Ratkaisut

Ministeriö ei ylittänyt harkintavaltaansa kansliapäällikön viranhaussa

Diaarinumero: OKV/1910/1/2018
Antopäivä: 12.2.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskanslerin mukaan sosiaali- ja terveysministeriö ei menetellyt lainvastaisesti, kun se julisti kansliapäällikön viran haettavaksi yli 11 kuukautta ennen viran täyttämistä.

Kantelukirjoituksessa katsottiin, että viran täytön aikaistaminen poikkesi normaalista käytännöstä ilman hyväksyttävää syytä. Lisäksi epäiltiin, että tarkoituksena oli tehdä poliittinen virkanimitys.

Hallintolain mukaan viranomaisen on käytettävä toimivaltaansa vain lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Kansliapäällikön viran hakumenettelystä saaduissa selvityksissä ei ilmennyt harkintavallan ylittämiseen tai väärinkäyttöön viittaavia seikkoja. Viranhaun käynnistämisen aikataulu ei myöskään ollut olennaisesti pitempi kuin muissa vastaavissa tapauksissa.

OKV_1910_1_2018.pdf

« Takaisin

Kriisinhallintakeskuksen siirrossa hyvän hallinnon vastaista menettelyä

Diaarinumero: OKV/1213/1/2018
Antopäivä: 12.2.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri katsoi sisäministeri Kai Mykkäsen ja sisäministeriön menetelleen hyvän hallinnon periaatteiden vastaisesti Kriisinhallintakeskuksen sijaintipaikkaa koskevan päätöksen valmistelussa. Ministeri Mykkänen ilmoitti valmistelun lähtökohdaksi vain yhden vaihtoehdon, vaikka valmistelua koskevien säännösten mukaan on yleensä vertailtava useampia paikkakuntia. Sisäministeriön tiedotteessa annettiin myös ristiriitaisia tietoja päätöksenteon vaiheesta ja etenemisestä. Oikeuskansleri ei kuitenkaan pitänyt menettelyä lainvastaisena.

Kantelija arvosteli sisäministeriön päätöstä siirtää Kriisinhallintakeskus Kuopiosta Helsinkiin. Kantelijan mukaan sisäministeriö tiedotti päättäneensä asiasta ennen asianmukaisia selvityksiä, kuulemismenettelyä ja käsittelyä alueellistamisen koordinaatioryhmässä.

OKV_1213_1_2018.pdf

« Takaisin

Naapureita olisi tullut kuulla rakennuslupamenettelyssä

Diaarinumero: OKV/212/1/2018
Antopäivä: 7.2.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kaupungin rakennusvalvonnan huomiota huolellisuuteen lain ja rakennusluvan ehtojen edellyttämässä rakennushankkeen naapurin kuulemisessa.

Rakennushankkeen naapureita oli kuultu normaalisti lupaprosessin aikana. Kuulemisen jälkeen rakennuksen korkeusasemaa oli merkittävästi muutettu. Naapurit eivät kuitenkaan olleet saaneet tästä tietoa ennen kuin noin kaksi ja puoli kuukautta rakennuslupapäätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Kuulemisvaiheessa esitetyn korkeusaseman muuttuminen ei käynyt ilmi heille toimitetusta lupapäätöksestä. Selvityksestä ei ilmennyt yksiselitteisesti, muutettiinko korkeusasemaa lupavalmistelun yhteydessä vai vasta aloituskokouksessa. Lupapäätöksen ehtojen edellyttämää muutoslupaa ei ollut haettu.

Naapureita olisi tullut kuulla uudelleen rakennuksen korkoaseman muututtua merkittävästi heille lupasuunnitelmissa esitetystä. Naapureiden oikeus tulla kuulluksi rakennushankkeen naapurina ei siten ollut kaikilta osin toteutunut. Naapureilla ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa muutokseen lupaprosessin aikana kuulemisvaiheessa eikä myöskään päätöksenteon jälkeen vaatimalla oikaisua korkeusaseman muutosta koskevaan päätökseen tai saattamalla asia hallintotuomioistuimen arvioitavaksi.

OKV_212_1_2018.pdf

« Takaisin

Lastensuojelun asiakassuunnitelma olisi tullut laatia viivytyksettä

Diaarinumero: OKV/256/1/2018
Antopäivä: 6.2.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kaupungin lastensuojelun huomiota siihen, että lastensuojelulain mukaiset asiakassuunnitelmat tulee laatia ja lähettää asianosaisille viivytyksettä.

Sijaishuollossa olevan lapsen asiakassuunnitelma oli lähetetty huoltajalle yli kaksi kuukautta suunnitelman laatimisen jälkeen. Suunnitelma oli voimassa noin puoli vuotta. Sosiaalityöntekijän selvityksen mukaan kirjallisen asiakassuunnitelman valmistuminen oli viivästynyt ruuhkautuneen työtilanteen vuoksi.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että hallintolain asioiden viivytyksetöntä käsittelyä koskeva säännös ja hyvän hallinnon toteutuminen edellyttävät, että viranomainen toimittaa asiakassuunnitelman oma-aloitteisesti huoltajille ilman aiheetonta viivytystä. Asiakassuunnitelma on tärkeä asiakkaan neuvonnan, tiedonsaannin ja oikeusturvan kannalta muun muassa tarpeellisten tukitoimien toteutumisen ja vaikutusten arvioimiseksi. Suunnitelma on myös olennainen asiakirja selventäessään lapsen ja tämän huoltajan tilannetta, kuten esimerkiksi kantelijan tapauksessa.

Lastensuojelun asiakassuunnitelmien laatimisen ongelmat kyseessä olevassa kaupungissa tulivat esille myös tarkastus- ja ohjauskäynnillä, jonka apulaisoikeuskansleri teki kaupungin lastensuojeluun ja perhesosiaalityöhön vuonna 2018. Käynnillä selvisi, että asiakassuunnitelmia ei ole kyetty tekemään kaikille asiakkaana oleville lapsille. Lisäksi suunnitelmat ovat olleet laadultaan eritasoisia ja niiden ajantasaisuus on vaihdellut. Kaupungin mukaan suunnitelmien tasalaatuisuutta oli tarkoitus parantaa laatimalla mallisuunnitelma. Lisäksi sosiaaliohjaajan oli tarkoitus toimia määrätyn ajan sosiaalityöntekijöiden apuna suunnitelmien kirjaamisessa.

OKV_256_1_2018.pdf

« Takaisin

Myös Ahvenanmaan maakunnan kiinteistölaitoksen tulee noudattaa julkisuuslakia

Diaarinumero: OKV/912/1/2018
Antopäivä: 1.2.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti Ahvenanmaan maakunnan kiinteistölaitoksen huomiota velvollisuuteen noudattaa maakunnan julkisuuslakia ja maakunnan hallintolakia asiakirjapyyntöjä käsitellessään.

Kantelija oli pyytänyt kiinteistölaitokselta sen hallituksen kokouspöytäkirjoja.

Kiinteistölaitoksen tulkinnan mukaan maakunnan julkisuuslakia ei sovellettu laitoksen hallituksen pöytäkirjoihin, koska laitoksesta annetun maakuntalain mukaan laitoksen hallituksen kokouksiin ja pöytäkirjoihin sovelletaan osakeyhtiölaissa säädettyä. Apulaisoikeuskanslerin sijainen piti laitoksen tulkintaa virheellisenä. Maakunnan julkisuuslain mukaan sitä sovelletaan muun muassa liikelaitoksiin, jollainen myös kiinteistölaitos siitä annetun maakuntalain mukaan on.

Kiinteistölaitos oli vastannut kantelijan asiakirjapyyntöön vapaamuotoisella sähköpostiviestillä, jonka perusteella ei voinut hakea muutosta hallinto-oikeudesta. Menettely ei ollut maakunnan julkisuuslain mukainen.

Päätös (ruotsiksi):

OKV_912_1_2018.pdf

« Takaisin

Perustoimeentulotukipäätökset olisi tullut perustella kattavammin

Diaarinumero: OKV/11/1/2018
Antopäivä: 31.1.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi Kelalle huomautuksen lainvastaisista menettelyistä perustoimeentulotukiasiassa. Kela ei ollut perustellut perustoimeentulotukea koskevia päätöksiä hallintolain mukaisesti eikä yksi päätöksistä ollut toimeentulotukilain mukainen. Apulaisoikeuskansleri saattoi Kelan tietoon myös näkemyksensä luottamuksensuojaperiaatteesta, jonka mukaan yksityisen henkilön tulee voida luottaa siihen, ettei viranomaisen toiminta yllättäen muutu siltä osin kuin se vaikuttaa henkilön oikeuteen tai etuun rajoittavasti.

Kantelijalle oli myönnetty perustoimeentulotukea eläinperäiseen kilpirauhaslääkkeeseen elo- ja syyskuulle 2017. Toimeentulotukea ja lääkkeitä koskevan sisäisen ohjeistuksen täsmentämisen jälkeen syyskuussa 2017 Kela oli pyytänyt kantelijalta selvitystä lääkkeen käytöstä, minkä jälkeen se oli hankkinut asiantuntijalääkärin arvion ja käsitellyt asian terveydenhuoltomenojen valtakunnallisessa asiantuntijaryhmässä. Tämän jälkeen kantelijalle oli myönnetty lääkkeeseen maksusitoumus ainoastaan lokakuun kahdeksi ensimmäiseksi viikoksi. Päätöksen perustelujen mukaan lääketieteellinen tutkimusnäyttö ei tukenut eläinperäisen kilpirauhaslääkkeen käyttöä. Päätöksessä todettiin myös, ettei perustoimeentulotukea tulla jatkossa myöntämään kyseiseen lääkkeeseen, koska sitä ei pidetä välttämättömänä terveydenhuoltomenona. Kantelijaa kehotettiin tarvittaessa hakeutumaan julkiseen terveydenhuoltoon lääkehoidon tarkistamista varten.

Apulaisoikeuskansleri piti Kelan antaman päätöksen perusteluja puutteellisina. Hän totesi, että perusteluissa ei mainittu asiantuntijalääkärin arviota eikä asian käsittelyä asiantuntijaryhmässä, saati esitetty näiden arvioiden sisältöä ja huomioon ottamista ratkaisua tehdessä. Perusteluista ei myöskään ilmennyt kantelijan esittämän lääketieteellisen selvityksen vaikutus ratkaisuun, vaikka asiantuntijaryhmän arviossa asiaan oli otettu kantaa. Perusteluissa oli ainoastaan yleinen kannanotto eläinperäisistä kilpirauhaslääkkeistä, eikä niissä esitetty mitään kantelijaa koskevia yksilöllisiä ja tapauskohtaisia seikkoja. Lisäksi ilmeisen kaavamainen maininta hakeutumista julkiseen terveydenhuoltoon oli omiaan aiheuttamaan hämmennystä ja epätietoisuutta kantelijalle, joka oli jo julkisen terveydenhuollon asiakas.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan päätösten asianmukainen perusteleminen on asianosaisen oikeusturvan ja myös viranomaistoimintaa kohtaan tunnetun luottamuksen kannalta olennaista. Asianosaisen oikeusturva edellyttää, että hän saa tietoonsa, mitkä seikat ja selvitykset ovat johtaneet ja vaikuttaneet häntä koskevaan ratkaisuun. Erityisesti perustelujen merkitys korostuu, jos asia ratkaistaan aikaisemmasta ratkaisulinjasta poikkeavalla tavalla. Kantelijalle oli annettu myöhemmin kaksi samalla tavalla puutteellisesti perusteltua perustoimeentulotukipäätöstä.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti huomiota myös Kelan antaman päätöksen kohtaan, jonka mukaan perustoimeentulotukea eläinperäiseen kilpirauhaslääkkeeseen ei tulla myöntämään jatkossakaan. Päätöksessä on siten tosiasiallisesti ennakolta hylätty kantelijan mahdolliset tulevat perustoimeentulotukihakemukset tältä osin. Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotuki määrätään kuukaudelta tai tarvittaessa lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Apulaisoikeuskansleri totesi, että toimeentulotukilain mukaan ei ole mahdollista tehdä kielteistä päätöstä ennakolta ajalle, jolle toimeentulotukea ei ole edes haettu.

Apulaisoikeuskansleri piti tehtyä ratkaisulinjan muutosta ongelmallisena myös hallintolaissa säädetyn luottamuksensuojan kannalta, koska kantelijalle oli aikaisempien myönteisten päätösten perusteella syntynyt oikeutettuja odotuksia siitä, että hänelle jatkossakin myönnetään perustoimeentulotukea kyseiseen lääkkeeseen.

OKV_11_1_2018.pdf

« Takaisin

Apulaisoikeuskansleri arvostelee hovioikeuksia tuomioiden jakelun laiminlyönneistä

Diaarinumero: OKV/3/50/2018 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/1453/1/2018
Antopäivä: 30.1.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri moittii hovioikeuksia rikostuomioiden jakelun laiminlyönneistä, jotka ovat viivästyttäneet ja vaarantaneet tuomioiden täytäntöönpanoa. Pisimmillään täytäntöönpano on viivästynyt usealla vuodella. Apulaisoikeuskanslerin mukaan kyse on ollut varsin laajasta ja pitkäaikaisesta ongelmasta. Ongelmat ovat koskeneet kaikkia hovioikeuksia yhtä lukuun ottamatta.

Hovioikeuksien tulee hoitaa tuomioidensa jakelu eli ilmoittaa tuomioista täytäntöönpano- ja rekisteriviranomaisille. Tuomiosta riippuen tuomion tiedot välittyvät esimerkiksi Rikosseuraamuslaitokselle tai rikosrekisteriin. Apulaisoikeuskanslerin tekemän selvitystyön perusteella jakeluiden asianmukainen hoitaminen on laiminlyöty useissa kymmenissä tapauksissa, ja ongelmat ovat jatkuneet useamman vuoden ajan.

Jakelu hoidetaan sähköisesti rikostuomiosovellus Ritussa. Joissakin tapauksissa jakelun ongelmat näyttävät johtuneen Ritu-sovelluksen puutteista, mutta valtaosaa tapauksista ne eivät selitä. Hovioikeuksissa on kuitenkin tiedostettu nyt asian vakavuus ja ryhdytty useisiin toimenpiteisiin jakeluiden asianmukaisen hoitamisen varmistamiseksi. Hovioikeudet ovat muun muassa kertoneet lisänneensä koulutusta. Myös Ritu-sovellukseen on selvitystyön kuluessa tehty muutoksia, jotka tukevat jakelun hoitamista asianmukaisesti. Apulaisoikeuskansleri kertoo seuraavansa tilanteen korjaantumista ja tarvittaessa edelleen puuttuvansa mahdollisiin ongelmiin.

Apulaisoikeuskansleri painottaa, että rangaistukset tulisi lähtökohtaisesti panna täytäntöön mahdollisimman pian niiden tultua täytäntöönpanokelpoisiksi. Rangaistusten täytäntöönpano on rikosvastuun toteuttamisen ja uskottavan rikosoikeudellisen järjestelmän olennainen osa. Jakelun laiminlyönti voi täytäntöönpanon viipymisen lisäksi johtaa muun ohella puutteellisiin rikosrekisterimerkintöihin. Viivästys voi äärimmillään merkitä täytäntöönpanon raukeamista, jolloin rikosvastuu jää kokonaan toteutumatta.

Asia tuli alun perin ilmi oikeuskanslerinviraston suorittaman rangaistustuomioiden tarkastamisen yhteydessä. Havainnon perusteella apulaisoikeuskansleri alkoi oma-aloitteisesti selvittää, onko kyseessä yksittäistapausta laajempi ongelma. Sittemmin samasta asiasta tehtiin myös kantelu, jonka mukaan kantelijan ehdoton vankeusrangaistus oli pantu täytäntöön yli kaksi vuotta hovioikeuden tuomion antamisen jälkeen.

OKV_3_50_2018.pdf

« Takaisin

Päätöksen tiedoksiannosta olisi tullut ilmetä päätöksen postituspäivämäärä

Diaarinumero: OKV/274/1/2018
Antopäivä: 29.1.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti tuomiokapitulin huomiota päätöksen tiedoksiantoa ja tiedusteluihin vastaamista koskevien säännösten noudattamiseen.

Tuomiokapituli ei ollut merkinnyt postituspäivämäärää kantelijalle tavallisena tiedoksiantona lähettämäänsä pöytäkirjanotteeseen tai siihen liitettyyn valitusosoitukseen. Kantelijalle oli tämän vuoksi jäänyt epäselväksi, milloin hänen katsottiin saaneen päätöksen tiedokseen. Hän oli tiedustellut lähetyspäivämäärää sähköpostitse tuomiokapitulilta, mutta hänelle oli vastattu vasta kolmen viikon kuluttua. Apulaisoikeuskanslerin mukaan tiedusteluun olisi tullut vastata ilman aiheetonta viivytystä.

Päätöksen tiedoksiantoon liittyen apulaisoikeuskansleri totesi, ettei laissa ole säädetty nimenomaisesti lähetyspäivän merkitsemisestä. Lähetyspäivämäärän merkitseminen on kuitenkin johdettavissa sovellettavista säännöksistä. Lisäksi se liittyy kokonaisuutena hyvän hallinnon toteutumiseen ja osaltaan oikeusturvan antamiseen. Päätökseen liitettävän valitusosoituksen yhtenä tehtävänä on informoida siitä, onko päätökseen mahdollista hakea muutosta sekä siitä, millä tavalla tuota muutosta haetaan.

OKV_274_1_2018.pdf

« Takaisin

Palvelujen monikanavaisuus ei saa johtaa huonoon hallintoon

Diaarinumero: OKV/1273/1/2018
Antopäivä: 29.1.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti TE-toimiston huomiota hyvän hallinnon mukaiseen velvollisuuteen huolehtia siitä, että sille toimitetut asiakirjat tulevat kirjatuiksi oikein. Koska asiassa nousi esiin TE-hallinnon eri toimijoiden merkittävää tehtävien ja valtuuksien epäselvyyttä ja hajanaisuutta, apulaisoikeuskansleri lähetti päätöksensä tiedoksi myös TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselle KEHAlle mahdollisia toimenpiteitä varten. Apulaisoikeuskanslerin mukaan hallinnon tulee varmistua siitä, että monikanavaisuus ei johda huonoon hallintoon.
 
Kantelijan asiamies oli lähettänyt TE-toimistolle asian uudelleenkäsittelypyynnön kahteen kertaan sen jälkeen, kun kantelija oli saanut kielteisen työvoimapoliittisen lausunnon. Pyynnöt oli virheellisesti kirjattu TE-toimiston asianhallintajärjestelmä USPAan vaikka ne olisi tullut kirjata asiakkaan tietoihin URA-asianhallintajärjestelmään. Virheellisen kirjauksen vuoksi asiakirjojen luultiin kadonneen eikä asian uudelleenkäsittelyä voitu hakemusten perusteella käynnistää. Useat eri virkailijat, toimipisteet ja palvelukanavat olivat hoitaneet kantelijan asioita, ja samassakin toimipisteessä samaa asiaa olivat hoitaneet peräkkäisinä päivinä eri virkailijat.
 
Työhallinnon palveluja tarjotaan monikanavaisesti, ja asiakasta pyritään ohjaamaan aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen tuntuvin seuraamuksin. Apulaisoikeuskansleri korosti, että annettavan ohjauksen tulee näissä oloissa olla yhdenmukaista ja käsiteltyjen asioiden oikein kirjattu. Asiointi ja asian käsittely on pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti.

OKV_1273_1_2018.pdf

« Takaisin

Rikosuhrimaksujen määräämisessä on puutteita käräjäoikeuksissa

Diaarinumero: OKV/1/50/2019
Antopäivä: 29.1.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri saattoi oikeusministeriön tietoon huomioitaan rikosuhrimaksujen määräämiseen liittyvistä laiminlyönneistä käräjäoikeuksissa. Laillisuusvalvonnassa on havaittu, että maksun määräämisessä on ollut puutteita.

Oikeuskanslerin tuomioistuimiin kohdistuvaan laillisuusvalvontaan kuuluu yhtenä osana käräjäoikeuksien rikosasioissa antamien rangaistustuomioiden tarkastaminen. Rangaistustuomioita tarkastetaan satunnaisella otannalla, ja tarkastusjärjestelmä tuo tehokkaasti esiin toistuvat ja yleiset virheet.

Kahden viime vuoden aikana rikosuhrimaksun määräämistä koskevat virheet ovat lisääntyneet merkittävästi ja nousseet rangaistustuomioiden tarkastuksen perusteella vireille tulleista asioista suurimmaksi asiaryhmäksi. Käräjätuomareiden antamien selvitysten mukaan selityksenä rikosuhrimaksun määräämättä jättämiselle on usein se, ettei syyttäjä ole haastehakemuksessa vaatinut rikosuhrimaksun määräämistä vastaajalle tai että maksun määrääminen on huomaamattomuudesta unohtunut.

Apulaisoikeuskansleri on saattanut rikosuhrimaksun määräämiseen liittyvät havaintonsa myös käräjäoikeuksia valvovien hovioikeuksien tietoon.

Rikosuhrimaksun määräämistä koskeva laki tuli voimaan joulukuun alussa 2016.

OKV_1_50_2019.pdf

« Takaisin

« Edellinen 1 / 2