Ratkaisut

Muutoksenhakulautakuntien jäsenten sidonnaisuuksien rekisteröinnin puutteet

Diaarinumero: OKV/719/1/2019
Antopäivä: 8.1.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kehottaa sosiaali- ja terveysministeriötä korjaamaan lainsäädäntötoimin toimeentuloturvan muutoksenhakulautakuntien jäsenten sidonnaisuuksien rekisteröinnissä ilmenneet puutteet. Nykyinen muutoksenhakulautakuntien jäsenten sidonnaisuusilmoitusten rekisteröinti- ja säilytystapa on vaikeaselkoinen.

Oikeuskanslerille tehdyssä kantelussa kantelija kertoi, ettei ollut löytänyt Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämästä tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä hakemiaan sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan eli Samun asiantuntijajäsenten tietoja. Tämän perusteella kantelija arveli, että lähes kaikki lautakunnan asiantuntijajäsenet olivat laiminlyöneet laissa säädetyn velvollisuutensa ilmoittaa sidonnaisuuksistaan.

Samun asiantuntijajäsenten on lain mukaan ilmoitettava sidonnaisuuksistaan siten kuin tuomioistuinten asiantuntijajäsenten, jotka ilmoittavat sidonnaisuutensa tuomioistuimelle. Tuomioistuin tallentaa sidonnaisuustiedot Oikeusrekisterikeskukseen, josta ne ovat kaikkien tarkastettavissa. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä oikeusministeriö toteavat apulaisoikeuskanslerille antamissaan selvityksissään, että sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuus ja rekisteröintivelvollisuus ovat kaksi eri asiaa eikä laissa ole säädetty Samun asiantuntijoiden sidonnaisuuksien rekisteröimisvelvollisuudesta. Tämän ja eräiden käytännön ongelmien vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö oli päättänyt, että sidonnaisuusilmoitukset toimitetaan sosiaali-ja terveysministeriölle, jossa niitä  myös säilytetään ja josta ne ovat pyydettäessä saatavissa. Sama menettelytapa koski myös työeläkeasioiden sekä tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntien asiantuntijajäseniä.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan käytäntö on epäselvä eikä sidonnaisuustietojen pyytäjä voi tietää, että kyseisten lautakuntien asiantuntijajäsenten tietoja tulee Oikeusrekisterikeskuksen asemesta pyytää ministeriöstä. On myös sangen todennäköistä, että tietoja Oikeusrekisterikeskuksesta hakenut tekee tietojen puuttumisesta virheellisiä johtopäätöksiä lautakuntien jäsenten ilmoitusvelvollisuuden noudattamisesta, kuten kantelijakin oli tehnyt.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että ministeriöiden sopima, lakiin perustumaton käytäntö ei ole selkeä eikä palvele lainkäytön avoimuutta tai toteuta kansalaisten mahdollisuutta valvoa julkisen vallan käyttöä.

OKV_719_1_2019.pdf

« Takaisin

Oikeuskansleri ei tutki perustuslakivaliokunnassa ministerivastuuasiana käsiteltävänä olevia ministerin virkatoimia

Diaarinumero: OKV/1922/1/2019
Antopäivä: 31.12.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri ei tutki oikeuskanslerin tutkittavaksi tähän asti tulleiden kanteluiden ja ilmoitusten perusteella ulkoministeri Pekka Haaviston virkatoimia suomalaisten mahdollisessa kotiuttamisessa al-Holin leiriltä, koska sama asiakokonaisuus on perustuslaissa säädettynä ministerivastuuasiana eduskunnan perustuslakivaliokunnan tutkittavana. Oikeuskansleri kuitenkin tutkii ulkoministeriön virkamiesjohdon ja poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen menettelyt asiassa. Perustuslain mukainen ministerivastuuasian käsittely perustuslakivaliokunnassa on ensisijainen oikeuskanslerin ylimpänä laillisuusvalvojana tekemään tutkintaan nähden. Lisäksi perustuslakiin perustuvan vakiintuneen käytännön mukaisesti ylimmät laillisuusvalvojat eivät käsittele samaa asiaa, joka on jo toimivaltaisen valtioelimen tai tuomioistuimen taikka muun viranomaisen käsiteltävänä.

OKV_1922_1_2019.pdf

« Takaisin

Ylen tekstityspalveluiden saavutettavuus

Diaarinumero: OKV/2051/1/2018
Antopäivä: 20.12.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelija arvosteli Yle-uutisten käännöstekstityksen heikkoa tasoa. Hän oli esittänyt toivomuksen, että uutisten käännösteksti olisi tummalla pohjalla, koska monet heikkonäköiset eivät pysty lukemaan suoraan kuvan päällä olevaa tekstitystä. Lisäksi tummapohjainen tekstitys on nyt hankalasti löydettävissä teksti-tv:n sivujen kautta.

Ylen antamassa selvityksessä todettiin, että se käyttää DVB-tekstitystä eli niin sanottua digi-tv -tekstitystä. Tekstityksen ja tummennetun palkin yhteensovittamisessa on vielä teknisiä ongelmia. Äänitekstitysmahdollisuus tulee laajenemaan keväällä 2020 myös uutisten käännösosuuksiin. Ylen mukaan se tulee parantamaan ohjeistustaan ja viestintäänsä tummennettujen palkkien käyttöönotosta.

Asiassa lausunnon antanut vammaisten ihmisoikeuskomitea piti kuitenkin tarpeellisena vielä selvittää, onko teksti-tv:n kautta tarjolla oleva palvelu helppokäyttöistä. Lisäksi komitealle oli jäänyt epäselväksi se, kuinka toimiva ja kattava digi-tv -tekstitys tummilla palkeilla oli tällä hetkellä. Komitean mielestä olisi tarpeen saada parempi arvio palvelun toimivuudesta, kattavuudesta ja riittävyydestä ennen kuin on mahdollista tehdä johtopäätöksiä siitä, miten hyvin Yle toteuttaa YK:n vammaisyleissopimuksen velvoitteet.

Apulaisoikeuskansleri viittasi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan väliseen suhteeseen sekä YK:n vammaisyleissopimukseen ja pyysi Yleä yhdessä kohderyhmän edustajien kanssa arvioimaan erityisesti heikkonäköisille tekstityksen kautta tarkoitettujen palvelujen käytettävyyttä, kattavuutta ja riittävyyttä. Hän pyysi Yleä tässä yhteydessä ottamaan huomioon muun ohella vammaisyleissopimuksen viestinnän saavutettavuutta ja esteettömyyttä koskevat määräykset, siltä osin kuin se katsoo olevan niihin velvoitettu. Kantelu ei antanut aihetta muihin toimenpiteisiin. Apulaisoikeuskansleri pyysi Yleä toimittamaan tietoja arviosta viimeistään 30.6.2020.

OKV_2051_1_2018.pdf

« Takaisin

Hallintopäätösten viipyminen ja palvelusuunnitelman tarkistaminen

Diaarinumero: OKV/1741/1/2018
Antopäivä: 17.12.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kaupungin ja sen vammaispalvelujen huomiota päätöksenteon viivytyksettömyyteen sekä palvelusuunnitelman laatimisesta ja tarkistamisesta annettujen säännösten huolelliseen soveltamiseen. Apulaisoikeuskanslerin mukaan kaupungin menettely ei ollut edistänyt kantelijan sosiaalihuollon asiakaslain, vammaispalvelulain eikä sosiaalihuoltolain mukaisten oikeuksien toteutumista.

Kaupunki oli selvityksessään todennut, että siltä oli jäänyt käsittelemättä kantelijaa koskevia hakemuksia. Selvityksen perusteella kantelijan sähköpostiviesteihin sisältyneitä hakemuksia ei oltu havaittu. Apulaisoikeuskanslerin mukaan selvityksestä oli pääteltävissä, että kaupunki ei ollut käsitellyt viestejä riittävän huolellisesti ja hakemusten käsittely oli sen vuoksi viivästynyt aiheettomasti.

Kantelijan vammaispalvelulain mukainen palvelusuunnitelma oli laadittu vuonna 2011, eikä sitä ollut sen jälkeen tarkistettu. Kaupunki oli ilmoittanut ryhtyvänsä suunnitelman tarkistamiseen vuonna 2019 sen jälkeen, kun apulaisoikeuskanslerin sijainen pyysi kaupungilta kantelun johdosta selvitystä. Apulaisoikeuskanslerin mukaan oli oletettavaa, että kantelijan elämäntilanne ja olosuhteet olivat muuttuneet vuoden 2011 jälkeen ja että näillä muutoksilla oli vaikutusta kantelijan palvelujen tarpeeseen. Kantelijan palvelusuunnitelma olisi pitänyt tarkistaa jo ennen vuotta 2019.

OKV_1741_1_2018.pdf

« Takaisin

Kielelliset oikeudet automaattisessa liikenteenvalvonnassa

Diaarinumero: OKV/1840/1/2018 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/1960/1/2018
Antopäivä: 13.12.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kahdessa kantelussa arvosteltiin poliisin menettelyä automaattisessa liikenteenvalvonnassa. Poliisin liikenneturvallisuuskeskus oli lähettänyt toiselle kantelijalle rikesakkomääräyksen ja toiselle kirjallisen huomautuksen suomeksi, vaikka kantelijoiden äidinkieli oli ruotsi.

Liikenneturvallisuuskeskus totesi, että asiakirjat lähetetään kuljettajalle sen perusteella, millä kielellä kuljettajan osoitetiedot on merkitty tietojärjestelmään. Molemmissa tapauksissa kuljettajan osoitetiedot oli merkitty ruotsiksi, mutta asiakirjat oli erehdyksessä lähetetty kuljettajille/kantelijoille suomeksi.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että poliisin olisi kielilain perusteella tullut lähettää rikesakkomääräys ja kirjallinen huomautus kantelijoille heidän äidinkielellään, eli ruotsiksi. Hän saattoi Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen tietoon käsityksensä poliisin virheellisestä menettelystä.

Asiassa ilmeni lisäksi, että tietojärjestelmien kehitystyö oli parhaillaan käynnissä. Poliisin selvityksissä tuotiin esille, että kehitystyön seurauksena järjestelmä tulostaa automaattisesti liikenteenvalvonnan kohdehenkilöille lähetettävät lomakkeet heidän äidinkielellään. Apulaisoikeuskansleri totesi, että kohdehenkilöiden kielellisten oikeuksien toteutumisen kannalta on perusteltua, että kyseinen kehitystyö saatetaan loppuun. Toteutuessaan se käytännössä estäisi kantelutapauksissa ilmenneet virheet. Apulaisoikeuskansleri pyysi Poliisihallitusta ilmoittamaan hänelle kun mainittu kehitystyö on valmistunut.

OKV_1840_1_2018.pdf

« Takaisin

Asiakirjapyyntöjen käsittely

Diaarinumero: OKV/1457/1/2018
Antopäivä: 12.12.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi sekä kaupunginjohtajalle että tarkastusjohtajalle huomautuksen julkisuuslain vastaisesta menettelystä. Kaupungin menettelyn vuoksi asiakirjapyyntöjen käsittely oli kestänyt 1,5 vuotta.

Lisäksi kaupungin huomiota kiinnitettiin julkisuuslain mukaiseen velvollisuuteen huolehtia siitä, että kaupungin palveluksessa olevilla on tarvittava tieto käsiteltävien asiakirjojen julkisuudesta sekä tietojen käsittelystä ja antamisesta.

Hallinto-oikeus oli syksyllä 2017 palauttanut kantelijan asiakirjapyynnön kaupunginjohtajalle uudelleen käsiteltäväksi. Asiakirjapyyntö koski kaupungin sisäisen tarkastuksen yksikön tarkastusraportteja. Hallinto-oikeuden päätöksen lainvoimaistuttua kantelija oli lähettänyt keväällä 2018 sähköpostia sekä kaupunginjohtajalle että tarkastusjohtajalle ja tiedustellut, milloin hänelle toimitetaan kyseessä olevat asiakirjat, sekä esittänyt uuden asiakirjapyynnön.

Kantelun tutkimiseksi apulaisoikeuskanslerille antamassaan selvityksessä kaupunki ilmoitti, että se valmistelee tarkastusraporttien luovuttamista koskevan valituskelpoisen päätöksen viipymättä vuodenvaihteessa 2018-2019. Oikeuskanslerinviraston esittelijä tiedusteltua asian tilannetta syyskuussa 2019 ilmeni, että kaupunki ei ollut tehnyt asiassa päätöstä.

Kaupunki ilmoitti lisäselvityksessään ja lausunnossaan, että se oli jäänyt odottamaan apulaisoikeuskanslerilta ohjeistusta tai linjausta siihen, miten julkisuuslakia tulisi tapauksessa soveltaa. Kaupunginjohtaja oli lopulta tehnyt julkisuuslain mukaisen valituskelpoisen päätöksen asiassa lokakuussa 2019 ja kantelijalle oli luovutettu tämän pyytämät asiakirjat siten, että niistä oli peitetty salassa pidettävät kohdat.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että kantelun vireilläolo oikeuskanslerinvirastossa ei ole oikeudellinen peruste jättää noudattamatta hallinto-oikeuden lainvoimaista päätöstä ja julkisuuslakia. Lisäksi, jo ennen oikeuskanslerinviraston selvityspyyntöä asian käsittely oli kestänyt yli kuusi kuukautta ilman, että asiakirjoja olisi luovutettu tai asiassa olisi tehty valituskelpoinen päätös.

OKV_1457_1_2018.pdf

« Takaisin

Päiväkodin sijoittamista koskevan asian käsittely

Diaarinumero: OKV/2083/1/2018
Antopäivä: 12.12.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kaupungin menettely päiväkodin sijoittamisen valmistelussa ja siitä tiedottamisessa eivät olleet hyvä hallintotavan mukaisia. Apulaisoikeuskansleri saattoi kaupungin tietoon näkemyksensä hyvän hallinnon mukaisesta menettelystä.

Alueen asukkaat eivät kokeneet tulleensa riittävällä tavalla kuuluksi asian valmistelussa. Kaupungin selvityksestä ei käynyt selkeästi ilmi, miten se oli huolehtinut hankkeen tiedottamisesta ja alueen asukkaiden mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa päiväkodin sijainnista päättämiseen ennen rakennuslupahakemuksen vireilletuloa.

Asian valmistelu ja päätöksenteko ei ollut avointa. Kaupunki ei tehnyt päiväkodin sijainnista selkeää päätöstä, eikä alueen asukkaille ollut selvää, kuka olisi ollut toimivaltainen päättämään asiasta.

OKV_2083_1_2018.pdf

« Takaisin

Valitusasioiden käsittely hallinto-oikeudessa viivästyi

Diaarinumero: OKV/80/1/2019
Antopäivä: 12.12.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskanslerin mukaan hallinto-oikeudessa olleiden valitusten käsittely oli viivästynyt aiheettomasti. Asiassa oli kysymys kolmesta vuonna 2017 vireille tulleesta tuulipuistojen yleiskaavaa koskevasta valituksesta. Hallinto-oikeus oli ilmoittanut käsittelevänsä vuonna 2017 vireille tulleet valitusasiat viimeistään vuonna 2019.

Elokuussa 2017 vireille tulleen ja kesäkuussa 2019 ratkaistun valituksen diaarilehden merkintöjen mukaan tapaukselle ei ollut tehty vuoden 2018 aikana mitään. Apulaisoikeuskanslerin mukaan tämän valituksen käsittely oli aiheettomasti viivästynyt.

Kaksi muuta kesäkuussa 2017 vireille tullutta valitusta olivat ainakin vielä 3.12.2019 vireillä. Apulaisoikeuskanslerin mukaan myös näiden valitusten käsittely on aiheettomasti viivästynyt. Hallinto-oikeuden on ilmoitettava apulaisoikeuskanslerille, kun nämä valitukset on ratkaistu.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen oli vuonna 2018 kiinnittänyt saman hallinto-oikeuden huomiota kaavavalitusten käsittelyn kestoon. Apulaisoikeuskansleri oli tehnyt myös valvontakäynnin tuomioistuimessa vuonna 2018. 

OKV_80_1_2019.pdf

« Takaisin

Työ- ja elinkeinoministeriön menettely selvityksen tilaamisessa asianajotoimistolta

Diaarinumero: OKV/536/1/2019
Antopäivä: 12.12.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri pitää työ- ja elinkeinoministeriön menettelyä hankkia kaivosyhtiöitä edustaneelta asianajotoimistolta selvitys kaivoslainsäädännön muutostarpeista ongelmallisena. Oikeuskanslerin näkemyksen mukaan ministeriön menettely on ollut omiaan synnyttämään ulkopuolissa epäilyksen virkatoiminnan puolueettomuutta kohtaan.

Hallitus oli antanut eduskunnalle esityksen Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA-sopimus) hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi. Vastauksessaan hallitukselle eduskunta edellytti, että hallitus käynnistää välittömästi kaivoslain uudistamisen arvioinnin ja tuo tarvittavat muutosesitykset eduskunnan hyväksyttäväksi niin, että muutokset voidaan saattaa voimaan tuolla vaalikaudella. Eduskuntakäsittelyssä oli noussut esiin huoli kanadalaisten kaivosyhtiöiden aktiivisuudesta CETA-sopimuksen sijoittajansuojajärjestelmän käyttämisessä. Kaivostoimintaa säätelevän lainsäädännön muutosten katsottiin olevan potentiaalisesti sellaisia, jotka useiden asiantuntijoiden mielestä saattaisivat käynnistää CETA-sopimuksen investointisuojaa koskevien määräysten mukaisen korvauskanneprosessin.

Työ- ja elinkeinoministeriö päätti hankkia selvityksen CETA-sopimuksen aiheuttamista mahdollisista lainsäädännön kehittämistarpeista suorahankintana asianajotoimistolta, jonka se tiesi avustavan tai avustaneen Suomessa toimivia kanadalaisia kaivosyhtiötä sekä kaivannaisteollisuudessa toimivien yritysten vaikuttamis- ja yhteistyöjärjestöä.

Oikeuskansleri arvioi ministeriön menettelyä toisaalta perustuslain 47 §:ssä säädetyn eduskunnan tiedonsaantioikeuden ja toisaalta perustuslain 21 §:ssä ja hallintolain 6 §:ssä tarkoitettujen hyvän hallinnon periaatteiden noudattamisen näkökulmasta.

Oikeuskansleri totesi, että eduskunnalla on perustuslain 47 §:n mukaan oikeus saada valtioneuvostolta asioiden käsittelyssä tarvitsemansa tiedot. Eduskunnalle toimitettavan tiedon on oltava asiaan kuuluvaa ja luotettavaa. Tämä koskee paitsi tietojen puolueettomuutta, myös niiden riittävää monipuolisuutta eduskunnan tiedon tarpeeseen nähden.

Oikeuskansleri totesi, että viranomaisen on kaikessa toiminnassaan noudatettava hyvän hallinnon periaatteita. Objektiviteettiperiaate edellyttää, että viranomaisen toiminnan on oltava puolueetonta ja objektiivisesti perusteltavissa. Oikeuskanslerin näkemyksen mukaan ministeriön on omassa toiminnassaan huolehdittava siitä, että toiminta on paitsi asianmukaista ja puolueetonta, myös näyttää sellaiselta ulospäin. Kyseessä olevassa tapauksessa ministeriön olisi tullut selvityksen tilaajana arvioida myös sitä, voiko ulkopuolisille syntyä ministeriön menettelyn vuoksi perustellusti epäilyksiä virkatoiminnan puolueettomuutta kohtaan.

Arvioidessaan ministeriön menettelyä oikeuskansleri antoi merkitystä myös sille, että ministeriö oli selvityksen mukaan toimittanut eduskunnan hallitukselle osoittaman lausuman johdosta valiokunnille vastauksen, joka oli sisältänyt vain asianajotoimiston laatiman selvityksen. Oikeuskanslerin mukaan ministeriöt voivat hankkia selvityksiä ulkopuoliselta asiantuntevalta taholta. Oikeuskanslerin näkemyksen mukaan eduskunnalle tulisi kuitenkin antaa riittävän monipuolisesti tietoa. Tästä näkökulmasta olisi ollut perusteltua, että ministeriö olisi täydentänyt eduskunnalle annettavia tietoja esimerkiksi tutkijoilta hankitulla selvityksellä tai ministeriön virkavastuulla tekemällä, vähintäänkin asianajotoimiston selvitystä koskevalla arviolla. Tämä korostui erityisesti nyt esillä olleessa tilanteessa, jossa selvityksen laatijana ollut asianajotoimisto on tuonut selvityksen tilaajana olleelle ministeriölle esille sidonnaisuutensa kaivosalan yhtiöihin.

OKV_536_1_2019.pdf

« Takaisin

TE-toimiston toimet eivät täyttäneet hallintolain vaatimuksia

Diaarinumero: OKV/1611/1/2018
Antopäivä: 11.12.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti TE-toimiston huomiota asiakkaan asian selvittämiseen, tiedusteluihin vastaamiseen ja asioiden viivytyksettömään käsittelyyn hallintolain mukaisesti. TE-toimiston on otettava työssään huomioon myös luottamuksensuojaperiaate.

TE-toimisto oli ryhtynyt selvittämään kantelijan oikeutta työttömyysetuuteen virkailijan ja kantelijan käymän puhelinkeskustelun perusteella. Apulaisoikeuskanslerin mukaan TE-toimistossa ei selvitetty riittävästi ja asianmukaisesti kantelijan asiaa, sillä TE-toimiston näkemys kantelijan työllistymisestä avopuolisonsa yritystoiminnassa perustui pelkästään puhelinkeskusteluun. Kantelija oli selvityksissään kiistänyt TE-toimiston näkemyksen ja tuonut esiin sen, että puhelinkeskustelussa oli tapahtunut väärinymmärrys. Kyseessä oli ollut niin sanottu sana vastaan sana –tilanne. Tällaisessa tilanteessa ei voida lähteä siitä, että viranomaisen näkökanta on oikea, varsinkaan kun sen tueksi ei ollut esitetty mitään muita perusteita. Apulaisoikeuskanslerin mukaan TE-toimiston olisi tullut arvioida ja tulkita asiassa esitettyä ja sen tosiseikkoja perusteellisemmin.

Apulaisoikeuskansleri totesi myös, että TE-toimiston olisi pitänyt selvittäessään kantelijan asiaa ja asiasta saatua selvitystä arvioidessaan ottaa huomioon hallinnon luottamuksensuojaperiaate. Luottamuksensuojaperiaate merkitsee hallinnon toiminnassa sitä, että muun muassa yksityisellä henkilöllä tulee perustelluin edellytyksin olla oikeus luottaa viranomaisen toimintaan. Kantelijan asiassa oli kysymys lähes kolme vuotta aikaisemmin annetun työvoimapoliittisen lausunnon kumoamisesta. Kantelijalla oli ollut työvoimapoliittisen lausunnon perusteella oikeus työttömyysetuuteen jo syyskuusta 2015.  Kantelijalle oli muodostunut oikeutettuja odotuksia siitä, että hänellä oli oikeus työttömyysetuuteen ja että asia olisi jo aiemmin selvitetty.

« Takaisin

« Edellinen 1 / 121