Ratkaisut

Viranomaisen velvollisuus asian riittävään selvittämiseen

Diaarinumero: OKV/1219/1/2011
Antopäivä: 18.12.2012
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelija oli hakenut kunnalta vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987, vammaispalvelulaki) mukaisia palveluita alaikäiselle lapselleen, jonka huoltaja hän ei ollut. Hakijalla ei siten ollut lakiin perustuvaa oikeutta käyttää puhevaltaa lapsen asioissa. Kunta ei ollut pyytänyt hakijaa liittämään hakemukseensa valtakirjaa, vaan oli tutkinut asian ja hylännyt hakemuksen sillä perusteella, että lapsi ei ollut lain tarkoittama vaikeavammainen. Päätöstä ei ollut lähetetty hakijalle, koska hän ei ollut hallintolain 11 §:n mukaan asianosainen ja päätös on hallintolain 54 §:n mukaan lähetettävä asianosaiselle tai muulle muutoksenhakuun oikeutetulle.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että hallintolain 22, 31 ja 32 §:n perusteella kunnan olisi tullut selvittää hakijan puhevalta ja tarvittaessa pyytää täydentämään hakemustaan valtakirjalla. Mikäli hakija ei selvitä puhevaltaansa, asia jätetään pääsääntöisesti tutkimatta. Hakijalla on perustuslain 21 §:n 1 momentin nojalla oikeus saattaa tällainen puhevaltaansa koskeva päätös tuomioistuimen tutkittavaksi. Hakijan puhevaltaa koskevassa päätöksessä on kyse hänen edustaan ja oikeudestaan. Mikäli kunta olisi tehnyt tällaisen päätöksen, se olisi tullut lähettää hakijalle.

Kunta oli ratkaissut hakemuksen selvittämättä asiaa riittävästi. Hallintolain 50 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos päätös perustuu selvästi puutteelliseen selvitykseen ja 3 kohdan mukaan, jos päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe. Hakija oli useastikin vaatinut kunnalta asiansa uudelleen käsittelyä, mutta kunta ei ollut ryhtynyt kyseiseen asiavirheen korjaamismenettelyyn. Hallintolain 52 §:n 1 momentin mukaan viranomainen käsittelee korjaamisasian omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kunnan huomiota sen velvollisuuteen noudattaa hallintolain säännöksiä ja pyysi kuntaa asettamassaan määräajassa selvittämään, mihin toimenpiteisiin se oli ryhtynyt tekemänsä virheellisen päätöksen oikaisemiseksi.

 

« Takaisin

Hakemusten käsittely

Diaarinumero: OKV/585/1/2011
Antopäivä: 18.12.2012
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelijat olivat hakeneet henkilökohtaista avustajaa lapselleen useilla eri hakemuksilla lasten päivähoidosta annetun asetuksen (päivähoitoasetus) ja perusopetuslain sekä vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki) perusteella. Kantelijat eivät olleet saaneet päätöstä kahteen hakemukseensa ja joistakin kantelijoille annetuista päätöksistä ei ilmennyt, minkä säännösten perusteella asia oli ratkaistu. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kaupungin viranhaltijoiden huomiota hallintolain säännöksiin asian vireille panemisesta ja päätöksen tekemisestä sekä siihen, että hallintopäätöksestä tulee hallintolain 45 §:n mukaisesti ilmetä sovelletut säännökset.

Eräässä hakemuksessa avustajaa oli haettu paitsi perusopetuslain ja päivähoitoasetuksen myös vammaispalvelulain nojalla. Asiaa ei kuitenkaan ollut käsitelty eikä ratkaistu vammaispalvelulain mukaisena hakemuksena. Viranhaltijan olisi hallintolain 31 §:ssä säädetyn selvittämisvelvollisuuden ja myös lain 8 §:ssä säädetyn neuvontavelvollisuuden nojalla tullut tiedustella hakijoilta, halusivatko hakijat hakemuksensa käsiteltäväksi vammaispalvelulain mukaisena hakemuksena ja tarvittaessa siirtää se hallintolain 21 §:n mukaisesti käsiteltäväksi toimivaltaiselle taholle. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti viranhaltijan huomiota kyseisten säännösten soveltamiseen hallintoasioita käsiteltäessä.

Kahteen avustajahakemusta koskevaan päätökseen oli liitetty virheellinen muutoksenhakuohjaus, minkä vuoksi toisen asian käsittely oli viivästynyt eikä toista asiaa ollut lainkaan käsitelty muutoksenhakumenettelyssä. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kaupungin viranhaltijan huomiota huolellisuuteen muutoksenhakuohjauksen antamisessa.

Kantelijoiden lapselle laaditusta henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta (HOJKS) tehty päätös oli saatettu valituksena aluehallintoviraston tutkittavaksi, joka oli palauttanut suunnitelman uudelleen laadittavaksi kesäkuussa 2010 tekemällään päätöksellä. Uusi HOJKS oli hyväksytty vasta joulukuussa 2010. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että HOJKS olisi tullut laatia ja sitä koskeva päätös muutoksenhakuohjauksineen tehdä hallintolain 23 § huomioiden viivytyksettä sen jälkeen, kun aluehallintovirasto oli palauttanut asian uudelleen käsiteltäväksi. Apulaisoikeuskansleri saattoi edellä mainitun käsityksensä kaupungin koulun rehtorin tietoon.   

 

« Takaisin

Päihdehuollon asianmukainen toteutuminen ja valvonta

Diaarinumero: OKV/7/50/2011
Antopäivä: 18.12.2012
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri teki vuonna 2010 tarkastuskäynnin Kuopion kaupungin päihdehuoltopalveluihin. Tarkastuksella ilmeni muun muassa, että  jonotusajoista päihdehuollon palveluihin ei ollut käytettävissä tilastoseurantaan perustuvaa tietoa ja että joidenkin hoitoyksiköiden henkilömitoitus ei vastannut päihdehuollon laatusuosituksen mukaisia määriä. Kuopion päihdehuoltopalveluiden tarkemmaksi selvittämiseksi avattiin oma aloite OKV/7/50/2011. Asiassa saatiin selvitystä Kuopion kaupungilta ja Kuopion järjestämää päihdehuoltoa valvovalta Itä-Suomen aluehallintovirastolta. Apulaisoikeuskansleri katsoi 18.2.2012 antamassaan päätöksessä, että toteutetuista parannuksista huolimatta Kuopion päihdehuoltopalveluissa oli edelleenkin kehitettävää.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Kuopion kaupungin huomiota muun muassa velvollisuuteen huolehtia siitä, että yksilökohtainen hoitotakuu toteutuu ja sen toteutuminen on luotettavasti tarkistettavissa. Aluehallintoviraston apulaisoikeuskansleri velvoitti asettamassaan määräajassa esittämään selvitystä siitä, mihin mahdollisiin toimenpiteisiin se on Kuopion päihdehuoltoa valvoessaan ryhtynyt.

okv_7_50_2011.pdf

« Takaisin

Tietojen antaminen oikeuskanslerille

Diaarinumero: OKV/1505/1/2010
Antopäivä: 17.12.2012
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Metsähallitus oli kanteluasian OKV/202/1/2009 tutkimista varten kysyttäessä ilmoittanut oikeuskanslerinvirastolle maanantaina 20.9.2010, että tarkoitus oli saada päätös maastoliikennettä koskevassa oikaisuvaatimusasiassa valmiiksi saman viikon keskiviikkona. Keskiviikkona 22.9.2010 Metsähallituksesta lähetettiin oikeuskanslerinvirastoon ”tietoa” kantelijan viimeisimmästä oikaisuvaatimuksesta. Sähköpostiviestissä selostettiin kantelijan hakemusta ja ilmoitettiin muun ohessa, että päätöstä ei muuteta oikaisuvaatimuksen johdosta. Lisäksi viestissä selostettiin päätöksen perusteluja.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että kyseinen oikeuskanslerinvirastoon lähetetty sähköpostiviesti ei ollut muodoltaan varsinainen hallintolain 7 luvun edellytykset täyttävä hallintopäätös, mutta sen sanamuodoista oli ymmärrettävissä, että Metsähallitus oli antanut siinä esitetyn mukaisen päätöksen. Yhdessä 20.9.2010 lähetetyn viestin kanssa siitä sai käsityksen, että Metsähallitus oli 22.9.2010 tehnyt päätöksen, eikä ainoastaan antanut yleistä ennakkotietoa tai arviota tulevasta päätöksestä, joka tehtiin lopulta 26.11.2010. AOK:n päätös 24.9.2010 (OKV/202/1/2009) koski Metsähallituksen menettelyä ja oli osoitettu ja toimitettu sille. Tästä huolimatta Metsähallitus ei ollut oikaissut siitä selvästi ilmenevää Metsähallituksen ilmoittamaan virheelliseen tietoon perustuvaa käsitystä. Apulaisoikeuskansleri totesi, että harhaanjohtavan tiedon antaminen oikeuskanslerinvirastolle oikaisuvaatimusasian käsittelyn tilanteesta oli vastoin oikeuskanslerin perustuslaissa turvattua tiedonsaantioikeutta.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Metsähallituksen huomiota oikeuskanslerin tiedonsaantioikeudesta esitettyyn.

« Takaisin

Rikosilmoituksen kirjaaminen

Diaarinumero: OKV/1052/1/2012
Antopäivä: 14.12.2012
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Poliisi oli kirjannut rikosilmoituksen kolme kuukautta se saapumisen jälkeen. Sitä ei ollut kirjattu esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun asetuksen edellyttämällä tavalla viipymättä. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti poliisilaitoksen huomiota rikosilmoituksen viivytyksettömään kirjaamiseen.

« Takaisin

Hoitoon pääseminen

Diaarinumero: OKV/691/1/2011
Antopäivä: 13.12.2012
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelijalla oli ollut aika sairaanhoitopiirin keskussairaalan poliklinikalle, kun hän oli muuttanut ja siirtynyt toisen kaupungin ja toisen sairaanhoitopiirin alueelle. Kantelijaa oli keskussairaalasta kehotettu menemään uuden kotikuntansa omalääkärille saadakseen uuden lähetteen tutkimuksiin, koska kantelijan saaman tiedon mukaan viranomaiset eivät siirtäisi aiempaa lähetettä. Kantelijan mukaan hoitotakuu ei tilanteessa toteutunut ja tutkimus ja hoito viivästyivät.

Apulaisoikeuskansleri saattoi sairaanhoitopiirin tietoon käsityksensä, että sairaalan olisi tullut huolehtia kantelijan asianmukaisesta hoitoon pääsystä neuvomalla häntä asiassa ja hänen suostumuksellaan ottamalla yhteyttä uuden kotipaikan sairaalaan ja toimittamalla häntä koskeva lähete sinne. Apulaisoikeuskanslerin mukaan myös hallintolain 7 §:ssä säädetty palveluperiaate ja 8 §:ssä säädetty neuvontavelvollisuus olisivat edellyttäneet tällaista menettelyä. Edelleen hän totesi, että sairaanhoitopiirissä tulisi olla ohjeet siitä, miten menetellään tilanteessa, jossa tutkimuksia tai hoitoa odottava potilas muuttaa toisen sairaanhoitopiirin alueelle ja hänen hoitonsa järjestämisvastuu siirtyy.

Kantelija arvosteli myös sitä, että hänen mentyään uudella kotipaikkakunnallaan terveysasemalle saadakseen hoitoa, oli hänet ohjattu menemään yksityislääkärille, koska hänen kotipaikkatietonsa eivät olleet vielä kirjautuneet kunnan potilastietojärjestelmään. Kantelija kertoi tehneensä muuttoilmoituksen internetissä. 

Apulaisoikeuskansleri totesi, että kaupungilla oli lakisääteinen velvollisuus järjestää kaupunkiin muuttaneelle kantelijalle terveydenhuollon palvelut. Hän saattoi kaupungin tietoon käsityksensä, jonka mukaan terveysaseman menettely ei siltä osin, kun kantelija oli ohjattu käyttämään yksityisen terveydenhuollon palveluita siitä syystä, että hänen kotipaikkatietonsa eivät olleet vielä päivittyneet kaupungin potilastietojärjestelmään, ollut ollut lainmukaista.

« Takaisin

Sosiaaliviranomaisten menettely

Diaarinumero: OKV/675/1/2010
Antopäivä: 12.12.2012
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelussa arvosteltiin uskonnon harjoittamisen kieltämistä äidin ja 6-vuotiaan lapsen valvotuissa tapaamisissa. Lapsen huoltaja oli isä, ja kaupungin perusturvalautakunnan kanteluun antaman selvityksen mukaan isä lapsen huoltajana päättää muun muassa lapsen uskonnosta. Selvityksen mukaan tapaamisen valvojat olivat noudattaneet lapsen huoltajan toivomusta. 

Apulaisoikeuskansleri totesi, että kiellolla oli puututtu myös äidin uskonnonvapauteen eli hänen oikeuteensa harjoittaa uskontoa tapaamisten aikana. Tapaamisista sosiaalikeskukselle tehtyjen raporttien perusteella uskonnon harjoittaminen tapaamisissa oli ollut lähinnä ruokarukousten ja siihen liittyvien ristinmerkkien suorittamista. Lisäksi äiti oli antanut lapselle kaularistin ja keskustellut lapsen kanssa sen pitämisestä ja kirkossa käymisestä.  Tämänkaltainen uskonnon harjoittaminen tapaamisissa ei ole koskenut lapsen uskonnollisesta asemasta päättämistä, vaan kyseessä on ollut pikemminkin tavanomaisten uskonnollisten tapojen noudattaminen tapaajavanhemman uskonnollisen vakaumuksen mukaisesti ja tutustumista tapaajavanhemman uskonnollisiin perustraditioihin. Uskonnon harjoittaminen on ollut lapsen iän ja kehitystason mukaista. Asiassa ei tältä osin ollut merkitystä sillä, että kyseessä oli valvottu tapaaminen. Tapaamisoikeutta koskevassa tuomioistuimen päätöksessä ei ollut uskonnon harjoittamista koskevia määräyksiä. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudessa annetussa laissa ei myöskään eroteta niitä tilanteita, joissa tapaaja on samalla huoltaja, niistä, joissa hän ei ole. 

Kaupungin lastenvalvoja oli myöntänyt lastensuojelun avohuollon tukitoimena maksusitoumuksen valvottuihin tapaamisiin. Apulaisoikeuskanslerin päätöksen mukaan kantelussa kuvattu menettely, myös uhkaus keskeyttää tapaaminen, jos valvojien antamia ohjeita ei noudateta, oli tullut tapaamisraporttien kautta kaupungin sosiaaliviranomaisten tietoon. Lisäksi lastenvalvoja oli selvityksensä mukaan keskustellut eräistä uskontoon liittyvistä asioista lapsen isän kanssa.  Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 §:n 3 momentin mukaan kunnan hankkiessa palveluja yksityiseltä palvelujen tuottajalta kunnan on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Apulaisoikeuskansleri totesi, että perusturvatoimessa olisi tullut arvioida uskonnon harjoittamisen kieltämistä valvotuissa tapaamisissa perustuslaissa säädetyn uskonnonvapauden ja tapaamisoikeutta koskevien säännösten ja periaatteiden kannalta. Lisäksi apulaisoikeuskansleri kiinnitti päätöksessään huomiota kunnan velvollisuuteen huolehtia lainmukaisesta menettelystä ja asiakkaiden perusoikeuksien toteutumisesta ostopalveluina tuotettavissa palveluissa.

okv_675_1_2010.pdf

« Takaisin

Hyvän hallinnon noudattaminen korkeakoulussa

Diaarinumero: OKV/1397/1/2010
Antopäivä: 12.12.2012
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi korkeakoululle huomautuksen vastaisen varalle sen laiminlyönneistä  noudattaa opiskelijan kohdalla perustuslain  21 §:ssä säädettyä  hyvää hallintoa:

Korkeakoulun opiskelijan opintosuoritus (kurssi) hylättiin ilman että hänelle olisi varattu tilaisuus tulla kuulluksi ennen arvostelua. Pääsääntöisesti korkeakoululla ei ole velvollisuutta kuulla opiskelijaa ennen arvostelua. Nyt kuitenkin kurssin suorittamisen hylkäyspäätös perustui olennaisesti työryhmän muiden jäsenten näkemykseen opiskelijan osuudesta työryhmäraporttiin. Tältä osin opiskelijalle olisi tullut varata tilaisuus tulla kuulluksi ennen arvostelua.

Opiskelija sai tiedon kurssisuorituksensa hylkäämisestä vasta tiedusteltuaan opintoimistosta saamaansa arvosanaa. Hyvään hallintoon kuuluu, että opiskelija saa tiedon opintosuorituksensa arvostelun tuloksesta – hyväksytty/hylätty – muutoin kuin sitä erikseen kyselemällä.

Opiskelijan kesäkuussa 2009 tekemää oikaisupyyntöä ei ollut ratkaistu korkeakoulun antaessa selvitystä asiassa kesäkuussa 2010. Perusoikeus saada asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta viivytystä ei opiskelijan kohdalla toteutunut.

Opiskelija tiedusteli toistuvasti oikeuspyynnön yleistä käsittelyaikaa korkeakoulussa, mutta ei saanut vastausta. Perusoikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ei opiskelijan kohdalla toteutunut.

« Takaisin

Esitutkinnan viivästyminen

Diaarinumero: OKV/390/1/2012
Antopäivä: 12.12.2012
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Epäiltyä lievää petosta koskenut esitutkinta oli kestänyt runsaan vuoden. Apulaisoikeuskansleri totesi asian tutkijana toimineen vanhemman rikoskonstaapelin laiminlyöneen suorittaa tutkintatoimenpiteet esitutkintalain edellyttämällä tavalla ilman aiheetonta viivytystä sekä menetelleen huolimattomasti ja sopimattomasti vastatessaan asianomistajan asian käsittelyä koskeneisiin tiedusteluihin. Hän antoi vanhemmalle rikoskonstaapelille huomautuksen ja saattoi lisäksi tämän tietoon päätöksessään esittämänsä näkemyksen asianmukaisesta menettelystä tiedusteltaessa asianomistajan suostumusta asian käsittelemiseen rangaistusmääräysmenettelyssä. Tutkinnanjohtajana asiassa toimineen rikoskomisarion huomiota apulaisoikeuskansleri kiinnitti tutkinnanjohtajan velvollisuuteen valvoa johdettavinaan olevien esitutkintojen toimittamista ja edistymistä.

« Takaisin

Rikosilmoituksen kirjaaminen

Diaarinumero: OKV/130/1/2012
Antopäivä: 11.12.2012
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelija oli tehnyt marraskuussa 2011 rikosilmoituksen poliisille. Asia oli kirjattu poliisiasiain tietojärjestelmään vireille vasta helmikuussa 2012. Tutkintapyyntöä ei ollut kirjattu asianmukaisesti viipymättä esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun asetuksen 1 §:n 1 momentin mukaisesti. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti vastaisen varalle poliisilaitoksen ja asiaa käsitelleen poliisimiehen huomiota tutkintailmoitusten viivytyksettömään kirjaamisvelvollisuuteen. 

Poliisilaitos ilmoitti selvityksessään oikeuskanslerille virheellisen ajankohdan rikosilmoituksen kirjaamiselle.  Apulaisoikeuskansleri kiinnitti poliisilaitoksen huomiota huolellisuuteen oikeuskanslerin tietojensaantioikeutta koskevan perustuslain säännöksen noudattamisessa.

 

« Takaisin

« Edellinen 1 / 14