Ratkaisut

Viranomaisen tulee huolehtia siitä, että henkilöstö tuntee julkisuuslain riittävän hyvin

Diaarinumero: OKV/945/1/2016
Antopäivä: 15.5.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ely-keskus) sekä ely-keskusten ja työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) huomiota velvollisuuteen vastata tietopyyntöihin viivytyksettä.

Kantelija ei ollut saanut ely-keskukselta pyytämiään tietoja julkisuuslaissa säädetyssä määräajassa eli kahdessa viikossa vaan vasta yli kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisen tietopyynnön esittämisestä. Tietopyynnön käsittelyä koskeviin tiedusteluihin ei ollut vastattu ollenkaan. Selvityksen mukaan käsittelyn viivästymiseen oli vaikuttanut se, ettei tietopyyntöä ollut tunnistettu julkisuuslain mukaiseksi tietopyynnöksi.

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan tietopyynnön käsittelyssä ei ollut menetelty julkisuuslain ja hallintolain mukaisella tavalla. Hän totesi, että viranomaisen vastuulla on huolehtia siitä, että sen palveluksessa olevat henkilöt ovat vähintään perustasoisesti tietoisia siitä, miten heidän tulee menetellä tietopyyntöjen käsittelyssä ja tiedusteluihin vastaamisessa.

OKV_945_1_2016.pdf

Tiedusteluun olisi tullut vastata

Diaarinumero: OKV/365/1/2017
Antopäivä: 12.5.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti poliisilaitoksen tutkintasihteerin huomiota velvollisuuteen vastata tiedusteluihin.

Poliisilaitos ei ollut vastannut kantelijan tiedusteluun siitä, mihin toimenpiteisiin hänen tekemänsä tutkintapyyntö oli johtanut. Tutkintapyyntö oli siirretty toiselle poliisilaitokselle ja tutkintasihteeri, jonka tehtäviin tiedusteluun vastaaminen olisi kuulunut, oli olettanut, että tämä toinen poliisilaitos tulisi olemaan yhteydessä tutkintapyynnön tekijään joka tapauksessa.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että tutkintasihteerin menettely oli ongelmallinen, sillä kantelijan tiedustelusta ei ollut välittynyt tietoa siirron vastaanottaneelle poliisilaitokselle ja tiedustelu itsessään oli ollut sisällöltään lyhyt ja selkeä.

OKV_365_1_2017.pdf

Tuomari tuomitsi rangaistuksen, vaikka syyteoikeus teosta oli vanhentunut

Diaarinumero: OKV/38/30/2015
Antopäivä: 11.5.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen antoi käräjätuomarille huomautuksen virheellisestä menettelystä rangaistukseen tuomitsemisessa.

Vastaaja oli tuomittu muiden hänelle syyksi luettujen tekojen ohella liikenneturvallisuuden vaarantamisesta siitä huolimatta, että syyteoikeus teosta oli vanhentunut. Asia kävi ilmi oikeuskanslerin tuomioistuimiin kohdistaman laillisuusvalvonnan nojalla toimitetussa tarkastuksessa. Käräjätuomari myönsi tuomion olleen virheellinen ja kertoi virheen tapahtuneen epähuomiossa. Oikeuskanslerin tekemän hakemuksen myötä korkein oikeus purki käräjäoikeuden tuomion liikenneturvallisuuden vaarantamisen osalta ja palautti asian käräjäoikeuteen yhteisen rangaistuksen uudelleen määräämistä varten.

Kyseessä olevan kaltainen virhe voisi tulla arvioitavaksi tuottamuksellisena virkarikoksena. Rikoksen tunnusmerkistö edellyttää, että teko ei ole vähäinen, kun otetaan huomioon sen haitallisuus ja vahingollisuus sekä muut seikat. Vähäisyyden arviointi jää syyttäjäviranomaiselle ja viime kädessä tuomioistuimelle. Asiaa koskevassa lakivaliokunnan mietinnössä todetaan, että vähäisenä pidettäisiin lähinnä menettelytapaan liittyviä virheitä. Mietinnön mukaan viranomaisten tulee kuitenkin harkita tarkkaan asian viemistä tuomioistuimeen varsinkin silloin, kun on käytettävissä muitakin seuraamusmuotoja.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että vaikka virhe oli omiaan vähentämään luottamusta lainkäyttötoiminnan asianmukaisuuteen ja vaikka virhe oli tapahtunut käräjätuomarin tehtävien ydinalueella, virhettä voitiin pitää vähäisenä. Siten hän ei nähnyt tarvetta nostaa syytteen nostamiseen.

Tuomari tuomitsi rangaistuksen vanhentuneesta teosta

Diaarinumero: OKV/1/30/2016
Antopäivä: 10.5.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen antoi käräjätuomarille huomautuksen virheellisestä menettelystä rangaistukseen tuomitsemisessa.

Vastaaja oli tuomittu toisen hänelle syyksi luetun teon ohella kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta siitä huolimatta, että syyteoikeus teosta oli vanhentunut. Asia kävi ilmi oikeuskanslerin tuomioistuimiin kohdistaman laillisuusvalvonnan nojalla toimitetussa tarkastuksessa. Käräjätuomari myönsi tuomion olleen virheellinen ja kertoi virheen tapahtuneen epähuomiossa. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen tekemän purkuhakemuksen myötä korkein oikeus alensi vastaajalle määrättyä 60 päivän ehdollista vankeusrangaistusta kymmenellä päivällä.

Kyseessä olevan kaltainen virhe voisi tulla arvioitavaksi tuottamuksellisena virkarikoksena. Rikoksen tunnusmerkistö edellyttää, että teko ei ole vähäinen, kun otetaan huomioon sen haitallisuus ja vahingollisuus sekä muut seikat. Vähäisyyden arviointi jää syyttäjäviranomaiselle ja viime kädessä tuomioistuimelle. Asiaa koskevassa lakivaliokunnan mietinnössä todetaan, että vähäisenä pidettäisiin lähinnä menettelytapaan liittyviä virheitä. Mietinnön mukaan viranomaisten tulee kuitenkin harkita tarkkaan asian viemistä tuomioistuimeen varsinkin silloin, kun on käytettävissä muitakin seuraamusmuotoja.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että vaikka virhe oli omiaan vähentämään luottamusta lainkäyttötoiminnan asianmukaisuuteen ja vaikka virhe oli tapahtunut käräjätuomarin tehtävien ydinalueella, virhettä voitiin pitää vähäisenä. Siten hän ei nähnyt tarvetta nostaa syytteen nostamiseen.

Finavian omistajaohjauksessa parannettavaa johdonmukaisuuden ja vastuunjaon selkeyden kannalta

Diaarinumero: OKV/934/1/2016 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/1250/1/2016, OKV/1299/1/2016
Antopäivä: 10.5.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin ja liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksesta vastaavien virkamiesten huomiota johdonmukaisuuteen Finavian omistajaohjauksessa. Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi kuitenkin, ettei ministerin ja virkamiesten menettely ollut lainvastaista.

Kanteluissa epäiltiin, että ministeri Berner ja liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet olisivat valtio-omistajan ominaisuudessa syksyllä 2015 painostaneet Finavian hallitusta asiassa, joka liittyi Finavian tekemien, tappioita aiheuttaneiden johdannaissopimusten selvittelyyn. Heidän epäiltiin painostaneen Finavian hallitusta luopumaan kanteesta tilintarkastusyhteisöä vastaan ja hyväksymään sovintosopimuksen sen kanssa sekä kieltäneen hallitusta nostamasta kanteita yhtiön entistä johtoa vastaan.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että valtio-omistaja oli puuttunut Finavian operatiiviseen toimintaan, kun se oli Finaviaa informoimatta saattanut alulle Finavian ja tilintarkastusyhteisön välisen riita-asian sovintoneuvottelut. Operatiiviseen toimintaan puuttuminen oli lähtökohtaisesti ristiriidassa valtion omistajaohjausta koskevien periaatteiden kanssa. Valtio-omistajalla olisi ollut toimivalta ns. omistajapäätöksellä päättää, että sovintosopimus tehdään ja että kanteista tilintarkastusyhteisöä vastaan luovutaan, mutta tällaisia omistajapäätöksiä ei tehty.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi lisäksi, että valtio-omistajan olisi ollut perusteltua toimittaa Finavialle nekin asiantuntijalausunnot, joissa ei puollettu sovintosopimuksen hyväksymistä. Valtio-omistajan olisi tullut pyrkiä varmistamaan, että Finavialla oli käytettävissään kaikki tarvittava informaatio, jota kanne- ja sovintosopimusasian huolellinen arvioiminen vaati. Tämä velvollisuus korostui tilanteessa, jossa valtio-omistaja ei ottanut asiaa itse päätettäväkseen.

Kysymys, joka koski kanteiden nostamista yhtiön entistä johtoa vastaan tai korvausvaatimuksista luopumista, olisi ollut apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan johdonmukaista ottaa valtio-omistajan päätettäväksi. Valtio-omistaja oli kieltänyt Finavian hallitusta etenemästä kanneasiassa ja siten tosiasiallisesti kyseenalaistanut hallituksen tekemän päätöksen kanteiden nostamisesta. Koska yhtiöllä ei ollut tämän vuoksi edellytyksiä toimia aiemman päätöksensä mukaisesti ja koska valtio-omistajan luottamus yhtiön hallituksen kykyyn käsitellä asia huolellisesti oli heikentynyt, tehtävien- ja vastuunjaon kannalta olisi ollut selkeää, että valtio-omistaja olisi ottanut asian päätettäväkseen.

Kanteluissa esitetyille epäilyksille, että ministeri Bernerillä olisi ollut esteellisyyttä aiheuttavia yhteyksiä tilintarkastusyhteisöön, ei löytynyt tukea. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella ei ilmennyt seikkoja, jotka olisivat vaarantaneet luottamuksen ministeri Bernerin puolueettomuuteen sovintosopimusta koskevassa asiassa.

OKV_934_1_2016.pdf

Muistutukseen tulee vastata kohtuullisessa ajassa

Diaarinumero: OKV/1074/1/2016
Antopäivä: 9.5.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kaupungin huomiota sen lainmukaiseen velvollisuuteen käsitellä muistutus kohtuullisessa ajassa.

Aluehallintovirasto oli siirtänyt lääkärin menettelyä koskevan kanteluasian muistutuksena kaupungin käsiteltäväksi. Kaupunki oli antanut vastauksen muistutukseen noin kolme ja puoli kuukautta siirron jälkeen. Muistutuksen kohtuullista käsittelyaikaa ei ole lainsäädännössä täsmällisesti määritelty. Ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytännön, Valviran ohjeistuksen ja lain perustelujen valossa kaupunki ei ollut käsitellyt kantelijan muistutusta kohtuullisessa ajassa.

OKV_1074_1_2016.pdf

ELY-keskuksen olisi tullut vastata selvityspyyntöön nopeammin

Diaarinumero: OKV/919/1/2016
Antopäivä: 8.5.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) tietoon näkemyksensä, jonka mukaan asiakaspalvelu tulee järjestää siten, että asiakkaiden yhteydenottoihin vastataan viivytyksettä. ELY-keskuksen tulee huolehtia myös siitä, että sen henkilöstöllä on riittävät tiedot viranomaisen neuvontavelvollisuuden ja palveluperiaatteen sisällöstä.

Kantelijan selvityspyyntöön vastattiin ELY-keskuksesta kahden vuoden ja neljän kuukauden kuluttua. Selvityspyyntö oli kirjaamosta välitetty henkilölle, joka ei ollut vastannut siihen mutta ei myöskään ollut siirtänyt sitä kenellekään muulle vastattavaksi. Myöskään kantelijan tiedusteluun selvityspyyntöasiansa käsittelyn etenemisestä ei ollut vastattu. ELY-keskuksen mukaan vastaamatta jättäminen oli valitettava vahinko.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että yli kahden vuoden vastaamisaika oli kohtuuttoman pitkä. Kantelijalle olisi ollut perusteltua vastata heti, kun vastaamatta jättäminen tuli ilmi, eikä vasta samanaikaisesti oikeuskanslerille annetun selvityksen kanssa. ELY-keskus ilmoitti selvityksessään ryhtyvänsä toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että kirjaamoon saapuva posti tavoittaa oikeat henkilöt.

OKV_919_1_2016.pdf

Myös Twitterissä on noudatettava kielilakia

Diaarinumero: OKV/124/1/2016
Antopäivä: 4.5.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti oikeusministeriön huomiota velvollisuuteen vastata sille esitettyihin kysymyksiin lähtökohtaisesti sillä kielellä, jolla ne on esitetty.

Henkilö oli lähettänyt Twitterissä oikeusministeriölle ruotsinkielisen kysymyksen, mutta ministeriö oli vastannut kysymykseen suomeksi. Ministeriön selvityksen mukaan kyse oli ollut inhimillisestä erehdyksestä ja kysymyksen esittäjälle oli pian vastattu myös ruotsiksi.

Kielilain mukaan kaksikielisellä viranomaisella on velvollisuus käyttää kansalaisille suunnatussa informaatiossa suomea ja ruotsia. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että tämä velvollisuus koskee kaikkia kommunikaatiotapoja, myös viranomaisen Twitter-tiliä.

Päätös (ruotsiksi):

OKV_124_1_2017.pdf

Toimeentulotukea hakevan asiakkaan olosuhteet on selvitettävä riittävästi

Diaarinumero: OKV/132/1/2017
Antopäivä: 2.5.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti Kelan huomiota hyvän hallinnon mukaiseen velvollisuuteen ennen ratkaisun tekemistä selvittää asia asianmukaisesti ja riittävästi.

Henkilön toimeentulotukihakemus oli hylätty vähäisen tuloylijäämän perusteella. Hänen esittämiinsä lääkeresepteihin ei ollut myönnetty maksusitoumusta eikä kohtuullisia taloussähkökuluja ollut hyväksytty kokonaisuudessaan menoksi. Henkilön otettua Kelaan yhteyttä maksusitoumus myönnettiin kaikkiin lääkkeisiin ja sähkömenot hyväksyttiin kokonaisuudessaan menoksi. Kela pahoitteli selvityksessään, ettei asiaa ollut heti riittävästi selvitetty.

Päätös (ruotsiksi):

OKV_132_1_2017.pdf

Yliopiston olisi tullut antaa tietopyyntöön valituskelpoinen päätös

Diaarinumero: OKV/608/1/2016
Antopäivä: 27.4.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi yliopiston tietoon näkemyksensä, jonka mukaan yliopiston olisi tullut tulkita kantelijan yhteydenotot tietopyynnöksi ja oikaisuvaatimukseksi ja antaa kieltäytymisestään valituskelpoinen päätös.

Kantelija oli pyytänyt yliopistolta avoimena yliopisto-opetuksena järjestetyn opintokokonaisuuden kaikkien opintojaksojen tarkkoja suoritustapatietoja. Tiedot olivat saatavilla yliopiston sähköisessä palvelussa, johon kantelija olisi päässyt kirjautumaan kurssimaksut maksettuaan. Koulutussihteeri oli kieltäytynyt antamasta pyydettyjä tietoja. Kantelija oli ottanut yhteyttä myös yliopiston kirjaamoon, rehtoriin ja lakimieheen ja pyytänyt heitä puuttumaan asiaan. Lakimies oli vastauksessaan täsmentänyt kantelijalle perustetta, jolla tietojen antamisesta oli kieltäydytty. Kantelijalle ei ollut annettu hänen pyytämiään tietoja.

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan hänen tehtäviinsä ylimpänä laillisuusvalvojana ei kuulu ratkaista sitä sisällöllistä kysymystä, olivatko kantelijan pyytämät tiedot julkisia vai eivät, vaan ratkaisu kuuluu viime kädessä hallintotuomioistuimelle. Jotta perustuslaissa turvattu muutoksenhakuoikeus voi toteutua eli jotta julkisuuskysymys voidaan saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi, pyydettyjen tietojen antamisesta kieltäytyneen viranomaisen tulee antaa asiassa valituskelpoinen päätös.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että viimeistään kantelijan toisen sähköpostiviestin jälkeen yliopiston olisi ollut perusteltua katsoa, että kyseessä oli julkisuuslaissa tarkoitettu tietopyyntö, ja toimia sen mukaan. Kirjaamoon, rehtorille ja lakimiehelle lähetetty viesti olisi ollut aiheellista tulkita kantelijan pyynnöksi saattaa asia viranomaisen ratkaistavaksi. Sikäli kuin oikaisuvaatimuksen käsittelemisestä olisi peritty maksuja, kantelijalta olisi tullut tiedustella, halusiko hän tuossakin tapauksessa sähköpostiviestiään käsiteltävän oikaisuvaatimuksena. Vaihtoehtoisesti yliopiston olisi apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan tullut suorittaa julkisuuslain 14 §:n 3 momentin edellyttämät toimenpiteet.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että kantelija ei ollut saanut tietopyyntöönsä sellaista valituskelpoista päätöstä, jonka hän olisi voinut saattaa hallintotuomioistuimen tutkittavaksi. Hänellä ei siten ollut mahdollisuutta saada hallintotuomioistuimen arviota pyytämiensä tietojen oikeudellisesta luonteesta ja yliopiston kieltäytymisen lainmukaisuudesta.

OKV_608_1_2016.pdf
« Edellinen 1 / 6