Ratkaisut

Lausunto: valtioneuvoston yleisistunnon toimivalta keskushallinnon ohjauksessa

Diaarinumero: OKV/30/20/2017
Antopäivä: 19.6.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi lausunnon maakuntauudistusta sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevasta hallituksen esityksestä. Esityksessä ehdotettiin perustettavaksi valtion lupa- ja valvontavirasto, joka olisi valtioneuvoston alainen keskushallinnon virasto. Virastoa ohjaisi kahdeksan ministeriötä. Jos ministeriöt eivät pääsisi ohjaukseen kuuluvasta asiasta yksimielisyyteen, asia ratkaistaisiin valtioneuvoston yleisistunnossa.

Apulaisoikeuskansleri totesi valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden välisen ratkaisuvallan jaon perustuvan perustuslain säännöksiin. Niiden mukaan yleisistunnossa ratkaistaan laajakantoiset ja periaatteellisesti tärkeät asiat sekä ne muut asiat, joiden merkitys sitä vaatii. Apulaisoikeuskanslerin mukaan valmistelussa oli vielä arvioitava, oliko ministeriöiden välinen erimielisyys perustuslaissa tarkoitettu peruste asian käsittelyyn yleistunnossa. Lisäksi valmistelussa oli selvitettävä ehdotetun menettelyn suhde nykyisiin ratkaisuvallan jakoa koskeviin säännöksiin.

OKV_30_20_2017.pdf

Lausunto: tiedustelulainsäädäntöön liittyvät työryhmämietinnöt

Diaarinumero: OKV/27/20/2017 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/28/20/2017, OKV/31/20/2017, OKV/9/21/2017
Antopäivä: 15.6.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen antoi neljä lausuntoa tiedustelulainsäädäntöön liittyvistä työryhmämietinnöistä. Sisäministeriön ja puolustusministeriön työryhmät ovat valmistelleet ehdotukset uudeksi siviili- ja sotilastiedustelulainsäädännöksi, ja oikeusministeriössä ja eduskunnassa on laadittu ehdotukset tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonnasta ja parlamentaarisesta valvonnasta.

Siviili- ja sotilastiedusteluviranomaisille ehdotetaan uusia, merkittäviä tiedustelutehtäviä ja -toimivaltuuksia. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että siviili- ja sotilastiedustelun välinen suhde jää tietyiltä osin varsin epämääräiseksi, sillä tiedustelutoimet ja -valtuudet ovat monilta osin lähes samoja. Kovin laajasti sisäministeriön ja puolustusministeriön mietinnöissä ei ylipäätään perustella myöskään sitä, että aiemmista kaavailuista poiketen ulkomaan tiedustelutoimivaltuuksien käyttö mahdollistettaisiin myös kotimaassa. Lisäksi mietinnöissä on varsin vaikeaselkoisesti selostettu erityisesti tietojärjestelmätiedustelun käsitteen ulottuvuus.

Mietinnöistä ei myöskään saa kovin tarkkaa kuvaa siitä, mihin ja kuinka laajaan aineistoon tiedustelutoimintaan kuuluva ns. tietoliikennetiedustelu voisi kohdistua. Yksityiselämän suojan kannalta keskeistä on muun muassa se, kuinka täsmällisiä ja tarkkarajaisia tietojen seulonnassa käytettävät hakuehdot olisivat. Apulaisoikeuskanslerin sijainen piti tärkeänä mietinnössä korostettua tarkoitusta, että sivullisten henkilöiden nauttiman luottamuksellisen viestin suojan ydinalue turvattaisiin mahdollisimman pitkälle. Hän piti tässä mielessä huomion arvoisena sitä, ettei seulontavaiheen hakuehto saisi ehdotuksen mukaan kuvata viestin sisältöä. Toisaalta seulontavaiheen hakuehtoja koskevat rajoitukset voisivat johtaa yleisluontoisempien hakuehtojen käyttöön, mitä ei voida pitää toivottavana, koska seulotun aineiston jatkokäsittelyssä voitaisiin selvittää viestin sisältö ja muut luottamukselliset tiedot.

Uusilla salassa käytettävillä tiedustelumenetelmillä puututtaisiin yksilön perusoikeuksiin, kuten yksityiselämän ja luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan. Yksilön oikeusturvan toteutuminen ja luottamus tiedustelutoiminnan asianmukaisuuteen tuleekin turvata mahdollisimman tehokkaalla ja uskottavalla valvonnalla. Tiedustelun laillisuusvalvonnasta huolehtisi ehdotuksen mukaan uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu, ja lisäksi eduskuntaan perustettaisiin tiedustelutoiminnan parlamentaarista valvontaa varten tiedusteluvalvontavaliokunta. Apulaisoikeuskanslerin sijainen yhtyi näkemykseen, että eri valvontamuodot täydentävät toisiaan ja muodostavat tehokkaan valvonnan kokonaisuuden.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen mainitsi, että tiedusteluvaltuutetulla olisi tärkeää olla vahvat toimivaltuudet sekä riippumaton ja itsenäinen asema. Tiedusteluvaltuutetun toiminnolla olisi myös oltava riittävät resurssit. Hän piti tärkeänä, että jokaisella olisi laajat mahdollisuudet saattaa tiedustelutoimintaa koskevia seikkoja tiedusteluvaltuutetun arvioitavaksi. Hän piti perusteltuna sitä, että tiedusteluvalvontavaliokunnalla olisi laajat tiedonsaantioikeudet, mutta toisaalta salassapitokysymyksiin olisi hänen mukaansa kiinnitettävä erityistä huomiota. Hän piti niin ikään perusteltuna sitä, että valiokunnalla olisi oikeus ottaa asioita käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan.

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan yksinomaan tiedusteluvaltuutetun ja tiedusteluvalvontavaliokunnan harjoittama valvonta ei kuitenkaan ole riittävää, vaan myös esimerkiksi tiedustelutoimintaa suorittavien viranomaisten sisäisen laillisuusvalvonnan tulee olla asianmukaisesti järjestettyä. Siviili- ja sotilasviranomaisten suorittamaan tiedustelutoimintaan kohdistuva sisäinen ja ulkoinen, niin ennakollinen, reaaliaikainen kuin jälkikäteinen valvonta (sisältäen sekä laillisuusvalvonnan että parlamentaarisen valvonnan) on kokonaisuus, jolla tiedustelutoiminnan tulisi olla tehokkaasti ja uskottavasti valvottua, jolloin luottamus siihen voi aidosti säilyä.

OKV_27_20_2017.pdf

OKV_28_20_2017.pdf

OKV_31_20_2017.pdf

OKV_9_21_2017.pdf

Lausunto: mietintö tuomioistuinviraston perustamisesta

Diaarinumero: OKV/29/20/2017
Antopäivä: 13.6.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen antoi lausunnon tuomioistuinviraston perustamista koskevasta toimikunnan mietinnöstä ja totesi kannattavansa viraston perustamista.

Mietinnössä ehdotetaan, että tuomioistuinviraston ylintä päätösvaltaa käyttäisi tuomarienemmistöinen johtokunta. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan johtokunnan tuomarijäsenten asema voi muodostua esteellisyysnäkökohtien kannalta ongelmalliseksi, jos johtokunnan tehtäviin kuuluisi ehdotuksen mukaisesti päättää määrärahojen ja virkojen jakamisesta tuomioistuimille. Lisäksi mietinnön perusteella jää epäselväksi, miten ehdokkaat tuomarijäseniksi nimettäisiin tilanteessa, jossa hovioikeuksien, käräjäoikeuksien, hallinto-oikeuksien ja erityistuomioistuimien päällikkötuomarit eivät saavuta ehdokasasettelusta yhteisymmärrystä.

Lausunto: hallituksen esitys rekrytointi- ja osaamispalveluista

Diaarinumero: OKV/33/20/2017
Antopäivä: 12.6.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi lausunnon hallituksen esityksestä, jossa ehdotetaan säädettäväksi maakuntien perustamiseen liittyvät lait rekrytointi- ja osaamispalveluista sekä työttömyysturvalain muuttamisesta. Ehdotuksen mukaan työttömyysturvan toimeenpanossa luovuttaisiin viranomaisen antamista sitovista työvoimapoliittisista lausunnoista työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle. Jatkossa työttömyyskassat ja Kansaneläkelaitos päättäisivät työttömän oikeudesta työttömyysetuuteen ja maakunta päättäisi seuraamuksista, jotka aiheutuvat työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasta menettelystä.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti huomiota viranomaisten ulkopuolisten tahojen tehtäviin työttömyysetuuksien myöntämisessä ja seuraamuksiin johtavissa menettelyissä. Esityksessä ei ollut kuvattu yksityisten rekrytointipalvelujen tuottajien ja työttömyyskassojen harkintavaltaa eikä arvioitu, olisivatko tehtävät julkisia hallintotehtäviä ja sisältäisivätkö ne julkisen vallan käyttöä. Apulaisoikeuskanslerin mukaan ehdotuksia oli täsmennettävä ja myös arvioitava, olivatko ne perustuslain mukaisia.

OKV_33_20_2017.pdf

Kielelliset oikeudet tulisi huomioida pelastuspäällystökoulutuksessa

Diaarinumero: OKV/1201/1/2016
Antopäivä: 12.6.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen muistutti Poliisiammattikorkeakoulua ja sisäministeriötä ottamaan koulutuskysyntään vastattaessa huomioon perustuslain säännöksen, jonka mukaan julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Kantelija oli tyytymätön siihen, ettei hän voinut kouluttautua ruotsiksi pelastuspäällystötehtäviin Savonia-ammattikorkeakoulussa, joka järjesti koulutusta yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Pääsykokeissa ei myöskään saanut kirjoittaa ruotsiksi eikä käyttää suomi–ruotsi-sanakirjaa.

Savonia-ammattikorkeakoulu on opetuslupansa mukaan yksikielisesti suomenkielinen, eikä sen apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan voitu osoittaa toimineen vastoin lakia. Hän kuitenkin totesi, että sanakirjan käyttökielto pääsykokeissa vaikutti perusteettomalta.

Kantelun ollessa vireillä lainsäädäntö muuttui siten, että vastuu pelastuspäällystön kouluttamisesta siirtyi Pelastusopistolta Poliisiammattikorkeakoululle. Tämä katsoi selvityksessään, että ruotsinkielistä pelastuspäällystöopetusta tulisi järjestää, mutta totesi samalla, että sisäministeriö päättää pelastusalan koulutusmäärärahoista.

Päätös (ruotsiksi):

OKV_1201_1_2016.pdf

Nimitysmuistiot olisi tullut toimittaa viivytyksettä

Diaarinumero: OKV/1051/1/2016
Antopäivä: 9.6.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti Maahanmuuttoviraston huomiota velvollisuuteen vastata asiakirjapyyntöön ja toimittaa pyydetyt asiakirjat viivytyksettä.

Maahanmuuttovirasto oli toimittanut kantelijan pyytämät nimitysmuistiot noin kaksi kuukautta ensimmäisen pyynnön jälkeen. Syynä viivästymiseen oli viraston valtava kasvu ja siten työmäärän lisääntyminen henkilöstöhallinnossa, ja samaan aikaan henkilöstöhallinnon oman uuden henkilöstön perehdytys tehtäviin.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, ettei resurssipulaa ole laillisuusvalvontakäytännössä pidetty hyväksyttävänä perusteena lainmukaisten velvollisuuksien laiminlyömiselle. Hän otti kuitenkin arvioinnissaan huomioon viraston työmäärän poikkeuksellisen lisääntymisen loppuvuoden 2015 ja alkuvuoden 2016 aikana.

OKV_1051_1_2016.pdf

Tutkintotoimikunnan jäsenet toimivat esteellisinä

Diaarinumero: OKV/939/1/2016
Antopäivä: 9.6.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kehotti Opetushallitusta huolehtimaan kauneudenhoitoalan tutkintotoimikunnan ohjeistuksesta siten, että toimikunta noudattaa sille laissa asetettuja velvoitteita. Selvityksen mukaan tutkintotoimikunta ei ollut kaikilta osin noudattanut esteellisyyttä koskevia säännöksiä.

OKV_939_1_2016.pdf

Lausunto: uusi vammaispalvelulaki ja sosiaalihuoltolain muuttaminen

Diaarinumero: OKV/35/20/2017
Antopäivä: 9.6.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi lausunnon lakiluonnoksesta, jossa ehdotetaan säädettäväksi uusi laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä erityispalveluista. Uusi laki korvaisi nykyisen vammaispalvelulain ja kehitysvammalain. Lisäksi ehdotetaan muutoksia sosiaalihuoltolakiin.

Apulaisoikeuskansleri piti lainsäädännön yhtenäistämistä kannatettavana. Uusi laki parantaisi vammaisten henkilöiden välistä yhdenvertaisuutta sekä yhtenäistäisi ja yksinkertaistaisi säännösten soveltamista.

Ehdotetun lain tavoitteena on selkeyttää rajanvetoa vanhuspalvelulain ja vammaispalvelulain soveltamisessa. Ehdotuksen mukaan vammaispalvelulakia ei sovellettaisi, jos avuntarve johtuu pääasiassa korkeasta iästä. Apulaisoikeuskansleri totesi, että soveltamisalan rajaus voi aiheuttaa tulkinta- ja soveltamisongelmia. Iäkkään henkilön oikeusturva ja mahdollisuudet hakea ja saada hänelle kuuluvia palveluja voivat vaarantua, kun hänen oikeuttaan palveluihin arvioidaan eri lakien pohjalta.

Laissa säädettäisiin myös henkilökohtaisen avun toteuttamisesta ja henkilökohtaisen avun työnantajamallista. Apulaisoikeuskanslerin sijainen on todennut 22.12.2016 antamassaan päätöksessä (dnrot OKV/882–884/1/2015), että henkilökohtaista apua työnantajamallilla järjestettäessä kunnalla on velvollisuus ohjata ja auttaa vaikeavammaista henkilöä henkilökohtaisen avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa. Ohjaus- ja auttamistehtävän sisällöstä on kuitenkin hyvin erilaisia näkemyksiä, minkä takia velvoite pitäisi määritellä selkeämmin. Apulaisoikeuskansleri arvioi, että ehdotetun vammaispalvelulain säännös ei säätele maakunnan ohjaus- ja auttamistehtävän sisältöä eikä sen oikeudellista luonnetta riittävällä tarkkuudella. Maakunnan velvoitteita ohjaus- ja auttamistehtävän osalta tulisikin täsmentää.

OKV_35_20_2017.pdf

Vanhempainrahahakemus on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä

Diaarinumero: OKV/420/1/2017
Antopäivä: 6.6.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti Kelan huomiota velvollisuuteen käsitellä asiat ilman aiheetonta viivytystä.

Kantelijan hakemuksen käsittely Kelassa oli kestänyt noin kuusi kuukautta, vaikka kyseisen asiaryhmän keskimääräinen käsittelyaika oli noin 2,5 kuukautta. Kuudesta kuukaudesta noin kolme kuukautta oli aikaa, jona asiassa ei tehty toimenpiteitä. Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että asian käsittely oli aiheettomasti viivästynyt.

Päätös (ruotsiksi):

OKV_420_1_2017.pdf

Valtioneuvoston kirjelmä olisi tullut toimittaa eduskunnalle viivytyksettä

Diaarinumero: OKV/2/50/2017
Antopäivä: 5.6.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti työ- ja elinkeinoministeriön huomiota velvollisuuteen toimittaa asetusehdotus valtioneuvoston kirjelmällä eduskunnalle viivytyksettä.

Työ- ja elinkeinoministeriö oli esitellyt Euroopan komission antamaa omnibus-asetusehdotusta koskevan valtioneuvoston kirjelmän (U-kirjelmän) 21 viikkoa ehdotuksen antamisen jälkeen. Ministeriö oli lähettänyt ehdotuksesta selvityksen eduskunnalle (E-kirjeen) noin kuusi viikkoa ehdotuksen antamisen jälkeen.

Perustuslain mukaan valtioneuvoston tulee lähettää eduskunnan käsiteltäväksi lainsäädäntö- ja muut ehdotukset, joista päätetään EU:ssa mutta jotka muutoin kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan. Ehdotukset lähetetään ns. U-kirjelmillä. Lisäksi ministeriöt voivat ns. E-kirjeillä lähettää suoraan eduskuntaan tietoja asioiden valmistelusta EU:ssa. Eduskunnan suuri valiokunta on edellyttänyt, että normaalitapauksessa U-kirjelmä tulee toimittaa eduskunnalle muutamassa viikossa.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että omnibus-asetusehdotus olisi tullut toimittaa eduskunnalle viipymättä. Hänen mukaansa U-asian lähettäminen eduskuntaan ensin E-kirjeellä on poikkeuksellinen menettely, joka soveltuu vain tilanteeseen, jossa asian käsittely EU:ssa etenee niin nopeasti, ettei U-kirjelmän toimittaminen ole mahdollista ennen asian ratkaisevaa käsittelyä EU-tasolla. Omnibus-asetusehdotuksessa ei ollut kyse tällaisesta kiireellisestä tilanteesta. Lisäksi kiiretilanteissakaan E-kirjeen antaminen ei poista velvollisuutta antaa U-kirjelmä, vaan se tulee toimittaa eduskunnalle niin pian kuin mahdollista.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan asian esittelyn viivästyminen johtui tilapäisestä resurssivajeesta. Omnibus-asetusehdotus on usean ministeriön toimialaan kuuluva laaja lainsäädäntöaloite, josta on tehty useita U-kirjelmiä. Apulaisoikeuskanslerin mukaan ehdotuksen käsittely on ollut pirstaloitunutta ja siten sekä valtioneuvoston että eduskunnan kannalta epätyydyttävää.

Apulaisoikeuskansleri tutki ministeriön menettelyn omasta aloitteestaan.

OKV_2_50_2017.pdf
« Edellinen 1 / 90