Ratkaisut

Valituksen käsittelyn viipyminen hallinto-oikeudessa

Diaarinumero: OKV/1968/1/2017
Antopäivä: 31.7.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Virantoimituksesta pidättämispäätöstä koskevan valitusasian käsittely oli kestänyt hallinto-oikeudessa 1 vuoden ja 3 kuukautta. Valtion virkamieslain mukaan mainitunlaiset asiat on käsiteltävä kiireellisenä.

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen näkemyksen mukaan käsittelyaika oli asian laatu huomioon ottaen pitkä. Huomioon ottaen asiassa esille tulleet seikat ja sen, että Helsingin hallinto-oikeus on selvityksessään ilmoittanut ryhtyneensä toimenpiteisiin varmistaakseen, että laissa kiireellisiksi luokiteltavat asiat myös tosiasiallisesti voidaan käsitellä joutuisasti, apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi tässä vaiheessa riittäväksi laillisuusvalvonnalliseksi toimenpiteeksi kiinnittää Helsingin hallinto-oikeuden huomiota tuomioistuimen velvollisuuteen edistää joutuisuutta ratkaisutoiminnassaan ja erityisesti velvollisuuteen noudattaa laissa olevia määräyksiä, joiden mukaan tiettyyn asiaryhmään kuuluvat asiat, kuten kantelun kohteena olevassa tapauksessa virantoimituksesta pidättämistä koskeva asia, on käsiteltävä kiireellisinä.

Lisäksi hallinto-oikeus oli liittänyt päätökseensä virheellisen valitusosoituksen, jossa se ei ollut huomioinut valituslupavaatimusta koskevaa lainmuutosta. Korkein hallinto-oikeus oikaisi sittemmin valitusosoituksen siten, ettei valittajan oikeusturva vaarantunut. Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti hallinto-oikeuden huomiota huolellisuuteen annettaessa muutoksenhakuohjausta.

« Takaisin

Asiakirjapyyntöön olisi tullut vastata määräaikojen puitteissa

Diaarinumero: OKV/1561/1/2017
Antopäivä: 23.7.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti poliisilaitoksen huomiota julkisuuslain noudattamiseen asiakirjapyyntöjen käsittelyssä.

Kantelija oli lähettänyt poliisilaitokselle asiakirjapyynnön, johon oli vastattu samana päivänä. Tämän jälkeen kantelija oli lähettänyt toisen asiakirjapyynnön, johon hän ei ollut saanut vastausta. Poliisilaitos oli sittemmin noin kolmen kuukauden kuluttua toimittanut kantelijalle tämän pyytämän asiakirjan.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että julkisuuslain asettamat määräajat vastaamiselle olivat ylittyneet ja että poliisilaitoksen olisi tullut vastata asiakirjapyyntöön määräaikojen puitteissa.

OKV_1561_1_2017.pdf

« Takaisin

Virkatehtävät olisi tullut hoitaa huolellisesti

Diaarinumero: OKV/1951/1/2017
Antopäivä: 17.7.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kaupungin perhe- ja sosiaalipalvelujen huomiota velvollisuuteen hoitaa virkatehtävät asianmukaisesti sekä vastata asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin.

Kaupungin perhe- ja sosiaalipalvelujen hallinto-oikeudelle antama lausunto oli sisältänyt virheellisen tiedon siitä, että kantelijat olisivat valittaneet sijaishuollon muuttamista koskevasta päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain säännös asianmukaisesta tehtävien hoitamisesta tarkoittaa muun muassa huolellisuutta virkatehtävien hoitamisessa. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan toiminta lausunnon antamisessa ei ollut ollut virheellisen tiedon osalta huolellista eikä siten täysin asianmukaista.

Lisäksi perhe- ja sosiaalipalvelut oli vastannut kantelijoiden kirjeeseen noin neljän kuukauden kuluttua kirjeen lähettämisestä ja sen jälkeen, kun kantelijat olivat uudelleen ottaneet yhteyttä perhe- ja sosiaalipalveluihin. Hyvän hallinnon ja hallintolaissa säädetyn neuvontavelvoitteen perusteella kantelijoiden kirjeeseen olisi tullut vastata nopeammin.

« Takaisin

Valvontalautakunnan olisi tullut menetellä huolellisemmin valvonta-asian käsittelyssä

Diaarinumero: OKV/1537/1/2017
Antopäivä: 4.7.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri kiinnitti Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimivan valvontalautakunnan valvontayksikön huomiota huolellisuuteen valvonta-asian käsittelyä koskevien säännösten noudattamisessa.

Kantelija oli saanut valvontayksikön toimihenkilöltä viestin, jonka mukaan hänen asianajajan menettelyä koskeva kantelunsa ei ollut tullut vireille, koska valvontalautakunta ei tutki uudestaan jo kertaalleen tutkittuja moitteita. Kuitenkin asianajajalain ja valvontalautakunnan työjärjestyksen mukaan valvontalautakunta päättää siitä, otetaanko asia uudelleen tutkittavaksi. Oikeuskansleri totesi, että asiassa oli tapahtunut menettelyvirhe, kun moitteiden uudelleen tutkimista koskevaa asiaa ei kantelijan toimittaman uuden selvityksen nojalla saatettu valvontalautakunnan jaoston ratkaistavaksi.

OKV_1537_1_2017.pdf

« Takaisin

Lääkärien menettelyä koskeva kantelu olisi tullut käsitellä

Diaarinumero: OKV/1476/1/2017
Antopäivä: 3.7.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri kiinnitti sosiaali- ja terveysministeriön huomiota hyvän hallinnon vaatimuksiin kanteluun vastaamisessa.

Kantelija oli halunnut kannella työterveyslaitoksen lääkärien laatimasta lausunnosta, joka koski poliisilaitoksen sisäilmaa. Hän oli toimittanut kantelun Valviralta saamansa ohjeen mukaisesti aluehallintovirastoon, joka oli siirtänyt sen sosiaali- ja terveysministeriön käsiteltäväksi siitä syystä, että kantelija oli katsonut lääkärien toimineen myös virkamiehinä eikä pelkästään lääkärin ominaisuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriö oli ilmoittanut kantelijalle, että hänen tulee kannella joko ylimmille laillisuusvalvojille tai työterveyslaitoksen johdolle. Työterveyslaitos on ilmoittanut, ettei se ota kantaa kanteluun ja että se noudattaa viranomaisen asiassa antamaa päätöstä, kun se on tiedossa.

Oikeuskansleri piti sosiaali- ja terveysministeriön antamaa vastausta hyvän hallinnon vastaisena sen epäselvyyden ja epäjohdonmukaisuuden vuoksi. Oikeuskansleri piti perusteltuna aluehallintoviraston ja Valviran selvityksistä välittyvää näkemystä, jonka mukaan lääkärien lausuntoa olisi voitu tutkia terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 24 §:n mukaisena valvonta-asiana.

OKV_1476_1_2017.pdf

« Takaisin

Valtioneuvosto ei toiminut lainvastaisesti myöntäessään Patrialle vientiluvan Arabiemiirikuntiin

Diaarinumero: OKV/175/1/2018
Antopäivä: 26.6.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskanslerin mukaan hänellä ei ole oikeudellisia perusteita arvioida, että valtioneuvosto olisi menetellyt lainvastaisesti tai ylittänyt harkintavaltansa, kun se päätti puolustustarvikkeiden vientiluvasta Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin. Valtioneuvosto myönsi marraskuussa 2015 vientiluvan Patrian ajoneuvoille ja varaosille ja hyväksyi tammikuussa 2018 vientiluvan voimassaolon jatkamisen toimittamattomien varaosien osalta. Kantelussa oikeuskansleria pyydettiin tutkimaan, olivatko nämä päätökset lainmukaisia.

Puolustustarvikkeiden viennistä annetun lain mukaan vientiluvan myöntäminen perustuu tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan. Harkintaa ohjaavat Suomea sitovina oikeudellisina velvoitteina YK:n asekauppasopimus ja sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskeva EU:n yhteinen kanta (2008/944/YUTP). Kokonaisharkinnassa otetaan huomioon EU:n yhteisen kannan mukaiset lupaharkinnan perusteet, joita ovat muun muassa kansainvälisten sitoumusten noudattaminen, ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä alueellisen rauhan, turvallisuuden ja vakauden säilyminen. EU:n yhteinen kanta sallii myös kaupallisten ja teollisten etujen huomioon ottamisen, mutta ne eivät saa vaikuttaa edellä mainittujen perusteiden soveltamiseen. Kokonaisharkinnassa on lisäksi huomioitava Suomen kansalliseen huoltovarmuuteen liittyviä tekijöitä.

Kokonaisharkintaan kuuluu myös ulko- ja turvallisuuspoliittinen arvio, jonka tekemisestä vastaa ulkoministeriö. Ulkoministeriön on annettava puolustusministeriölle lausunto lupahakemuksesta, jonka ulko- ja turvallisuuspoliittinen merkitys sitä edellyttää. Kantelun kohteena olevien Patrian ajoneuvojen osalta ulkoministeriö päätyi lokakuussa 2015 myönteiseen arvioon. Kyseiset ajoneuvot toimitettiin aseistamattomina, eikä arviota tehtäessä katsottu olevan riskiä siitä, että niitä käytettäisiin asekauppasopimuksen tai EU:n yhteisen kannan vastaisesti esimerkiksi vakaviin ihmisoikeus- tai humanitaarisen oikeuden loukkauksiin. Asevientipäätös oli linjassa muiden EU-maiden vastaavien päätösten kanssa, sillä yksikään EU-maa ei ollut tehnyt kielteisiä päätöksiä Arabiemiirikuntiin menevien ajoneuvojen osalta.

Arabiemiirikuntien maajoukkojen osallistuminen Jemenin konfliktiin ja Jemenin humanitaarisen tilanteen vaikeutuminen olivat ulkoministeriön ja puolustusministeriön tiedossa siinä vaiheessa, kun Patrialle myönnettiin tammikuussa 2018 lupa edellä mainittuun kauppaan liittyviin varaosatoimituksiin. Puolustusministeriö korosti selvityksessään, että tammikuun 2018 vientiluvassa oli kyse aiemmin myönnetyn vientiluvan mukaisten toimitusten loppuunsaattamisesta. Lain perustelujen mukaan lähtökohtana varaosatoimitusten osalta on luvan myöntäminen. Myönteiseen päätökseen on selvitysten perusteella vaikuttanut se, että varaosaviennin epääminen olisi johtanut Patrian kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen ja mahdollisesti sopimusrikkomuksiin. Oikeuskanslerin näkemyksen mukaan tämä seikka ja aikaisemman luvan mukaisten sopimusten loppuun saattaminen voitiin ottaa kokonaisharkinnassa huomioon.

Oikeuskanslerin valtioneuvostovalvonta on vientilupa-asioissa luonteeltaan oikeudellista. Oikeuskansleri totesi, että laillisuusvalvonnan keinoin ei lähtökohtaisesti voida puuttua ulko- ja turvallisuuspoliittiseen harkintaan, ellei harkintavaltaa ole käytetty ilmeisen väärin. Selvityksen perusteella vientilupapäätöstä valmisteltaessa on harkittu asekauppasopimuksen ja EU:n yhteisen kannan mukaisia seikkoja ja tehty puolustustarvikkeiden viennistä annetun lain mukaiset lausunnot. Valtioneuvosto ei siten ole menetellyt lainvastaisesti. Oikeuskansleri totesi kuitenkin, että tammikuun 2018 vientilupapäätöstä voidaan pitää kritiikille alttiina Arabiemiirikuntien Jemenin konfliktiin osallistumisen ja Jemenin muuttuneiden olosuhteiden vuoksi. Oikeuskansleri huomautti myös, ettei selvityksestä ilmene, miten yksityiskohtaisesti valmistelussa on arvioitu muun muassa YK:n ihmisoikeustoimikunnan ja muiden YK:n raporttien mukaista tilannetta Jemenissä.

OKV_175_1_2018.pdf

« Takaisin

Oleskelulupahakemus pitäisi voida jättää myös paperisena

Diaarinumero: OKV/429/1/2017
Antopäivä: 19.6.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti ulkoministeriön huomiota näkemykseensä, että paperisen oleskelulupahakemuksen jättämisen ja siihen liittyvän ”perinteisen” asioinnin mahdollisuus tulisi turvata, vaikka hakijoita ohjataan käyttämään sähköistä asiointipalvelua.

Kantelija arvosteli sitä, että oleskelulupapalvelut oli ulkoistettu Suomen edustustolta Ankarassa ulkoiselle palveluntarjoajalle. Kantelija katsoi muun ohella, että paperisen oleskelulupahakemuksen jättäminen oli tehty lähes mahdottomaksi.

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan ei ollut oikeudellisia perusteita katsoa, että ulkomaalaislain mukaiset perusteet oleskelulupapalvelujen ulkoistamiselle eivät täyttyisi. Ulkoministeriön selvityksestä ja palveluntarjoajan kanssa tehdystä sopimuksesta välittyi vaikutelma siitä, että oleskelulupahakemusten tekemistä Ankarassa oli ohjattu varsin voimakkaasti sähköiseen asiointipalveluun. Maahanmuuttoviraston selvitysten perusteella sähköiseen asiointikanavaan ohjaaminen voi johtaa hakemuksen hylätyksi tulemiseen, jos hakijalla on puutteellinen kieli- tai tietotekniikan taito eikä hän siksi tosiasiallisesti kykene käyttämään sähköistä asiointipalvelua itse. Se, että hakijoiden joukossa olisi tällaisia henkilöitä, ei ole poissuljettua. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan tällaisen henkilön ohjaaminen käyttämään sähköistä asiointipalvelua saattaa vaarantaa tämän oikeusturvan toteutumisen. Kun vielä otetaan huomioon oleskelulupa-asian merkitys hakijalle, apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan on tärkeää turvata mahdollisuus jättää hakemus paperisena ja asioida "perinteisesti". Asiaa koskevien ohjeistusten tulisi myös olla täsmällisiä.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen piti hakijoiden oikeusturvan kannalta ongelmallisena myös sitä, että ulkoisen palveluntarjoajan internet-sivuilla kerrotaan, että sivut saattavat sisältää Maahanmuuttoviraston tiedoista poikkeavaa tietoa. Hakija ei näin ollen voi olla varma siitä, että noudattamalla ulkoisen palveluntarjoajan ohjeita hakemuksen tekeminen onnistuu asianmukaisesti.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen pyysi ulkoministeriötä ilmoittamaan 15.9.2018 mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt päätöksessä esitettyjen näkemysten johdosta. Lisäksi hän pyysi ministeriötä ja Maahanmuuttovirastoa ilmoittamaan, onko ilmennyt konkreettisia tilanteita, joissa sähköisen asiointipalvelun käyttöön Ankarassa ohjatun henkilön oleskelulupahakemus olisi tullut hylätyksi sen vuoksi, että tämä ei ole tosiasiallisesti osannut käyttää asiointipalvelua.

OKV_429_1_2017.pdf

« Takaisin

Työvoimapoliittinen lausunto on annettava säädetyssä määräajassa

Diaarinumero: OKV/430/1/2018
Antopäivä: 19.6.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti TE-toimiston huomiota velvollisuuteen noudattaa asetuksessa säädettyjä määräaikoja työvoimapoliittisten lausuntojen antamisessa.

TE-toimisto oli antanut kantelijan asiassa työvoimapoliittisen lausunnon kolme päivää asetuksessa säädetyn 30 päivän määräajan päättymisen jälkeen. TE-toimisto oli selvityksensä mukaan kuitenkin ryhtynyt toimenpiteisiin saadakseen käsittelyajat lainmukaisiksi.

OKV_430_1_2018.pdf

« Takaisin

Kuulemisen äänitys käräjäoikeudessa olisi tullut hoitaa huolellisesti

Diaarinumero: OKV/1284/1/2017
Antopäivä: 19.6.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti käräjätuomarin huomiota kuulemisten äänittämisen tärkeyteen ja huolellisuuteen äänittämisen toteuttamisessa. Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että äänitteet ovat oikeusvarmuuden ja asianosaisten oikeusturvan kannalta tärkeitä, kun nykyisessä oikeudenkäyntimenettelyssä suullista todistelua ei kirjata kokonaisuudessaan pöytäkirjaan.

Kantelija oli pyytänyt käräjäoikeudelta äänitettä hakemusasiassa järjestetystä istunnosta. Äänitys ei ollut kuitenkaan onnistunut, koska käräjätuomari oli unohtanut kytkeä äänityslaitteen päälle vanhempien kuulemisen ajaksi. Käräjätuomari ei näin ollen ollut menetellyt lain edellyttämällä tavalla.

Lisäksi käräjätuomari oli kantelijan mukaan istunnossa luvannut, ettei tiedonsaantioikeuden vahvistaminen isälle vaikuttaisi äidin OmaKanta-palvelun käyttöön lasten asioissa. Istunnon jälkeen oli kuitenkin selvinnyt, että äiti, jolle lasten huolto oli yksin uskottu, ei päässyt enää asioimaan OmaKanta-palvelussa. Vanhemmat olivat tämän jälkeen yhdessä hakeneet isän tiedonsaantioikeuden poistamista. Tilanne oli käräjäoikeuden uuden päätöksen myötä korjaantunut varsin nopeasti, mistä syystä apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, ettei tältä osin ollut aihetta hänen toimenpiteisiinsä.

OKV_1284_1_2017.pdf

« Takaisin

Tiedusteluun olisi tullut vastata nopeammin

Diaarinumero: OKV/1336/1/2017
Antopäivä: 19.6.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi poliisilaitoksen tietoon näkemyksensä asiakirjapyyntöön ja tiedusteluun vastaamisesta.

Kantelija oli 17.5.2017 toimittanut poliisilaitokselle asiakirjan toimituspyynnöksi otsikoimansa sähköpostiviestin. Poliisilaitos oli 20.6.2017 laatinut selvityksen, joka sisälsi kantelijan tiedustelemia tietoja. Selvitys oli kuitenkin ilmeisesti jäänyt lähettämättä kantelijalle. Poliisilaitos oli 28.9.2017 lähettänyt selvityksen kantelijalle apulaisoikeuskanslerin pyydettyä kantelun perusteella selvitystä asiassa.

Kantelija oli otsikoinut poliisilaitokselle toimittamansa sähköpostiviestin asiakirjan toimituspyynnöksi. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen näkemyksen mukaan pyynnön luonne oli tulkinnanvarainen. Jos viesti tulkittaisiin julkisuuslaissa tarkoitetuksi asiakirjapyynnöksi, laissa asetetut määräajat asiakirjapyyntöihin vastaamiselle olisivat ylittyneet. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen näkemyksen mukaan viestin sisältö ja se seikka, että poliisilaitos oli kantelijan toimittaman pyynnön jälkeen laatinut asiakirjan, puolsivat kuitenkin sitä, että viesti oli tulkittavissa ennemminkin tiedusteluksi. Viranomaisille osoitettuihin asiallisiin tiedusteluihin on vastattava kohtuullisessa ajassa. Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että poliisilaitoksen menettely ei täyttänyt hyvän hallinnon vaatimuksia ja että kantelijan esittämään tiedusteluun olisi tullut vastata nopeammin.

OKV_1336_1_2017.pdf

« Takaisin

« Edellinen 1 / 99