Ratkaisut

Ministerin tuomarinvalaa koskevia säännöksiä on tarkistettava

Diaarinumero: OKV/1107/1/2017 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/1152/1/2017
Antopäivä: 11.7.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskanslerin mukaan olisi perusteltua, että jatkossa uudet ministerit antaisivat tuomioistuinlain mukaisen tuomarinvakuutuksen tuomarinvalan vannomisen sijaan. Asiaa koskevat säännökset ovat ristiriitaisia, joten apulaisoikeuskansleri pyysi valtioneuvoston kansliaa selvittämään yhteistyössä oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa, miten säännöksiä tulisi muuttaa.

Vuonna 1988 säädetyn asetuksen mukaan ministerin on ennen tehtävänsä vastaanottamista vannottava tuomarinvala tai annettava tuomarinvakuutus. Vuoden 2017 alussa voimaan tulleessa tuomioistuinlaissa ei kuitenkaan enää säädetä tuomarinvalasta, vaan ainoastaan tuomarinvakuutuksesta.

Valtioneuvoston yleisistunnoissa 5.5.2017 ja 10.7.2017 uudet ministerit vannoivat aikaisempaan tapaan tuomarinvalan. Asiaa koskevissa kanteluissa menettelyä pidettiin virheellisenä. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että valan vannominen ei ollut sillä tavoin lainvastaista, että siihen olisi syytä jälkikäteen puuttua.

OKV_1107_1_2017.pdf

Tuomari tuomitsi vanhentuneista teoista

Diaarinumero: OKV/24/31/2017
Antopäivä: 6.7.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi käräjätuomarille huomautuksen lainvastaisesta menettelystä rangaistukseen tuomitsemisessa. Lisäksi hän kiinnitti käräjätuomarin huomiota velvollisuuteen perustella tuomio asianmukaisesti.

Käräjäoikeus oli tuominnut rikosasian vastaajan vankeusrangaistukseen syyteoikeudeltaan vanhentuneista teoista. Hovioikeus oli muuttanut tuomiota hylkäämällä vanhentuneet syytekohdat ja lisäksi ottamalla rangaistusta alentavana seikkana huomioon kaksi aiempaa tuomiota, joita käräjäoikeus ei ollut huomioinut. Käräjäoikeuden tuomiosta ei käynyt ilmi, miksi se ei ollut ottanut huomioon mainittuja tuomioita.

Apulaisoikeuskansleri totesi käräjätuomarin menetelleen lainvastaisesti tuomitessaan vastaajan vanhentuneista teoista. Apulaisoikeuskanslerin mukaan tuomiossa olisi lisäksi pitänyt perustella, miksi vastaajan aiempia ehdottomia vankeusrangaistuksia ei ollut otettu huomioon uutta rangaistusta alentavana seikkana. Seuraamusratkaisun avoin ja seikkaperäinen perusteleminen edistää ratkaisun ulkoisen kontrolloitavuuden ohella tuomarin itsekontrollin toteutumista ja on siten omiaan lisäämään lainkäytön oikeusvarmuutta.

OKV_24_31_2017.pdf

Oikeuskansleri: Hallitus toimi moitteettomasti jatkaessaan entisessä kokoonpanossaan perussuomalaisten puoluejohdon vaihduttua

Diaarinumero: OKV/1283/1/2017 ym.
Antopäivä: 6.7.2017
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Kanteluissa epäillään lainvastaiseksi sitä, että valtioneuvosto jatkoi toimintaansa entisessä kokoonpanossaan ilman eronpyyntöä, vaikka osa ministereistä ei enää edustanut perussuomalaisia.

OKV_1283_1_2017.pdf

Turvakiellon kohteena olevaa tietoa ei olisi saanut julkaista

Diaarinumero: OKV/312/1/2017
Antopäivä: 29.6.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimivan valvontalautakunnan tietoon näkemyksensä, ettei valvonta-asian julkisessa ratkaisuselosteessa olisi tullut ilmaista turvakiellon kohteena olevaa tietoa.

Asianajajan menettelyä koskevassa valvontalautakunnan päätöksessä ja siitä laaditussa julkisessa ratkaisuselosteessa oli mainittu asianajajan lapsen kotikunta. Valvontalautakunnan päätös liittyi asianajajan ja hänen entisen puolisonsa alaikäisen lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeviin riitaisuuksiin. Entinen puoliso oli toimittanut lautakunnalle tiedoksi maistraatin ilmoituksen turvakieltopäätöksestä, jolla hänen ja lapsen yhteystiedot oli määrätty salassa pidettäviksi. Lapsen kotikunta oli mainittu aiemmin asiaan liittyneessä käräjäoikeuden julkisessa päätöksessä.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että valvontalautakunnalle tiedoksi toimitettua ilmoitusta turvakieltopäätöksestä oli pidettävä julkisuuslaissa tarkoitettuna tiedon salassapitopyyntönä. Julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä asiakirjoja ovat muun muassa asiakirjat, jotka sisältävät tiedon henkilön asuinpaikasta, jos henkilö on pyytänyt tiedon salassapitoa ja jos hänellä on perusteltu syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan valvonta-asioiden julkiset ratkaisuselosteet on laadittava siten, että niistä ei ilmene salassa pidettäviä tietoja.

Muutoksenhakemus olisi tullut käsitellä viivytyksettä

Diaarinumero: OKV/1252/1/2016
Antopäivä: 29.6.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti hallintotuomioistuimen huomiota valitusasioiden käsittelyaikaan ja asianosaisen oikeuteen saada arvio asian käsittelyajasta.

Kantelijan valituksen käsittely hallinto-oikeudessa oli kestänyt 20,5 kuukautta. Käsittelyaika oli huomattavasti pidempi kuin muissa vastaavissa asioissa, eikä kantelija ollut myöskään saanut arviota asian käsittelyajasta. Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että asian käsittely oli viivästynyt aiheettomasti.

Päätös (ruotsiksi):

OKV_1252_1_2016.pdf

Ehdollisten vankeusrangaistusten koeajat alittivat vähimmäispituuden

Diaarinumero: OKV/8/30/2017 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/5/30/2017
Antopäivä: 28.6.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Kaksi käräjätuomaria sai huomautuksen tuomioissa olleiden virheiden vuoksi. Käräjäoikeudet olivat tuominneet vastaajille määrättyjen ehdollisten vankeusrangaistusten koeajat päättymään tuomioiden antamispäivinä. Käräjätuomarien mukaan kyse oli kirjoitusvirheistä ja koeajat oli tarkoitettu päättymään kaksi vuotta merkittyjä ajankohtia myöhemmin. Virheet kävivät ilmi oikeuskanslerin tuomioistuimiin kohdistaman laillisuusvalvonnan nojalla toimitetussa tarkastuksessa.

Viranomaisen tiedottamisen tulee olla sisällöltään oikeaa

Diaarinumero: OKV/681/1/2017
Antopäivä: 27.6.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti Kelan huomiota velvollisuuteen tiedottaa asioista ja neuvoa asiakkaita asianmukaisesti ja riittävän kattavasti. Hän myös saattoi Kelan tietoon vuokravakuuden suorittamistapoja koskevat näkemyksensä.

Toimeentulotuesta antamiensa ohjeiden ja verkkosivujensa mukaan Kela myöntää vuokravakuuden ainoastaan maksusitoumuksena. Selvityksessään Kela kertoo, että se voi poikkeustilanteissa myöntää vuokravakuuden myös rahana, mutta tästä mahdollisuudesta kerrotaan asiakkaalle vain henkilökohtaisessa asiakaspalvelutilanteessa. Keskustelupalstoilla ja muussa tiedottamisessa tästä mahdollisuudesta ei ole kerrottu.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että viranomaisen tiedottamisen ja neuvonnan tulee olla sisällöllisesti oikeaa ja riittävän kattavaa. Lisäksi hän huomautti, että vuokravakuuden myöntäminen maksusitoumuksena paljastaa toimeentulotuen asiakkuuden, joka on salassa pidettävä tieto. Kelan vuokravakuuden myöntämisestä antama informaatio ja suppea käytäntö vuokravakuuden maksamisesta rahana ovat saattaneet perusteettomasti rajata toimeentulotuen hakemista ja asiakkaiden oikeuksia.

OKV_681_1_2017.pdf

Tietopyyntöä koskevaan päätökseen olisi ollut oikeus hakea muutosta

Diaarinumero: OKV/1142/1/2016
Antopäivä: 26.6.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti poliisilaitoksen huomiota velvollisuuteen liittää päätökseen oikeansisältöiset muutoksenhakuohjeet.

Kantelija oli pyytänyt poliisilaitokselta tietoja rikosasiasta, jossa hän ei ollut asianosaisena. Poliisilaitos oli kieltäytynyt antamasta tietoja vedoten muun muassa siihen, että asian esitutkinta oli kesken. Kantelijan pyynnöstä poliisilaitos oli antanut kirjallisen päätöksen tietojen epäämisestä. Päätöksessä oli mainittu, ettei asiassa ole muutoksenhakuoikeutta.

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan kyseessä oli hallintopäätös, johon julkisuuslain nojalla voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Hän totesi, että poliisilaitos ei ollut tältä osin toiminut julkisuuslain edellyttämällä tavalla.

Poliisilla ei ollut toimivaltaa poistaa lainvoimaista rikesakkoa

Diaarinumero: OKV/851/1/2016
Antopäivä: 22.6.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti rikosylikonstaapelin huomiota siihen seikkaan, että täytäntöönpantavaksi lähetetty rikesakkomääräys rinnastuu lainvoimaiseen tuomioon ja että poliisilla ei ole toimivaltaa poistaa tai peruuttaa sitä. Hän kiinnitti rikosylikonstaapelin huomiota myös velvollisuuteen selvittää asiat asianmukaisesti. Lisäksi hän kiinnitti poliisilaitoksen huomiota velvollisuuteen huolehtia siitä, että sen henkilöstö on tietoinen rikesakkomääräysten poistamisessa noudatettavista menettelytavoista ja niistä rajoituksista, joita poistamiselle johtuu lainvoimaisen oikeudellisen ratkaisun pysyvyydestä.

Kantelija oli saanut rikesakon automaattisessa nopeusvalvontapisteessä havaitusta ylinopeudesta, vaikka ajoneuvoa oli kuljettanut saman kuljetusliikkeen toinen kuljettaja. Virheellinen kuljettajatieto oli peräisin kuljetusliikkeeltä, jolta poliisi oli asiaa tiedustellut.

Kantelija oli saanut viikkoa aikaisemmin rikesakon samassa valvontapisteessä samalla ajoneuvolla havaitusta ylinopeudesta. Hän oli saanut tiedoksi rikesakkomääräyksen molemmista liikennerikkomuksista, mutta hän oli jättänyt jälkimmäisen huomiotta luultuaan sitä aiemman kaksoiskappaleeksi. Kantelija oli ymmärtänyt kyseessä olevan kaksi eri rikesakkoa vasta saatuaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta muistutuksen toistuvista liikennerikkomuksista ja Oikeusrekisterikeskukselta maksukehotuksen jälkimmäisestä rikesakosta. Hän oli jälkimmäisen rikesakkomääräyksen vastustamiseksi hakenut menetetyn määräajan palauttamista käräjäoikeudelta, mutta hakemus oli hylätty.

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan poliisi ei menetellyt virheellisesti rikesakkomääräyksen antamisessa, sillä kuljettajatieto oli peräisin kuljetusliikkeeltä. Hän ei myöskään katsonut käräjäoikeuden ylittäneen harkintavaltaansa, kun menetettyä määräaikaa ei ollut palautettu.

Kantelija epäili, että poliisi oli lähettänyt jälkimmäisen rikesakkomääräyksen hänelle ottamatta selvää kuljetusliikkeeltä, kuka ajoneuvoa oli kuljettanut. Kantelija olikin pyytänyt poliisilaitosta selvittämään, miksi häntä epäiltiin aiheetta rikoksesta. Tutkinnanjohtajana toiminut rikosylikonstaapeli teki asiassa tutkinnan päätöksen ja kirjasi sen perusteluihin, että Poliisin liikenneturvallisuuskeskus oli ”luultavasti olettanut” kuljettajan olleen sama molemmissa liikennerikkomuksissa. Rikosylikonstaapeli oli myös ryhtynyt toimenpiteisiin, jotka tähtäsivät jälkimmäisen rikesakkomääräyksen poistamiseen.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen piti rikosylikonstaapelin menettelyä virheellisenä siltä osin kuin rikosylikonstaapeli oli tehnyt asiassa tutkinnan päätöksen omien olettamustensa ja siten puutteellisen selvityksen perusteella. Hän myös huomautti, että rikesakkomääräys rinnastuu lainvoimaiseen tuomioon, jonka pysyvyyteen voidaan jälkikäteen puuttua vain laissa säädetyin ylimääräisin muutoksenhakukeinoin. Poliisilla ei siten ollut toimivaltaa poistaa tai peruuttaa kantelijalle annettua rikesakkomääräystä. Ylimääräistä muutoksenhakua koskevien säännösten mukaan toimivalta asiassa on yksinomaan tuomioistuimilla.

Asiassa sovellettiin 1.12.2016 kumotun rikesakkomenettelystä annetun lain säännöksiä.

OKV_851_1_2016.pdf

Eläke- ja asumistukihakemukset olisi tullut käsitellä viivytyksettä

Diaarinumero: OKV/925/1/2017
Antopäivä: 22.6.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti Kansaneläkelaitoksen vakavaa huomiota velvollisuuteen käsitellä asiat viivytyksettä.

Kantelijan työkyvyttömyyseläkehakemuksen käsittely Kansaneläkelaitoksessa oli kestänyt 21 viikkoa ja 2 päivää, vaikka tavoiteaika on 7–10 viikkoa. Kantelija oli kaksi kertaa kiirehtinyt asian käsittelyä. Lisäksi hänen eläkkeensaajan asumistukea koskevan hakemuksensa käsittely oli kestänyt 23 viikkoa ja 2 päivää, kun tavoiteaika on neljä viikkoa.

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan tavoiteaikojen näin huomattava ylittyminen ei ole hyväksyttävää, sillä kysymys on hakijan perustoimeentuloa turvaavista etuuksista. Jotta hakijan oikeus lakisääteisiin etuuksiin toteutuisi asianmukaisesti, hänen samanaikaisesti vireillä olevien hakemustensa käsittely yhdessä voi olla perusteltua. Samalla on kuitenkin huolehdittava asioiden viivytyksettömästä käsittelystä, jotta perustoimeentuloa turvaaviin etuuksiin ei tule tarpeettomia katkoksia.

OKV_925_1_2017.pdf
« Edellinen 1 / 91