Ratkaisut

EU-maissa saadun sairaanhoidon kustannusten korvauskäytännön tulisi olla yhtenäisempi

Diaarinumero: OKV/9/50/2016
Antopäivä: 12.4.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskanslerin mukaan nykyinen epäyhtenäinen korvaushakemusten käsittely vaarantaa ulkomailla hoitoa saaneiden henkilöiden yhdenvertaisen oikeuden kulujensa korvaamiseen. Hän pyysi sosiaali- ja terveysministeriöltä selvitystä siitä, minkälaisiin toimenpiteisiin ministeriö ryhtyy nykyistä yhdenvertaisemman korvauskäytännön turvaamiseksi.

Oikeuskansleri ryhtyi vuonna 2016 tutkimaan omana aloitteenaan rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (rajalaki) perusteella myönnettävien sairaanhoitokustannusten korvauskäsittelyä. Rajalain mukaiset korvaukset EU-maissa saadusta sairaanhoidosta maksaa Kela, jonka tulee korvauksen määrän vahvistamiseksi selvittää potilaan kotikunnalta (terveyskeskus) tai kotikunnan mukaiselta kuntayhtymältä (sairaanhoitopiiri), mikä vastaavan palvelun kustannus ja asiakasmaksu olisivat olleet potilaan kotikunnassa.

Asiaa tutkittaessa ilmeni, että Kelan tietopyyntöjä käsitellään eri terveydenhuollon yksiköissä eri tavoin. Kelan selvityksen mukaan tietopyyntöihin vastaaminen viipyi joissakin yksiköissä jopa vuoden. Joissakin sairaanhoitopiireissä oli myös määritelty euromääräinen raja, jonka alittavat tietopyynnöt käsitteli muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilö. Kelan näkemyksen mukaan lain tiedusteluprosessi oli hallinnollisesti erittäin raskas ja aikaa vievä sekä Kelassa että julkisen terveydenhuollon puolella.

Rajalain uudistamista koskevan hallituksen esityksen (HE 68/2017 vp) mukaan kuntia ja sairaanhoitopiirejä koskevat velvoitteet siirtyisivät maakunnille. Kela selvittäisi korvauksen määrän itse, ja vastaavan terveyspalvelun kustannus selvitettäisiin maakunnalta ainoastaan tarvittaessa. Esityksen mukaan tämä edellyttäisi Kelalta nykyistä laajempaa lääketieteellistä ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä koskevaa asiantuntijuutta. Esityksen mukaan korvattaviksi tulisivat edelleen vastaavasta hoidosta aiheutuneet kustannukset. Kelan käytössä olisivat muusta lainsäädännöstä johtuen korvauskäsittelyssä tarvittavat tiedot.

Oikeuskansleri totesi, ettei esityksessä kuvata tarkemmin, miten tämä toteutuu kustannustietojen osalta. Vaikuttaa siltä, että esityksessä on muuna lainsäädäntönä tarkoitettu tuolloista valinnanvapauslakiesitystä, joka kuitenkin on näiltä osin peruutettu antamalla uusi esitys (HE 16/2018 vp). Oikeuskansleri katsoi myös, että rajalain muuttamista koskevan hallituksen esityksen mukainen korvauskäsittely vastaisi osin nykyistä mallia eikä esityksessä vaikuta arvioidun nykyiselle prosessille vaihtoehtoisia malleja. Hänen mukaansa lainsäädännön selkeyttämiseen olisi hyvä mahdollisuus hallituksen esityksen käsittelyn ollessa eduskunnassa vielä kesken.

Oikeuskansleri totesi, että sosiaali- ja terveysministeriön tulee antamassaan selvityksessä erityisesti esittää näkemyksensä siitä, tuleeko korvausprosessin sisältää lääketieteellinen arvio ulkomailla annetun hoidon tarkoituksenmukaisuudesta. Samaten sen tulee esittää selvitystä niistä toimenpiteistä, joilla turvataan korvauskäsittelyn sujuvuus, joutuisuus ja korvausta hakevien yhdenvertaisuus.

OKV_9_50_2016.pdf

Asiakirjapyyntöön on annettava valituskelpoinen päätös

Diaarinumero: OKV/968/1/2017
Antopäivä: 10.4.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri kiinnitti ministeriön huomiota velvollisuuteen menetellä julkisuuslain säännösten mukaisesti asiakirjapyyntöä käsitellessään.

Kantelija oli esittänyt ministeriölle kirjallisen asiakirjapyynnön pyytäen kopiota eurokoodien SFS-standardeista. Ministeriö oli vastannut kantelijalle kirjallisesti ja todennut, että asiakirjapyyntöön ei voitu suostua, sillä standardisointijärjestölle kuuluvat standardien tekijänoikeudet estävät niiden maksuttoman ja vapaan julkaisemisen. Ministeriöllä on ainoastaan sopimukseen perustuva käyttöoikeus standardeihin ja sopimuksen mukaan standardeja ei saa luovuttaa ministeriön ulkopuolelle. Ministeriö ei antanut kantelijalle valituskelpoista päätöstä asiasta. Ministeriö oli vastauksessaan perustellut, että kun pyydettyjä asiakirjoja ei sen hallussa ollut, ei kielteinen vastaus edellyttänyt valituskelpoista päätöstä.

Oikeuskansleri totesi, että ministeriön olisi tullut julkisuuslaissa säädettyä menettelyä käyttäen kertoa kantelijalle, että asiakirjan antamista koskeva asia voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi ja kysyä, haluaako hän näin meneteltävän. Halutessaan kantelijan olisi tullut saada asiakirjapyyntöönsä valituskelpoinen päätös.

OKV_968_1_2017.pdf

Asiakirjapyyntöihin vastattaessa on noudatettava julkisuuslain menettelysäännöksiä

Diaarinumero: OKV/2059/1/2017
Antopäivä: 3.4.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti Kelan huomiota velvollisuuteen noudattaa julkisuuslain menettelysäännöksiä asiakirjapyyntöjen käsittelyssä. Kantelijan kahteen asiakirjapyyntöön vastanneet Kelan viranhaltijat eivät olleet pyydettyjen asiakirjojen luovutuksesta kieltäytyessään ilmoittaneet kantelijalle mahdollisuudesta saattaa asia Kelan ratkaistavaksi.

OKV_2059_1_2017.pdf

Yksityislääkärin määräämät lääkkeet tulee ottaa huomioon toimeentulotuessa

Diaarinumero: OKV/994/1/2017 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/996/1/2017
Antopäivä: 29.3.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan tietoon näkemyksensä, että terveydenhuollon ammattihenkilön määräämien lääkkeiden aiheuttamat menot tulisi hyväksyä toimeentulotuessa riippumatta siitä, onko lääke määrätty yksityisessä vai julkisessa terveydenhuollossa.

Kantelija arvosteli kaupungin ilmoittamaa käytäntöä, jonka mukaan yksityislääkärin määräämiin lääkkeisiin ei saanut toimeentulotukea.

Toimeentulotuesta annetun lain mukaan perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat muun muassa vähäiset terveydenhuoltomenot. Muut terveydenhuoltomenot otetaan tarpeellisen suuruisena huomioon muina perusmenoina. Hallituksen esityksessä toimeentulotukilain muuttamiseksi (HE 358/2014 vp) kyseisten pykälien yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, että hyväksyttäviä muita terveydenhuoltomenoja ovat esimerkiksi terveydenhuollon ammattihenkilön määräyksellä hankitut lääkkeet. Toimeentulotuen hakijalta voidaan edellyttää selvitystä lääkkeen tarpeellisuudesta. Yksityisen terveydenhuollon kustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea vain poikkeuksellisesti, mutta määrättyjen lääkkeiden huomiointi toimeentulotuessa ei ole riippuvainen siitä, onko lääke määrätty yksityisen vai julkisen terveydenhuollon palveluita käytettäessä.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että kaupungin käytäntö myöntää toimeentulotukea vain julkisen terveydenhuollon kirjoittamiin lääkemääräyksiin ei ollut sopusoinnussa toimeentulotuesta annetun lain ja sitä koskevien yksityiskohtaisten perustelujen kanssa.

Rikosilmoitusten kirjaamisessa ja esitutkintapäätöksessä oli puutteita

Diaarinumero: OKV/292/1/2017
Antopäivä: 29.3.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti poliisilaitoksen ja tutkinnanjohtajana toimineen rikoskomisarion huomiota esittämiinsä näkökohtiin, jotka liittyivät rikosilmoitusten kirjaamiseen ja avatun tutkintailmoituksen täydentämiseen sekä esitutkintapäätöksen laatimiseen niin, että sen oikeudellinen luonne ja sisältö ovat selkeät. Hänen mukaansa esitutkintapäätöksessä olisi tullut kuvata kattavammin arvioinnin kohteina olleet tapahtumainkulku ja menettelyt, mainita arvioinnissa käytetyt rikostunnusmerkistöt ja sovittaa perustelut tapauksen erityispiirteisiin.

Tutkinnanjohtaja oli päättänyt olla toimittamatta esitutkintaa asiassa, josta kantelija puolisoineen oli tehnyt tutkintapyynnön. Tutkintapyynnössä oli kyse mm. perättömäksi väitetyn lastensuojeluilmoituksen tekemisestä ja sen edelleen välittämisestä poliisille tutkintapyyntönä. Päiväkodin ja lastensuojelun virkamiesten menettelyjä oli tutkintapyynnössä luonnehdittu virkavelvollisuuden rikkomisiksi tai virka-aseman väärinkäyttämiseksi. Myöhemmin kantelija ja hänen puolisonsa olivat toimittaneet poliisille asiakirjan, joka oli otsikoitu ”Täydennys rikosilmoitukseen sekä uusi tutkintapyyntö”. Uusi tutkintapyyntö koski henkilörekisteririkosta, sillä kantelija puolisoineen epäili alkuperäisessä tutkintapyynnössä mainitun sosiaalityöntekijän käyneen katsomassa luvatta heidän lapsensa tietoja lastensuojelun asiakastietojärjestelmästä, vaikka tämä ei enää hoitanut heidän lapsensa asioita.

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mielestä tutkintapyynnön jälkikäteisestä täydentämisestä olisi tullut tehdä merkintä jo avattuun tutkintailmoitukseen. Lisäksi asiakirjan se osa, joka oli otsikoitu ”tutkintapyynnöksi henkilörekisteririkoksesta”, olisi ollut perusteltua kirjata omaksi asiakseen. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan täydennyksen merkitsemättä jättäminen jättää tutkintapyynnön tekijän epätietoiseksi siitä, minkä ilmoitusnumeron alla mitäkin hänen tutkintapyynnöistään käsitellään, sekä viime kädessä siitä, mitä tutkintapyyntöjä mikäkin tutkinnan päätös koskee.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi myös, että tutkinnanjohtajan tekemä tutkinnan päätös ei ollut oikeudelliselta luonteeltaan yksiselitteinen. Tulkinnanvaraiseksi jäi, oliko päätöksessä kysymys esitutkinnan aloittamatta jättämisestä rikosepäilyn puuttumisen perusteella vai aloitetun esitutkinnan päättämisestä sillä perusteella, että tutkinnassa ilmenneen perusteella rikosta ei ollut tehty. Esitutkintalain mukaan esitutkinnan toimittamatta jättämisestä, lopettamisesta sekä päättämisestä saattamatta asiaa syyttäjän harkittavaksi on tehtävä kirjallinen päätös. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että päätöksessä ei saa jäädä epäselväksi, mistä päätöksentekotilanteesta siinä on ollut kysymys.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi tutkinnan päätöksen olleen myös perustelujen informatiivisuuden kannalta puutteellinen. Perusteluissa ei ollut yksilöity, keiden kaikkien yksittäisten virkamiesten ja mitä kaikkia heidän konkreettisia menettelyjään päätöksessä oli arvioitu rikostunnusmerkistöjen toteutumisen ja esitutkinnan toimittamisedellytysten kannalta. Päätöksessä oli arvioitu päiväkodin henkilöstön menettelyä lastensuojeluilmoituksen tekemisen osalta mutta ei muilta tutkintapyynnössä yksilöidyiltä osilta. Lastensuojelun henkilöstön menettely oli jäänyt arvioimatta kokonaan. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että päätöksen perustelujen puutteellisuus voi myös vaarantaa kantelijan ja hänen puolisonsa oikeusturvan heidän mahdollisesti pyrkiessä käyttämään toissijaista syyteoikeuttaan päiväkodin ja lastensuojelun henkilöstöä vastaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain mukaisesti.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi lisäksi, että tutkinnan päätöksen perusteluissa oli sinällään mainittu asian arvioinnin kannalta keskeiset rikostunnusmerkistöt eli rikoslaissa säädetyt virkavelvollisuuden rikkominen ja tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen. Kuitenkin, koska jo arvioinnin kohteina olleet tapahtumainkulku ja menettelyt oli kuvattu puutteellisesti, päätöksen perustelut olivat jääneet puutteellisiksi myös arvioinnissa käytettyjen rikostunnusmerkistöjen osalta. Esimerkiksi jälkimmäisessä tutkintapyynnössä epäiltyä lastensuojelutietojen katselua olisi tullut arvioida päätöksen perusteluissa julkilausutusti myös rikoslaissa säädetyn henkilörekisteririkoksen tunnusmerkistön kannalta. Edelleen perusteltua olisi ollut avata kuhunkin tutkintapyynnössä yksilöityyn tilanteeseen liittyviä päiväkodin ja lastensuojelun henkilöstön velvollisuuksia ja ottaa kantaa asianomaisten säännösten soveltajalleen suoman harkintavallan rajoissa pitäytymiseen. Tässä mielessä päätöksen perusteluja ei ollut sovitettu tapauksen erityispiirteisiin eivätkä tutkintapyyntöjen tekijät olleet saaneet tietää, mikä seikka kussakin tilanteessa oli vaikuttanut asian ratkaisemiseen niin, että esitutkintaa ei aloiteta.

Sen sijaan apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että hänellä ei käytettävissään olleen aineiston perusteella ollut aihetta epäillä tutkinnanjohtajan ylittäneen harkintavaltaansa hänen toimenpiteitään edellyttävällä tavalla, kun tämä oli tehnyt tutkinnan päätöksen. Esitutkintalain säännös, jonka mukaan esitutkinta on toimitettava, kun on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen, jättää tutkinnanjohtajalle jossain määrin harkintavaltaa.

Verohallinto ei ylittänyt toimivaltaansa työmenettelyohjeita antaessaan

Diaarinumero: OKV/1757/1/2017 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/1763/1/2017, OKV/1800/1/2017, OKV/1803/1/2017
Antopäivä: 23.3.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan Verohallinto ei ylittänyt toimivaltaansa antaessaan työmenettelyohjeita, joilla se määritteli perintö- ja lahjaverotukseen sekä yritysverotukseen liittyvät puuttumiskynnykset.

Kantelukirjoituksissa pyydettiin tutkimaan, asettaako Verohallinto ohjeistuksen perusteella kansalaiset eriarvoiseen asemaan ilman hyväksyttävää perustetta.

Verotusmenettelystä annetun lain mukaan verotusmenettelyssä tulee ottaa veronsaajien ja verovelvollisen edut huomioon tasapuolisesti. Veroviranomaisen tulee tutkia saamansa tiedot ja selvitykset tavalla, joka on perusteltua asian laatu, laajuus, verovelvollisten yhdenmukainen kohtelu ja verovalvonnan tarpeet huomioon ottaen. Edellä mainittuja säännöksiä koskeva hallituksen esitys on ollut eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan arvioitavana. Valtiovarainvaliokunta totesi esityksestä antamassaan mietinnössä, että esityksellä on kansalaisten yhdenvertaisuutta edistävä vaikutus. Valiokunta totesi, että kaikkia tapauksia ei ole tarkoituksenmukaista tutkia samalla tavoin. Selvät tapaukset voidaan käsitellä tehokkaasti koneellisessa menettelyssä ja keskittää voimavarat olennaisten kysymysten tutkintaan, ja tämä otetaan nyt mietinnön mukaan huomioon asianmukaisesti myös säädöstasolla.

Oikeuskirjallisuuden mukaan verotusmenettelystä annetuilla säännöksillä on luotu asianmukainen säädösperusta verotuksessa tapahtuvalle valikoinnille. Sääntelyn tarkoituksena on varmistaa, että verotus voidaan toimittaa oikein ja tasapuolisesti ainakin taloudellisesti merkittävissä tai muutoin olennaisissa asioissa. Verohallinnon antamat työmenettelyohjeet yhtenäistävät verotuksen lopputulosta, koska kaikki tapaukset käsitellään samojen menettelytapojen mukaisesti.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että huomioon ottaen asiaa koskevat säännökset ja oikeuskirjallisuudessa esille tuodut seikat Verohallinto ei ollut ylittänyt sille laissa säädettyä toimivaltaa antaessaan työmenettelyohjeita. Apulaisoikeuskanslerin sijainen otti huomioon myös sen, että Valtiontalouden tarkastusvirasto oli laillisuustarkastuskertomuksessaan suositellut, että Verohallinnossa kehitettäisiin valikointien käsittelyyn liittyviä laadunvalvonnan menettelyitä. Virasto aikoi tarkastuskertomuksensa mukaan tehdä tarkastuksen jälkiseurannan vuonna 2018 ja selvittää, mihin toimenpiteisiin tarkastuskertomuksessa esitettyjen kannanottojen johdosta oli ryhdytty. Asia ei antanut aihetta apulaisoikeuskanslerin sijaisen toimenpiteisiin.

OKV_1757_1_2017.pdf

Kunnan omistajaohjauspäätöksen muutoksenhakukelpoisuus riippuu päätöksen velvoittavuudesta

Diaarinumero: OKV/500/1/2017
Antopäivä: 21.3.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen päätöksessä käsiteltiin muun muassa kaupungin omistajaohjauspäätöksen muutoksenhakukelpoisuutta. Kaupunginhallitus oli päättänyt antaa osaksi suoraan ja osaksi kahden tytäryhtiönsä välityksellä omistamansa osakeyhtiön yhtiökokousedustajalle sekä mainituille kahdelle tytäryhtiölleen konserniohjeen, että osakeyhtiöstä tehty ostotarjous hyväksytään. Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan vain yhtiökokousta varten annetun toimintaohjeen sisältäneeseen päätökseen ei saanut kuntalain perusteella hakea muutosta.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen viittasi korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntöön ja totesi yleisellä tasolla, että jos kunnan päätöksessään ilmoittama kanta ei velvoita tytäryhteisöä oikeudellisesti, ei kyseinen päätös ole lähtökohtaisesti muutoksenhakukelpoinen. Sen sijaan jos kuntaa edustavalle henkilölle annettu ohje on tarkoitettu tätä oikeudellisesti velvoittavaksi, on ohjeen sisältävä päätös lähtökohtaisesti muutoksenhakukelpoinen.

OKV_500_1_2017.pdf

Tietopyyntö olisi tullut käsitellä asianmukaisesti

Diaarinumero: OKV/1560/1/2017
Antopäivä: 16.3.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti poliisilaitoksen huomiota kannanottoihinsa poliisilaitoksen asiakaspalvelun järjestämisestä.

Kantelija oli tiedustellut poliisilaitokselta eräiden asiakirjojen hakemistotietoja mahdollisen asiakirjapyynnön yksilöimistä varten, mutta poliisilaitoksessa kantelijan sähköpostiviesti tulkittiin virheellisesti asiakirjatilaukseksi ja hänelle ilmoitettiin, että asiakirjat ovat noudettavissa poliisilaitokselta tasarahamaksua vastaan. Poliisilaitos ei ollut vastannut kantelijan pyyntöön kahden viikon määräajassa, jonka julkisuuslaki pääsääntöisesti asettaa asiakirjapyyntöön vastaamiselle. Apulaisoikeuskanslerin sijainen yhtyi Poliisihallituksen arvioihin siitä, että poliisilaitoksen olisi tullut neuvontavelvollisuutensa nojalla olla nopeammin yhteydessä kantelijaan tämän tietopyynnön johdosta, ja siitä, että tapauksessa ei ollut kysymys sellaisesta julkisuuslaissa tarkoitetusta erityistilanteesta, jossa sallittu vastausaika on kuukausi.

Hankitun selvityksen mukaan kantelijalta oli edellytetty henkilökohtaista käyntiä poliisilaitoksella, koska poliisilaitos ei toimita asiakirjoja yksityishenkilöille laskulla. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi yleisellä tasolla, että palveluperiaatteen näkökulmasta olisi kannatettavaa, että viranomaiset pyrkisivät kehittämään maksullisten suoritteidensa maksamiseen sellaisia järjestelyjä, jotka turvaisivat toisaalta hallinnossa asioivien palvelujen saannin asianmukaisuuden ja toisaalta viranomaisten toiminnan tuloksellisuuden.

Kantelijalle ei myöskään ollut tarjottu mahdollisuutta tutustua asiakirjoihin poliisilaitoksen tiloissa, koska rikoskomisarion kertoman mukaan poliisilaitoksella ei ollut siihen henkilöresursseja eikä sopivia tiloja. Apulaisoikeuskanslerin sijainen ei pitänyt oikeudellisesti kestävänä tilannetta, jossa asiakkaiden mahdollisuus saada asiakirjoista tietoja julkisuuslain mukaisesti maksutta estyisi sopivien toimitilojen tai tarvittavien henkilöresurssien puuttumisen vuoksi. 

OKV_1560_1_2017.pdf

Asiakirjapyyntöön olisi tullut vastata määräajassa

Diaarinumero: OKV/1419/1/2017
Antopäivä: 16.3.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti hallinto-oikeuden huomiota julkisuuslain säännöksiin asiakirjapyynnön viivytyksettömästä käsittelystä. Hallinto-oikeus oli vastannut kantelijan tekemään asiakirjapyyntöön vasta sen jälkeen, kun kantelijan asiasta tekemään kanteluun oli pyydetty selvitystä.

OKV_1419_1_2017.pdf

Tiedusteluun olisi tullut vastata

Diaarinumero: OKV/1382/1/2017
Antopäivä: 16.3.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kunnan huomiota viranomaisen palveluperiaatteeseen ja velvollisuuteen vastata asiointia koskeviin tiedusteluihin. Kunta ei ollut vastannut tiedusteluihin, joita kantelija oli tehnyt kuntalaisaloitteensa käsittelyn etenemisestä.

OKV_1382_1_2017.pdf
« Edellinen 1 / 4