Ratkaisut

Esitutkinnan aloittamisen viivästyminen

Diaarinumero: OKV/963/1/2019
Antopäivä: 17.3.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti poliisilaitoksen huomiota esitutkinnan ja sitä edeltävien alustavien toimenpiteiden viivytyksettömän suorittamisen merkitykseen. Hän muistutti, että poliisihallinnon esimiestahojen tulee valvoa ja ohjata alaisensa henkilöstön työskentelyä niin, että rikosasian tutkijan tehtävät tarvittaessa siirretään toiselle henkilölle.

Rikosilmoitusasiassa oli kestänyt kolme vuotta, ennen kuin tutkinnanjohtaja teki esitutkintapäätöksen, jonka mukaan rikosta ei ollut syytä epäillä eikä esitutkintaa toimiteta. Esiselvitettävänä ollut ilmoitusasia oli ollut tavanomaista suuritöisempi sisältäen varsin suuren asiakirja-aineiston. Tutkija oli esiselvityksen aikana joutunut pitkälle sairauslomalle ja tutkinnanjohtajan mukaan tehtävään ei ollut osoittaa riittävän asiantuntevaa ja kokenutta tutkijaa, minkä vuoksi hän oli lopulta itse ryhtynyt suorittamaan tutkijalle normaalisti kuuluvia kuulustelu- ja selvitystehtäviä.

OKV_963_1_2019.pdf

« Takaisin

Osakeyhtiön jakautumista koskevan vastustusilmoituksen sisältö

Diaarinumero: OKV/132/1/2019
Antopäivä: 16.3.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskanslerin mukaan Verohallinnon yhtiön jakautumista vastustava ilmoitus ei ollut hallintolain mukaan riittävän selkeä ja informatiivinen. Ilmoituksesta ei käynyt riittävän selvästi ilmi, mihin verosaatavaan Verohallinnon vastustus oli perustunut. Ilmoituksessa oli mainittu myös veroja, jotka eivät olleet vastustuksen perusteena.

Verohallinto oli vastustanut oikeuskanslerille kantelun tehneen osakeyhtiön jakautumista.  Vastustusilmoituksen mukaan yhtiöllä oli ollut maksamatta veroja ja maksuja viivästysseuraamuksineen. Apulaisoikeuskansleri toteaa ratkaisussaan, että Verohallinnon oikeus vastustaa kantelijayhtiön jakautumista oli perustunut osakeyhtiölakiin siltä osin kuin kysymys oli ollut verovuoden 2017 jäännösverosta viivästysseuraamuksineen. Vastustusilmoitukseen ei olisi tullut kirjata muita verosaatavia. Saman totesi myös Verohallinto oikeuskanslerille toimittamassaan lausunnossa.

OKV_132_1_2019.pdf

« Takaisin

Yksityistä koskevan asian käsittely hallintokanteluna

Diaarinumero: OKV/59/1/2019
Antopäivä: 16.3.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Yhdenvertaisuusvaltuutettu käsitteli kantelijan syrjintää koskevan yhteydenoton hallintokanteluna. Kyseistä asiaa ei olisi voinut kuitenkaan käsitellä hallintolaissa tarkoitettuna hallintokanteluna, koska kysymys oli yksityistä toimijaa eli sanomalehteä koskeneesta asiasta.

Hallintokantelun käsittelyssä on hallintolain mukaan kysymys viranomaisen, siihen palvelussuhteessa olevan tai muun julkista hallintotehtävää hoitavan lainvastaisen menettelyn tai velvollisuuden täyttämättä jättämisen valvonnasta. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti ratkaisussaan yhdenvertaisuusvaltuutetun huomiota näihin seikkoihin.

OKV_59_1_2019.pdf

« Takaisin

TE-toimisto laiminlöi velvollisuutensa käsitellä asia asianmukaisesti

Diaarinumero: OKV/357/1/2019
Antopäivä: 12.3.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti TE-toimiston huomiota hallintolain säännösten noudattamiseen asioiden selvittämisessä sekä niiden asianmukaisessa ja viivytyksettömässä käsittelyssä.

Kantelijalle oli TE-toimistosta annettu esteetön työvoimapoliittinen lausunto alkuvuodesta 2018. Kantelija oli ilmoittanut, että hänen opintonsa olivat päättyneet, vaikka hän ei ollut saanutkaan kaikkia näyttöjä suoritettua. TE-toimisto alkoi selvittää asiaa lähes vuoden kuluttua uudelleen. Kantelijalta oli pyydetty muun muassa erotodistusta oppilaitoksesta. Kantelijan mukaan hän olisi voinut toimittaa erotodistuksen jo vuoden 2018 alussa, jos TE-toimisto olisi pyytänyt sitä. TE-toimisto muutti päätöstään. Yli vuoden jälkeen esteetön lausunto kumottiin kielteisellä lausunnolla, jossa kantelija katsottiin päätoimiseksi opiskelijaksi.

Apulaisoikeuskansleri totesi ratkaisussaan, että kantelijan asiassa oli kysymys hänen oikeuksiinsa välittömästi vaikuttavan asian selvittämisestä, kuten työttömyysetuuden saamisesta. Viranomaisen on erityisesti tämän kaltaisissa asioissa pyrittävä käsittelemään toimivaltaansa kuuluvat asiat paitsi viivytyksettömästi myös perusteellisesti. Asianmukaiseen käsittelyyn kuuluu olennaisena osana velvollisuus käsitellä asioita huolellisesti.

Käsitellessään hallintoasioita viranomaisen tekemien ratkaisujen on oltava lainmukaisia ja sisällöltään oikeita. Tämä edellyttää muun muassa sitä, että viranomaisella on käytössään riittävät ja oikeat tiedot ratkaisuun vaikuttavista seikoista. Tämän vuoksi viranomaisella on yleinen velvollisuus huolehtia (virallisperiaate) asian selvittämisestä, vaikka asianosaisella onkin osaltaan velvollisuus edesauttaa asian selvittämistä.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan TE-toimiston olisi pitänyt jo vuoden 2018 alussa selvittää kantelijan opintoja koskeva asia ja sen vaikutus kantelijan työttömyysturvaan huolellisemmin. TE-toimisto oli laiminlyönyt velvollisuutensa käsitellä kantelijan asia asianmukaisesti, riittävän huolellisesti ja viivytyksettä. Menettely on ollut omiaan aiheuttamaan sekaannusta ja hämmennystä sekä vaarantanut kantelijan oikeusturvaa.

OKV_357_1_2019.pdf

« Takaisin

Asian käsittely viivästyi potilasvahinkolautakunnassa

Diaarinumero: OKV/1633/1/2019
Antopäivä: 11.3.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Potilasvahinkolautakunta ei käsitellyt kantelijan asiaa hallintolain edellyttämällä tavalla ilman aiheetonta viivytystä. Apulaisoikeuskansleri totesi yhtyvänsä Finanssivalvonnan päätöksessään esittämiin arvioihin ja johtopäätöksiin. Kantelija oli kannellut samasta asiasta myös Finanssivalvontaan. Potilasvahinkolautakunnalta oli kestänyt yli 22 kuukautta käsitellä kantelijan asia. Kantelija oli pyytänyt lautakunnalta ratkaisusuositusta omasta potilasvakuutusasiastaan. Lautakunnan oman ilmoituksen mukaan asioiden keskimääräinen käsittelyaika on vuonna 2019 ollut 10 kuukautta.

Finanssivalvonnan mukaan kantelijan asian käsittely oli kestänyt lautakunnassa noin kaksi kertaa pidempään kuin lautakunnan keskimääräinen käsittelyaika on ollut.  Finanssivalvonnan arvion mukaan asia oli laajuudeltaan ja laadultaan keskimääräistä vaikeampi. Tapaus oli myös vaatinut lisäselvityksiä. Tästä huolimatta kokonaiskäsittelyaikaa voitiin pitää erityisen moitittavana. Lisäksi asian käsittely ei näyttänyt edenneen potilasvahinkolautakunnassa lainkaan 11 kuukauden aikana kantelijan antaman vastineen jälkeen.

Apulaisoikeuskanslerille antamassaan selvityksessä potilasvahinkolautakunta viittasi Finanssivalvonnan samassa asiassa antamaan ratkaisuun sekä Finanssivalvonnalle antamaansa selvitykseen. Potilasvahinkolautakunta oli itsekin todennut selvityksessään, että asiaa olisi ollut perusteltua viedä eteenpäin selvästi nopeammalla aikataululla.

Potilasvahinkolautakunnan selvityksen mukaan se oli ryhtynyt jo toimenpiteisiin tapahtuneen seurauksena. Käsittelyaikoja seurataan esittelijäkohtaisesti ja asioiden eteenpäin viemistä kiirehditään tarvittaessa. Myös kantelijan asiaa käsitelleen esittelijän osalta oli tehty toimenpiteitä.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan lautakunta on kiinnittänyt asianmukaisesti huomiota toimintaansa vastaavien viivästysten ehkäisemiseksi. Näin ollen asia ei antanut aihetta enempiin laillisuusvalvonnallisiin toimenpiteisiin.

OKV_1633_1_2019.pdf

« Takaisin

Ministereiden menettely Posti Group Oyj:n liiketoiminnassa ja työtaistelussa

Diaarinumero: OKV/1902/1/2019 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/1907/1/2019, OKV/1911/1/2019, OKV/1988/1/2019, OKV/2011/1/2019
Antopäivä: 10.3.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri on antanut ratkaisunsa kanteluihin, jotka koskivat silloisen kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paateron ja silloisen pääministeri Antti Rinteen toimia Posti Group Oyj:n liiketoiminnassa ja työtaistelussa. Kanteluiden mukaan ministerit olivat antaneet eduskunnalle virheellistä tietoa siitä, milloin ministeri Paatero oli saanut tiedon Posti Group Oy:n liikkeenluovutussuunnitelmista ja siitä, oliko yhtiön suunnitelmilla valtion omistajaohjauksen tuki.

Oikeuskansleri korostaa ratkaisussaan, että ministerin eduskunnalle antamien tietojen riittävyyden ja oikeellisuuden ensisijainen arvioija on eduskunta itse.

Oikeuskanslerin mukaan ministeri Paatero oli vastauksissaan sekä kirjallisiin kysymyksiin että eduskunnan kyselytunnilla tuonut esiin sellaisia tietoja, jotka vastasivat Posti Group Oyj:n hänelle antamia tietoja. Asiaa arvioidessaan oikeuskanslerilla oli käytettävissään se materiaali, joka ministeri Paaterolle oli esitetty omistajaohjauksen ja Posti Group Oyj:n välisessä tapaamisessa 21.8.2019.

Pääministeri Rinteen osalta oikeuskansleri totesi, että Rinne oli eduskunnassa osittain kommentoinut valtion omistajaohjauksen ja Posti Group Oyj:n välistä yhteydenpitoa tavalla, joka jätti avoimeksi hallituksen sisäiseen tiedonkulkuun liittyviä kysymyksiä. Oikeuskanslerin mukaan asiassa ei ollut aihetta epäillä, että pääministeri Rinne olisi perustuslaissa tarkoitetulla tavalla tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan lainvastaisesti. Oikeuskansleri otti asiaa arvioidessaan huomioon myös sen, että ministerin poliittinen vastuu toteutuu eduskunnan osoittaman epäluottamuksen kautta ja että pääministeri Rinne jätti eronpyyntönsä tasavallan presidentille 3.12.2019.

OKV_1902_1_2019.pdf

« Takaisin

Esitutkintapäätöksen viipyminen

Diaarinumero: OKV/255/1/2019
Antopäivä: 9.3.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelijan rikosasian käsittely ei ollut poliisilaitoksella kestänyt kauan, mutta syyteoikeus oli esitutkinnan aikana epäillyssä rikoksessa vanhentunut, jonka vuoksi kantelijalla ei ollut myöskään enää mahdollisuutta saattaa asiaansa tuomioistuimen arvioitavaksi. Tutkintapyyntö oli tehty hyvin lähellä epäillyn rikoksen syyteoikeuden vanhentumista, mutta toisaalta kyse ei ollut poikkeuksellisen laajasta tai muutoin haasteellisesta rikosasiasta. Asianosaiset olivat olleet poliisin tiedossa, mutta se ei ollut tehnyt asiassa toimenpiteitä taikka ollut asianomistajaan yhteydessä. Tutkinnanjohtaja oli esitutkinnan aikana vaihtunut kolmesti.

Viime kädessä vastuun esitutkinnan riittävän joutuisasta toimittamisesta kantaa tutkinnanjohtaja. Työnantajalla on kuitenkin velvollisuus valvoa resurssien asianmukaista käyttöä ja huolehtia riittävästä valvonnan järjestämisestä sen varmistamiseksi, etteivät rikosten syyteoikeudet vanhene esitutkinnan aikana niissäkään tilanteissa, joissa juttujen käsittelijät henkilöstöhallinnollisista syistä vaihtuvat kesken käsittelyn.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti poliisilaitoksen huomiota esitutkinnan viivytyksettömään toimittamiseen.

OKV_255_1_2019.pdf

« Takaisin

Hallintokantelukokonaisuuden käsittelyn viipyminen aluehallintovirastossa

Diaarinumero: OKV/50/1/2019
Antopäivä: 6.3.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti aluehallintoviraston huomiota velvollisuuteen käsitellä hallintokantelut ilman aiheetonta viivytystä.

Aluehallintoviraston käsiteltävänä oli ollut neljä kantelijan terveydenhuollon alaan kuuluvaa hallintokanteluasiaa. Niiden käsittelyajat aluehallintovirastossa olivat olleet noin 19, 20, 22 ja 27 kuukautta.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että kantelijan hallintokanteluasiat olivat olleet useista syistä tavallista työläämpiä ja enemmän aikaa vieviä. Kantelijan hallintokanteluasioiden kokonaiskesto oli kuitenkin selvästi ylittänyt sen, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

« Takaisin

Terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen muuttaminen

Diaarinumero: OKV/1322/1/2018
Antopäivä: 2.3.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri kiinnitti sosiaali- ja terveysministeriön huomiota terveydenhuollon ammattihenkilölain 5 §:n 2 momentin epäselvyyteen ja tulkinnallisuuteen. Epäselvyydet olivat senkaltaisia, että oikeuskansleri piti perusteltuna tehdä valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun esityksen säännöksen selkiyttämisestä. Sääntelyn merkitys asiakas- ja potilasturvallisuuden sekä oikeuden harjoittaa elinkeinoa kannalta asetuksenantovaltuudet olisi muotoiltava sellaisiksi, että asetuksella säädettävien asioiden ala olisi ymmärrettävällä ja ennustettavalla tavalla luettavissa ammattihenkilölain säännöksistä. Hän pyysi ministeriötä ilmoittamaan elokuun 2020 loppuun mennessä, mihin toimenpiteisiin se on asiassa ryhtynyt. Oikeuskansleri kiinnitti lisäksi ministeriön vakavaa huomiota perustuslain 111 §:n 1 momentissa säädetyn tietojensaantioikeuden noudattamiseen.

Vuonna 2018 annetulla valtioneuvoston asetuksella terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen muuttamisesta oli muutettu psykoterapeutin ammattinimikkeen käytön edellytyksenä olevaa psykoterapeuttikoulutusta koskevaa 2 a §:ää eräiltä osin. Kantelijan mukaan asetus oli perustuslain 80 §:n vastainen. Asetus oli annettu terveydenhuollon ammattihenkilölain 5 §:n 2 momentin nojalla.

Säännöksen mukaan henkilöllä, joka on suorittanut valtioneuvoston asetuksella säädettyyn ammattiin johtavan koulutuksen Suomessa, on oikeus käyttää kyseistä ammattinimikettä. Jos ammattiin johtavaa koulutusta ei ole säännelty, ammattinimikkeen käyttöoikeuden edellytyksenä on, että Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on hakemuksesta hyväksynyt koulutuksen siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.

Oikeuskansleri katsoi päätöksestä tarkemmin ilmenevin perustein, että säännöksenä muotoiluihin liittyy epätarkkuutta, tulkinnallisuutta ja vaikeaselkoisuutta. Psykoterapeutin koulutus on saadun selvityksen ja muun käytettävissä olleen aineiston perusteella vuonna 2010 annetun terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen muutosasetuksen jälkeen ollut säänneltyä koulutusta. Tämän vuoksi oli kysymyksenalaista, voitiinko vuoden 2018 asetuksella muuttaa säänneltyä koulutusta koskevaa säännöstä, koska edellä mainittu asetuksenantovaltuus koski sääntelemätöntä koulutusta. Ammattihenkilölain 5 §:n 2 momentin perustelujen mukaan kuitenkin myös sääntelemättömästä koulutuksesta oli tarkoitus säätää tarkemmin ammattihenkilöasetuksessa.

Oikeuskansleri katsoi kuitenkin, että vuoden 2018 asetusmuutos ei näyttänyt ylittävän asetuksenantovaltuuden rajoja. Asia oli kuitenkin tulkinnanvarainen. Viime kädessä ammattihenkilölain ja -asetuksen oikean tulkinnan ratkaisee tuomioistuin, mistä syystä oikeuskansleri ei ottanut asiaan enemmälti kantaa.

Oikeuskansleri totesi, että sosiaali- ja terveysministeriön selvitys ja lisäselvitys olivat asetuksenantovaltuuden riittävyyttä nimenomaisesti koskeneista oikeuskanslerin selvityspyynnöistä huolimatta riittämättömiä oikeuskanslerin perustuslain 111 §:n 1 momentissa säädetyn tiedonsaantioikeuden kannalta.

OKV_1322_1_2018.pdf

« Takaisin

Lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen antaminen tuomioistuimille

Diaarinumero: OKV/3/50/2019
Antopäivä: 20.2.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri on tyytyväinen viimein toteutettuun lainmuutokseen ja rahoitusratkaisuun, joka luo pysyvän järjestelmän tuomioistuinten tarvitsemien lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen antamiseen. Tammikuun alusta 2020 voimaan tulleen lain mukaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin vastattavaksi määrätylle tehtävälle on osoitettu erillisrahoitus valtion talousarviossa. Apulaisoikeuskansleri tulee seuraamaan järjestelmän toimivuutta tuomioistuimiin ja viranomaisiin kohdistuvassa laillisuusvalvonnassaan.

Aiemmin tuomioistuinten tarvitsemien lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen laatimista ei ollut säädetty lailla minkään organisaation tehtäväksi. Ensivaiheessa lausuntoja antoivat Valvira ja tämän jälkeen yliopistolliset sairaalat vuorotellen. Lausuntoja ei kuitenkaan ole annettu useaan vuoteen, koska tehtävistä ei oltu säädetty lailla eikä toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin oltu osoitettu rahoitusta.

Lainsäädännön aikaansaaminen kesti pitkään

Apulaisoikeuskansleri otti ensimmäisen kerran kantaa vakuutuslääketieteellisten lausuntojen antamiseen 21.3.2014 päivätyssä päätöksessään (OKV/7/50/2012) Valviran ilmoitettua sosiaali- ja terveysministeriölle, että sen ei ole enää tulevaisuudessa mahdollista antaa lääketieteellisiä lausuntoja. Valvira oli samalla esittänyt, että ministeriö käynnistäisi toimenpiteet, joilla luotaisiin asiantuntijaryhmä kansallisten vakuutuslääketieteellisten kiistojen ratkaisijaksi. Apulaisoikeuskansleri totesi, että ministeriön tulisi saada aikaan viivytyksettä järjestelmä, jonka kautta tuomioistuimet saisivat tarvitsemansa vakuutuslääketieteelliset lausunnot.

Valviran ilmoituksen jälkeen yliopistollisten sairaanhoitopiirien tuli sosiaali- ja terveysministeriön kirjeen perusteella vuorotellen antaa tuomioistuinten tarvitsemia lääketieteellisiä lausuntoja. Tehtävästä ei kuitenkaan säädetty lailla eikä toiminnasta aiheutuvia kustannuksia korvattu. Yliopistolliset sairaalat eivät tämän vuoksi antaneet lausuntoja. Korkein oikeus totesi syksyllä 2018, ettei se saa yliopistollisilta sairaaloilta lausuntoja. Ongelmat olivat alkaneet jo vuonna 2017. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri oli tuonut esille, että valtionhallinto voi antaa kunnille ja kunnallisille viranomaisille uusia tehtäviä vain lailla ja tällöinkin rahoitusperiaatetta noudattaen. Korkein oikeus oli ollut vuonna 2017 useaan otteeseen yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriöön, jossa oli vedottu säädösvalmisteluresurssien puutteeseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi asiassa alkuvuodesta 2018 uuden kirjeen, jossa se pyysi sairaanhoitopiirejä jatkamaan lausunnonantomenettelyä vuoden 2019 loppuun saakka siten, että kukin sairaanhoitopiiri olisi lausunnon antamisvuorossa viisi kuukautta. Korkein oikeus oli kuitenkin saanut vuonna 2018 sekä HUS:lta että Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä lausuntopyynnön perusteella ilmoitukset, etteivät sairaanhoitopiirit olleet löytäneet vapaaehtoisia antamaan korkeimmalle oikeudelle sen pyytämiä lausuntoja.

Apulaisoikeuskansleri pyysi alkuvuodesta 2019 sosiaali- ja terveysministeriöltä lausuntoa toimenpiteistä, joihin se aikoo ryhtyä kyseessä olevan tilanteen johdosta. Sosiaali- ja terveysministeriö totesi antamassaan lausunnossa, että ministeriö oli käynnistänyt keväällä 2019 asiaa koskevan lainsäädäntöhankkeen. Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle lokakuussa 2019 ja laki tuli voimaan tammikuussa 2020.

Lain mukaan yliopistollista sairaalaa ylläpitävät sairaanhoitopiirit vastaavat yhdessä tuomioistuimen pyytämien lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen antamisesta. Lausuntojen antamista varten on asiantuntijaryhmä, jonka toiminnan hallinnoinnista vastaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Kaikilla yliopistollista sairaalaa ylläpitävillä sairaanhoitopiireillä on velvollisuus nimetä asiantuntijaryhmään asiantuntijoita, joilla on riittävä osaaminen tarvittavilta lääketieteen aloilta. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri voi nimetä asiantuntijaryhmään myös muita lääketieteen asiantuntijoita tai tapauskohtaisesti pyytää lääketieteellisiä asiantuntijalausuntoja asiantuntijaryhmän ulkopuoliselta asiantuntijalta.

Riippumattomat lääketieteelliset arviot ovat tärkeitä

Riippumattoman lääketieteelliseen arvion saaminen on tärkeää erityisesti silloin kun tarvitaan tietyn lääketieteellisen erityisalueen tuntemusta tai jos tapaukseen liittyy tulkinnanvaraisuutta. Riippumaton asiantuntijataho lisää oikeusvarmuutta ja lääketieteellisen arvioinnin läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta. Tuomioistuimen mahdollisuus saada lääketieteellisiä asiantuntijalausuntoja ilman asianosaisen kustannusvastuuta parantaa muutoksenhakijoiden mahdollisuuksia hakea muutosta heidän lakisääteisiä oikeuksiaan koskevissa asioissa ja edistää heidän oikeusturvaansa.

OKV_3_50_2019.pdf

« Takaisin

« Edellinen 1 / 123