valtioneuvoston asetus on kaivoslain kanssa ristiriidassa, koska siinä säädetään hakemuksen toimittamisen aikataulusta rajoitetummin kuin laissa. Vaikka tällainen ristiriita sinänsä on ratkaistavissa perustuslain 107 §:n mukaisesti ja asetuksen säännös voidaan jättää soveltamatta, asetuksen säännös aiheuttaa hallinnollista epäselvyyttä ja oikeudellista epävarmuutta.

Ministeriö on ilmoittanut ryhtyvänsä lausunnossaan ilmoittamiinsa säädösten muutosvalmisteluihin. Apulaisoikeuskansleri pyysi ministeriötä ilmoittamaan viimeistään 30.11.2019 lainvalmistelunsa aikataulusta ja mahdollisesta sen tarkemmasta sisällöstä.

OKV_2011_1_2018.pdf

« Takaisin

Valvontalautakunnan menettely asiakirjapyyntöön vastaamisessa

Diaarinumero: OKV/1875/1/2018
Antopäivä: 15.10.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Kantelussa arvosteltiin Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimivan valvontalautakunnan valvontayksikön päällikön menettelyä. Kantelija oli saanut valvontayksikön päälliköltä asiakirjapyyntöönsä vastauksen noin kolmen kuukauden kuluttua pyynnön esittämisestä.

Oikeuskansleri totesi, että valvonta-asioiden käsittelyyn valvontalautakunnassa ja valvontayksikössä sovelletaan julkisuuslain säännöksiä. Saadun selvityksen perusteella kyseessä on ollut julkisuuslain 14 §:ssä tarkoitettu sellainen asiakirjapyyntö, joka on koskenut suurta määrää asiakirjoja ja asian selvittäminen on aiheuttanut tavanomaista suuremman työmäärän. Tällöinkin asia on ratkaistava ja tieto julkisesta asiakirjasta on annettava viimeistään kuukauden kuluessa asiakirjapyynnön esittämisestä. Kantelijan asiakirjapyynnön käsittely valvontalautakunnassa oli näin ollen viivästynyt huomattavasti julkisuuslaissa säädetystä määräajasta.

Kantelijan asiakirjapyyntö on koskenut julkisia ratkaisuselosteita, jotka valvontalautakunta laatii ratkaisemistaan valvonta- ja palkkioriita-asioista. Kantelija on pyytänyt saada tiedon niiden ratkaisujen julkisista ratkaisuselosteista, joiden ratkaisukokoonpanoon on kuulunut tietty valvontalautakunnan jäsen. Kantelijalle toimitettiin yksittäinen julkisen päiväkirjan ote ratkaisusta, jonka kokoonpanoon tietty valvontalautakunnan jäsen oli kuulunut sekä valvontalautakunnan julkinen päiväkirja, josta ilmenivät kaikki valvontalautakunnan ratkaisut, joista on lain mukaan saatavilla ja tilattavissa julkiset ratkaisuselosteet. Kantelijalle todettiin, että julkisesta päiväkirjasta ei voi hakea julkisia ratkaisuselosteita kokoonpanoon kuuluneen valvontalautakunnan jäsenen nimellä ja että hän voi halutessaan tehdä maksullisen asiakirjatilauksen kaikista julkisista ratkaisuselosteista.

Oikeuskansleri totesi, että kantelijan tiedonsaantioikeuden toteutuminen hänen yksilöimiensä asiakirjojen osalta olisi käytännössä edellyttänyt, että kantelijalle olisi toimitettu kaikki valvontalautakunnan julkiset ratkaisuselosteet sen selvittämiseksi, minkä ratkaisujen ratkaisukokoonpanoihin tietty valvontalautakunnan jäsen on kuulunut, mikä olisi aiheuttanut kantelijalle huomattavia kustannuksia ja runsaasti vaivaa. Vaihtoehtoisesti valvontalautakunnan henkilöstö olisi joutunut manuaalisesti läpikäymään kaikki valvontalautakunnan julkiset ratkaisuselosteet kantelijan yksilöidyn asiakirjapyynnön toteuttamiseksi, jolloin merkittävä osa valvontayksikön resursseista olisi jouduttu sitomaan asiakirjapyyntöön vastaamiseen, mikä olisi aiheuttanut huomattavaa haittaa valvontayksikön ja valvontalautalautakunnan toiminnalle. Tämän vuoksi oikeuskansleri katsoi, että valvontalautakunnan asiakirjahallinto ei ollut kaikilta osin julkisuuslaissa säädetyn hyvän tiedonhallintavan mukainen. Hyvään tiedonhallintatapaan kuuluu, että julkiset asiakirjat ovat vaivattomasti löydettävissä.

Saadun selvityksen mukaan valvontalautakunnassa on meneillään tietojärjestelmähanke, jonka yhteydessä tarkoituksena on uusia nykyinen valvontarekisteri ja vähentää manuaalisia työtapoja sekä parantaa asiointi- ja asiakaspalvelua asiakirjojen tilaamisessa sekä tietojen hakemisessa.

Oikeuskansleri kiinnitti valvontayksikön päällikön huomiota julkisuuslaissa asiakirjapyynnön viivytyksettömästä käsittelystä säädettyyn sekä valvontalautakunnan huomiota siihen, mitä julkisuuslaissa on säädetty hyvästä tiedonhallintatavasta ja velvollisuudesta suunnitella asiakirja- ja tietohallinto sekä tietojärjestelmät siten, että asiakirjojen julkisuus voidaan vaivattomasti toteuttaa.

OKV_1875_1_2018.pdf

« Takaisin

Julkisuuslain menettelysäännöksiä ja määräaikoja on noudatettava

Diaarinumero: OKV/860/1/2019 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/1157/1/2019
Antopäivä: 7.10.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Samoja sosiaalitoimen asiakirjoja toistuvasti pyytäneelle henkilölle oli sähköpostitse useasti ilmoitettu, ettei kunnalla ollut hänen pyytämiään asiakirjoja.

Apulaisoikeuskansleri totesi laillisuusvalvonnallisessa oikeuskäytännössä vakiintuneesti katsotun, että asiakirjapyyntöön tuli pyydettäessä antaa valituskelpoinen päätös myös siinä tapauksessa, että viranomaisella ei ole pyydettyjä asiakirjoja. Kunnassa olisi siten sähköpostitse annettujen vastausten asemesta tullut noudattaa julkisuuslain menettelysäännöksiä. Viranhaltijan olisi tullut tiedustella asian kirjallisesti vireille saattaneelta tiedon pyytäjältä, haluaako hän asian siirrettäväksi viranomaisen ratkaistavaksi.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kunnan huomiota velvollisuuteen noudattaa julkisuuslain menettelysäännöksiä ja määräaikoja.

OKV_860_1_2019.pdf

« Takaisin

Tietopyyntöön vastaaminen ja hyvän tiedonhallintatavan noudattaminen

Diaarinumero: OKV/1237/1/2018
Antopäivä: 3.10.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti yliopiston huomiota julkisuuslain tietopyynnön käsittelyä ja hyvää tiedonhallintatapaa koskeviin velvoitteisiin 

Kantelija oli lähettänyt yliopiston kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan sähköpostiosoitteeseen sähköpostiviestin, jossa hän oli pyytänyt tietoa kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakoetoimikunnan kokoonpanosta ja toimikunnan jäsenten välisestä työnjaosta. Kantelijan yliopistolta saamassa sähköpostiviestissä oli todettu lyhyesti, että hänen pyytämänsä tiedot ovat salaisia. Apulaisoikeuskansleri totesi, että kantelijan viestistä kävi selkeästi ilmi kantelijan pyyntö saada kyseiset tiedot. Yliopiston olisi siten tullut käsitellä viesti julkisuuslain tarkoittamana tietopyyntönä.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan kantelijalle ei ollut yliopiston ensimmäisessä vastauksessa kerrottu julkisuuslain mukaisesti syytä tietojen antamisesta kieltäytymiselle, taikka annettu tietoa mahdollisuudesta saada asiassa muutoksenhakukelpoinen viranomaisen päätös. Häneltä ei ollut myöskään tiedusteltu, haluaako hän asian siirrettäväksi viranomaisen ratkaistavaksi.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan viranomaisen tulee noudattaa hyvää tiedonhallintatapaa ja sen mukaisesti huolehtia, että palveluksessaan olevat henkilöt ovat vähintään perustasoisesti tietoisia siitä, miten heidän tulee menetellä tietopyyntöjen käsittelyssä ja tiedusteluihin vastaamisessa. Antamassaan selvityksessä yliopisto ilmoitti opastaneensa näistä palveluista vastaavaa henkilökuntaansa.

OKV_1237_1_2018.pdf

« Takaisin

Asiakirjapyyntöön on annettava valituskelpoinen päätös

Diaarinumero: OKV/1777/1/2018
Antopäivä: 3.10.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin huomiota asiakirjapyynnön käsittelyä koskevien julkisuuslain säännösten noudattamiseen.

Kantelija oli esittänyt virastolle kirjallisen asiakirjapyynnön pyytäen nähtäväkseen vastaukset mopokortin teoriakokeen kysymyksiin hylätyiltä osin. Virasto oli vastannut kantelijalle kirjallisesti ja todennut, että tiedot olivat salassapidettäviä eikä asiakirjapyyntöön voitu suostua, sillä tiedon antaminen olisi vaarantanut kokeen tai testin tarkoituksen toteutumisen tai testin käyttämisen vastaisuudessa.

Traficomin myönsi apulaisoikeuskanslerille antamassaan selvityksessä, että kantelijan asiakirjapyyntöä käsiteltäessä ei ollut kaikin osin noudatettu julkisuuslain mukaista menettelyä. Kantelijalle oli julkisuuslain 14 §:n mukaisesti ilmoitettu kieltäytymisen syy, mutta asiakirjapyyntöön annetuissa vastauksissa ei ollut ilmoitettu mahdollisuudesta saattaa asia viranomaisen ratkaistavaksi eikä tiedusteltu, haluaako hän näin meneteltävän. Tällöin asiakkaalla olisi ollut mahdollisuus saada valituskelpoinen päätös ja halutessaan valittaa siitä edelleen hallinto-oikeuteen.

 

OKV_1777_1_2018.pdf

« Takaisin

Tiedusteluihin on vastattava kohtuullisessa ajassa

Diaarinumero: OKV/1963/1/2018
Antopäivä: 3.10.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti aluehallintoviraston työsuojeluviranomaisen huomiota velvollisuuteen vastata sille osoitettuihin tiedusteluihin.

Kantelija oli ollut tyytymätön aluehallintoviraston työsuojeluviranomaisen menettelyyn asiassa, joka liittyi erään pätevyyden myöntämistä koskevaan päätökseen. Hän oli lähettänyt asiaan liittyvän tiedustelun työsuojeluviranomaiselle, joka ei ollut vastannut tiedusteluun vielä kuuden kuukauden jälkeenkään tiedustelun lähettämisestä. Selvityksessään työsuojeluviranomainen ilmoitti, että tiedusteluun oli jätetty vastaamatta osin epähuomiossa.

Apulaisoikeuskansleri totesi hyvään hallintotapaan kuuluvan, että viranomainen lähtökohtaisesti vastaa asiallisiin ja riittävän selkeisiin yhteydenottoihin kohtuullisessa ajassa.

OKV_1963_1_2018.pdf

« Takaisin

Tietopyyntö esitutkinnan vireilläolosta tulee käsitellä julkisuuslain mukaisesti

Diaarinumero: OKV/1730/1/2018
Antopäivä: 3.10.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelijan asiakirjapyyntöön ei ollut poliisilaitoksella vastattu julkisuuslain edellyttämällä tavalla.

Kantelija oli esittänyt poliisilaitokselle siinä määrin selkeän ja riittävästi yksilöidyn kysymyksen, että sitä oli tullut pitää tietopyyntönä eikä yleisenä tiedusteluna. Mikäli kysymyksen luonne tai sisältö olisi jäänyt poliisilaitokselle epäselväksi, olisi ollut perusteltua, että kantelijalta olisi pyydetty tarkennusta.

Asiaa arvioidessaan apulaisoikeuskansleri piti perusteltuna poliisilaitoksen näkemystä siitä, että joissain tapauksissa pelkästään tieto siitä, onko yksittäisessä asiassa esitutkinta vireillä vai ei, voi olla salassa pidettävää tietoa. Oleellista on se, että tietopyynnöt käsitellään julkisuuslain edellyttämin tavoin ja tietopyynnön esittäjä saa halutessaan asiassa valituskelpoisen päätöksen. Ainoastaan tällä tavoin tietopyynnön esittäjällä on mahdollisuus arvioida kielteisen päätöksen asianmukaisuutta ja tarvittaessa riitauttaa se.

OKV_1730_1_2018.pdf

« Takaisin

Suomen kielen asema turvattava opetuksen ja tutkimuksen kielenä

Diaarinumero: OKV/1437/1/2018
Antopäivä: 3.10.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskanslerin mukaan Turun yliopiston tulisi harkita toimenpiteitä suomen kielen aseman turvaamiseksi opetuksen ja tutkimuksen kielenä. Yliopiston tulisi harkita esimerkiksi sitä, millä aloilla ja tutkintoasteilla englanninkielisen opetuksen lisääminen on tarkoituksenmukaista ja mitä laajempia seurauksia päätöksillä on sekä yhteiskunnan että suomen kielen kannalta.

Oikeuskanslerille tehdyssä kantelussa arvosteltiin sitä, että Turun yliopiston luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan tohtorikoulutusohjelmat ovat lähes kauttaaltaan englanninkielisiä. Kantelussa katsottiin, että vaikka yliopistolla on lain mukaan oikeus päättää suomen kielen lisäksi muiden kielten käytöstä, tämä ei voi tarkoittaa sitä, että muut kielet voivat korvata suomen kielen.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan yliopistolain säännös opetus- ja tutkintokielestä tarkoittaa maisteriopintojen lisäksi myös tohtoriopinnoissa sitä, ettei suomen kieli saa syrjäytyä, vaan sen tulee säilyä yhtenä todellisena ja uskottavana vaihtoehtoisena kielenä opetuksessa ja tutkinnon suorittamisessa. Yliopiston tulee turvata myös yliopistolaissa säädetty oikeus käyttää omassa asiassaan suomea ja ruotsia ja saada toimituskirja käyttämällään kielellä.

Apulaisoikeuskansleri lähetti päätöksensä tiedoksi myös opetus- ja kulttuuriministeriölle sen arvioimiseksi, mihin toimenpiteisiin tai säännösmuutoksiin olisi ryhdyttävä, jotta perustutkintojen ja jatko-opintojen opetus ja suoritettavuus yliopistojen lakisääteisillä opetus- ja tutkintokielillä voitaisiin turvata.

OKV_1437_1_2018.pdf

« Takaisin

Työ- ja elinkeinoministeriö laiminlöi Saamelaiskäräjien kuulemisen

Diaarinumero: OKV/8/50/2019
Antopäivä: 3.10.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskanslerin mukaan työ- ja elinkeinoministeriö laiminlöi perustuslaissa turvatun jokaiselle kuuluvan vaikutusmahdollisuuden elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon ja erityisesti saamelaiskäräjälain mukaisen neuvotteluvelvoitteen noudattamisen kaivoslain muutoksen valmistelussa.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan kaivoslain muutosesityksessä ei ollut kyse vain teknisluontoisista seikoista, vaan merkittävästä muutoksesta, jolla on ollut vaikutusta muun muassa kansalaisten osallistumisoikeuksiin sekä erityisen suuri merkitys saamelaisten elinympäristön ja alkuperäiskansaoikeuksien toteutumisen kannalta.

Työ- ja elinkeinoministeriö ei laittanut eduskunnalle joulukuussa 2018 annettua kaivoslain muutosesitystä aikanaan lainkaan lausunnolle, koska esitys sisälsi ministeriön apulaisoikeuskanslerille antaman selvityksen mukaan saman sisältöisen ehdotuksen kuin aiempi lausunnolla ollut kaivoslain muutosesitys. Ministeriön käsityksen mukaan kaivoslakiin esitetyt muutokset eivät myöskään olleet sellainen merkittävä ja laajakantoinen asia, jota saamelaiskäräjälain neuvotteluvelvoite koskee.

Saamelaiskäräjät viittaa apulaisoikeuskanslerille antamassaan lausunnossa ministeriön myöntäneen, että Saamelaiskäräjät on sille 31.10.2016 toimitettuun yhteydenottoon vastatessaan ilmoittanut, että hallituksen esitys oli puutteellinen, koska siinä ei ollut esitetty Saamelaiskäräjien tärkeinä pitämiä korjauksia mm. kaivoslain 38 ja 50 §:n sisältöön. Nämä olisivat nimenomaan olleet saamelaisten kannalta kaivoslain toimivuuden suhteen keskeisesti kehitettäviä lainkohtia. Näin ollen käräjien mukaan hallituksen esitystä olisi tullut täydentää ja tämän jälkeen käydä esityksestä saamelaiskäräjälain mukaiset neuvottelut.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti työ- ja elinkeinoministeriön huomiota perustuslaissa jokaiselle turvattuun mahdollisuuteen vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon, saamelaisille alkuperäiskansana turvattuun oikeuteen ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan, YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 27 artiklan noudattamiseen sekä saamelaiskäräjälaissa asetettuihin velvoitteisiin asianmukaisten neuvotteluiden järjestämisestä.

OKV_8_50_2019.pdf

« Takaisin

« Edellinen 1 / 12