Terrorismirikossääntelyn kattavuuden lisäksi on edistettävä kokonaisarviointia, jossa huomioidaan myös sääntelyn käytännön toimivuus

Diaarinumero: OKV/1145/21/2020
Antopäivä: 26.8.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi oikeusministeriölle lausunnon työryhmämietinnöstä ”Terrorismirikosten sääntelyn ajanmukaisuus ja vastaavuus vertailumaiden sääntelyn kanssa”.

Oikeuskansleri totesi, että oikeusministeriön asettama työryhmä on huomattavan nopealla aikataululla laatinut mietinnön, jossa se on asiantuntevasti ja huolellisesti arvioinut terrorismirikosten sääntelyn ajanmukaisuutta ja sen vastaavuutta keskeisten eurooppalaisten vertailumaiden sääntelyn kanssa. Mietintö on lisäksi esitystavaltaan huolellisesti mietitty.

Oikeuskansleri otti lausunnossaan kantaa työryhmän keskeisiin ehdotuksiin rangaistavuuden laajentamisesta. Työryhmä ehdottaa, että rikoslaissa säädetyn terroristiryhmän toiminnan edistämisen rikosnimike muutettaisiin terroristiryhmän toimintaan osallistumiseksi ja että sen tunnusmerkistön sisältämää tekotapaluetteloa muutettaisiin niin, että se tulisi sisältämään myös tekotapatunnusmerkin ”hoitaa terroristiryhmän mainitun rikollisen toiminnan kannalta olennaista tehtävää”. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että uutena terrorismirikoksena säädettäisiin rangaistavaksi terrorismirikoksiin liittyvä julkinen kehottaminen, joka koskisi värväytymistä terroristiryhmään tai terrorismirikoksen tekemistä.

Ensiksi mainitun ehdotuksen osalta oikeuskansleri totesi, että työryhmän ehdottama tekotapatunnusmerkki on avoin ja voi johtaa pulmallisiin rajanvetoihin siitä, mikä on olennainen tehtävä ja minkälaista tietoisuutta terroristisesta tarkoituksesta edellytetään varsinkin silloin, kun ryhmällä on myös laillista toimintaa. Tästä huolimatta työryhmä on oikeuskanslerin näkemyksen mukaan esittänyt vahvoja perusteluja muutosehdotuksensa tueksi.  Viitaten työryhmän näkemykseen, että järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumista koskeva rikostunnusmerkistö sisältää tekotapatunnusmerkin, joka ainakin jossakin määrin muistuttaa työryhmän ehdotusta, oikeuskansleri totesi erikseen, että kysymys on rikosoikeuden muodostaman kokonaisuuden johdonmukaisuudesta, jota ei voida turvata edellyttämättä johdonmukaisuutta myös rangaistussäännösten täsmällisyyttä ja tarkkarajaisuutta koskevilta arvioinneilta.

Jälkimmäisen ehdotuksen osalta oikeuskansleri totesi, että koska pykäläehdotuksella on asiallisesti liityntä perustuslaissa turvatun sananvapauden käyttämiseen, tarvitaan säännökselle tältä osin riittävän painavat perustelut. Viitattuaan mietinnön sisältämän esitysluonnoksen säätämisjärjestysperusteluissa käsiteltyihin perustuslakivaliokunnan kannanottoihin, jotka liittyvät muun muassa terroristisen sisällön internetissä levittämisen estämiseen, oikeuskansleri totesi näkemyksenään, että työryhmän esitys ei ole sananvapauden kannalta ongelmallinen, mutta pykäläehdotuksen perusteluissa voitaneen vielä tarkentaa suhdetta lailliseen sananvapauden käyttämiseen.

Oikeuskansleri otti lausunnossaan kantaa myös työryhmän mietinnössä todettuun terrorismirikoksia koskevan sääntelyn kokonaisarvioinnin tarpeeseen. Oikeuskansleri totesi, että hän oli jo 6.3.2020 terrorismin rahoittamista koskevien säännösten muuttamista koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta antamassaan lausunnossa korostanut tarvetta sekä sellaiselle terrorismirikossäännösten vertailevalle tarkastelulle, jonka työryhmä on nyt alustavasti suorittanut, että tuota huomattavasti laajemmalle terrorismirikossääntelyn ja sen käytännön toimivuuden kokonaisarvioinnille. Oikeuskansleri totesi, että työryhmän mietinnöstä välittyy useissa kohdissa näkemys, jonka mukaan terrorismirikoksia koskevien rangaistussäännösten suuri lukumäärä Suomessa selittyy osittain jo rikosoikeudellisesta laillisuusperiaatteesta johtuvalla tunnusmerkistön tarkkarajaisuusvaatimuksella. Oikeuskanslerin mielestä tämä ei voine olla vaikuttamatta siihen, millaisia tuloksia kokonaisarvioinnilta voidaan odottaa esimerkiksi rikoslain 34 a luvussa säädettyjen rikostunnusmerkistöjen lukumäärän suhteen. Näissä oloissa oikeuskansleri päätyi korostamaan sitäkin ponnekkaammin tarvetta sisällyttää kokonaisarviointiin sääntelyn käytännön toimivuus ja rikosvastuun toteuttamiseen liittyvä eri viranomaisten tiedonkulku, samoin kuin muitakin terrorismin ennaltaehkäisyn ja torjunnan kannalta olennaisia kysymyksiä, joilla on yhteys rikosoikeuteen.

OKV_1145_21_2020.pdf

« Takaisin