Ratkaisut

Asian käsittely viipyi Patentti- ja rekisterihallituksessa

Diaarinumero: OKV/320/1/2019
Antopäivä: 18.2.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti Patentti- ja rekisterihallituksen huomiota velvollisuuteen käsitellä asiat ilman aiheetonta viivytystä. Tilintarkastajien valvontaa koskevan asian käsittely oli kestänyt Patentti- ja rekisterihallituksessa yhteensä kaksi ja puoli vuotta. Patentti- ja rekisterihallituksen antaman selvityksen mukaan ruuhkaa on kuitenkin vuoden 2016 jälkeen pyritty purkamaan henkilöresursseja vahvistamalla ja prosesseja tehostamalla.

OKV_320_1_2019.pdf

« Takaisin

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja jääväsi itsensä aiheettomasti

Diaarinumero: OKV/310/1/2019
Antopäivä: 17.2.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kunnanvaltuuston puheenjohtajan huomiota kuntalaissa säädettyihin valtuutetun esteellisyysperusteisiin ja niiden arviointiin.

Kuntalain mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen läheistään. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että valtuutetun puolueettomuuden vaarantumiseen on oltava objektiivisesti havaittavissa oleva syy. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja oli itse arvioinut olevansa esteellinen kunnanvaltuuston kokouksissa, joissa oli käsitelty eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöstä kunnanhallituksen ja virkamiesten menettelystä. Kantelun ja saadun selvityksen perusteella kokouksissa käsitellyt asiat eivät kuitenkaan koskeneet puheenjohtajaa tai hänen läheistään henkilökohtaisesti. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi puheenjohtajan menetelleen virheellisesti, kun hän oli arvioinut olevansa esteellinen ja poistunut kunnanvaltuuston kokouksista.

OKV_310_1_2019.pdf

« Takaisin

Työvoimapoliittiset lausunnot käsiteltävä asianmukaisesti ja ilman viivytyksiä

Diaarinumero: OKV/93/1/2019
Antopäivä: 13.2.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskanslerin mukaan TE-toimistossa ei toimittu riittävän huolellisesti, sillä kantelijalle oli annettu kaksi kertaa virheellisesti myönteinen työvoimapoliittinen lausunto. Lausunnot oli myöhemmin oikaistu. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti TE-toimiston huomiota hallintolain edellyttämään asioiden asianmukaiseen ja huolelliseen käsittelyyn sekä velvollisuuteen antaa työvoimapoliittiset lausunnot säädetyssä määräajassa.

Virheelliset lausunnot ja niiden oikaisu ovat olleet omiaan aiheuttamaan sekaannusta ja hämmennystä sekä vaarantaneet kantelijan oikeusturvaa. Kantelijan asiassa oli kysymys hänen oikeuksiinsa välittömästi vaikuttavan asian selvittämisestä eli työttömyysetuuden saamisesta. Apulaisoikeuskansleri totesi, että viranomaisen on erityisesti tämän kaltaisissa asioissa pyrittävä käsittelemään toimivaltaansa kuuluvat asiat paitsi viivytyksettömästi myös perusteellisesti. Hallinnon asianmukaisuus edellyttää huolellisuutta asioita käsiteltäessä.

TE-toimiston antama työvoimapoliittinen lausunto sitoo työttömyysetuuden maksajaa. Lausunto on eräänlainen työttömyysetuutta koskevaa päätöstä edeltävä sitova kannanotto, joka tosiasiallisesti sisältää ratkaisun työnhakijan oikeudesta työttömyysetuuteen. Tämän vuoksi on perusteltua asettaa työvoimapoliittisten lausuntojen ja hallintolaissa tarkoitettujen päätösten perusteluille samat vaatimukset. Lausunnon perusteluilla on erityistä merkitystä silloin, kun lausunto on työttömälle työnhakijalle kielteinen ja hänellä ei katsota olevan oikeutta työttömyysetuuteen. Lausunto voi tulla myös muutoksenhakuelimen arvioitavaksi, kun Kelan tai työttömyyskassan päätökseen työttömyysetuudesta haetaan muutosta. Apulaisoikeuskansleri totesi, että kantelijalle annetun työvoimapoliittisen lausunnon perusteluissa ei ollut otettu kantaa siihen, mitä työttömyysturvalain säännöksessä palkkauksesta säädettiin.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti TE-toimiston huomiota velvollisuuteen antaa työvoimapoliittiset lausunnot säädetyssä määräajassa. TE-toimisto ei noudattanut kantelijan asiassa 30 päivän määräaikaa, jonka aikana työvoimapoliittinen lausunto tuli antaa. TE-toimiston esittämä syy viivästymiselle eli asioiden käsittelyn ruuhkautuminen ei lähtökohtaisesti ole hyväksyttävä syy asetuksessa säädetyn määräajan ylittämiseen. Apulaisoikeuskansleri totesi, että TE-toimiston tulee varmistaa työnhakija-asiakkaalle taloudellisesti merkittävän työvoimapoliittisen lausunnon saaminen säädetyssä ajassa ja myös ennakoida mahdollisia poikkeuksellisia tilanteita.

OKV_93_1_2019.pdf

« Takaisin

Kelan varmistettava hakemuksen asianmukainen käsittely

Diaarinumero: OKV/142/1/2019
Antopäivä: 12.2.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Kelan huomiota hallintolain asioiden asianmukaista käsittelyä, asiakkaan neuvontaa ja hakemuksen täydentämistä koskevien säännösten noudattamiseen.

Kantelija arvosteli työkyvyttömyyseläkehakemuksensa käsittelyä Kelassa. Selvityksen mukaan kantelijan hakemus oli toimitettu Kelaan, mutta lomakkeeseen oli rastitettu, että kantelija hakee työkyvyttömyyseläkettä vain työeläkkeenä. Kela oli toimittanut hakemuksen liitteineen työeläkelaitokselle.

Asian käsittely Kelassa päätettiin, koska asiakas ei ollut hakenut kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä.

Kantelija otti yhteyttä Kelaan ja häntä neuvottiin toimittamaan Kelaan uusi työkyvyttömyyseläkehakemus ja lääkärinlausunto. Kelassa uusi hakemus tulkittiin saapuneeksi alkuperäisen ensimmäisen hakemuksen saapumispäivänä.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että Kelan olisi hyvän hallinnon perusteiden mukaisesti ja asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi tullut pyytää kantelijaa täydentämään jo ensimmäistä hakemustaan. Lisäksi Kelan olisi tullut neuvoa ja ohjata kantelijaa hakemaan työkyvyttömyyseläkettä myös Kelasta.

OKV_142_1_2019.pdf

« Takaisin

Ulkoministeriön menettely eduskunnan kirjelmän esittelyssä

Diaarinumero: OKV/19/50/2019
Antopäivä: 7.2.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri tutki omasta aloitteestaan ulkoministeriön menettelyn. Ulkoministeriöstä oli esitelty 5.9.2019 valtioneuvostolle ja 6.9.2019 tasavallan presidentille eduskunnan 21.2.2019 päivätty kirjelmä Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2018 antaman kertomuksen johdosta (EK 38/2018 vp; K 23/2018 vp).

Eduskunnan kirjelmä on käsiteltävä valtioneuvoston yleisistunnossa ja tasavallan presidentin toimivaltaan kuuluvassa asiassa tasavallan presidentin esittelyssä. Eduskunnan kirjelmät tulevat hallituksen tietoon vasta sitten, kun ne on asianmukaisesti esitelty valtioneuvostolle ja tasavallan presidentille. Käsittelyn määräajasta ei ole annettu säännöksiä. Vakiintuneesti on kuitenkin katsottu, että eduskunnan kirjelmä on esiteltävä viipymättä. Tätä vaatimusta ei ole noudatettu esillä olevassa tapauksessa, jossa kyseessä oleva eduskunnan kirjelmä on kirjattu valtioneuvostossa saapuneeksi 27.2.2019 ja esitelty valtioneuvoston yleisistunnossa ja tasavallan presidentin esittelyssä vasta yli kuuden kuukauden kuluttua sen saapumisesta.

Viive eduskunnan kirjelmän käsittelyssä ulkoministeriössä oli johtunut inhimillisestä virheestä, jonka seurauksena kirjelmä päätyi hoidettavaksi muulle kuin toimivaltaiselle yksikölle sekä sellaisten selkeiden toimintatapojen tai -ohjeiden puuttumisesta, jotka olisivat edesauttaneet virheen havaitsemista ja sen korjaamista viivytyksettä.

Ottaen huomioon ne toimenpiteet, joihin ulkoministeriössä on ryhdytty, jotta vastaavanlaisilta viiveiltä vältyttäisiin jatkossa, asia ei antanut aihetta muuhun kuin että oikeuskansleri kiinnitti ulkoministeriön huomiota vastaisen varalle tarpeellisen huolellisuuden ja joutuisuuden noudattamiseen esiteltäessä valtioneuvostolle ja tasavallan presidentille eduskunnan kirjelmiä.

OKV_19_50_2019.pdf

« Takaisin

Maistraatin ja edunvalvontatoimiston menettely

Diaarinumero: OKV/4/1/2019
Antopäivä: 29.1.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskanslerin mukaan edunvalvojien vaihtuvuus ei saa vaarantaa päämiehen oikeuksia. Kantelija oli kantelussaan tuonut esiin useita esimerkkejä epätyydyttävästä asioiden hoidosta käytännössä koko edunvalvonnassa olonsa ajalta. Moitetta oli kuitenkin mahdotonta osoittaa yksittäiselle edunvalvojalle, koska edunvalvojien vaihtuvuus oli suurta eikä kaikkia asioita ollut kirjattu.

Apulaisoikeuskansleri antoi edunvalvontatoimistolle huomautuksen hallinto-, virkamies- ja holhoustoimilain vastaisesta menettelystä sen laiminlyötyä hoitaa päämiehen asiat huolellisesti. Apulaisoikeuskansleri pyysi edunvalvontatoimistoa ilmoittamaan viimeistään 30.6.2020, mihin toimiin se on päätöksen perusteella ryhtynyt ja saattoi edunvalvontatoimistoa koskevan päätöksen myös holhousviranomaisena toimivan Digi- ja väestötietoviraston tietoon.

Kanteluasiaa selvitettäessä ilmeni, että eri maistraateilla ja jopa yksittäisen maistraatin sisällä oli erilaisia tapoja päättää asian käsittely ja ilmoittaa siitä asiakkaalle. Tämä oli apulaisoikeuskanslerin käsityksen mukaan ratkaisukäytännön selkeyden ja yhtenäisyyden kannalta ongelmallista. Maistraatilla oli velvollisuus tehdä tarvittavat edunvalvontaan liittyvät päätökset ja huolehtia niiden yhdenmukaisuudesta.

Apulaisoikeuskansleri saattoi maistraatille osoitetun käsityksensä 1.1.2020 toimintansa aloittaneen Digi- ja väestöviraston tietoon.

 

OKV_4_1_2019.pdf

« Takaisin

Ilmastovuosikertomuksen toimittaminen viivästyi

Diaarinumero: OKV/10/50/2019
Antopäivä: 28.1.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Vuonna 2015 voimaan tullen ilmastolain mukaan valtioneuvosto toimittaa kalenterivuosittain eduskunnalle tiedot päästökehityksestä sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan sisältyvien päästövähennystavoitteiden toteutumisesta ja niiden saavuttamisen edellyttämistä lisätoimista (ilmastovuosikertomus). Ilmastovuosikertomuksen kokoamisesta vastaa ympäristöministeriö. Ilmastovuosikertomusta ei ollut ilmastolain voimaantulon jälkeen koottu eikä valtioneuvosto näin ollen ollut toimittanut eduskunnalle ilmastolaissa toimitettavaksi säädettyjä tietoja. Apulaisoikeuskansleri pyysi omasta aloitteestaan ympäristöministeriötä antamaan selvityksen asiasta.

Ympäristöministeriön selvityksen mukaan ensimmäistä ilmastovuosikertomusta oli alettu valmistella vuoden 2018 lopulla. Ministeriön käsityksen mukaan ilmastovuosikertomusta ei ollut mahdollista antaa ennen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan hyväksymistä. Ministeriö totesi vielä, että laissa ei ole tarkkoja säännöksiä siitä, milloin ensimmäinen ilmastovuosikertomus tulisi antaa.  Ympäristöministeriön antaman selvityksen jälkeen valtioneuvosto on 19.6.2019 antanut eduskunnalle ensimmäisen ilmastovuosikertomuksen.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että ympäristöministeriön selvityksessä ei esitetty oikeudellisesti päteviä perusteluja sille, miksi eduskunnalle ei lain tarkoittamalla tavalla ollut toimitettu laissa tarkoitettuja tietoja. Ilmastolaki on tullut velvoittavana voimaan vuonna 2015 ja myös lain perusteluista käy ilmi, että ilmastovuosikertomus on tarkoitettu vuosittain eduskunnalle annettavaksi. Ilmastolain keskeinen tarkoitus on ollut vahvistaa eduskunnan roolia ja lisätä yleisön osallistumismahdollisuuksia ilmastopolitiikassa.

Perustuslain mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä turvaamaan mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.  Ilmastovuosikertomuksen antaminen on eräs keino antaa sekä päätöksentekijöille lisää tarpeellista informaatiota että antaa kansalaisille mahdollisuuksia vaikuttaa elinympäristöään  koskevaan päätöksentekoon.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti ympäristöministeriön huomiota sen velvollisuuteen toimittaa ilmastovuosikertomus eduskunnalle vuosittain.

 

OKV_10_50_2019.pdf

« Takaisin

Asiakirjapyyntöön vastaaminen

Diaarinumero: OKV/157/1/2019
Antopäivä: 24.1.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti hyvinvointikuntayhtymän huomiota asiakirjapyyntöjen käsittelyä koskevien julkisuuslain säännöksien noudattamiseen.

Hyvinvointikuntayhtymä oli vastannut kantelijan rekrytointia koskevaan asiakirjapyyntöön muun muassa, ettei valinnasta ollut tehty valituskelpoista päätöstä, koska kyseessä oli työ- eikä virkasuhde, ja ettei hakijoiden henkilötietoja luovuteta. Kantelijalle ei siten toimitettu tämän pyytämiä tietoja ja asiakirjoja.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että hyvinvointikuntayhtymän olisi tullut käsitellä kantelijan esittämä pyyntö julkisuuslain säännösten mukaisesti ilmoittamalla hänelle asiakirjojen antamisesta kieltäytymisen syy ja antamalla tieto siitä, että asia voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi. Kantelijalta olisi tullut myös tiedustella, haluaako hän asian siirrettäväksi viranomaisen ratkaistavaksi. Kantelijan olisi siten tullut halutessaan saada hyvinvointikuntayhtymältä perusteltu, valituskelpoinen päätös asiakirjapyyntöönsä.

Hyvinvointikuntayhtymän selvityksen mukaan kantelijalle oli, oikeuskanslerinviraston pyydettyä kantelun tutkimiseksi selvitystä asiasta, toimitettu kantelijan pyytämät tiedot ja asiakirjat. Asiassa oli siten myös ylitetty julkisuuslain asiakirjapyyntöjen käsittelylle asettamat ehdottomat määräajat.

OKV_157_1_2019.pdf

« Takaisin

Asian käsittely tietosuojavaltuutetun toimistossa on kestänyt liian kauan

Diaarinumero: OKV/129/1/2019
Antopäivä: 16.1.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti tietosuojavaltuutetun toimiston huomiota asian käsittelyn ja neuvonnan viivytyksettömyyteen.

Kantelija oli saattanut asiansa vireille tietosuojavaltuutetun toimistossa 28.8.2017. Tietosuojavaltuutetun toimiston kirjaamosta saadun tiedon mukaan asiaa ei ollut ratkaistu vielä 3.1.2020.

Apulaisoikeuskanslerin tietosuojavaltuutetulta saaman selvityksen mukaan kantelijan kirjoituksen käsittelyn viipymiseen syynä oli muun muassa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen voimaantulo toukokuussa 2018. Selvityksessä tuodaan esiin, että tietosuojavaltuutetun toimisto on eri yhteyksissä pyrkinyt tuomaan esiin resurssien niukkuudesta johtuvat ongelmat. Selvityksessä on lisäksi viitattu Euroopan komission tiedonantoon tietosuojaviranomaisten tehtävistä, jonka mukaan yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisaikana tietosuojaviranomaisen ei lähtökohtaisesti tule tarjota rekisterinpitäjille yksityiskohtaista oikeudellista neuvontaa.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan asian käsittelyaika on ollut kohtuuttoman pitkä erityisesti asian luonne huomioon ottaen. Kantelun tarkoittama asia on ollut selkeä ja suppea, eikä se lainmuutoksen jälkeen ole enää lähtökohtaisesti kuulunut tietosuojavaltuutetun tehtäviin. Asia on ratkaistava ilman aiheetonta viivytystä asian käsittelyn aikana tapahtuneesta lainmuutoksesta huolimatta.

Apulaisoikeuskansleri on ottanut omana aloitteenaan yleisemmin tutkittavaksi käsittelyn viivytyksettömyyden tietosuojavaltuutetun toimistossa.

OKV_129_1_2019.pdf

« Takaisin

Rikosasian ratkaiseminen ilman päätösvaltaa

Diaarinumero: OKV/32/31/2019
Antopäivä: 15.1.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi huomautuksen käräjätuomarille, joka oli ratkaissut rikosasian ratkaisukokoonpanossa, joka ei ollut päätösvaltainen.

Käräjäoikeus oli ratkaissut muun ohella törkeää huumausainerikosta koskeneen asian yhden tuomarin kokoonpanossa. Hovioikeus oli syyttäjän valituksesta palauttanut asian käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi, koska käräjäoikeus ei ollut asiaa ratkaistessaan ollut päätösvaltainen. Asian ratkaiseminen olisi edellyttänyt joko puheenjohtajan ja kahden lautamiehen tai kolmen lainoppineen jäsenen kokoonpanoa.

Tuomioistuimen kokoonpanon päätösvaltaisuus on ehdoton prosessinedellytys. Apulaisoikeuskansleri totesi asian ratkaisemisen virheellisessä kokoonpanossa olevan perustavaa laatua olevan menettelyvirheen, joka kohdistuu tuomiovallan käytön ydinalueelle. Vaikka virhe asiassa oli korjaantunut, oli se ollut omiaan aiheuttamaan lisäkustannuksia ja vaivaa sekä pidentänyt asian tuomioistuinkäsittelyyn kulunutta aikaa.

OKV_32_31_2019.pdf

« Takaisin

« Edellinen 1 / 122