Ratkaisut

Kihlakunnanulosottomiehen tekemä perusteeton varattomuusmerkintä ulosotossa

Diaarinumero: OKV/159/1/2019
Antopäivä: 4.12.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kihlakunnanulosottomiehen huomiota hänen lainvastaiseen menettelyynsä. Kihlakunnanulosottomies oli tehnyt kantelijasta perusteettoman varattomuusestemerkinnän ulosoton tietojärjestelmään. Ulosottomiehen olisi pitänyt huomata rekisteritiedoista, että kantelijasta oli tullut kuolinpesän osakas ja hän ei ollut enää varaton.

Valtakunnanvoudinviraston mukaan on epäselvää, miten virheellinen merkintä ulosoton tietojärjestelmästä pystytään teknisesti poistamaan. Se ilmoitti selvittävänsä asian tietoteknistä ratkaisua. Apulaisoikeuskansleri pyysi virastoa ilmoittamaan viimeistään 30.3.2020 tähän liittyvistä toimenpiteistä.

OKV_159_1_2019.pdf

« Takaisin

Poliisin virkanimitysten perustelut olivat puutteelliset

Diaarinumero: OKV/1684/1/2018
Antopäivä: 3.12.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti poliisilaitoksen huomiota huolellisuuteen nimitysmuistioiden laadinnassa sekä siihen, että hakijoille ilmoitetaan nimityksistä virkamieslain mukaisesti.

Kantelussa arvosteltiin poliisilaitoksen menettelyä viran sekä määräaikaisen virkasuhteen virkanimityksissä. Apulaisoikeuskanslerille toimitetuista selvityksistä kävi ilmi, että nimitysmuistiossa tehty ansiovertailu oli puutteellinen. Muistioista ei ilmennyt, että kantelijalla oli ollut viran hakuilmoituksessa edellytetty voimassa oleva yleisjohtolisenssi. Nimitysmuistioissa oli arvoitu kantelijan hakemuksessaan ilmoittamaa esimieskokemusta puutteellisesti suhteessa muihin hakijoihin. Yleisjohtolisenssi ja hakijoiden esimieskokemus olivat olleet merkityksellisiä seikkoja virkoja täytettäessä. Apulaisoikeuskanslerin mukaan ansiovertailu on ollut nimitysmuistioissa puutteellinen.

Apulaisoikeuskansleri muistutti, että hän voi arvioida suoritettuja ansiovertailuja lähinnä nimitysmuistioiden ja asiassa saatujen selvitysten perusteella siitä näkökulmasta, onko ansiovertailu tehty harkintavallan rajoissa. Sen sijaan hän ei voi tehdä ansiovertailua viranhakijoiden kesken uudelleen, eikä varsinkaan ottaa kantaa siihen, kuka hakijoista olisi tehtävään henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopivin tai kuka hakijoista olisi tullut nimittää virkaan.

Määräaikaisen virkasuhteen valintapäätöksestä ei tiedotettu hakijoille virkamieslain edellyttämällä tavalla. Laissa säädetty oikeus saada perusteltu päätös on yksi hyvän hallinnon takeista.

OKV_1684_1_2018.pdf

« Takaisin

Työvoimapoliittisen lausunnon antaminen viivästyi

Diaarinumero: OKV/1451/1/2018
Antopäivä: 28.11.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti työ- ja elinkeinotoimiston huomiota velvollisuuteen antaa työvoimapoliittinen lausunto säädetyssä määräajassa.

Työ- ja elinkeinotoimisto oli pyytänyt selvitystä kantelijan työsuhteen päättymisestä ja sen syistä. Kantelija oli toimittanut selvityksensä kolmen päivän kuluessa siitä, kun oli saanut selvityspyynnön. Työ- ja elinkeinotoimisto oli antanut työvoimapoliittisen lausuntonsa 35 päivän kuluttua, kun säädetty määräaika on 30 päivää.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että työ- ja elinkeinotoimiston selvityksessään esittämä syy viivästymiselle eli asioiden käsittelyn ruuhkautuminen ei lähtökohtaisesti ole hyväksyttävä syy asetuksessa säädetyn määräajan ylittämiseen.

OKV_1451_1_2018.pdf

« Takaisin

Kelan olisi tullut antaa uusi päätös uuteen työmarkkinatukihakemukseen

Diaarinumero: OKV/1749/1/2018
Antopäivä: 28.11.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

TE-toimisto oli työvoimapoliittisessa lausunnossaan katsonut kantelijan päätoimiseksi opiskelijaksi, ja sen perusteella Kela oli evännyt kantelijalta työmarkkinatuen. Kantelija ei ollut hakenut päätökseen muutosta. Seuraavan lukukauden alusta kantelija oli ilmoittautunut yliopistolain tarkoittamalla tavalla poissaolevaksi. TE-toimisto oli opintojen päättymisedellytyksiä arvioituaan todennut, että kantelija oli edelleen päätoiminen opiskelija. Tämän jälkeen kantelija oli hakenut Kelasta työttömyysetuutta. Kela ei kuitenkaan antanut kantelijalle uutta päätöstä, vaan vetosi jo aiemmin samasta asiasta tehtyyn päätökseen.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan Kelan olisi tullut antaa kantelijalle uusi työmarkkinatukipäätös sen jälkeen, kun hän oli ilmoittautunut poissaolevaksi opiskelijaksi ja saanut TE-toimistosta uuden työvoimapoliittisen lausunnon. Ilman Kelan antamaa uutta päätöstä kantelija ei voinut hakea muutosta opintojen päättymisedellytysten täyttymistä koskevaan asiaan, koska TE-toimiston antamasta työvoimapoliittisesta lausunnosta ei lain mukaan saanut erikseen valittaa. Asiassa oli kysymys perustuslaissa säädetyn oikeusturvan toteutumisesta.

Kela oikaisi kantelun tutkimisen aikana virheellisen menettelynsä ja antoi päätöksen kantelijan työttömyysetuushakemukseen. Kantelija sai siten mahdollisuuden muutoksenhakuun. Kelan oikaistua virheellisen menettelynsä apulaisoikeuskansleri piti riittävänä saattaa sen tietoon edellä esittämänsä käsityksen. 

OKV_1749_1_2018.pdf

« Takaisin

Käräjäoikeuden pääkäsittelykutsun vuosiluvun oikeellisuus

Diaarinumero: OKV/1890/1/2018
Antopäivä: 28.11.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti käräjätuomarin huomiota huolellisuuteen, kun asianosaisille lähetetään kutsuja. Pääkäsittelykutsussa oli ollut väärä vuosiluku.

Apulaisoikeuskanslerin arvion mukaan otettaessa huomioon asian luonne ja virheen laatu istuntoon osallistumiseen halukas ja käsittelyajankohdasta epävarma kantelija olisi todennäköisesti varmistanut oikean käsittelyajankohdan. Oikean käsittelyvuoden oli täytynyt tulla kantelijan tietoon, kun istuntopäivää oli sovittu.

Istunnossa oli tarkoitus korjata samojen osapuolten välisessä aikaisemmassa oikeudenkäynnissä tuomioon jäänyt puute. Istunnossa ei ollut tullut esille sellaista uutta, jota ei olisi käsitelty jo edellisessä oikeudenkäynnissä. Kantelija oli vastannut kanteeseen kirjallisesti, eikä hän ollut valittanut tuomiosta.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan virhettä ja käräjätuomarin tuottamusta on pidettävä luonteeltaan vähäisenä, eikä sen voida katsoa aiheuttaneen kantelijalle merkittävää haittaa tai vahinkoa.

OKV_1890_1_2018.pdf

« Takaisin

Viranomaisen vastausvelvollisuus

Diaarinumero: OKV/1385/1/2019 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/1386/1/2019
Antopäivä: 27.11.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelija lähetti sairaalan ylilääkärille sähköposteja, jotka liittyivät hänen edesmenneen puolisonsa hoitoon. Ylilääkäri ei ollut vastannut näihin viesteihin, koska sairaalan ohjeiden mukaan potilastietoja ei voida käsitellä sähköpostitse. Ylilääkäri katsoi selvityksessään, että paras tapa käsitellä hoitoon liittyviä kysymyksiä olisi keskustelu potilasta hoitaneen yksikön kanssa.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että hyvä hallinto edellyttää asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin vastaamista. Hän kiinnitti ylilääkärin huomiota hallintolaissa säädettyyn viranomaisen vastausvelvollisuuteen. Se voidaan toteuttaa viranomaisen tarkoituksenmukaiseksi katsomalla ja asian vaatimalla tavalla, joka tässä tapauksessa olisi saattanut olla esimerkiksi keskusteluajan järjestäminen.

OKV_1385_1_2019.pdf

« Takaisin

Työvoimapoliittisen lausunnon antaminen viivästyi

Diaarinumero: OKV/1373/1/2018
Antopäivä: 27.11.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti työ- ja elinkeinotoimiston huomiota velvollisuuteen antaa työvoimapoliittinen lausunto säädetyssä määräajassa.

Työ- ja elinkeinotoimisto oli pyytänyt kantelijalta selvitystä hänen freelancer-työstään. Kantelija oli toimittanut selvityksensä vielä samana päivänä, kun hän oli saanut selvityspyynnön. Työ- ja elinkeinotoimisto oli antanut työvoimapoliittisen lausuntonsa 35 päivän kuluttua, kun säädetty määräaika on 30 päivää.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että työ- ja elinkeinotoimiston selvityksessään esittämä syy viivästymiselle eli asioiden käsittelyn ruuhkautuminen ei lähtökohtaisesti ole hyväksyttävä syy asetuksessa säädetyn määräajan ylittämiseen.

OKV_1373_1_2018.pdf

« Takaisin

Esitutkinnan keskeyttämispäätöksen perusteleminen

Diaarinumero: OKV/539/1/2019
Antopäivä: 27.11.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti rikoskomisarion huomiota esitutkinnan keskeyttämispäätösten riittävään perustelemiseen.

Aloitettu esitutkinta saadaan tutkinnanjohtajan päätöksellä keskeyttää, jos rikoksesta ei epäillä ketään ja jos asiaan vaikuttavaa selvitystä ei ole saatavissa. Rikoskomisario oli perustellut päätöstään toteamalla, ettei asiassa ollut saatu selvyyttä rikoksesta epäillyn henkilöllisyydestä.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että asianomistajan tulisi esitutkinnan keskeyttämispäätöksen perusteluista saada vastaus siihen, miksi esitutkinta on keskeytetty. Rikoskomisarion tekemästä päätöksestä ei käynyt ilmi, miksi rikoksen selvittämiseksi tarvittavaa lisäselvitystä ei asiassa ollut saatavissa.

OKV_539_1_2019.pdf

« Takaisin

Julkisuuslain menettelysäännöksiä ja määräaikoja on noudatettava

Diaarinumero: OKV/1174/1/2019
Antopäivä: 26.11.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Samoja sosiaalitoimen asiakirjoja toistuvasti pyytäneelle henkilölle oli sähköpostitse useasti ilmoitettu, ettei kunnalla ollut hänen pyytämiään asiakirjoja.

Apulaisoikeuskansleri totesi laillisuusvalvonnallisessa oikeuskäytännössä vakiintuneesti katsotun, että asiakirjapyyntöön tuli pyydettäessä antaa valituskelpoinen päätös myös siinä tapauksessa, että viranomaisella ei ole pyydettyjä asiakirjoja. Kunnassa olisi siten sähköpostitse annettujen vastausten asemesta tullut noudattaa julkisuuslain menettelysäännöksiä. Viranhaltijan olisi tullut tiedustella asian kirjallisesti vireille saattaneelta tiedon pyytäjältä, haluaako hän asian siirrettäväksi viranomaisen ratkaistavaksi.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kunnan huomiota velvollisuuteen noudattaa julkisuuslain menettelysäännöksiä ja määräaikoja.

OKV_1174_1_2019.pdf

« Takaisin

Rakennuspaikan hallinnan selvittäminen

Diaarinumero: OKV/832/1/2019 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/1861/1/2018
Antopäivä: 26.11.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kunnan rakennusvalvonnan huomiota tarkkuuteen rakennuspaikan hallintaoikeuden selvittämisessä.

Oikeuskanslerille tehdyissä kanteluissa arvosteltiin kunnan rakennuslupakäytäntöä tietyn kiinteistön kohdalla. Kiinteistön omistussuhteet ja lainhuutotiedot olivat varsin epäselvät. Tässä tilanteessa kunnan olisi ollut perusteltua selvittää tarkemmin kiinteistön omistus- ja hallintatietoja.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että tavanomaisena rakennusluvan hakutilanteena voidaan pitää sitä, että luvan hakijalla on lainhuuto kiinteistöön. Tällöin hakijan oikeus hallita rakennuspaikkaa on yleensä selvä. Tällaisessa tavanomaisessa tilanteessa voidaan pitää riittävänä, että kiinteistön lainhuutotiedot tarkistetaan hakemuksen käsittelyn alkuvaiheessa, kun hakemus on tullut vireille. Lupahakemuksen käsittely edellyttää kuitenkin huolellisempaa tarkastelua ja kiinteistön omistus- ja hallintaolosuhteiden tarkempaa selvittämistä, mikäli hakijalla ei ole itsellään lainhuutoa tai asiaan liittyy epätavallisia piirteitä.

Ratkaisu OKV/832/1/2019

Ratkaisu OKV/1861/1/2018

 

« Takaisin

« Edellinen 1 / 15