Ratkaisut

Perustoimeentulotukiasia olisi tullut käsitellä määräajassa

Diaarinumero: OKV/2185/1/2017
Antopäivä: 8.6.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Kansaneläkelaitoksen huomiota velvollisuuteen käsitellä perustoimeentulotukiasia laissa säädetyssä määräajassa.

Kantelija oli jättänyt Kelalle joulukuuta koskevan perustoimeentulotukihakemuksen 13.11. ja esittänyt sen yhteydessä marraskuussa erääntyneen kotivakuutusmaksun sekä maksukuitin laskun maksamisesta. Toimeentulotuesta joulukuulle oli tehty päätös 20.11. Päätöksessä oli todettu, että marraskuussa erääntynyt kotivakuutuslasku ei eräänny ratkaistavalla ajalla, joten se käsitellään erikseen ja korvaus maksetaan tilille. Vakuutusmaksun lasku oli kuitenkin käsitelty vasta 27.11. ja maksettu 29.11.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että vakuutusmaksun lasku olisi pitänyt käsitellä viimeistään 22.11. Toimeentulotuesta annetun lain mukaan muussa kuin kiireellisessä tapauksessa päätös toimeentulotuesta on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Lain mukaan toimeentulotuki määrätään kuukaudelta, mutta se voidaan myös tarpeen mukaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Toimeentulotuen perusteena olevat menot, tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään.

OKV_2185_1_2017.pdf

Laissa kiireellisesti annettavaksi säädetty lausunto olisi tullut antaa joutuisasti

Diaarinumero: OKV/679/1/2018
Antopäivä: 8.6.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi ELY-keskukselle huomautuksen lausunnon antamiselle laissa säädetyn joutuisuuden laiminlyönnistä. Lisäksi hän saattoi ELY-keskuksen tietoon käsittelyaika-arvioiden antamisesta esittämänsä näkemykset.

ELY-keskus ei ollut antanut kuolinpesän pesänjakajan siltä pyytämää perintökaaren 25 luvun 8 §:ssä tarkoitettua lausuntoa, joka pykälän 3 momentin mukaan on annettava kiireellisenä. ELY-keskus antoi lausunnon kahdessa päivässä apulaisoikeuskanslerin sille lähettämän selvityspyynnön saapumisesta, jolloin aikaa pesänjakajan lausuntopyynnöstä oli kulunut yksitoista kuukautta. Selvityksenään asiasta ELY-keskus totesi ainoastaan, että asiaa oli tutkittu perusteellisesti.

Apulaisoikeuskanslerin arvion mukaan ELY-keskuksen menettely lausunnon antamisessa ei täyttänyt laissa sille asetettua kiireellisyysvaatimusta. Pelkästään se ELY-keskuksen selvityksessään asialle antama selitys, että asiaa oli tutkittu perusteellisesti, ei oikeudellisesti hyväksyttävällä tavalla selittänyt asian pitkäksi venynyttä käsittelyaikaa.

ELY-keskuksesta oli toistuvasti esitetty olennaisesti virheellisiksi osoittautuneita ennusteita lausunnon antamisen ajankohdasta. Apulaisoikeuskansleri totesi, että viranomaisen tulisi pyrkiä mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan käsittelyajasta antamansa arviot ja että asian viivästyessä tulisi uutta arviota esitettäessä ilmoittaa syy asian käsittelyn viivästymiseen. Apulaisoikeuskanslerin mukaan käsittelyaika-arvion toistuva pidentäminen viivästykselle mitään syytä ilmoittamatta on omiaan herättämään epäilyjä viranomaisen toiminnan asianmukaisuutta kohtaan.

OKV_679_1_2018.pdf

Kantelu olisi tullut käsitellä viipymättä

Diaarinumero: OKV/58/1/2018
Antopäivä: 31.5.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri kiinnitti työ- ja elinkeinoministeriön huomiota perustuslaissa ja hallintolaissa säädettyyn velvollisuuteen käsitellä asiat ilman aiheetonta viivytystä. Oikeuskansleri totesi, että viranomaisen tulee huolehtia lakisääteisten velvoitteidensa hoitamisesta siten, että resurssien vähäisyys ei merkityksellisellä tavalla vaikuta perustuslaissa perusoikeutena turvattuun oikeuteen saada asia käsiteltyä ilman aiheetonta viivytystä.

Kantelija ei ollut saanut ratkaisua ministeriölle tekemäänsä kanteluun, joka koski TE-toimiston menettelyä. Kantelu oli saapunut ministeriöön heinäkuussa 2016 ja ministeriön TE-toimistolta pyytämä selvitys syyskuussa 2016. Ratkaisun ministeriö antoi huhtikuussa 2018. Kanteluasian käsittely kesti siten lähes 21 kuukautta. Viivästys johtui ministeriön mukaan asiaa käsitelleen ryhmän haastavasta työtilanteesta ja käytettävissä olevien juristiresurssien sitomisesta täysimääräisesti säädösvalmisteluun. Ministeriön mukaan kanteluasia oli jäänyt muun työkuorman vuoksi käsittelemättä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan se on ryhtynyt korjaaviin toimenpiteisiin henkilöresurssin lisäämiseksi, ja vireillä olevien kanteluasioiden käsittelyaikoja pyritään jatkossa seuraamaan tarkemmin.

OKV_58_1_2018.pdf

Tuomari ei menetellyt asianmukaisesti pääkäsittelyistunnon tauolla

Diaarinumero: OKV/1366/1/2017
Antopäivä: 29.5.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi tuomarin tietoon näkemyksensä, ettei tuomarin menettely ollut asianmukaista tapauksessa, jossa tuomari oli istunnon tauolla kajonnut rikosasian vastaajan muistikirjaan sillä tavoin, että hänellä oli ollut mahdollisuus tehdä havaintoja sen merkinnöistä.

Kantelun mukaan hovioikeuden ratkaisukokoonpanoon kuulunut tuomari oli hovioikeudessa käsitellyn rikosasian pääkäsittelyistunnon tauolla asianosaisten poistuttua istuntosalista käynyt selaamassa vastaajan pöydällä ollutta vastaajan muistikirjaa, joka sisälsi vastaajan muistiinpanoja. Vastaajan asianajaja oli kertomansa mukaan nähnyt tapahtuman ikkunasta istuntosalin ulkopuolelta. Tuomari oli omien sanojensa mukaan kiertänyt vastaajien pöytien takaa ja tarkastanut, että pöydille ei ollut jätetty luvatta äänitykseen soveltuneita laitteita. Tuomari ei nimenomaisesti kiistänyt asianajajan esittämää väitettä.

Apulaisoikeuskanslerin sijaisella ei ollut perusteita kyseenalaistaa tuomarin ja asianajajan sinällään uskottavia kertomuksia. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mielestä olennaista oli, että asianajajan esittämä väite muistikirjan selaamisesta piti sisällään sen tosiasian, että tuomari oli tarttunut muistikirjaan ja tavalla tai toisella raottanut sen sivuja. Tuomarilla oli tällöin lähtökohtaisesti ollut mahdollisuus tehdä havaintoja muistikirjaan mahdollisesti sisältyneistä merkinnöistä.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi olevan selvää, että asianosaisen omalle pöydälleen istuntosaliin jättämiä asiakirjoja ei saa ryhtyä lukemaan istuntotauon aikana. Muutoinkaan ei ole asianmukaista tarkastaa asianosaisten pöytiä sillä tavoin, että esimerkiksi pöydällä olevien asiakirjojen sisällöstä on mahdollista tehdä havaintoja. Tällainen menettely on muun ohella omiaan herättämään epäilyjä oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuudesta ja jopa mahdollisesta tuomarin esteellisyydestä asian jatkokäsittelyssä.

Asianosaiset olivat saaneet jättää tapauksessa tavaransa istuntosaliin pääkäsittelyn tauon ajaksi. Tuomarilla tai muillakaan oikeuden jäsenillä ei ilmennyt olleen minkäänlaisia epäilyjä siitä, että asianosaisten pöydille olisi jätetty luvatta äänitykseen soveltuvia laitteita, saati että tällainen laite olisi ollut toimintavalmiudessa. Kokoonpanon puheenjohtaja totesi selvityksessään, ettei hän ollut antanut ohjeita äänitykseen soveltuvien laitteiden tarkastamisesta. Tuomarin menettely oli näin ollen perustunut yksinomaan hänen omaan harkintaansa. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mielestä erityisen arveluttavaa tuomarin menettelyssä oli se, että tuomari oli kajonnut vastaajan omaisuuteen sillä tavoin, että hänellä oli lähtökohtaisesti ollut mahdollisuus tehdä havaintoja muistikirjaan mahdollisesti sisältyneestä tekstistä tai muista merkinnöistä. Apulaisoikeuskanslerin sijainen ei pitänyt tuomarin menettelyä asianmukaisena, vaikka menettelyllä olisikin ollut tuomarin mainitsema sinällään ymmärrettävä tarkoitusperä.

OKV_1366_1_2017.pdf

Oleskelulupahakemus olisi tullut käsitellä viipymättä

Diaarinumero: OKV/1166/1/2017
Antopäivä: 28.5.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri saattoi poliisilaitoksen tietoon näkemyksensä, ettei viranomaisen resurssipula ole hyväksyttävä perustelu lainmukaisista velvollisuuksista poikkeamiselle.

Kantelijan perhesiteen perusteella hakeman oleskeluluvan kokonaiskäsittelyaika oli ylittynyt hieman yli kolmella viikolla laissa säädetystä yhdeksän kuukauden enimmäisajasta. Hakemus oli jätetty poliisiasemalle elokuussa 2016, odottanut poliisilaitoksen työjonossa joulukuun loppuun 2016 ja siirretty sen jälkeen Maahanmuuttoviraston käsiteltäväksi. Päätös annettiin kantelijalle tiedoksi kesäkuussa 2017. Poliisilaitos ilmoitti kantelijan hakemuksen odottaneen työjonossa aiemmin tulleiden hakemusten käsittelyä. Ulkomaalaislain muutokseen liittyvä toimivallan siirto aiheutti poliisilaitoksen mukaan odottamatonta hakemusten määrän ja asiakasyhteydenottojen lisääntymistä. Myös Maahanmuuttovirasto perusteli asian käsittelyn viivästymistä toimivallan siirrolla ja siitä aiheutuneella työtehtävien tilapäisellä ruuhkautumisella. Virasto totesi lisäksi hakemuksen ratkaisemisen edellyttäneen jonkin verran keskimääräistä suuritöisempiä selvitystoimenpiteitä, kun asianosaisia oli tarpeen kuulla suullisesti.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan laillisuusvalvontakäytännössä viranomaisen resurssipulaa, organisaatiomuutosta tai toimivallan siirtoa ei ole pidetty asianmukaisena ja hyväksyttävänä perusteluna lainmukaisista velvollisuuksista poikkeamiselle. Viranomaisen tulee huolehtia siitä, että sen organisaatio ja tehtävät järjestetään siten, että asiakas saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti. Muuttuvat tilanteet on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan ennakoimaan, jotta lakisääteisistä tehtävistä kyetään suoriutumaan niiden ajoittaisesta ruuhkautumisesta huolimatta. Apulaisoikeuskansleri totesi myös, että asianosaisten henkilökohtaista suullista kuulemista voidaan pitää varsin tavanomaisena selvitystoimenpiteenä perhesiteen perusteella haetun oleskeluluvan käsittelyssä, eikä asian olosuhteita yksinomaan sen vuoksi ole perusteltua pitää ulkomaalaislaissa tarkoitetulla tavalla poikkeuksellisina.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että kantelijan hakemuksen käsittely poliisilaitoksella oli viivästynyt.

OKV_1166_1_2017.pdf

Selvitys- ja lausuntopyyntöihin sekä tiedusteluihin olisi tullut vastata viivytyksettä

Diaarinumero: OKV/4/50/2018
Antopäivä: 25.5.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti opetus- ja kulttuuriministeriön tarkastusneuvoksen huomiota perustuslain ja hallintolain säännöksiin asioiden viivytyksettömästä käsittelystä.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä oli kestänyt yli puolitoista vuotta toimittaa Valtiokonttorille sen pyytämä lausunto, mikä oli viivästyttänyt huomattavasti korvausasian käsittelyä Valtiokonttorissa. Valtiokonttorin mukaan ministeriön lausunnon saaminen oli ollut edellytyksenä asian käsittelylle ja ratkaisemiselle. Ministeriön lausunto oli annettu vasta apulaisoikeuskanslerin sijaisen alettua omana aloitteenaan tutkia ministeriön menettelyä.

Lisäksi ministeriö ei ollut vastannut oikeuskanslerinviraston selvitys- ja lausuntopyyntöihin eikä viraston esittelijän lähettämiin tiedusteluihin ja kiirehtimispyyntöihin.

Vastaukset Valtiokonttorin lausuntopyyntöön sekä oikeuskanslerinviraston selvitys- ja lausuntopyyntöihin olivat suurimman osan ajasta olleet ministeriön tarkastusneuvoksen valmisteltavina. Valtiokonttorin lausuntopyyntö oli myöhemmin tarkastusneuvoksen virkavapaan vuoksi siirretty ministeriön toiselle virkamiehelle, joka oli saattanut lausunnon Valtiokonttorille valmiiksi.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että tarkastusneuvoksen muut työtehtävät olivat voineet vaikuttaa lausunto- ja selvityspyyntöjen käsittelyaikaan. Yksittäisen hallinnon asiakkaan ja toisaalta viranomaisen lakisääteisten velvoitteiden näkökulmasta käsittelyn viipymisen ei kuitenkaan voitu katsoa olleen aiheellista.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen on arvioinut Valtiokonttorin menettelyä erikseen kanteluasiassa OKV/1162/1/2017 antamassaan päätöksessä.

OKV_4_50_2018.pdf

Korvausasia olisi tullut käsitellä viipymättä

Diaarinumero: OKV/1162/1/2017
Antopäivä: 25.5.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi Valtiokonttorin tietoon näkemyksensä asian viivytyksettömästä käsittelystä ja lausuntopyynnön kiirehtimisestä.

Kantelijan korvaushakemus oli saapunut Valtiokonttoriin maaliskuussa 2016, mutta asia oli kantelua ratkaistaessa yhä vireillä. Voidakseen käsitellä korvaushakemusta Valtiokonttori oli pyytänyt valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain perusteella lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Ministeriö ei ollut toimittanut lausuntoa ennen kanteluasian vireilletuloa.

Saadun selvityksen perusteella oli selvää, että korvausasian käsittelyn viivästyminen oli johtunut pääasiassa opetus- ja kulttuuriministeriön menettelystä. Tästä huolimatta apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että Valtiokonttori olisi voinut menetellä aktiivisemmin hakemuksen käsittelyssä ja lausuntopyynnön kiirehtimisessä. Lausuntoa oli pyydetty noin seitsemän kuukautta hakemuksen saapumisen jälkeen. Hakemusta oli tässä välissä pyydetty tarkentamaan, mutta silti aikaa voi pitää varsin pitkänä, kun otetaan huomioon Valtiokonttorin ilmoittamat keskimääräiset käsittelyajat (6–9 kuukautta). Valtiokonttori oli kiirehtinyt lausunnon antamista ensimmäisen kerran korvausasian oltua vireillä jo yhdeksän kuukautta ja seuraavan kerran kantelijan asiamiehen oltua Valtiokonttoriin yhteydessä korvausasian oltua vireillä vuoden.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen on tutkinut opetus- ja kulttuuriministeriön menettelyä erikseen omana aloitteenaan (OKV/4/50/2018).

OKV_1162_1_2017.pdf

Kiireellinen toimeentulotukihakemus olisi tullut käsitellä viipymättä

Diaarinumero: OKV/1496/1/2017
Antopäivä: 25.5.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti Kelan huomiota siihen, että kiireellisessä tapauksessa toimeentulotukipäätös tulee toimeentulotukilain mukaan tehdä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta.

Kantelijan kirjallinen toimeentulotukihakemus oli käsitelty Kelassa viidentenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Asian kiireellisyys perustui kantelijaa uhkaavaan häätöön, josta kantelija oli ilmoittanut hakemuksessaan. Lisäksi kantelija oli kiirehtinyt puhelimitse hakemuksensa käsittelyä. Asiaa ei kuitenkaan ollut käsitelty kiireellisenä.

Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon

Diaarinumero: OKV/1121/1/2017
Antopäivä: 18.5.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti keskussairaalan päivystysklinikan huomiota siihen, että kantelijan hoito päivystysklinikalla ei kaikilta osin ollut ollut potilaslain säännösten mukaista eli laadultaan hyvää ja potilaan terveydentilan edellyttämää.

Kantelija arvosteli keskussairaalan päivystysklinikalla saamaansa hoitoa, jota hän sai loukattuaan olkapäänsä. Saatujen lausuntojen ja selvitysten perusteella ilmeni, että kantelijan saama kivunhoito ei ollut ollut sairaalan ohjeistuksen mukaista. Hän ei ollut saanut kipulääkettä riittävästi, ja sen antaminen oli viivästynyt kohtuuttomasti. Olkapäästä olisi myös ollut hyvä ottaa röntgenkuva.

Kantelija epäili syrjintää vieraskielisen sukunimensä ja sairastamansa kaksisuuntaisen mielialahäiriön perusteella. Kantelija ei kuitenkaan esittänyt epäilynsä tueksi selvitystä, eikä saaduista lausunnoista, selvityksistä ja käytettävissä olevista asiakirjoista ollut saatavissa tukea epäilylle. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä muun muassa alkuperän, kansalaisuuden, kielen, terveydentilan tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lain mukaan syrjintään vetoavan henkilön on esitettävä selvitystä seikoista, joihin hänen vaatimuksensa perustuu, kun syrjintää koskevaa asiaa käsitellään viranomaisessa.

Aloitteeseen on vastattava kohtuullisessa ajassa

Diaarinumero: OKV/1260/1/2017
Antopäivä: 17.5.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kaupunginhallituksen huomiota hyvän hallinnon vaatimuksiin ja kuntalain säännöksiin aloitteen käsittelemisestä.

Kaupungin tekninen lautakunta oli käsitellyt kantelijan 14.6.2011 tekemän tonttiliittymää ja kadun rakentamista koskevan aloitteen vasta 24.8.2017 sen jälkeen, kun asiaa oli oikeuskanslerinvirastosta tiedusteltu kanteluasiaan perehtymiseksi. Kaupungilta oli vastattu kantelijan "useisiin aloitteisiin" 1.6.2011, minkä jälkeen kantelija oli toimittanut kirjeen kaupunginjohtajalle ja aloitteen tekniselle lautakunnalle määrärahan varaamiseksi kirjelmässä mainittuihin hankkeisiin. Kaupunki esitti apulaisoikeuskanslerille antamassaan selvityksessä, että kaupungin yhdyskuntatoimessa oli vuonna 2011 työvoimavajeesta johtuvaa ruuhkaa. Selvityksen mukaan kantelijan asia oli jätetty enemmälti käsittelemättä, koska katuosuuden rakentaminen ei ollut ajankohtaistunut.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että aloitteeseen tai kirjeeseen vastaaminen on hallintomenettelyllisenä kysymyksenä erotettava asian sisällöllisestä käsittelystä ja esitettyjen vaatimusten mukaisesti toimimisesta. Perustuslain oikeusturvasäännös ja hyvän hallinnon vaatimuksia ilmentävät hallintolain säännökset edellyttävät, että hallinnon asiakkaalle vastataan hänen esittämäänsä vaatimukseen tai aloitteeseen ilman aiheetonta viivytystä ja kohtuullisessa ajassa. Kuntalain mukaista aloitetta koskevat lisäksi erityiset säännökset. Kaupunki ei ollut menetellyt lain eikä omien hallinto- ja johtosääntöjensä mukaisella tavalla.

OKV_1260_1_2017.pdf
« Edellinen 1 / 6