Ratkaisut

Valitusosoituksessa olisi tullut selostaa, miten tiedoksiantopäivä lasketaan

Diaarinumero: OKV/239/1/2017
Antopäivä: 6.2.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti käräjätuomarin huomiota velvollisuuteen noudattaa hallintolain määräyksiä valitusosoituksen sisällöstä.

Käräjätuomari ei ollut merkinnyt päätökseen, joka koski oikeudenkäyntimaksua koskevaa oikaisuvaatimusta, eikä sen liitteenä olleeseen valitusosoitukseen tietoa siitä, miten tiedoksisaantipäivä lasketaan.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että hallintolain mukaan päätöksessä tai valitusosoituksessa tulee ilmoittaa valitusaika ja se, mistä se lasketaan. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan valitusajan laskemisen selostamisella tarkoitetaan, että tulee ilmoittaa se sääntö, jonka mukaan aika lasketaan. Hallintolaissa säädetään myös menettelystä tiedoksiannossa. Se, minä päivänä tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen, vaihtelee käytetyn tiedoksiantotavan mukaan. Tiedoksiantopäivää ei siten voi pitää sillä tavoin itsestään selvänä tai selkeänä, että sen määräytymisen voisi katsoa olevan yleisesti tunnettua. Päätöksen tiedoksi saanut ei voi laskea, milloin valitus on viimeistään jätettävä, ellei hänelle valitusosoituksessa ilmoiteta, miten valitusajan alkamisen osoittava tiedoksiantopäivä määräytyy.

Apulaisoikeuskansleri totesi, ettei kantelijalle ollut laissa tarkoitetulla tavalla selostettu, mistä valitusajan laskeminen alkaa.

OKV_239_1_2017.pdf

Poliisille ja käräjätuomarille moitteet virheellisestä menettelystä televalvonta-asiassa

Diaarinumero: OKV/20/31/2017
Antopäivä: 1.2.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi käräjätuomarille huomautuksen tämän lainvastaisesta menettelystä televalvontaluvan myöntämisessä. Lisäksi hän kiinnitti tutkinnanjohtajan vakavaa huomiota televalvontaa koskevien säännösten noudattamiseen.

Tutkinnanjohtaja oli esittänyt kahden salakuljetuksesta epäillyn osalta käräjäoikeudelle televalvontaa koskeneet vaatimukset. Käräjäoikeus oli ratkaissut kyseiset asiat vaatimusten mukaisesti myöntäen luvat kohdistaa televalvontaa kysymyksessä olleisiin teleosoitteisiin.

Pakkokeinolain mukaan televalvontaluvan myöntämisen edellytyksenä on muun ohella, että epäiltyä on syytä epäillä rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta. Salakuljetuksesta säädetty ankarin rangaistus on kuitenkin vain kaksi vuotta vankeutta, eivätkä tutkinnanjohtajan esittämät vaatimukset täyttäneet muitakaan pakkokeinolaissa säädettyjä televalvontaluvan myöntämisen edellytyksiä.

Tutkinnanjohtaja ja käräjätuomari myönsivät menetelleensä virheellisesti, tutkinnanjohtaja esittäessään televalvontaa koskeneet vaatimukset ja käräjätuomari myöntäessään televalvontaluvat tutkinnanjohtajan vaatimusten mukaisesti. Tutkinnanjohtaja toi erikseen esille, että televalvontalupavaatimusta tehtäessä käytettävään ns. Salpa-järjestelmään oli erheellisesti jäänyt rikosnimikevaihtoehto "salakuljetus", vaikka järjestelmän olisi pitänyt estää sellaisen salaisen pakkokeinon vaatimisen, joka ei nimikkeen puolesta ole mahdollista.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että oikeusturvakysymykset ovat salaisten pakkokeinojen erityisluonteesta johtuen korostuneen tärkeitä niin pakkokeinojen kohteiden kuin ylipäätään järjestelmän uskottavuuden kannalta. Salaisen pakkokeinon käytön vaatiminen ja myöntäminen sellaiseen tapaukseen, jossa sen käyttö ei lain mukaan ole sallittua, on lähtökohtaisesti vakava virhe.

Vaikka telepakkokeinoasioiden hoitamista varten on luotu tekninen järjestelmä, on viime kädessä virkamiehen vastuulla, mitä tietoja hän järjestelmään syöttää. Se, että järjestelmä on sallinut käyttää lainvastaisesti rikosnimikettä, jonka kohdalla televalvonta ei ole mahdollista, ei poista virkamieheltä huolellisuusvaatimuksen mukaista menettelyä.

Asiassa oli selvityksen perusteella kyse inhimillisestä, toimijaketjussa kertautuneesta sinällään selvästä virheestä. Virhe oli ollut jo poliisin televalvontalupavaatimuksessa, mikä oli ollut omiaan edesauttamaan virheellisen ratkaisun syntymistä käräjäoikeudessa. Apulaisoikeuskanslerin mukaan selvää kuitenkin on, että poliisin menettely ei poista käräjätuomarin vastuuta varmistua siitä, että poliisin televalvontalupavaatimus on lainmukainen. Käräjätuomari vastaa antamansa ratkaisun lainmukaisuudesta. Apulaisoikeuskansleri korosti, että erityisesti salaisten pakkokeinojen osalta tuomioistuimen roolissa korostuu kansalaisten perusoikeuksien turvaaminen. Tämän vuoksi apulaisoikeuskansleri piti käräjätuomarin menettelyn virheellisyyttä tapauksessa vakavampana kuin poliisin.

OKV_20_31_2017.pdf

Viranomaisella on vastuu neuvonnasta ja asiakirjan siirrosta

Diaarinumero: OKV/2011/1/2017
Antopäivä: 30.1.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) huomiota velvollisuuteen noudattaa hallintolain neuvontaa ja asiakirjan siirtämistä toimivaltaiselle viranomaiselle koskevia säännöksiä.

Yhtiö oli toimittanut erehdyksessä palkkatuen maksatushakemuksen TE-toimistoon KEHA-keskuksen asemesta. TE-toimistossa ostopalveluhenkilöstöön kuulunut henkilö oli ottanut hakemuksesta kopion ja kertonut TE-toimiston virkailijan palaavan asiaan. Asiaan ei palattu ja sittemmin oikeaan paikkaan jätetyt hakemukset hylättiin myöhästyneinä.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että hallintolain velvoitteet hyvästä hallinnosta voivat käytännössä toteutua vain, mikäli viranomaisen palveluksessa olevalla henkilökunnalla on niistä ja viranomaisen toiminnasta riittävät tiedot. Viranomainen vastaa siitä, että myös ostopalvelun kautta tulleella henkilöstöllä on nämä tiedot ja että he saavat tehtäviensä hallintolain mukaiseen suorittamiseen riittävää perehdytystä ja tukea.  

OKV_2011_1_2017.pdf

Verotuksen perustana olevia tietoja olisi tullut käsitellä huolellisemmin

Diaarinumero: OKV/998/1/2017
Antopäivä: 23.1.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Verohallinnon huomiota hyvää hallintoa sekä hyvää tietojenkäsittelytapaa koskevien säännösten noudattamiseen.

Kantelijan vero- ja tulotiedot eivät olleet siirtyneet vanhalta henkilötunnukselta uudelle tunnukselle eivätkä esitäytettyyn veroilmoitukseen. Verohallinnon mukaan uuteen tietojärjestelmään siirtymisvaiheen vuoksi kaikki verotuksen perustana olevat tiedot eivät siirry automaattisesti vanhalta tunnukselta uudelle, vaan osa tietojensiirrosta tulee tehdä virkailijatyönä. Tämä virkailijatyö oli kantelijan tapauksessa viivästynyt. Apulaisoikeuskansleri katsoi, ettei Verohallinto ollut käsitellyt sille toimitettua tietoa hallintolaissa ja henkilötietolaissa tarkoitetulla tavalla riittävän huolellisesti.

OKV_998_1_2017.pdf

Oman asian käsittelystä ja käsittelyvaiheesta tulee voida saada tietoja ilman avustajaa

Diaarinumero: OKV/283/1/2017
Antopäivä: 23.1.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Maahanmuuttoviraston huomiota asiakirjan antamista koskeviin julkisuuslain menettelysäännöksiin. Lisäksi hän saattoi Maahanmuuttoviraston tietoon näkemyksensä asiakaspalvelun järjestämisestä tilanteessa, jossa asianosainen pyytää tietoja salassa pidettävän asiansa käsittelyvaiheesta tai arviota päätöksen antamisen ajankohdasta.

Kantelija oli pyytänyt Maahanmuuttovirastosta asiaansa liittyvää keskusrikospoliisin lausuntoa, mutta virasto oli ilmoittanut, että kantelijan tulisi kääntyä asiassa suoraan keskusrikospoliisin puoleen. Vastauksessa ei annettu tietoa siitä, että asia voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi eikä tiedusteltu, haluaako kantelija asian viranomaisen ratkaistavaksi. Maahanmuuttovirasto myönsi, ettei asiaa käsitellyt viranhaltija ollut toiminut loppuun asti julkisuuslain mukaisesti.

Kantelija oli kertomansa mukaan myös yrittänyt useita kertoja saada tietoja asiansa käsittelyvaiheesta ja arviota päätöksen antamisen ajankohdasta. Tietoja ei kuitenkaan ollut annettu puhelimitse, eikä hän ollut saanut ohjausta esimerkiksi pyytää tietoja kirjallisesti. Kantelijan tiedusteluista ei ollut merkintöjä asiankäsittelyjärjestelmässä. Kantelijan avustajan tiedusteluihin sen sijaan oli vastattu, ja niistä oli myös rekisterimerkinnät. Maahanmuuttoviraston selvityksen mukaan turvapaikkayksiköstä kehotetaan usein tietojen pyytäjää pyytämään tiedot kirjallisesti, ellei viranhaltija ole täysin varma, että hänellä on oikeus antaa pyytäjälle tämän kysymä tieto. Tiedusteluihin vastataan, mikäli kysyjän henkilöllisyydestä voidaan vakuuttua.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että hallinnossa asioivan tulee voida saada tietoja oman asiansa käsittelystä ja käsittelyvaiheesta ilman avustajaa ja että viranomaisen velvollisuus on järjestää asiakaspalvelunsa siten, että asiointi on mahdollista myös ilman avustajaa. Asiansa käsittelyvaihetta tiedustelevalle hakijalle tulee selkeästi ilmoittaa, miten hän voi saada haluamansa tiedon ja mitä seikkoja hänen tulee esittää tiedon saadakseen.

OKV_283_1_2017.pdf

Asiakirjapyyntöön olisi tullut vastata nopeammin

Diaarinumero: OKV/1130/1/2017
Antopäivä: 22.1.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Poliisihallituksen huomiota velvollisuuteen noudattaa julkisuuslain säännöksiä asiakirjapyyntöjen käsittelyssä.

Poliisihallitus oli vastannut kantelijan asiakirjapyyntöön yli kuukauden kuluttua pyynnön esittämisestä. Poliisihallituksen mukaan asian selvittäminen oli vaatinut runsaasti teknisiä tarkistuksia ja aikaa vievää tietojenkäsittelyn tarkoituksenmukaisuuden ja tietojen oikeellisuuden arviointia. Lisäksi asiakirjojen yksilöinti oli saattanut olla haasteellista, koska kantelija oli toimittanut useita samaan asiaan liittyviä samankaltaisia asiakirjapyyntöjä.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan asiakirjapyynnön käsittelyn viivytyksettömyys on arvioitava tapauskohtaisesti, mutta julkisuuslain asettamista ehdottomista määräajoista ei kuitenkaan voi poiketa. Poliisihallituksen esiin tuomilla tapauskohtaisilla seikoilla on merkitystä arvioitaessa sitä, olisiko asiakirjapyyntöön pitänyt vastata viivytyksettä ja viimeistään kahden viikon vai kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä. Kantelijan tapauksessa kuukaudenkin enimmäisaika oli ylittynyt.

OKV_1130_1_2017.pdf

Tiedusteluun olisi tullut vastata kohtuullisessa ajassa

Diaarinumero: OKV/155/1/2017
Antopäivä: 15.1.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Liikenteen turvallisuusviraston huomiota hyvän hallinnon vaatimuksiin tiedusteluihin vastaamisessa.

Kantelija oli lähettänyt Liikenteen turvallisuusvirastolle tiedustelun, jossa hän oli esittänyt kysymyksiä auton määräaikaiskatsastuksesta. Apulaisoikeuskanslerin mukaan tiedusteluun olisi tullut vastata ripeämmin, koska tiedustelu oli sisällöltään lyhyt ja yksilöity ja koska vastaamisen viipymisen vuoksi asiakkaan oikaisuvaatimusaika kului umpeen.

OKV_155_1_2017.pdf

Asiakirjapyyntöön olisi tullut vastata määräajassa

Diaarinumero: OKV/143/1/2017
Antopäivä: 10.1.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Luonnonvarakeskuksen huomiota julkisuuslain määräaikojen noudattamiseen. Kantelija oli tehnyt Luonnonvarakeskukselle asiakirjapyynnön, johon vastattiin inhimillisen erehdyksen vuoksi vasta neljän kuukauden kuluttua pyynnön esittämisestä.

OKV_143_1_2017.pdf

Asiakirjapyyntöön olisi tullut antaa valituskelpoinen päätös

Diaarinumero: OKV/86/1/2017
Antopäivä: 4.1.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kaupungin huomiota velvollisuuteen noudattaa julkisuuslakia ja käyttää asiallista kieltä.

Kantelija oli pyytänyt kaupungin pysäköinninvalvonnalta asiansa ”diaarion-päiväkirjan-tapahtumaluettelon”. Saadun selvityksen mukaan pysäköinninvalvonta ei pidä diaariota oikaisuvaatimusasioihin liittyen. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että julkisuuslaissa säädetty menettely ja oikeus saada asiakirjapyyntöön muutoksenhakukelpoinen päätös soveltuu myös tilanteissa, joissa viranomaisella ei ole pyydettyä asiakirjaa. Näin ainakin silloin, kun pyydetyn asiakirjan olemassaoloa ei voida pitää poissuljettuna.

Kantelijalle oli lisäksi lähetetty vahingossa viranomaisen sisäiseksi tarkoitettu sähköpostiviesti, jossa käytettyä ilmaisua ei voitu apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan pitää asiallisena. Asiallisen kielenkäytön vaatimus koskee kaikkea viranomaistoimintaa, myös virkamiesten välistä kirjeenvaihtoa asiakkaan asiassa.

OKV_86_1_2017.pdf

Ministeriön virkamiehen tulee olla läsnä presidentin esittelyssä

Diaarinumero: OKV/7/50/2017
Antopäivä: 20.12.2017
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri kiinnitti ministeriön huomiota huolellisuuteen tasavallan presidentin esittelyjen valmistelussa ja esittelyjä koskevan tiedonkulun varmistamisessa.

Ministeriön kansliapäällikön sijaisena toiminut osastopäällikkö oli merkitty läsnä olevaksi virkamieheksi tasavallan presidentin esittelyyn jaetussa esittelylistassa. Osastopäällikkö ei kuitenkaan saapunut esittelyyn, ja esittelylistaa ei tämän vuoksi käsitelty. Esittelystä pois jääminen johtui virheistä ministeriön sisäisessä tiedonkulussa.

OKV_7_50_2017.pdf
« Edellinen 1 / 93