Ratkaisut

Kotisairaanhoito tulee toteuttaa lääkärin määräysten mukaisesti

Diaarinumero: OKV/2064/1/2017
Antopäivä: 10.10.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kaupungin kotihoitoyksikön huomiota säännöksiin potilaan oikeuksista. Lisäksi hän esitti huolensa hoitajien suuresta vaihtuvuudesta ja sen vaikutuksista hoidon kokonaisuuden seurantaan ja sen vaikuttavuuden arviointiin ja ennen kaikkea kotisairaanhoidon asiakkaan kokemukseen hoidon laadusta. Hänen näkemyksensä mukaan kaupungin tulisi pyrkiä etsimään ratkaisuja vaihtuvuuden vähentämiseksi.

Kantelijan isän kotisairaanhoito ei ollut toteutunut kaikilta osin lääkärin määräämällä tavalla. Kotisairaanhoidon asiakasasiakirjoihin tekemät kirjaukset olivat myös epätäsmällisiä ja puutteellisia. Kantelijan isän kotona oli kahden kuukauden aikana käynyt 25 eri hoitajaa.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että potilaslain mukaan potilaalla on oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaan lääkäri päättää potilaan hoidosta. Lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilön on otettava huomioon, mitä potilaan oikeuksista säädetään.

OKV_2064_1_2017.pdf

« Takaisin

TE-toimisto antoi virheellistä tietoa

Diaarinumero: OKV/615/1/2018
Antopäivä: 10.10.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti vastaisen varalle TE-toimiston huomiota velvollisuuteen noudattaa toiminnassaan perustuslain takaamaa hyvää hallintoa.

TE-toimisto myönsi antaneensa kantelijalle virheellistä tietoa rekrytointikokeilun aikaisesta ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ja kulukorvauksesta.

Perustuslain takaaman hyvän hallinnon mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti. Viranomaisten palveluiden asianmukaisuus edellyttää, että asiakkaille annettu informaatio on ajantasaista ja oikeansisältöistä. Apulaisoikeuskansleri totesi, että TE-toimisto oli laiminlyönyt hyvän hallinnon edellyttämän asianmukaisen palvelun ja neuvonnan antamisen asiakkaalle.

OKV_615_1_2018.pdf

« Takaisin

Oikaisuvaatimus olisi tullut käsitellä viivytyksettä

Diaarinumero: OKV/710/1/2018
Antopäivä: 10.10.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Kansaneläkelaitoksen vakavaa huomiota oikaisuvaatimusten viivytyksettömään ja kiireelliseen käsittelyyn.

Kantelijan Kansaneläkelaitoksen perustoimeentulotukipäätöksistä tekemä oikaisuvaatimus oli käsitelty noin 3 kuukauden (96 päivän) kuluttua sen saapumisesta. Käsittelyaika ei täyttänyt vaatimusta hyvän hallinnon mukaisesta oikaisuvaatimuksen viivytyksettömästä ja kiireellisestä käsittelystä erityisesti huomioon ottaen perustoimeentulotuen luonne. Toimeentulotuki on viimekätisin toimeentulon muoto, jonka myöntämisessä ja myös sitä koskevan oikaisuvaatimuksen käsittelyssä joutuisan käsittelyn vaatimus korostuu. Oikaisuvaatimuksen pitkä käsittelyaika vaarantaa oikeusturvaa viivästyttäessään valitusoikeuden käyttämistä hallinto-oikeudessa.

Apulaisoikeuskansleri totesi, ettei puuttuvilla henkilöstöresursseilla ei voida perustella pitkää käsittelyaikaa. Viranomaista velvoittava hyvä hallinto edellyttää viranomaisen mitoittavan palvelunsa siten, että asiakkaiden oikeusturva ei vaarannu. Arvioitaessa asiaa kantelijan kannalta asiassa ei ole tullut esiin syitä, joiden perusteella näin pitkää käsittelyaikaa voitaisiin pitää hyväksyttävänä.

OKV_710_1_2018.pdf

« Takaisin

Viranomaisen antaman neuvonnan on oltava ristiriidatonta

Diaarinumero: OKV/2069/1/2017
Antopäivä: 10.10.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti työ- ja elinkeinotoimiston huomiota hallintolain säännöksiin sähköisessä asioinnissa. Kantelijalle oli työvoimahallinnon sähköisessä Oma asiointi -palvelussa annettu ristiriitaista tietoa siitä, tuleeko hänen olla määräpäivänä yhteydessä työ- ja elinkeinotoimistoon vai onko toimisto yhteydessä häneen. Menettely oli vastoin hallintolaissa säädettyjä asioinnin järjestämistä, neuvontaa ja viranomaisen kielenkäyttöön liittyvää sisällöllistä ymmärrettävyyttä koskevia vaatimuksia.

OKV_2069_1_2017.pdf

« Takaisin

Hakemus olisi tullut käsitellä viivytyksettä ja käsittelyaikatiedusteluihin vastata

Diaarinumero: OKV/1973/1/2017
Antopäivä: 10.10.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri arvosteli Maahanmuuttovirastoa oleskeluluvan käsittelyn viivästymisestä ja käsittelyaikatiedusteluihin vastaamatta jättämisestä.

"Muulla perusteella" haetun oleskeluluvan käsittely oli kestänyt Maahanmuuttovirastossa noin 16,5 kuukautta. Tästä ajasta hakemus oli odottanut käsittelyvuoroaan ns. yleisessä jonossa noin 14 kuukautta. Kantelija oli tiedustellut hakemuksen käsittelyvaihetta useita kertoja, kiirehtinyt asian käsittelyä ja pyytänyt arvioita päätöksen antamisen ajankohdasta. Hänelle oli annettu arvio päätöksen antamisajankohdasta vain yhden kerran, hakemuksen oltua vireillä jo yli vuoden. Muilla kerroilla vastausta ei selvityksen mukaan ollut annettu, vaikka aiemmin arvioitu päätöksen antamisajankohta oli jo mennyt ohi.

Apulaisoikeuskansleri viittasi perustuslain, ulkomaalaislain ja hallintolain säännöksiin hyvästä hallinnosta, neuvonnasta ja käsittelyaika-arvion antamisesta ja totesi, ettei Maahanmuuttovirasto ollut niiden edellyttämällä tavalla vastannut kantelijan esittämiin kaikkiin pyyntöihin käsittelyaika-arvion antamisesta. Lisäksi hän katsoi, että kantelussa tarkoitetun hakemuksen käsittely oli aiheettomasti viivästynyt. Maahanmuuttovirasto oli itsekin katsonut selvityksessään hakemuksen käsittelyn kestäneen liian pitkään ja todennut, ettei virastosta ollut annettu arvioita päätöksen antamisen ajankohdasta siten kuin laissa ja viraston sisäisessä ohjeistuksessa edellytetään. Virasto oli pahoitellut menettelyään, ilmoittanut kiinnittävänsä huomiota käsittelyaika-arvion antamiseen ja varmistavansa sisäisellä koulutuksella ja ohjeistuksella, että vastaisuudessa käsittelyaika-arvio annetaan jokaiselle pyydettäessä. Siksi apulaisoikeuskansleri katsoi riittäväksi toimenpiteeksi saattaa ratkaisussa esittämänsä näkökohdat Maahanmuuttoviraston tietoon ja huomioon otettaviksi vastaisuudessa.

OKV_1973_1_2017.pdf

« Takaisin

Kansaneläkelaitos menetteli virheellisesti perustoimeentulotukiasiassa

Diaarinumero: OKV/2168/1/2017
Antopäivä: 10.10.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Kelan huomiota hyvän hallinnon perusteiden edellyttämään perustoimeentulotukihakemusten asianmukaiseen ja huolelliseen käsittelyyn. Lisäksi hän kiinnitti Kelan huomiota velvollisuuteen noudattaa toimeentulotuesta annetun lain säännöksiä hakemuksen täydentämisestä sekä hallintolain säännöksiä asiakirjan täydentämisestä ja täydentämiselle asetettavasta määräajasta, asian selvittämisestä ja päätöksen sisällöstä.

Kela oli tehnyt kantelijalle kolme eri kertaa hylkäävän perustoimeentulotukipäätöksen, vaikka annettua määräaikaa hakemusta täydentävien liitteiden toimittamiseksi oli vielä jäljellä. Kantelijan toimitettua pyydetyt liitteet Kelassa oli tehty tarkistuspäätöksiä, mistä oli aiheutunut ylimääräistä työtä ja kantelijalle epätietoisuutta ja vaivaa. Kantelijan jo aiemmin toimittamia hakemuksen liitteitä ei myöskään ollut tarkistettu huolellisesti, ja kantelijaa oli pyydetty tarpeettomasti toimittamaan uudelleen jo lähettämiään apteekin kuitteja. Lisäksi, kun kantelija oli hakenut samalla hakemuksella perustoimeentulotukea kahdelle kuukaudelle, hänelle annetuissa päätöksissä hakemusta ei ollut käsitelty toisen kuukauden osalta eikä perusteltu käsittelemättä jättämistä.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan päätöksiä ei ollut perusteltu eikä niistä ilmennyt tieto asian ratkaisusta hallintolaissa säädetyllä tavalla. Hallintolain mukaan kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi muun muassa sen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu. Asian käsittelyssä ei myöskään ollut noudatettu toimeentulotuesta annetun lain hakemuksen täydentämistä koskevaa säännöstä.

OKV_2168_1_2017.pdf

« Takaisin

Oikaisuvaatimus olisi tullut käsitellä joutuisammin

Diaarinumero: OKV/1957/1/2017
Antopäivä: 20.9.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Kansaneläkelaitoksen vakavaa huomiota velvollisuuteen käsitellä perustoimeentulotukipäätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset viivytyksettä.

Kantelijan perustoimeentulotukipäätöksistä tekemä oikaisuvaatimus oli käsitelty Kelassa vasta lähes neljän kuukauden (113 päivän) kuluttua sen saapumisesta.

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on myös oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuesta annetun lain mukaan toimeentulotukiasia on käsiteltävä siten, ettei hakijan tai perheen oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon vaarannu. Hallintolain mukaan oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä. Myös hallintolain hyvän hallinnon perusteet edellyttävät asioiden joutuisaa ja asianmukaista käsittelyä.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että kantelijan oikaisuvaatimuksen käsittelyaika ei täyttänyt edellä mainittujen säännösten vaatimusta hyvän hallinnon mukaisesta oikaisuvaatimuksen viivytyksettömästä ja kiireellisestä käsittelystä erityisesti huomioon ottaen perustoimeentulotuen luonne. Toimeentulotuki on viimekätisin toimeentulon muoto, jonka myöntämisessä ja myös sitä koskevan oikaisuvaatimuksen käsittelyssä joutuisan käsittelyn vaatimus korostuu. Oikaisuvaatimuksen pitkä käsittelyaika vaarantaa oikeusturvaa viivästyttäessään valitusoikeuden käyttämistä hallinto-oikeudessa.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan pitkää käsittelyaikaa ei voida perustella puuttuvilla henkilöstöresursseilla. Viranomaista velvoittava hyvä hallinto edellyttää viranomaisen mitoittavan palvelunsa siten, että asiakkaiden oikeusturva ei vaarannu. Arvioitaessa asiaa kantelijan kannalta asiassa ei tullut esiin syitä, joiden perusteella näin pitkää käsittelyaikaa olisi voitu pitää hyväksyttävänä.

OKV_1957_1_2017.pdf

« Takaisin

Rakennusvalvonnan tulee vastata tieto- ja asiakirjapyyntöihin

Diaarinumero: OKV/1925/1/2017
Antopäivä: 19.9.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kaupungin ympäristö- ja lupapalveluiden toimialan huomiota velvollisuuteen noudattaa hyvää hallintoa ja asiakirjapyynnön käsittelyä koskevia säännöksiä.

Kantelijat olivat olleet useaan otteeseen yhteydessä rakennusvalvontaan naapurin luvattoman terassi- ja aitarakennelman vuoksi ja pyytäneet asiaa koskevia tietoja ja mm. lupa-asiakirjoja. Heidän tiedusteluihinsa ja asiakirjapyyntöihinsä ei kuitenkaan ollut vastattu, tai niihin oli vastattu puutteellisesti ja ristiriitaisesti. Asia muuttui valvonta-asiasta toimenpidelupa-asiaksi. Naapurille myönnettiin toimenpidelupa kantelijoita kuulematta, ja lautakunta kumosi toimenpidelupapäätöksen ja palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunki esitti selvityksessään tieto- ja asiakirjapyyntöihin vastaamatta jättämisen syyksi mm. sähköisen asianhallintajärjestelmän ongelmat ja rakennusvalvonta lisäksi puutteelliset resurssit. Kaupunki katsoi, että kuulemisessa ja tietojen antamisessa tapahtuneet virheet korjautuvat, kun lupaprosessi valmistellaan uudelleen. Asiaa ei kantelua ratkaistaessa ollut vielä ratkaistu uudelleen.

Apulaisoikeuskansleri totesi, ettei asiassa ollut menetelty viranomaisen palveluperiaatetta, neuvontavelvollisuutta, käsittelyn viivytyksettömyyttä ja asiakirjan antamista koskevien säännösten mukaisesti.

Apulaisoikeuskansleri saattoi päätöksensä myös kaupunginhallituksen tietoon, koska kaupungin rakennusvalvontayksikkö ja konsernihallinnon hallintoyksikkö olivat pitäneet puutteellisia resursseja osasyynä asian pitkittymiseen sekä tieto- ja asiakirjapyyntöihin vastaamattomuuteen. Hän pyysi kaupunginhallitusta ilmoittamaan 31.12.2018 mennessä, miten kantelijoiden tieto- ja asiakirjapyyntöihin oli vastattu. Lisäksi hän pyysi ilmoittamaan, kun kantelussa tarkoitettu lupa-asia oli ratkaistu uudelleen.

OKV_1925_1_2017.pdf

« Takaisin

Ulkoministeri Soinin menettely virkamatkalla

Diaarinumero: OKV/987/1/2018 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/1005/1/2018, OKV/1022/1/2018, OKV/1029//1/2018, OKV/1067/1/2018, OKV/1146/1/2018, OKV/1351/1/2018jaOKV/1355/1/2018
Antopäivä: 18.9.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskanslerille kanneltiin ulkoministeri Timo Soinin osallistumisesta abortinvastaiseen tilaisuuteen Kanadan virkamatkan aikana toukokuussa 2018. Kyseissä tapahtumassa, kynttilävigiliassa, rukoiltiin abortin uhrien muistoksi ja se oli aloitus tapahtumalle, jonka tarkoituksena oli vastustaa oikeutta aborttiin.

Oikeuskansleri totesi, että ministerin menettely voi tulla laillisuusvalvonnallisesti arvioitavaksi lähinnä silloin, kun menettelyssä on kyse ministerin virkatoimista. Laillisuusvalvonta voi kuitenkin ulottua myös ministerin varsinaisten virkatointen ulkopuoliseen menettelyyn, jos menettelyllä on oikeudellisesti merkityksellinen yhteys ministerin virkatoimiin. Soinin osallistuminen kynttilävigiliaan ja siihen sisältyvä abortinvastainen kannanotto tapahtui vapaa-ajalla, mutta virkamatkan aikana, jolla Soini oli ulkoministerin asemansa perusteella ja jolla käytettiin valtioneuvoston ministerille tarjoamia matkustamiseen liittyviä palveluja. Osallistuminen myös julkistettiin sosiaalisessa mediassa ulkoministeri Soinin osallistumisena abortin vastaiseen tapahtumaan. Tästä syystä kyseessä olevaa menettelyä voitiin pitää valtioneuvoston jäsenen virkatoimiin tai muuten valtioneuvoston jäsenen asemaan kytkeytyvänä siten, että menettelyä voitiin arvioida laillisuusvalvonnallisesti.

Oikeuskanslerin mukaan Soinin osallistumisessa kynttilävigiliaan oli kyse uskonnonharjoittamisesta, johon hänellä on perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vahvasti suojaama oikeus. Samalla siinä oli kyse myös abortin vastaisesta kannanotosta virkamatkan kohteena olevassa maassa, jossa abortti on sallittu ja jonka hallitus kannattaa aborttioikeutta ja jonne ulkoministeri Soini on matkustanut edustaessaan kotimaataan, jonka lainsäädäntö sallii abortin ja joka toimii ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan naisten ja tyttöjen oikeuksien ja muun muassa heidän seksuaali- ja lisääntymisterveytensä edistämiseksi. Valtiolta edellytetään yleensä puolueetonta ja neutraalia suhtautumista eri vakaumuksiin ja tämä korostuu erityisesti toimittaessa valtion edustajana.

Siltä osin kuin kanteluissa pyydettiin arvioimaan Soinin menettelyn yhteensopivuutta Suomen ulko- tai sisäpoliittisen linjan kanssa, oikeuskansleri kuitenkin totesi, että tällainen poliittinen arviointi ei kuulu laillisuusvalvojan tehtäviin vaan perustuslain 60 ja 64 §:ssä tarkoitetun poliittisen ministerivastuun piiriin.

Ulkoministerin menettelyn arvioimisessa oli punnittava sitä, miten uskonnonvapauden ja sananvapauden käyttö suhteutetaan asianomaisen tehtävän vaatimuksiin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu oikeutetuksi ja perustelluksi rajoittaa henkilön virka-aseman tai muun sellaisen aseman perusteella henkilön mahdollisuutta harjoittaa uskontoaan tai ilmentää uskoaan tietyissä työtehtävien tai virkatoimien hoitoon liittyvissä tilanteissa.

Oikeuskansleri totesi uskonnonvapauden ja sananvapauden kuuluvan luonnollisesti myös valtioneuvoston jäsenenä toimivalle ulkoministerille.  Uskonnon ja omantunnon vapauden yksi tärkeä ilmenemismuoto on oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa ja oikeus ilmaista vakaumuksensa. Jokaiselle perusoikeutena turvattua sananvapautta on ydinajatukseltaan pidetty ennen muuta poliittisena perusoikeutena, johon kuuluu keskeisesti oikeus osallistua yhteiskunnallisia asioita koskevaan keskusteluun.

Arvioitaessa ulkoasioista vastaavan valtioneuvoston jäsenen toimintamahdollisuuksien rajoja on oikeuskanslerin mukaan otettava huomioon perustuslain 93 §:n 3 momentissa ulkoministerille säädetty toimivalta ilmaista Suomen ulkopoliittisia kantoja muille valtioille. Säännös antaa ulkoministerille toimivallan Suomen kantojen ilmaisemiseen, mutta tästä toimivallasta voi tulkita myös seuraavan rajoituksia ulkoministerin toiminnalle ja kannanotoille silloin, kun ulkoministeri matkustaa Suomen valtion edustajana ulkomailla. Rajoitukset toimittaessa valtion edustajan roolissa toteuttavat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä korostettua valtion tasapuolista ja neutraalia suhtautumista ja siten myös turvaavat kansalaisten uskonnon- ja omantunnonvapautta.

Asiassa on oikeuskanslerin mukaan kyse ennen kaikkea siitä, millaista menettelyä ja harkintaa ulkoministeriltä voidaan ulkomaan virkamatkalla edellyttää pidettäessä erillään toisaalta toiminta valtion edustajana ja toisaalta yksityishenkilönä ja kansanedustajana, joissa rooleissa henkilö voi osallistua yksityiseen ja julkiseen keskusteluun myös yhteiskunnallisissa ja arvoja koskevissa kiistakysymyksissä. Perustuslain 93 §:n mukaisiin tehtäviin ja siitä johtuviin velvoitteisiin kuuluu huolehtia siitä, että kannanotot ja toimenpiteet valtion edustajana eivät ole sekoitettavissa toimintaan ja kannanottoihin yksityishenkilönä tai kansanedustajana.

Tästä näkökulmasta arvioituna oikeuskansleri piti lähtökohtaisesti ongelmallisena, että valtioneuvoston jäsen ja nimenomaan ulkoministeri, jolla on perustuslain ja Wienin yleissopimuksen nojalla toimivalta esittää Suomen ulkopoliittisia kantoja, ottaa virkamatkansa aikana, vaikkakin vapaa-ajallaan, kantaa aborttioikeutta vastaan. Olosuhteiden johdosta on olemassa periaatteessa vaara siitä, että virkamatkan kohdemaassa voi syntyä sellainen mielikuva, että kysymys on jollakin tavoin Suomen virallisesta kannasta tai linjasta, tai ainakin sekaantumisvaara voi olla olemassa. Menettely on ollut omiaan lisäämään virheellisen tulkinnan mahdollisuuksia siitä, missä roolissa henkilö on toiminut. On kyseenalaista, voidaanko mahdollisen ulkomaisen yleisön kohtuudella katsoen voivan olettaa asianomaisessa asiayhteydessä, että kyse on ulkoministeri Soinin yksityisestä uskonnonharjoittamisesta ja kannanotosta, ei Suomen valtion.

Johtopäätöksenään oikeuskansleri totesi, että ulkoministeri Soinin ei voida osoittaa toimineen asiassa lainvastaisesti. Oikeuskansleri kiinnitti kuitenkin ulkoministeri Soinin huomiota siihen, että nyt esillä olevan kaltaisissa olosuhteissa ulkoministerin olisi perusteltua noudattaa erityistä varovaisuutta ja harkittua pidättyvyyttä kannanotoissaan matkustaessaan Suomen valtion edustajana toisessa valtiossa, jotta ministerin menettely ei antaisi aihetta väärinkäsityksiin tai epäilyksiin siitä, mitkä ovat Suomen valtion ja mitkä hänen omia kantojaan.

OKV_987_1_2018.pdf

« Takaisin

Valtuustoaloitetta ei käsitelty määräajassa

Diaarinumero: OKV/138/1/2018
Antopäivä: 6.9.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi kaupungin tietoon käsityksensä virheellisestä menettelystä valtuustoaloitteen käsittelyssä. Kaupungin hallintosäännön mukaan valtuustoaloite tuli käsitellä kaupungin asianomaisessa toimielimessä kolmen kuukauden sisällä aloitteen vireille saattamisesta. Valtuustoaloite oli tehty huhtikuun alussa, mutta kaupungin sivistys- ja kulttuurilautakunta oli käsitellyt sitä vasta elokuun lopussa.

OKV_138_1_2018.pdf

« Takaisin

« Edellinen 1 / 101