Ratkaisut

Omakanta-palvelun ikärajat eivät ole perusoikeuksien mukaisia

Diaarinumero: OKV/2057/1/2017
Antopäivä: 18.12.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti sosiaali- ja terveysministeriön huomiota seikkoihin, jotka liittyvät muun muassa lapsen ja huoltajien perusoikeuksien toteutumiseen Omakanta-palvelun käytössä. Hänen mukaansa on monella tavalla ongelmallista, että huoltaja ei näe palvelussa yli 10-vuotiaan lapsensa tietoja.

Omakanta on sähköisten Kanta-palvelujen kansalaisen käyttöliittymä, jonne kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisellä henkilökortilla. Omakantaan kirjautuessaan huoltaja näkee alle 10-vuotiaan lapsensa reseptit ja muut Kanta-palveluun kirjatut terveystiedot mutta ei yli 10-vuotiaan lapsensa vastaavia tietoja.

Tietojen näkymisen estäminen perustuu sosiaali- ja terveysministeriön johtoryhmän vuonna 2015 tekemään päätökseen. Johtoryhmän muistion mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettua lakia ja sähköisestä lääkemääräyksestä annettua lakia muutettiin vuonna 2014 siten, että Omakannan kautta voitiin luovuttaa terveystietoja muillekin kuin täysi-ikäisille henkilöille ja myös alaikäisen tietoja hänen huoltajalleen. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (potilaslaki) mukaan riittävän kypsäksi arvioidulla alaikäisellä on kuitenkin oikeus kieltää tietojensa antaminen. Tällaista kieltoa ei voitu rakenteisesti tallettaa Omakantaan, koska tarvittavaa tietorakennetta oltiin vasta rakentamassa. Ministeriön mukaan ikärajaus oli välttämätön oikeuksien toteuttamiseksi sellaisilla lapsilla, jotka eivät haluaisi huoltajiensa näkevän terveystietojaan. Ikärajan määrittelyn lähtökohtana pidettiin sitä, että alle 10-vuotiaat potilaat eivät pääsääntöisesti ole kypsiä päättämään hoidostaan. Tämänhetkisen arvion mukaan kiellon tallentamiseen kykenevä järjestelmä olisi käytettävissä vuoden 2020 lopussa.

Apulaisoikeuskansleri totesi edellä mainittujen lakien pääsäännön olevan, että alaikäisen tiedot saa luovuttaa hänen huoltajalleen. Omakannassa huoltaja ei voi kuitenkaan nähdä 10-vuotiaan ja sitä vanhemman alaikäisen tietoja, vaikka lapsi näin haluaisi. Toisin kuin potilaslaki edellyttää, mekaaninen, tietojärjestelmän ominaisuuksiin perustuva ikärajaus ei ota huomioon alaikäisen tahtoa tai kypsyyttä. Lapsen asemaa potilaana ja terveydenhuollon asiakkaana koskevassa lainsäädännössä korostuu lapsen oman mielipiteen huomioonottaminen hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa. Ikäraja ei ole myöskään sopusoinnussa lapsen edun kanssa vaikeuttaessaan huoltajien tehtävää vastata 10-vuotiaiden tai vain vähän vanhempien lasten hyvinvoinnista.

Lapsen terveystietojen jakaminen on osa perusoikeuksien kokonaisuutta, joka koostuu hoitohenkilökunnan vastuusta turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, huoltajan tehtävästä valvoa lapsen etua sekä lapsen oikeudesta tulla kuulluksi ja päättää asioistaan. Lapsen yksilöllinen kyky käyttää päätösvaltaa ja tietojen jakamisen perustuminen tämän kyvyn tapauskohtaiseen arvioon on silloin keskeinen perusoikeuksien toteutumiseen vaikuttava tekijä. Ehdoton ikäraja asettaa myös kypsyydeltään erilaiset lapset keskenään epäyhdenvertaiseen asemaan kohdellessaan heitä samalla tavalla. Rajaus myös estää kansalaisten yhdenvertaista oikeutta saada yhteiskunnan järjestämiä digipalveluita. Pääsy näihin palveluihin on nyt evätty niiltä 10–18-vuotiailta, joilla ei ole Omakantaan tarvittavia tunnistautumisvälineitä, eivätkä heidän huoltajansakaan voi heidän puolestaan käyttää näitä palveluita omilla tunnuksillaan.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että ministeriön esittämä peruste ikärajan asettamiselle on ymmärrettävä, mutta toteutustapa ei ole ollut kestävä johtaessaan selostettuihin perusoikeusseuraamuksiin. Tietojärjestelmään liittyviä toteutusvaikeuksia ei voida pitää hyväksyttävänä syynä perustuslain säännöksistä poikkeamiselle. Yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lailla tai lakiin perustuvan asetuksenantovaltuutuksen perusteella. Ministeriön johtoryhmä on tehnyt päätöksensä vailla perustuslain edellyttämää oikeusperustaa sekä tietoisena sen ristiriidasta potilaslain kanssa. Ministeriön selvitykset oikeuskanslerille olivat myös olennaisesti puutteellisia.

Apulaisoikeuskansleri totesi ministeriön menettelyn olleen monin tavoin moitittavaa. Hän pyysi ministeriötä ilmoittamaan toimenpiteistään asiassa 29.3.2019 mennessä.

OKV_2057_1_2017.pdf

« Takaisin

Käräjätuomari tuomitsi rangaistuksen syyteoikeudeltaan vanhentuneista rikoksista

Diaarinumero: OKV/24/31/2018
Antopäivä: 11.12.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi käräjätuomarille huomautuksen lainvastaisesta menettelystä rangaistukseen tuomitsemisessa. Käräjätuomari oli tuominnut rikosasian vastaajan ehdolliseen vankeusrangaistukseen syyteoikeudeltaan vanhentuneista rikoksista.

Tapauksessa syyttäjä oli kyseisissä syytekohdissa vaatinut vastaajalle rangaistusta törkeistä kirjanpitorikoksista. Käräjäoikeus oli kuitenkin syyksilukenut rikokset kirjanpitorikoksina, joiden syyteoikeus oli ollut vanhentunut jo ennen asian vireilletuloa käräjäoikeudessa. Hovioikeus ilmoitti asiasta oikeuskanslerille.

Hovioikeus oli syyttäjän valituksesta muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. Se oli lukenut kyseiset rikokset vastaajan syyksi törkeinä kirjanpitorikoksina ja tuominnut vastaajan käräjäoikeuden tuomitsemaa ankarampaan ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Virheestä ei ollut aiheutunut vahinkoa, sillä se oli menettänyt syyttäjän muutoksenhaun seurauksena merkityksensä. Apulaisoikeuskansleri totesi kuitenkin, että virhe oli luonteeltaan vakava ja omiaan heikentämään luottamusta lainkäyttötoiminnan asianmukaisuuteen.

OKV_24_31_2018.pdf

« Takaisin

Oikaisuvaatimukset olisi tullut käsitellä viivytyksettä

Diaarinumero: OKV/38/1/2018
Antopäivä: 11.12.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Kansaneläkelaitoksen vakavaa huomiota velvollisuuteen käsitellä oikaisuvaatimukset viivytyksettä.

Kantelijan perustoimeentulotukipäätöksistä tekemien oikaisuvaatimusten käsittely Kelan oikaisuvaatimuskeskuksessa oli kestänyt 113 päivää eli lähes neljä kuukautta ja 186 päivää eli yli kuusi kuukautta.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että oikaisuvaatimusten käsittelyajat eivät täytä perustuslain, hallintolain ja toimeentulotuesta annetun lain säännösten vaatimusta oikaisuvaatimuksen viivytyksettömästä ja kiireellisestä käsittelystä erityisesti huomioon ottaen perustoimeentulotuen luonne. Toimeentulotuki on viimekätisin toimeentulon muoto, jonka myöntämisessä ja myös sitä koskevan oikaisuvaatimuksen käsittelyssä joutuisan käsittelyn vaatimus korostuu. Oikaisuvaatimuksen pitkä käsittelyaika vaarantaa oikeusturvaa viivästyttäessään valitusoikeuden käyttämistä hallinto-oikeudessa.

Puuttuvilla henkilöstöresursseilla ei voida perustella pitkää käsittelyaikaa. Viranomaista velvoittava hyvä hallinto edellyttää viranomaisen mitoittavan palvelunsa siten, että asiakkaiden oikeusturva ei vaarannu. Kela oli selvityksessään selostanut toimenpiteitään käsittelyaikojen lyhentämiseksi. Arvioitaessa asiaa kantelijan kannalta asiassa ei kuitenkaan tullut esiin syitä, joiden perusteella näin pitkää käsittelyaikaa voitaisiin pitää hyväksyttävänä.

OKV_38_1_2018.pdf

« Takaisin

GCM-kompaktia ei tarvinnut saattaa eduskunnan hyväksyttäväksi

Diaarinumero: OKV/1940/1/2018 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/1947/1/2018
Antopäivä: 10.12.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskanslerin mukaan valtioneuvosto tai muukaan hänen valvontavaltaansa kuuluva taho ei menetellyt lainvastaisesti, kun ns. GCM-kompaktia ei saatettu eduskunnan hyväksyttäväksi perustuslain 94 §:ssä tarkoitettuna valtiosopimuksena. GCM-kompakti on turvallista, järjestäytynyttä ja sääntöjenmukaista siirtolaisuutta koskeva globaali asiakirja.

Perustuslain 94 §:n mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen.

Oikeuskansleri totesi kanteluihin antamassaan vastauksessa, että perustuslain käsitteitä valtiosopimus tai muu kansainvälinen velvoite ei ole perustuslaissa tai muussakaan lainsäädännössä määritelty. Valtiosopimuksen määritelmään sisältyy ajatus siitä, että valtiosopimus luo kansainvälisen oikeuden alaisia oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka sitovat osapuolia kansainvälisen oikeuden subjekteina.

Kyseisessä asiakirjassa todetaan nimenomaisesti, että se ei ole oikeudellisesti sitova. Tämä oli myös todettu eduskunnalle toimitetuissa selvityksissä. Oikeuskansleri katsoi, ettei asiassa ollut oikeudellisia perusteita arvioida asiaa toisin.

OKV_1940_1_2018.pdf

« Takaisin

Tilapäisen sosiaalityöntekijän kelpoisuutta koskevan ohjeen perusta on tulkinnanvarainen

Diaarinumero: OKV/10/50/2017
Antopäivä: 28.11.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi sosiaali- ja terveysministeriön sekä Valviran tietoon näkemyksensä, että avoimessa yliopistossa opiskelun lukeminen sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeluksi on vähintäänkin tulkinnanvaraista, ellei peräti lain sanamuodon vastaista. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen näkemys liittyy Valviran antamaan ohjeeseen siitä, ketkä voivat lain mukaan toimia tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa.

Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaan sosiaalityöntekijänä voi tilapäisesti enintään vuoden ajan toimia sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) julkaisi marraskuussa 2017 ohjeen, jonka mukaan avoimessa yliopistossa suoritetut sosiaalityön perus- ja aineopinnot mahdollistavat tilapäisen toimimisen sosiaalityöntekijänä tietyin edellytyksin. Valviran ohje perustui sosiaali- ja terveysministeriön kirjeeseen, jossa ministeriö viittasi lainsäätäjän tarkoitukseen.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että hallituksen esityksessä sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin ehdotettiin ilmaisua, jonka mukaan ”laillistetun ammattihenkilön ammatissa voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan kyseiseen laillistettavan ammattihenkilön ammattiin opiskeleva tai sosiaalialalle soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jolla on riittävät edellytykset ammatissa toimimiseen”. Lakiehdotuksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä tämä säännös kuitenkin muutettiin sosiaalityöntekijänä toimimisen osalta muotoon, jossa mainitaan ammattiin opiskelu sekä suoritetut sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelu. Muutosta ei perusteltu. Tämän vuoksi lainsäätäjän tarkoitus ei ilmene sellaisenaan hallituksen esityksen lakipykälää koskevista yksityiskohtaisista perusteluista.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että jos tilapäisen sosiaalityöntekijän ammatissa toimimisen edellytyksiä halutaan laajentaa työvoiman saannin helpottamiseksi ja sosiaalihuollon palvelujen antamisen turvaamiseksi, tämän olisi perusteltua tapahtua säännöstä muuttamalla ja sen tulkinnanvaraisuus samalla poistamalla.

OKV_10_50_2017.pdf

« Takaisin

Valvonta-asiaan liittyvän yhteydenpidon tulisi olla kirjallista

Diaarinumero: OKV/778/1/2018
Antopäivä: 23.11.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri saattoi Asianajajaliiton valvontalautakunnan tietoon käsityksensä, että valvontamenettelyn kohteena olevan asianajajan tulisi saada kirjallisesti tieto valvonta-asian käsittelyn kannalta merkityksellisistä seikoista, kuten asian käsittelyn lykkäämisestä odottamaan tuomioistuimen ratkaisua. Lisäksi valvontalautakunnan tulisi tasapuolisuuden vuoksi menetellä samalla tavoin kaikissa valvonta-asioissa.

Valvontalautakunta oli käsittelyratkaisullaan päättänyt lykätä selvitysmiehenä ollutta asianajajaa koskevan valvonta-asian käsittelyä siihen asti, kunnes selvitysmiehen lopputilityksen moitetta koskevassa asiassa on annettu lainvoimainen tuomioistuimen päätös. Valvontalautakunnan mukaan oikeudenkäyntimenettelyn avulla oli mahdollista saada selvitystä valvonta-asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisissä kysymyksissä. Samaan asiakokonaisuuteen liittyi neljää eri asianajajaa koskevat valvonta-asiat, jotka haluttiin ratkaista yhtä aikaa tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen jälkeen. Kolmen muun asianajajan osalta asian käsittelyä oli lykätty, mutta niissä valvontalautakunta ei ollut tehnyt erillistä kirjallista lykkäämispäätöstä tai lähettänyt asiaan osallisille kirjettä asiasta. Selvityksessään valvontalautakunta kertoi kiinnittävänsä jatkossa tarkemmin huomiota kirjallisten ilmoitusten lähettämiseen.

Oikeuskanslerin mukaan valvontalautakunta ei ylittänyt asiassa sille kuuluvaa harkintavaltaa lykätessään valvonta-asian käsittelyä.

Oikeuskirjallisuudessa valvontamenettelyn on todettu muistuttavan hallintomenettelyä. Menettelyssä on kuitenkin vain yksi asianosainen, eli valvontamenettelyn kohteena oleva asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, jonka oikeuksista ja velvollisuuksista valvonta-asiassa on kyse. Menettely valvonta-asioissa on pääsääntöisesti kirjallista, mutta valvontalautakunta voi myös järjestää suullisen käsittelyn asian selvittämiseksi.

Oikeuskansleri katsoi edellä kerrotusta seuraavan, että valvontamenettelyssä asianosaisena olevan asianajajan oikeusturvan kannalta lähtökohtana on pidettävä kirjallista menettelyä kaikessa valvonta-asiaan liittyvässä yhteydenpidossa. Tämän kanssa yhteensopivaa on, että asianajaja saa kirjallisesti tiedon valvonta-asian käsittelyn kannalta merkityksellisistä seikoista. Yleisistä hallinto-oikeudellisista periaatteista puolestaan seuraa, että valvontalautakunnan tulee käsitellä samanlaisia tapauksia samalla tavoin. Tästä tasapuolisen kohtelun vaatimuksesta on mahdollista poiketa vain objektiivisilla perusteilla. Tällaisia seikkoja ei selvityksen perusteella tullut esille. Kantelun kohteena olevien asianajajien yhdenvertaisen kohtelun kannalta valvontalautakunnan olisi ollut perusteltua tehdä kirjalliset käsittelyratkaisut kaikissa neljässä valvonta-asiassa.

« Takaisin

Kelan olisi tullut vastata tiedusteluihin ja käsitellä etuusasia viivytyksettä

Diaarinumero: OKV/2318/1/2017
Antopäivä: 21.11.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Kansaneläkelaitoksen huomiota velvollisuuteen käsitellä asiat ja vastata asioiden käsittelyä koskeviin tiedusteluihin viivytyksettä hallintolain ja perustuslain säännösten mukaisesti.

Kela oli ensin evännyt kantelijan peruspäivärahan työttömyysjaksolta elo–syyskuussa 2015 ja sitten myöntänyt sen TE-toimiston antamien työvoimapoliittisten lausuntojen perusteella. Kolmannen, puolitoista vuotta myöhemmin annetun työvoimapoliittisen lausunnon perusteella päivärahaa ei olisikaan tullut myöntää. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta käsitteli asiaa sekä kantelijan valituksen että Kelan tekemän poistoesityksen perusteella ja antoi ratkaisunsa keväällä 2017 ja tammikuussa 2018. Kantelija oli ollut useasti yhteydessä Kelaan ja pyytänyt asiansa käsittelemistä sen jälkeen, kun lautakunta oli päätöksessään katsonut, että kantelijalla oli ollut oikeus peruspäivärahaan. Kela oli vastannut yhteydenottoihin ja antanut kantelijalle uuden päätöksen vasta apulaisoikeuskanslerin selvitys- ja lausuntopyynnön saavuttua Kelaan.

Kelan selvityksen mukaan kantelijan viestien käsittelyssä oli tapahtunut menettelyvirhe. Kantelijalle ei ollut vastattu vaan viestit oli liitetty muutoksenhakutyöhön. Apulaisoikeuskansleri totesi, että hallintolain säännösten mukaisesti viranomaisen velvollisuuksiin kuuluu vastata asian käsittelyn vaihetta ja aikataulua koskeviin tiedusteluihin.

Päätöksen antamisen osalta Kela kertoi odottaneensa muutoksenhakulautakunnan ratkaisua poistoesitykseen. Apulaisoikeuskansleri totesi, että päätös kantelijalle olisi voitu antaa viipymättä lautakunnan päätöksen saavuttua. Poistoesityksen ratkaisun odottaminen oli viivyttänyt päätöksen antamista aiheettomasti, ja toisaalta Kela oli selvityksessään todennut, että poistoesitys olisi myös voitu peruuttaa. Hallintolaissa säädetystä asioiden yhdessä käsittelemisestä ei saa aiheutua haitallista viivytystä, eikä asioiden yhdessä käsittely apulaisoikeuskanslerin näkemyksen mukaan ole ollut tässä tapauksessa perusteltua. Lisäksi Kela ei ollut esittänyt syytä sille, miksi se oli tehnyt päätöksen vasta noin neljä kuukautta muutoksenhakulautakunnan antaman poistopäätöksen jälkeen. Apulaisoikeuskansleri piti myös tätä käsittelyaikaa kohtuuttoman pitkänä. Apulaisoikeuskansleri totesi, että huomioon ottaen perustuslain ja hallintolain säännökset kantelijan peruspäivärahaa koskevan asian käsittely oli aiheettomasti viivästynyt.

OKV_2318_1_2017.pdf

« Takaisin

Valtakunnansovittelijan esteellisyyteen liittyvä järjestelmä on haavoittuvainen

Diaarinumero: OKV/843/1/2018 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/855/1/2018
Antopäivä: 14.11.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskanslerin mukaan valtakunnansovittelija Minna Helle ei menetellyt moitittavasti siirtyessään työnantajapuolen palvelukseen keväällä 2018. Oikeuskansleri pitää järjestelmää kuitenkin haavoittuvaisena tuomarin esteellisyyttä koskevien säännösten asianmukaisen soveltamisen kannalta ja suosittaa työ- ja elinkeinoministeriötä arvioimaan lainsäädännön ja menettelytapojen ajantasaisuutta.

Kanteluissa pyydettiin tutkimaan, oliko Helle esteellinen toimimaan työriitojen sovittelijana samaan aikaan kun hän oli neuvotellut siirtymisestä työnantajapuolen palvelukseen. Oikeuskanslerin mukaan valtakunnansovittelijan puolueettomuutta objektiiviselta kannalta arvioitaessa tilannetta keväällä 2018 voidaan pitää vahvasti arvostelulle alttiina. Neuvottelut uudesta työsuhteesta saattavat herkästi luoda esteellisyysasetelman. Lainsäädännössä ei kuitenkaan ole rajoitettu valtakunnansovittelijan mahdollisuutta siirtyä muihin tehtäviin, eikä karenssisopimusta ollut solmittu. Oikeuskansleri totesi, että olennaista on se, ryhtyykö henkilö tällaisessa tilanteessa riittävinä pidettäviin toimenpiteisiin puolueettomuuden ja sitä koskevan luottamuksen suojaamiseksi.

Helteellä ei ollut aktiivisia sovittelutehtäviä sinä aikana, kun hän neuvotteli uudesta työsuhteesta. Saadun selvityksen mukaan Helle oli rekrytointiprosessissa mukana vasta 23.4.2018 alkavalla viikolla. Hän oli torjunut aiemmat yhteydenotot uuteen työsuhteeseen liittyen. Hän irtisanoutui saman viikon perjantaina ja oli huolehtinut mahdollisuudesta käyttää tarvittaessa sijaista sovittelutehtäviin. Tämän vuoksi oikeuskanslerilla ei ollut oikeudellisia perusteita moittia hänen menettelyään.

Oikeuskansleri lähetti ratkaisunsa tiedoksi työ- ja elinkeinoministeriölle sen arvioimiseksi, ovatko lainsäädäntö ja menettelytavat ajantasaiset ja riittävät, jotta pystytään varmistumaan siitä, ettei valtakunnansovittelijan viran määräajan päättyminen ja sovittelijan siirtyminen muihin tehtäviin vaaranna puolueettomuutta ja luottamusta.

OKV_843_1_2018.pdf

« Takaisin

Tuomarille syyte ja syyttäjälle huomautus

Diaarinumero: OKV/1/30/2017
Antopäivä: 7.11.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri päätti syytteen nostamisesta käräjätuomaria vastaan tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Käräjätuomarin epäillään tuominneen vastaajan muun ohella rikoksesta, jonka syyteoikeus oli ollut vanhentunut. Käräjätuomarin menettelyn vuoksi vastaaja näyttäisi tosiasiallisesti suorittaneen ehdotonta vankeusrangaistusta seitsemän päivän ajan aiheettomasti.

Apulaisoikeuskansleri pyysi valtakunnansyyttäjää ryhtymään toimenpiteisiin syytteen nostamiseksi. Asia tuli ilmi oikeuskanslerinviraston suorittamassa rangaistustuomioiden tarkastamisessa. Esitutkinnassa käräjätuomari myönsi menetelleensä asiassa virheellisesti mutta katsoi tekonsa vähäiseksi.

Apulaisoikeuskansleri antoi lisäksi mainitussa asiassa syyttäjänä toimineelle kihlakunnansyyttäjälle laillisuusvalvonnallisen huomautuksen. Kihlakunnansyyttäjä oli esittänyt vanhentunutta rikosta koskeneen toissijaisen rangaistusvaatimuksen.

Apulaisoikeuskanslerin ratkaisu ja muut asiakirjat ovat toistaiseksi salassa pidettäviä. Asian julkisuudesta päätetään tuomioistuinkäsittelyn alkaessa.

« Takaisin

Varhaiskasvatuksen kantelut ja valvonta-asiat olisi tullut käsitellä viipymättä

Diaarinumero: OKV/371/1/2018
Antopäivä: 1.11.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti aluehallintoviraston (avin) vakavaa huomiota kanteluiden ja valvonta-asioiden viivytyksettömään käsittelyyn.

Kantelijan mukaan päätösten saaminen hänen aluehallintovirastolle (avi) erään kunnan varhaiskasvatuksesta tekemiinsä kanteluihin oli viivästynyt kohtuuttomasti. Saman kunnan varhaiskasvatuksesta oli samaan aikaan kanteluiden kanssa vireillä myös kaksi valvonta-asiaa. Avi oli päättänyt tehdä kunnan varhaiskasvatukseen tarkastuskäynnin, mutta käynti oli toteutettu vasta 17 kuukauden kuluttua tarkastusta koskevasta pyynnöstä. Kantelijan kanteluiden käsittelyajat avissa olivat noin 19 ja 10,5 kuukautta. Valvonta-asioiden käsittelyajat olivat noin 21 ja 27 kuukautta.  Olettavasti tarkastuskäynnin viipyminen vaikutti myös kanteluiden käsittelyn viipymiseen.

Avin selvityksen mukaan asioiden viipyminen aiheutui epäselvien vastuusuhteiden lisäksi työmäärästä. Selvityksen mukaan opetus- ja kulttuuritoimen vastuualueella oli sittemmin ryhdytty toimenpiteisiin käsittelyaikoja mahdollisesti pidentävien työtapojen ja -käytäntöjen selkiyttämiseksi. Vastuualueella oli muun muassa siirrytty kuukausittaiseen vireillä olevien asioiden seurantaan sekä ryhdytty myös lisähenkilökunnan rekrytointiin.

Perustuslain ja hallintolain mukaan asiat on viranomaisissa käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Apulaisoikeuskansleri katsoi sekä kyseisten varhaiskasvatuksen valvonta-asioiden että kanteluiden käsittelyn viivästyneen avissa kohtuuttomasti. Koska avi esitti ryhtyneensä useisiin oikeansuuntaisilta vaikuttaviin toimenpiteisiin varhaiskasvatuksen valvonta- ja kanteluasioiden käsittelyaikojen lyhentämiseksi, apulaisoikeuskansleri tyytyi kiinnittämään avin vakavaa huomiota kanteluiden ja valvonta-asioiden viivytyksettömään käsittelyyn. Avin tuli myös apulaisoikeuskanslerin asettamassa määräajassa ilmoittaa tähän liittyvistä toimenpiteistään sekä kanteluiden ja valvonta-asioiden käsittelyajoissa tapahtuvasta kehityksestä.

OKV_371_1_2018.pdf

« Takaisin

« Edellinen 1 / 11