Ratkaisut

Julkisen vallan tulee turvata median sananvapaus

Diaarinumero: OKV/1749/1/2016 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/1750/1/2016, OKV/1752/1/2016, OKV/1753/1/2016, OKV/1836/1/2016, OKV/1908/1/2016
Antopäivä: 20.4.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri totesi, että julkisen vallan edustajan tulee välttää sellaisia toimia, jotka voitaisiin tulkita yritykseksi ohjata, estää tai rajoittaa julkisen vallan käyttöä koskevaa tiedonvälitystä. Hän saattoi käsityksensä pääministerin tietoon.

Kanteluissa oli epäilty, että pääministeri olisi pyrkinyt vaikuttamaan virkatoimiaan koskevaan uutisointiin. Yleisradio oli julkaissut marraskuussa 2016 artikkelin pääministerin mahdollisesta esteellisyydestä Terrafame Group Oy:n rahoitusta koskevassa päätöksenteossa. Saman illan ja seuraavan päivän aikana pääministeri lähetti uutisen kirjoittaneelle toimittajalle lähes kaksikymmentä kriittistä sähköpostiviestiä.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan ei ollut osoitettavissa, että pääministerin tarkoituksena olisi ollut vaikuttaa Yleisradion menettelyyn. Hän kuitenkin totesi, että palautteenantotapa oli poikkeuksellinen ja että käytetyt ilmaisut olivat osin voimakkaita. Asiassa oli perustellusti voinut syntyä virheellinen mielikuva sähköpostiviestien tarkoituksesta vaikuttaa uutisointiin. Tällainen menettely ei apulaisoikeuskanslerin mukaan ollut sopusoinnussa pääministerin tehtäville asetettujen vaatimusten kanssa, sillä julkisella vallalla on velvollisuus turvata median sananvapaus.

OKV_1749_1_2016.pdf

Lausunto: hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

Diaarinumero: OKV/16/20/2017
Antopäivä: 19.4.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi lausunnon maakuntien perustamiseen liittyvästä lakiesityksestä, joka koskee aluekehittämistä sekä työvoima- ja yrityspalveluja.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että palvelujen kieltä koskevien säännösten sisältö ja tarve tulisi selvittää tarkemmin jatkovalmistelussa. Lisäksi tulisi selvittää ehdotuksen suhde perustuslain yhdenvertaisuutta ja syrjinnän kieltoa koskeviin säännöksiin. Tarkempia perusteluja olisi tarpeen esittää myös ehdotuksille, joiden mukaan työ- ja elinkeinoministeriö voisi antaa maakunnille tehtäviä. Esityksessä ei apulaisoikeuskanslerin mukaan myöskään ollut riittävästi arvioitu, oliko ehdotettu hallintotehtävien antaminen muille kuin viranomaisille perustuslain mukaan mahdollista.

OKV_16_20_2017.pdf

Kunnan verkkotiedottamisessa tulee huolehtia yksityisyyden suojasta

Diaarinumero: OKV/727/1/2016
Antopäivä: 19.4.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kunnanhallituksen huomiota velvollisuuteen tiedottaa päätöksistä mutta samalla turvata yksittäisen viranhaltijan yksityisyyden suoja.

Kunnan verkkosivuilla oli julkaistu kunnanhallituksen esityslistoja, pöytäkirjoja ja niiden liitteitä, joista kävi ilmi YT-neuvottelujen seurauksena irtisanotun kunnan työntekijän nimi ja virka-asema sekä varsin yksityiskohtaisia tietoja tämän viranhoitoon ja irtisanomiseen liittyvistä seikoista. Kunta perusteli avointa verkkotiedottamistaan YT-neuvottelujen ja niiden perusteella tehtävien päätösten merkittävyydellä palvelujen järjestämisen kannalta ja katsoi käyttäneensä sille kuuluvaa harkintavaltaa.

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan kunnan tulee tiedottaa yleisöä kiinnostavasta ja tärkeästä asiasta riittävästi, tehokkaasti ja avoimesti, mutta sen tulee samalla turvata yksittäisen viranhaltijan yksityisyyden suoja. Vaikka kunnalla on tiedotusasioissa harkintavaltaa, sen olisi perusteltua painottaa punnintatilanteessa yksityisyyden suojaa. Tässä tapauksessa tehokas tiedottaminen ei olisi edellyttänyt irtisanottavan henkilön nimen ja asian liiteasiakirjojen julkaisemista. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi myös, että henkilötietoja sisältävät asiakirjat tulisi poistaa verkosta tehokkaan tiedottamisen edellyttämän ajan kuluttua. Tällainen aika ei voi yleensä olla ainakaan yli vuoden mittainen.

Kantelussa oli lisäksi tuotu esiin, että kunnanhallituksen toisen kokouksen pöytäkirjan asiakohtaa, jossa oli päätetty kunnan erään johtajan osa-aikaeläkkeestä, ei ollut julkaistu verkossa edes otsikkotasolla ja anonyymisti. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että verkossa julkaistavassa esityslistassa tai pöytäkirjassa tulee kuvata asiasisältöä siten, että yleisöllä on mahdollisuus otsikon perusteella pyytää asiasta lisätietoa. Riittävänä menettelynä ei voida pitää sitä, että otsikossa todetaan asian olevan "salainen" tai että otsikossa mainitaan yksinomaan salassapidon perusteena oleva lainkohta. Tässä tapauksessa verkkosivuilla julkaistusta pöytäkirjasta puuttui kyseinen asiakohta kokonaan.

OKV_727_1_2016.pdf

Esitutkintapäätös olisi tullut perustella

Diaarinumero: OKV/44/1/2017
Antopäivä: 5.4.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi tutkinnanjohtajana toimineen rikoskomisarion tietoon käsityksensä tämän laatiman esitutkintapäätöksen puutteellisuudesta.

Poliisi oli kirjannut esitutkintapäätöksen kohtaan "perustelu ja sovellettavat lainkohdat" ainoastaan sen, että tapauksessa ei ollut syytä epäillä rikosta. Päätökseen ei ollut kirjattu varsinaisia perusteluja eikä sovellettuja lainkohtia. Päätöksessä jäi ylipäätään epäselväksi mihin siinä oli päädytty, eli että esitutkintaa ei asiassa toimitettu.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen yhtyi poliisilaitoksen ja Poliisihallituksen esittämiin näkemyksiin kyseisen esitutkintapäätöksen puutteellisuudesta. Esitutkintalain mukaan esitutkintapäätöksestä on käytävä ilmi päätöksen sisältö sekä sen perustelut ja sovelletut säännökset. Mikäli esitutkintaa ei toimiteta, tämä tulee siis ilmetä esitutkintapäätöksestä ja päätöksen tulee pitää sisällään oikeudellinen arviointi siitä, miksi syytä epäillä -kynnys ei ylity.

OKV_44_1_2017.pdf

Asiakirja olisi tullut toimittaa pyynnöstä myös toiseen kertaan

Diaarinumero: OKV/128/1/2017
Antopäivä: 4.4.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti käräjäoikeuden huomiota velvollisuuteen toimittaa pyydetty asiakirja, vaikka sama asiakirja olisi toimitettu pyytäjälle jo aiemmin.

Kantelija oli pyytänyt käräjäoikeudelta kahteen kertaan diaaritietoja ja päiväkirjalehteä asiassa, jossa hän itse oli asianosaisena. Hän oli saanut pyytämänsä asiakirjan ensimmäisen pyyntönsä jälkeen. Jälkimmäisen asiakirjapyynnön jälkeen kantelijan ja käräjäoikeuden välillä oli ollut kirjeenvaihtoa, mutta pyydettyä asiakirjaa ei ollut toimitettu uudestaan.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että olisi ollut perusteltua ilmoittaa kantelijalle, ettei päiväkirjaan ollut tullut uusia merkintöjä hänen aikaisemman asiakirjapyyntönsä jälkeen, ja tiedustella, haluaako hän siitä huolimatta samat tiedot uudelleen.

OKV_128_1_2017.pdf

Vammaisen henkilön avustajalleen ottamaa vakuutusta ei voida hänen tietämättään irtisanoa

Diaarinumero: OKV/700/1/2016
Antopäivä: 4.4.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan sekä vakuutusyhtiön huomiota velvollisuuteen noudattaa hyvän hallinnon periaatteita.

Kaupunki oli maksanut vammaisen henkilön avustajalleen ottaman lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksut. Henkilön muutettua toiseen kuntaan kaupunki irtisanoi vakuutuksen ilmoittamatta asiasta vakuutuksenottajalle. Vakuutusyhtiö hyväksyi irtisanomisen ja lakkautti vakuutuksen vakuutuksenottajaa kuulematta, koska oli kertomansa mukaan siinä käsityksessä, että kaupunki toimi vakuutuksenottajalta saamansa valtuutuksen perusteella.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, kuten kyseinen kaupunkikin selvityksessään, että kaupunki ei olisi vakuutuksenottajaa kuulematta saanut pyytää vakuutusta lakkautettavaksi. Kaupungin olisi vakuutuksen irtisanomisen asemesta tullut informoida vakuutuksenottajaa kaupungin maksuvelvollisuuden päättymisestä ja ohjata hänet selvittämään uuden asuinkuntansa maksukäytännöt. Koska vakuutuksen voi irtisanoa vain vakuutuksen ottanut taho, vakuutusyhtiö ei olisi saanut suostua kaupungin pyyntöön varmistamatta kaupungin oikeutta irtisanoa vakuutus.

OKV_700_1_2016.pdf

Työ- ja elinkeinotoimiston olisi tullut antaa perusteltu, kirjallinen päätös

Diaarinumero: OKV/537/1/2016
Antopäivä: 3.4.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) huomiota velvollisuuteen antaa perusteltu päätös.

Kantelija oli toimittanut TE-toimistoon työkokeilusopimuksen oma-aloitteisesti hankkimastaan työkokeilupaikasta. Hänelle oli tekstiviestillä ilmoitettu, että TE-toimisto ei voi hyväksyä sopimusta, ja hänen kanssaan oli myöhemmin keskusteltu useita kertoja puhelimitse.

Työkokeilua koskevaan päätökseen ei voi hakea muutosta. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan hakijan tulee kuitenkin saada tietoonsa erityisesti kielteisen päätöksen perusteet hallintolain edellyttämällä tavalla. Vaikka päätökseen ei voisi hakea muutosta, hakijalla on mahdollisuus pyytää asian uudelleen käsittelyä. Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että kantelijalle olisi tullut antaa perusteltu kirjallinen päätös työkokeilusopimuksen hyväksymättä jättämisestä.

OKV_537_1_2016.pdf

Oikeudenkäyntikuluvaatimus olisi tullut ratkaista

Diaarinumero: OKV/1381/1/2016 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/1627/1/2016
Antopäivä: 31.3.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi käräjätuomarin menetelleen virheellisesti, kun tämä oli jättänyt riita-asian väliintulohakemukseen liittyneen oikeudenkäyntikuluvaatimuksen ratkaisematta.

Hylätessään väliintulohakemuksen käräjäoikeus oli todennut, että oikeudenkäyntikuluvaatimukset ratkaistaisiin pääasian yhteydessä tai mikäli väliintulohakemuksen tekijä nostaisi erillisen kanteen yhtiötä vastaan, tämän asian yhteydessä. Oikeudenkäyntikuluvaatimus oli kuitenkin jäänyt ratkaisematta.

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan käräjätuomari näytti tehneen virheen epähuomiossa. Erehdys oli jossain määrin ymmärrettävä, koska asiakokonaisuus oli aineistoltaan varsin laaja ja monitahoinen. Osapuolet olivat prosessin eri vaiheissa esittäneet lukuisia vaatimuksia ja käräjäoikeus oli tehnyt lukuisia prosessiin liittyneitä ratkaisuja.

OKV_1381_1_2016.pdf

Oikeuskanslerilla ei perusteita puuttua asumisoikeusasuntolain valmisteluun

Diaarinumero: OKV/509/1/2017
Antopäivä: 29.3.2017
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri ei ota laillisuusvalvojana kantaa asumisoikeusasuntolakiluonnokseen, joka on parhaillaan lausuntokierroksella. Hän ei myöskään havainnut lakia valmistelleen ympäristöministeriön menettelyssä mitään sellaista, mikä olisi antanut tässä vaiheessa oikeudellisen perusteen puuttua lainvalmisteluun.

Useissa kanteluissa on epäilty, että laki olisi perustuslain vastainen. Lakiluonnoksessa esitetään, että kiinteistön omistajayhtiö voisi tietyissä tilanteissa irtisanoa asukkaan asumisoikeussopimuksen. Kantelijat pelkäävät tämän heikentävän asumisoikeusasukkaiden asumisturvaa ja omaisuuden suojaa.

Oikeuskansleri totesi kantelijoille antamassaan vastauksessa, että lakiesitys tulee aikanaan normaaliin tapaan oikeuskanslerinvirastossa tarkastettavaksi ennen valtioneuvoston yleisistuntoa. Oikeuskansleri arvioi lakiesityksen perustuslainmukaisuuden tuossa vaiheessa. Jos hän katsoo lakiesityksen voivan olla ristiriidassa perustuslain kanssa, hän edellyttää, että esitys saatetaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Oikeuskanslerin sijaan perustuslakivaliokunta on se taho, jolle lakien perustuslainmukaisuuden arvioiminen viime kädessä kuuluu.

Lakiluonnos sisältää jo nyt kirjauksen, jonka mukaan esityksestä tulisi pyytää perustuslakivaliokunnan kanta. Lisäksi parhaillaan käynnissä olevalla lausuntokierroksella kuka tahansa voi antaa lakiluonnoksesta lausunnon. Lausuntoa on pyydetty kaikilta asumisoikeusasukkaita edustavilta yhdistyksiltä.

OKV_509_1_2017.pdf

Kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin on vastattava määräajassa

Diaarinumero: OKV/7/50/2016
Antopäivä: 29.3.2017
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskanslerin mukaan ministeriöissä on syytä tarkastella kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin annettaviin vastauksiin liittyviä käytäntöjä, jotta vastaukset pystyttäisiin antamaan määräajassa. Oikeuskansleri otti asian omasta aloitteestaan selvitettäväksi sen jälkeen, kun oli käynyt ilmi, että useissa tapauksissa vastausten antaminen oli viivästynyt jopa huomattavasti. Selvityksen mukaan viime vuosina merkittävä osa vastauksista on viivästynyt, eikä kyse siten ole yksittäistapauksista.

Kansanedustajat voivat esittää valtioneuvoston jäsenille kysymyksiä näiden toimialaan kuuluvista asioista. Vastaus tulee antaa 21 päivän kuluessa siitä, kun kysymys on toimitettu valtioneuvostolle. Valtioneuvoston kanslia ohjaa kysymykset ministeriöihin vastausten valmistelua varten, ja ministeriöt toimittavat vastauksensa suoraan eduskunnalle. Valtioneuvoston kanslia ei ole aktiivisesti seurannut määräajan noudattamista.

Oikeuskansleri totesi, että eduskunnalla on oikeus saada tarvitsemiaan tietoja hallituksen ja sen alaisten viranomaisten toiminnasta. Kansanedustajien kirjalliset kysymykset ovat osa tätä tiedonsaantioikeutta. Sitä kautta toteutuu myös eduskunnalle kuuluva tehtävä valvoa valtioneuvoston toimien lainmukaisuutta. Kyse on demokratian toteutumisen kannalta merkittävästä instrumentista.

Oikeuskansleri piti tilannetta erittäin huolestuttavana. Hän pyysi valtioneuvoston kansliaa tarkastelemaan, millä tavoin se voisi vaikuttaa määräajan noudattamiseen, ja ilmoittamaan 1.8.2017 mennessä, mihin toimenpiteisiin se on asian johdosta ryhtynyt.

OKV_7_50_2016.pdf
« Edellinen 1 / 87