Laiton uhkaus virallisen syytteen alaiseksi

Diaarinumero: OKV/923/21/2020
Antopäivä: 9.6.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi oikeusministeriölle lausuntonsa ehdotuksesta rikoslain 25 luvun 9 §:n muuttamisesta.

Mietinnössä ehdotettiin laittoman uhkauksen syyteoikeutta koskevaa säännöstä muutettavaksi niin, että teko olisi virallisen syytteen alainen, jos laiton uhkaus kohdistuisi henkilöön hänen työtehtävänsä vuoksi eikä rikoksentekijä kuulu työpaikan henkilöstöön. Syyttäjä saisi nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta myös, jos teko on kohdistunut henkilöön hänen julkisen luottamustehtävänsä vuoksi.

Oikeuskansleri piti mietinnössä esitettyjä tavoitteita lähtökohtaisesti tärkeinä ja totesi, että valtiolla on perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta katsoen positiivinen velvollisuus suojata henkilön henkilökohtaista turvallisuutta ja sananvapauden käyttöä väkivallalta ja sen uhalta.

Oikeuskansleri kiinnitti huomiota siihen, että mietinnössä päädyttiin johtopäätökseen, että asianomistajalla on Suomessa jo nykyään käytössään sekä perustuslain että Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan edellyttämä tehokas oikeussuojakeino tutkinnan aloittamiseksi asiaomistajarikokseksi säädetyssä laittomassa uhkauksessa. Mietinnössä todettiin yleisellä tasolla, että ehdotuksen voitaisiin arvioida parantavan rikoksen uhriksi joutuneen oikeuden saatavuutta.

Oikeuskansleri viittasi perustuslakivaliokunnan käytäntöön ja kiinnitti huomiota kriminalisointiperiaatteisiin sekä katsoi, että vaikka kyse ei nyt ollut kokonaan uuden teon kriminalisoinnista, oli syyteoikeuden laajentamisessa virallisen syytteen alaiseksi olemassa perusoikeusnäkökulmasta samoja elementtejä.

Mietinnöstä myös ilmeni, että kotimaisen oikeuskäytännön perusteella asiaan liittyvässä rikosoikeudellisessa sääntelyssä saattoi olla ainakin jonkinasteista päällekkäisyyttä. Tämä saattoi olla ongelmallista sääntelyn täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden näkökulmasta. Rikosoikeudessa kriminalisointien tarkkarajaisuusvaatimus korostuu.

Lakivaliokunta oli aiemmassa kannanotossaan vuonna 2010 toisen lainsäädäntöhankkeen yhteydessä pitänyt perusteltuna, että laittomassa uhkauksessa päätösvalta rikosprosessin aloittamisesta säilyy uhrilla itsellään, koska rikosepäilyt voivat käytännössä olla hyvinkin erilaisia ja myös subjektiivisesti värittyneitä.

Oikeuskansleri katsoi, että jatkovalmistelussa voisi olla hyvä vielä pohtia laajemmin ehdotettua sääntelyä painavan yhteiskunnallisen tarpeen ja sääntelyn mahdollisen päällekkäisyyden näkökulmasta asiaan liittyvä lainsäädännöllinen kokonaisuus huomioiden. Esityksessä saattaisi olla perusteltua myös ennakkoon arvioida tarkemmin edellä mainitun lakivaliokunnan kielteisen kannan merkitystä nykytilanteessa.

OKV_923_21_2020.pdf

« Takaisin