Ratkaisut

Toimenpidelupapäätöksestä olisi ollut suositeltavaa ilmoittaa rajanaapurille

Diaarinumero: OKV/671/1/2016
Antopäivä: 24.3.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi rakennusvalvontaviranomaisen tietoon esittämänsä näkökohdat hyvästä hallintotavasta ja toimenpidelupapäätöksen tiedoksiannosta.

Rakennusvalvontaviranomainen oli vuonna 2013 myöntänyt luvan 1,6-metrisen aidan rakentamiseksi kahden kiinteistön väliin siten, että aita on puoli metriä hakijan kiinteistön puolella. Aitaa vastustaneille rajanaapureille, kantelijoille, oli toimitettu pöytäkirjanote annetusta lupapäätöksestä. Vuonna 2014 hakija pyysi uutta toimenpidelupaa kaksimetriselle aidalle, joka rakennettaisiin kiinteistöjen rajalle. Naapurien kuulemisessa kantelijat ilmoittivat sähköpostitse vastustavansa aidan rakentamista rajalle ja vaativat, että aita sijoitetaan kokonaan luvanhakijan tontille. Rakennusvalvontaviranomainen myönsi toimenpideluvan aidan rakentamiseksi rajalle. Kantelijoille ei toimitettu tietoa myönnetystä luvasta, eivätkä he siten voineet käyttää muutoksenhakuoikeuttaan. Rakennusvalvontaviranomainen perusteli menettelyään sillä, etteivät kantelijat olleet pyytäneet lupapäätöstä tai sen jäljennöstä huomautuksessaan tai erikseen.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, ettei hänellä ollut oikeudellisia perusteita katsoa rakennusvalvontaviranomaisen menetelleen lainvastaisesti. Hän katsoi kuitenkin, että hyvän hallintotavan mukaista olisi ollut informoida kantelijoita samalla tavoin kuin edellisellä kerralla. Rakennusvalvontaviranomaiselle ei ollut voinut jäädä epäselväksi, että kantelijat vastustivat kaksimetrisen aidan rakentamista rajalle ja että he saattoivat olla halukkaita käyttämään muutoksenhakuoikeuttaan asiassa. Ei ollut kohtuullista edellyttää kantelijoilta nimenomaista pyyntöä tiedon saamiseksi, kun otetaan huomioon se, että kantelijoiden huomautukset oli tehty sähköpostitse eli varsin epämuodollisesti ja että he olivat edelliselläkin kerralla saaneet pöytäkirjanotteen lupapäätöksestä.

Päätös (ruotsiksi):

OKV_671_1_2016.pdf

Saamelaiskäräjälain mukaiset neuvottelut olisi tullut pitää oikea-aikaisesti

Diaarinumero: OKV/12/21/2016
Antopäivä: 23.3.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti maa- ja metsätalousministeriön huomiota saamelaiskäräjälaissa asetettuihin velvoitteisiin asianmukaisista neuvotteluista sekä hallintolain säännöksiin hyvästä hallinnosta.

Maa- ja metsätalousministeriö oli varannut saamelaiskäräjille mahdollisuuden saamelaiskäräjälain mukaisille neuvotteluille Tenojoen kalastussopimuksesta syyskuussa 2016. Neuvottelut pidettiin lokakuussa sen jälkeen kun kalastussopimus Suomen ja Norjan välillä oli jo allekirjoitettu.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että maa- ja metsätalousministeriö oli tietyiltä osin laiminlyönyt neuvotteluvelvoitteen noudattamisen. Neuvottelut sopimuksesta ja sen sisällöstä olisi tullut pitää ennen Suomen ja Norjan välisten neuvottelujen päättymistä, jotta saamelaiskäräjille lailla taattu vaikuttamismahdollisuus olisi ollut aito. Apulaisoikeuskansleri katsoi, ettei asian käsittely ollut myöskään hyvän hallinnon näkökulmasta asianmukaista.

OKV_12_21_2016.pdf

Pääministeri ei menetellyt moitittavasti vienninedistämismatkan yhteydessä

Diaarinumero: OKV/60/1/2016 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/63-65/1/2017, OKV/71/1/2017, OKV/76/1/2017, OKV/78/1/2017, OKV/81/1/2017, OKV/148-154/1/2017, OKV/179/1/2017, OKV/267/1/2017
Antopäivä: 23.3.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri totesi, että pääministeri ei ollut suosinut vienninedistämismatkansa yhteydessä yritystä, josta hänen lähipiirinsä omistaa osan. Yritys oli tiedottanut matkan yhteydessä intialaisen yhtiön kanssa neuvottelemastaan biojalostamoa koskevasta investointisopimuksesta.

Kanteluiden perusteella pyydetyissä selvityksissä todettiin yhteneväisesti, että pääministeri ei ollut osallistunut kyseisen yrityksen käymiin, edelleen keskeneräisiin investointineuvotteluihin tai muihin keskusteluihin. Pääministeri ei myöskään ollut osallistunut vienninedistämismatkan valmisteluun tai vaikuttanut epäsuorasti siihen, minkä toimialojen yrityksiä tai mitkä yritykset matkalle kutsuttiin. Yritykset päättävät itse osallistumisestaan vienninedistämismatkoille ja vastaavat kustannuksistaan. Apulaisoikeuskanslerin arvion mukaan pääministerin puolueettomuuden vaarantumisesta ei syntynyt oikeutettuna pidettävää epäilystä.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että ministereiden on noudatettava puolueettomuutta kaikissa virkatehtävissään. Kuitenkaan pelkästään se seikka, että pääministerin sukulaisten osin omistama yritys on osallistunut pääministerin johtamalle vienninedistämismatkalle, jonka aikana pääministeri on keskustellut muun ohella biopolttoaineiden käytön edistämisestä, ei ole apulaisoikeuskanslerin mukaan voinut perustellusti vaarantaa luottamusta pääministerin toiminnan puolueettomuuteen. Suomalaisten yritysten viennin edistäminen kuuluu ministerien virkatehtäviin.

OKV_60_1_2017.pdf

Lausunto: sakkomenettelyn laajentaminen

Diaarinumero: OKV/15/20/2017
Antopäivä: 21.3.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen antoi oikeusministeriölle lausunnon työryhmän mietinnöstä, jossa ehdotetaan 1.12.2016 voimaan tulleen sakkomenettelylain soveltamisalan laajentamista. Soveltamisala ulotettaisiin rikkomusten lisäksi niitä ankarammin rangaistaviin rikoksiin, ja menettelyn edellytyksenä olevaan epäillyn suostumukseen liittyviä vaatimuksia karsittaisiin. Sakkomenettelyssä on kysymys tietynlaisten rikosasioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta tuomioistuimen ulkopuolella. Sakkomenettelyssä ratkaisuvalta on poliisilla, tietyillä muilla valvontaviranomaisilla tai syyttäjällä.

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mielestä sakkomenettelyn soveltamisalan laajentaminen lähestyy tuomiovallan ydinaluetta. Vastaisuudessa sakkomenettelyssä käsiteltäisiin rikkomusten lisäksi merkittävä osa rikoksista, ja samalla sakkomenettelyssä määrättäisiin nykyistä kovempia, sakotetun taloudellisen kantokyvyn kannalta tuntuvia sakkorangaistuksia. Mietinnössä arvioidaan, että sakkomenettelyn laajentaminen siirtäisi vuositasolla noin 10 000 asiaa tuomioistuimista sakkomenettelyyn, joten kyseessä ei siksikään olisi vähämerkityksinen muutos. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan on kuitenkin perustuslakivaliokunnan tehtävä arvioida, kajotaanko ehdotuksella tuomiovallan ydinalueeseen.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen ei nähnyt ainakaan yksiselitteistä perustetta torjua ehdotusta epäillyn suostumuksen edellytysten keventämisestä, koska muutoksenhakuoikeutta esitetään samalla laajennettavaksi. Apulaisoikeuskanslerin sijainen kuitenkin painotti, että muutoksenhakumahdollisuuden tulee olla tosiasiallinen. Hänen mukaansa ehdotus ei tältä kannalta ole täysin ongelmaton.

Mietinnössä ehdotetaan myös, että ajokieltoseuraamusten määrääminen keskitettäisiin poliisille. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että tilastojen mukaan tuomioistuimen määräämänä seuraamuksena ajokielto on ollut varsin ankara. Ehdotetusta toimivallan keskittämisestä poliisille seuraisi, että poliisi voisi vastaisuudessa määrätä ajokieltoja, jotka olisivat nykyiseen verrattuna kestoltaan moninkertaisia. Muutos olisi apulaisoikeuskanslerin sijaisen mielestä merkityksellinen, koska ajokiellon vaikutus yksilön elämään on usein hänen saamansa rangaistuksen vaikutuksia suurempi.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että asia on muiltakin osin jätettävä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.

OKV_15_20_2017.pdf

Lausunto: sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädäntö

Diaarinumero: OKV/11/20/2017
Antopäivä: 21.3.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta koskevaksi lainsäädännöksi.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan luonnoksessa yksilöidyt vielä avoinna olevat kohdat vaikuttivat kokonaisuuden kannalta keskeisiltä. Se, että ratkaisuehdotuksia tällaisiin keskeisiin kysymyksiin valmisteltiin vielä lausuntokierroksen aikana, oli hänen mukaansa ongelmallista valmistelun avoimuuden kannalta. Lakiluonnoksesta ei ilmeisesti ole tarkoitus pyytää uudelleen lausuntoja ennen hallituksen esityksen antamista eduskunnalle. Apulaisoikeuskansleri piti kyseenalaisena, oliko lausunnonantajille annettu riittävästi tietoa kannanottojen muodostamista varten.

Valinnanvapauslainsäädäntö liittyy kiinteästi jo aikaisemmin eduskunnalle annettuun hallituksen esitykseen maakuntien perustamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistamisesta (HE 15/2017 vp). Näiden kahden asian samanaikainen käsittely eduskunnassa näytti apulaisoikeuskanslerin mukaan jäävän lyhyeksi. Tämä voi johtaa siihen, että perustuslaissa säädetty eduskunnan tietojensaantioikeus ei toteudu riittävällä tavalla.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti huomiota myös siihen, että valinnanvapauslainsäädännön valtiosääntöoikeudellinen arviointi oli lausunnoilla olevassa luonnoksessa vielä alustava. Hän totesi, että valmiissa hallituksen esityksessä on esitettävä valtiosääntöoikeudellisesti perustellut vastaukset avoinna oleviin kysymyksiin ja johtopäätökset esityksen suhteesta perustuslakiin. Apulaisoikeuskansleri piti myös suotavana, että hallituksen esitys toimitettaisiin oikeuskanslerinvirastoon ennakollista tarkastusta varten hyvissä ajoin ennen sen esittelyä valtioneuvoston yleisistunnossa.

OKV_11_20_2017.pdf

Naapurikiinteistön omistajien kuuleminen olisi ollut suositeltavaa vesitaloushankkeessa

Diaarinumero: OKV/470/1/2016
Antopäivä: 17.3.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi esittämänsä kuulemista ja asianosaisuutta koskevat näkökohdat aluehallintovirastolle tiedoksi.

Aluehallintovirasto ei ollut pitänyt vesitaloushankkeen naapurikiinteistön omistajia asianosaisina eikä siksi ollut antanut heille tiedoksi lupahakemusta kuulemista varten. Kuulutuksen julkaisemisesta ei ollut ilmoitettu sanomalehdessä. Myöskään lupapäätöksestä ei annettu tietoa naapurikiinteistön omistajille, eikä tietoa luvan myöntämisestä julkaistu sanomalehdessä. He saivat kantelun mukaan tiedon hankkeesta vasta pyydettyään sitä lupaviranomaiselta päätöksen jo tultua lainvoimaiseksi.

Hankealueelle pääsemiseksi tuli käyttää kulkuyhteyttä, joka sijaitsi osin naapurikiinteistön alueella ja jota koskevan käyttöoikeuden tarpeesta oli mainittu jo lupahakemuksessa. Kulkuyhteyttä tarvittiin myös hankkeen valmistuttua mm. säännöllisesti toistuviin huoltotöihin.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että tilanteessa lähestyttiin asianosaisuuden rajapintoja. Hankealueen naapurikiinteistön omistajien kuuleminen olisi voinut olla perusteltavissa perustuslain säännöksellä vaikuttamismahdollisuuksien turvaamisesta, vesilain säännöksillä asianosaisen kuulemisesta sekä hallintolain säännöksillä asian selvittämisestä ja asianosaisen kuulemisesta. Epäselvässä tai tulkinnanvaraisessa tapauksessa voidaan yleensä pitää suositeltavana, että käytettävissä olevista vaihtoehdoista valitaan perusoikeusmyönteinen ja intressitahon oikeussuojaa vahvistava menettelytapa.

OKV_470_1_2016.pdf

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle huomautus käsittelyn viipymisestä

Diaarinumero: OKV/1612/1/2016
Antopäivä: 15.3.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen antoi työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle huomautuksen valitusten käsittelyn viipymisestä.

Kantelijan kolmen työmarkkinatukea koskeneen valituksen käsittely työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa oli kestänyt vajaasta 4 vuodesta 3 kuukaudesta runsaaseen 5 vuoteen 3 kuukauteen. Lisäksi valitusasioiden asiakirjoja oli käsitelty huolimattomasti, sillä ne olivat olleet kadoksissa peräti kahteen otteeseen.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että valitusten käsittely oli kestänyt kohtuuttoman kauan. Lautakunnan mukaan viivytykset olivat seurausta yksittäisen virkamiehen laiminlyönneistä, mutta apulaisoikeuskanslerin sijaisen mielestä tapahtunut osoitti vakavia puutteita myös vireillä olevien asioiden käsittelyn seurannassa.

OKV_1612_1_2016.pdf

Tietojen pyytäjälle tulisi kertoa mahdollisuudesta saattaa asia viranomaisen ratkaistavaksi

Diaarinumero: OKV/1127/1/2016
Antopäivä: 15.3.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti yliopiston huomiota tietopyynnön käsittelyä koskevien julkisuuslain säännösten noudattamiseen.

Yliopiston työntekijä oli arvioinut, ettei hän voinut luovuttaa kantelijan puhelimitse pyytämiä tietoja. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan kantelijalle olisi tullut ilmoittaa kieltäytymisen syy ja informoida siitä, että tietopyyntöä koskeva asia voidaan saattaa asianomaisen viranomaisen ratkaistavaksi.

OKV_1127_1_2016.pdf

Työ- ja elinkeinotoimiston olisi tullut toimia huolellisemmin

Diaarinumero: OKV/415/1/2016
Antopäivä: 13.3.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) huomiota käsiteltävinä olevien asioiden selvittämiseen ja huolellisuuteen virkatehtävien hoitamisessa.

Kantelija oli ilmoittanut TE-toimistolle kahdesti, ettei hänellä ollut ajolupaa, jota hänelle tarjotussa kuorma-autonkuljettajan työpaikassa vaadittiin. Tästä huolimatta TE-toimistossa oli katsottu, että hänellä ei ollut pätevää syytä olla hakematta tarjottua työtä eikä siksi oikeutta työttömyysetuuteen.

Hallintolain mukaan viranomaisen tulee selvittää asia riittävästi ja asianmukaisesti hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan TE-toimistossa ei ollut perehdytty kantelijan antamaan selvitykseen riittävästi eikä toimittu riittävän huolellisesti. Työtarjousta ei ollut peruutettu kantelijan ilmoitusten johdosta, kuten vastaavissa tilanteissa meneteltiin. Työttömyysetuuden saamisen estänyt työvoimapoliittinen lausunto oli korjattu vasta kantelun johdosta.

OKV_415_1_2016.pdf

Lausunto: summaaristen riita-asioiden keskittäminen

Diaarinumero: OKV/13/20/2017
Antopäivä: 10.3.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi oikeusministeriölle lausunnon työryhmämietinnöstä, jossa ehdotettiin summaaristen riita-asioiden keskittämistä tiettyihin käräjäoikeuksiin ja sähköisen asioinnin lisäämistä niiden käsittelyssä. Summaarisiksi kutsutaan kirjallisesti käsiteltäviä riidattomia riita-asioita.

Apulaisoikeuskansleri ei nähnyt keskittämisessä ongelmia perus- ja ihmisoikeuksien tai muutoin osapuolten oikeuksien toteutumisen kannalta. Hän kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, että laissa ei säädettäisi riittävän tarkasti poikkeustilanteista, joissa kantaja voisi saattaa asian vireille muuten kuin sähköisesti. Myös ehdotus sähköisen viestin saapumisaikaa koskevasta muutoksesta vaatisi apulaisoikeuskanslerin mukaan vielä pohtimista.

Apulaisoikeuskansleri näki lisäksi ongelmallisena käytännön, jolla riitaiseksi muuttuneen asian käsittelyä voisi jatkaa summaarisen käsittelyn perusteella valikoituneessa käräjäoikeudessa. Apulaisoikeuskansleri totesi myös, että summaarisia asioita käsittelevien käräjäoikeuksien valinta tulisi perustella.

OKV_13_20_2017.pdf
« Edellinen 1 / 3