Ratkaisut

Hätäkeskuslaitos ei vastannut sähköpostitiedusteluun

Diaarinumero: OKV/812/1/2014
Antopäivä: 31.12.2014
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelija oli lähettänyt Hätäkeskuslaitoksen virkasähköpostiin tiedustelun hätäkeskusnauhoitteiden saamisesta. Hätäkeskuslaitoksen selvityksen mukaan kantelijalle ei vastattu, koska kantelijan sähköpostin mukaan tiedusteltavaan asiaan liittyen oli tekeillä tutkintapyyntö poliisille, ja selvityksen mukaan oli jääty odottamaan poliisilta tutkintaan liittyvää tallennepyyntöä.

Apulaisoikeuskansleri totesi päätöksessään, että koska kantelija ei ollut saanut vastausta Hätäkeskuslaitokselle hallintoasiassa lähettämäänsä kirjeeseen, asiaa on arvioitava hallintolain säännösten valossa. Hallintolain 8 §:n mukaan viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin.

Ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että viranomaiselle esitettyyn asialliseen tiedusteluun on vastattava ilman aiheetonta viivytystä. Se, millainen vastaus sisällöllisesti täyttää hyvän hallinnon kriteerit, arvioidaan tapauskohtaisesti. Tärkein näkökohta asian arvioimisessa on se, että viranomaiseen yhteyttä ottanut henkilö ei jää epätietoisuuteen siitä, käsitelläänkö hänen asiansa vai ei.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että Hätäkeskuslaitoksen olisi hyvän hallinnon periaatteen mukaisesti tullut vastata kirjallisesti kantelijan kirjallisesti esittämään hätäkeskusnauhoitteen saamista koskevaan pyyntöön, ja kiinnitti Hätäkeskuslaitoksen huomiota hallintolain mukaiseen velvollisuuteen vastata kirjalliseen yhteydenottoon ilman aiheetonta viivytystä.

Kunnan menettely ei täyttänyt hyvän hallinnon vaatimuksia

Diaarinumero: OKV/1149/1/2013
Antopäivä: 30.12.2014
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kunnan hallintojohtaja oli kokenut kunnanvaltuutetun toiminnan itseensä kohdistuvana työpaikkakiusaamisena ja lähettänyt kunnanhallitukselle asiaa koskevan toimenpidepyynnön. Valtuutettu oli tehnyt useita muun muassa hallintojohtajan toimintaa kritisoineita aloitteita ja käsitellyt asiaa myös sähköpostiviesteissä. Asian johdosta järjestettiin kuulemistilaisuus, jossa asiaa käsitteli kunnanhallituksen nimeämä työryhmä. Asiaa oli tämän jälkeen käsitelty epävirallisessa kokouksessa, josta laaditun muistion mukaan asiassa oli kyse työpaikkakiusaamisesta. Myös kunnan antamassa selvityksessä viitattiin työnantajan velvollisuuteen toimia työpaikkakiusaamisen estämiseksi ja todettiin asiassa toimitun "Varhainen puuttuminen" -toimintamallin mukaisesti. Sittemmin kunnanhallitus oli käsitellyt  asiaa ja pyytänyt kunnanvaltuutetulta kuntalain mukaista selvitystä, merkinnyt saamansa selvityksen tiedoksi ja pyytänyt kunnan luottamushenkilöitä kiinnittämään huomioita kuntalain mukaiseen arvokkaaseen toimimiseen.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että käytettävissä olleen selvityksen mukaan kunnanvaltuutetun toiminta oli liittynyt hänen asemaansa luottamushenkilönä. Kunnanvaltuutettu ei ole kunnan virkamiehiin nähden työnantaja-asemassa. Näin ollen kunnanvaltuutetun menettelyä luottamustoimessaan suhteessa kunnan virkamieheen ei voi arvioida työnantaja-työntekijä -suhteesta käsin eikä siten myöskään työpaikkakiusaamisena. Asian käsittelyn lähtökohta oli ollut sen vuoksi virheellinen. Kunnanhallitus ei ollut hankkinut asian käsittelyn kannalta olennaisia ja tarpeellisia tietoja, mitä apulaisoikeuskansleri piti hyvän hallinnon vastaisena.

Kunnanhallitus oli sittemmin menetellyt asiassa kuntalain säännösten mukaisesti. Apulaisoikeuskansleri piti kuitenkin oikeudellisesti ongelmallisena sitä, että kunnanhallitus ei kyseisten toimien yhteydessä ollut yksilöinyt sitä, millä tavoin valtuutetun toiminta oli ollut sen näkemyksen mukaan sillä tavoin moitittavaa, että tiedonanto valtuustolle oli aiheellinen. Asian käsittelystä oli tässä tapauksessa saattanut syntyä sellainen virheellinen kuva, että aloitteiden tekeminen tai virkamiesten arvosteleminen olisi kuntalain tarkoittamaa valtuutetun velvollisuuksien vastaista toimintaa.

Apulaisoikeuskansleri totesi myös, että vapaamuotoisen valmisteluelimen asettaminen ei sinänsä ollut kuntalain vastaista. Sen sijaan kunnanhallituksen pöytäkirjamerkinnät olivat tältä osin puutteellisia eivätkä täyttäneet kuntalain pöytäkirjaamisvelvollisuutta. Kunnanhallituksen pöytäkirjasta tulee ilmetä päätös työryhmän asettamisesta, työryhmän kokoonpano ja tehtävät sekä muut asian käsittelyn kannalta olennaiset seikat Asian käsittely ei tältä osin ollut täyttänyt myöskään julkisuuslain vaatimuksia.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kunnanhallituksen huomiota kuntalain pöytäkirjaamista koskeviin vaatimuksiin, julkisuuslain mukaisen julkisuusperiaatteen noudattamiseen ja hyvän hallinnon mukaiseen menettelyyn.

okv_1149_1_2013.pdf

Asiakirjojen lähettäminen

Diaarinumero: OKV/992/1/2013
Antopäivä: 19.12.2014
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti vastaisen varalle käräjäoikeuden vakavaa huomiota huolellisuuteen ja tarkkuuteen asiakirjojen lähettämisessä tapauksessa, jossa asianosaiselle tarkoitettu hakemusasian yhteenveto lausumapyyntöineen ja päätös muutoksenhakuohjeineen oli kirjoitusvirheen johdosta lähetetty väärään sähköpostiosoitteeseen.

okv_992_1_2013.pdf

Poliisilaitoksen menettely virantoimituksesta pidättämistä koskevassa asiassa

Diaarinumero: OKV/1174/1/2013
Antopäivä: 19.12.2014
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Poliisilaitos oli kantelijan mukaan toiminut lainvastaisesti virantoimituksesta pidättämistä koskevassa virkamiesoikeudellisessa menettelyssä, koska kantelijalle ei ollut varattu mahdollisuutta riittävästi perehtyä virantoimituksesta pidättämisen perusteena olleisiin seikkoihin ennen kuulemistilaisuutta. Kantelija oli tilannut esitukintapöytäkirjan, joka koski häneen kohdistettuja rikosepäilyjä. Kuulemistilaisuutta ei hänen pyynnöstään huolimatta lykätty siten, että hän olisi ennättänyt saada esitutkintapöytäkirjan ennen kuulemistilaisuutta. Virantoimituksesta pidättämisen päättymisestä olisi kantelijan mukaan tullut tehdä erillinen päätös. Kantelijan mukaan poliisilaitos oli toiminut lainvastaisesti myös julkaistessaan poliisilaitoksen sisäisessä tietojärjestelmässä virantoimituksesta pidättämistä koskevan tiedotteen, jossa kantelija oli mainittu nimeltä.

Apulaisoikeuskansleri katsoi perustuslain 21 §:ään ja ihmisoikeustuomioistuimen sekä korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntöön viitaten, että esitutkintapöytäkirja on ollut osa virantoimituksesta pidättämistä koskevaa aineistoa, joka kantelijalla olisi tullut olla käytössään ennen kuulemistilaisuutta. Poliisilaitoksen olisi siten ollut perusteltua järjestää kantelijan virantoimituksesta pidättämistä koskeva kuulemistilaisuus siten, että kantelijalla olisi ollut mahdollisuus tutustua esitutkintapöytäkirjaan ennen kuulemistilaisuutta.

Poliisilaitos oli julkaissut kantelijan virantoimituksesta pidättämisestä poliisilaitoksen sisäisessä tietojärjestelmässä yleisen tiedotteen, jossa rikosepäilyt ja kantelijan nimi oli mainittu. Poliisilaitoksen olisi apulaisoikeuskanslerin mukaan tullut tiedottaa asiasta suppeammalla jakelulla vain sellaisille poliisilaitoksella työskenteleville henkilöille, joilla oli työtehtäviinsä liittyvä välitön tarve tietää kantelijan poissaolo ja mahdollisesti vielä myös poissaolon syy.

Kun asiasta oli kuitenkin julkaistu yleinen tiedote poliisilaitoksen tietojärjestelmässä, niin poliisilaitoksen olisi heti käräjäoikeuden vapauttavan tuomion jälkeen tullut huolehtia myös syytteiden hylkäämistä ja virasta pidättämisen päättämistä koskevan tiedon lisäämisestä tietojärjestelmään.

Poliisilaitoksen olisi ollut perusteltua tehdä virantoimituksesta pidättämisen lopettamisesta päätös oma-aloitteisesti heti käräjäoikeuden hylättyä kantelijaan kohdistetut syytteet, tai viimeistään silloin, kun kantelija oli päätöstä pyytänyt.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti poliisilaitoksen ja apulaispoliisipäällikön huomiota vastaisen varalle edellä mainittuihin seikkoihin virasta pidättämistä koskevassa menettelyssä.

okv_1174_1_2013.pdf

Korvausasian käsittelyaika Potilasvakuutuskeskuksessa

Diaarinumero: OKV/1409/1/2013
Antopäivä: 19.12.2014
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Kantelija oli hakenut Potilasvakuutuskeskukselta potilasvahingon johdosta  korvausta muun ohella ansionmenetyksestä. Ansionmenetysasian käsittely oli keskuksessa sen vireille tulosta kestänyt  yhdeksän kuukautta, joista vajaat viisi kuukautta oli kulunut sen siirryttyä eläkeryhmän käsiteltäväksi. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että hänellä ei ollut perusteita katsoa, että korvausasian käsittelyssä kokonaisuudessaan olisi viivytelty aiheettomasti. Ansionmenetystä koskevan asian käsittely oli kuitenkin kestänyt pidempään kuin muiden korvausvaatimusten käsittely, koska korvaushakemus oli ensin käsitelty muiden vaatimusten osalta, minkä jälkeen se oli siirtynyt ansionmenetyksen osalta eläkeryhmän käsiteltäväksi. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan ansionmenetyskorvausta koskevan vaatimuksen käsittelyajan voitiin asian laatu huomioiden kokonaisuudessaan katsoa olleen liian pitkä. Mikäli eri korvauksia koskevat vaatimukset olisi selvitetty yhtäaikaisesti, olisi käsittelyaika ansionmenetystä koskevan vaatimuksen osalta ollut todennäköisesti lyhyempi. Potilasvakuutuskeskus oli ryhtynyt toimenpiteisiin ansionmenetystä koskevien korvausasioiden käsittelyaikojen lyhentämiseksi käsittelyprosessia muuttamalla. Muutoksella pyrittiin vaikuttamaan nimenomaisesti siihen kohtaan käsittelyprosessia, joka oli aiheuttanut kantelijan korvausasian pitkittymisen. Sen vuoksi apulaisoikeuskanslerin sijainen ei katsonut olevan syytä ryhtyä muihin laillisuusvalvonnallisiin toimenpiteisiin kuin että hän saattoi päätöksessään kantelijan ansionmenetystä koskevan korvausasian käsittelyajasta esittämänsä huomiot keskuksen tietoon.

okv_1409_1_2013.pdf

Kunnan taksapäätös

Diaarinumero: OKV/878/1/2013
Antopäivä: 18.12.2014
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen ratkaisemassa kantelussa oli kysymys kaupunginhallituksen venepaikkataksan tarkistamista koskevasta päätöksestä, jonka mukaan kesäpaikasta peritään kaksinkertainen maksu ulkopaikkakuntalaiselta. Kaupungin taksaa koskevassa päätöksessä ei perusteltu ulkopaikkakuntalaisten kesäpaikkamaksun kaksinkertaisuutta. Kaupunki oli kantelun johdosta antamassaan lausunnossa perustellut kaksinkertaisen maksun perimistä sillä, että ulkopaikkakuntalaiset eivät maksa kunnallisveroa kaupungille. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että kunnan asukkaiden ja muiden henkilöiden erisuuruisille venepaikkamaksuille voi olla perustuslaissa tarkoitettu kuntalaissa säädettyyn kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen perustuva ja viime kädessä perustuslaissa vahvistettuun kunnan asukkaiden itsehallintoon palautuva hyväksyttävä peruste. Erilaisen kohtelun hyväksyttävyyden ja oikeasuhtaisuuden tarkempi arviointi oli kuitenkin mahdollista vain silloin, kun erilaiselle kohtelulle esitetään päätöksessä perustelut. Perustelutarve korostuu entisestään eduskunnan 16.12.2014 hyväksymän uuden yhdenvertaisuuslain laajenevan soveltamisalan myötä. Yhdenvertaisuuspunninnassa olisi otettava huomioon kunnan asukkaat, kunnan muut jäsenet ja muut henkilöt. Päätöksessä kiinnitettiin kaupungin huomiota näihin taksapäätöksen perusteluja koskeviin näkökohtiin.

okv_878_1_2013.pdf

Viranomaisen epäselvä tiedote ja virheellinen valitusosoitus

Diaarinumero: OKV/2071/1/2013
Antopäivä: 18.12.2014
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Liikenteen turvallisuusvirasto oli antanut 25.3.2013 päivätyn tiedotteen ajoneuvoveron suora-veloituksen päättymisestä. Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että koska tiedote oli epäselvä, oli verovelvolliselle varsin perustellusti voinut tulla sellainen käsitys, että e-laskusopimuksen tekeminen päivää ennen suoraveloituksen eräpäivää ei vaikuta ilmoitetun suoraveloituksen tapahtumiseen. Verovelvollinen oli vaatinut Liikenteen turvallisuusvirastolta maksun viivästymisen johdosta maksuunpannun viivekoron 3,730 euroa palauttamista sekä asian selvittämisestä aiheutuneen vahingon korvaamista. Liikenteen turvallisuusvirasto oli liittänyt päätökseensä virheellisen valitusosoituksen.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että viranomaiselta edellytetään kaikessa toiminnassaan huolellisuutta ja viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Muutoksenhakuohjauksen oikeellisuuteen päätöksissä on syytä kiinnittää erityistä huomiota, koska kysymys on asianosaisen oikeusturvasta. Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi näkemyksensä hyvän kielenkäytön vaatimuksesta sekä valitusosoitusten huolellisesta antamisesta Liikenteen turvallisuusviraston tietoon.

okv_2071_1_2013.pdf

Virkanimitykset Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksessa

Diaarinumero: OKV/110/1/2014
Antopäivä: 18.12.2014
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, ettei palvelupäälliköiden ja sovelluspalvelupäälliköiden virkoja koskevat nimitysmuistiot antaneet riittäviä mahdollisuuksia sen seikan toteamiseen, miksi nimitysesitys koski juuri virkaan valittua. Nimitysmuistioissa esitetyt perustelut eivät täyttäneet myöskään hallintolain 45 §:n perusteluvelvoitteen asettamia vaatimuksia.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti palvelukeskuksen huomiota hallintolain 45 §:n asettamiin vaatimuksiin nimityspäätöksen perustelemisessa sekä valtiovarainministeriön laatimiin virantäyttömenettelyä koskeviin ohjeisiin nimitysmuistion laadinnassa.

Poliisin ja syyttäjän menettely esitutkinnassa

Diaarinumero: OKV/1602/1/2013
Antopäivä: 17.12.2014
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Kanteluasiassa ilmeni, että asianomistaja oli kolmessa tapauksessa tehnyt rikosilmoituksen poliisille noin 14 kuukautta epäiltyjen rikosten tekoajankohtien jälkeen, eli noin 10 kuukautta ennen kuin syyteoikeus vanhenisi siltä osin kuin kyse oli epäillyistä kunnianloukkausrikoksista. Kun tutkinnanjohtaja sittemmin esitti syyttäjälle, että esitutkinta lopetettaisiin oli syyteoikeus näiltä osin ehtinyt vanhentua.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että hankitusta selvityksestä ei ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella mainittu aika (10 kuukautta) - ottaen huomioon asioiden laatu, laajuus ja yksilölliset tekijät sekä asiaan liittyvät ulkoiset tekijät - olisi ollut poliisille riittämätön esitutkinnan loppuunsaattamiseksi tai vaihtoehtoisesti esitutkinnan rajoittamisesityksen tekemiseksi syyttäjälle hyvissä ajoin ennen epäiltyjen kunnianloukkausrikosten syyteoikeuden vanhentumista.

Käytettävissä ollut aineisto huomioiden apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi riittäväksi toimenpiteeksi kiinnittää poliisilaitoksen huomiota velvollisuuteen toimittaa esitutkinta ilman aiheetonta viivytystä.

Asiassa ilmeni lisäksi, että siltä osin kuin yhdessä mainituista tapauksista oli kyse myös epäillystä tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta syyttäjä oli tehnyt esitutkinnan rajoittamispäätöksen sillä perusteella, että syyteoikeus olisi vanhentunut kyseisestä virkarikoksesta kahdessa vuodessa. Syyttäjä oli tehnyt päätöksensä tutkinnanjohtajan rajoittamisesityksen mukaisesti.

Virkarikosten vanhentumisaika on lain mukaan vähintään viisi vuotta. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan oli siten selvää, että sekä tutkinnanjohtaja rajoittamisesityksessään että syyttäjä rajoittamispäätöksessään olivat erehtyneet käsillä olleen virkarikoksen vanhentumisajasta.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti tutkinnanjohtajan ja syyttäjän huomiota virkarikosten vanhentumisajan viiden vuoden vähimmäispituuteen.

okv_1602_1_2013.pdf

Ajan varaaminen terveyskeskuksesta

Diaarinumero: OKV/1450/1/2013
Antopäivä: 17.12.2014
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Kantelija arvosteli sitä, ettei hän ollut saanut varattua aikaa terveyskeskuksesta ajokorttiviranomaiselle toimitettavan terveydentilaa koskevan todistuksen saamiseksi. Kantelijalle oli terveyskeskuksesta kerrottu, että ajanvaraus voidaan ottaa vastaan, mutta lääkärin vastaanotolle pääseminen kestää jopa puoli vuotta. Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että potilaalle tulisi kantelussa esitetyn kaltaisissakin tilanteissa, joissa ei ole kysymys varsinaisesta hoitoon pääsystä, ilmoittaa vastaanottoaika. Hän yhtyi aluehallintoviraston asiassa esittämään näkemykseen, että aika tulisi ilmoittaa vähintään kuukauden tarkkuudella silloinkin, kun täsmällistä aikaa ei voida heti antaa. Edelleen apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että terveyskeskuksen olisi tullut tehdä merkinnät kantelijan ajanvarausasiassa hänen potilasasiakirjoihinsa. Lisäksi apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että voidaan edellyttää, että terveydentilaa koskeva todistus on mahdollista saada kohtuullisessa ajassa asia ja potilaan tarpeet huomioiden. Kantelussa tarkoitetussa tapauksessa kohtuullisuusarvioinnissa olisi tullut ottaa huomioon, että todistus tuli toimittaa määräajassa toiselle viranomaiselle. Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi terveyskeskuksen tietoon hallintolain 7 §:n soveltamisesta sekä vastaanottoajan ilmoittamisesta ja potilasasiakirjamerkinnöistä esittämänsä kannanotot.

okv_1450_1_2013.pdf
« Edellinen 1 / 19