Lausunnot

Kansainvälistä suojelua koskevan uusintahakemuksen tutkittavaksi ottaminen

Diaarinumero: OKV/80/20/2018
Antopäivä: 29.10.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi lausunnon ulkomaalaislain muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta. Hän kiinnitti huomiota erityisesti kansainvälistä suojelua koskevan uusintahakemuksen tutkittavaksi ottamisen ja tutkimatta jättämisen edellytyksiin. Säännösten on tarkoitus vastata mahdollisimman tarkasti EU:n ns. menettelydirektiivissä asetettuja edellytyksiä. Apulaisoikeuskansleri totesi, että kyseisen direktiivin 40 artiklan 4 kohdan jotkut muun kieliset versiot poikkeavat olennaisesti suomenkielisestä sanamuodosta. Suomenkieliseen sanamuotoon perustuen esityksessä ehdotetaan, että uusintahakemuksen tutkittavaksi ottamisen edellytyksenä olisi muun ohessa, ettei hakija hänestä itsestään riippumattomista syistä ole voinut esittää uusintahakemuksensa tueksi esittämiään perusteita jo aikaisemman hakemuksensa käsittelyn yhteydessä. Esitetyn rajoituksen asettaminen muuttaisi merkittävästi nykyistä oikeustilaa, jossa uusintahakemus on voitu jättää esimerkiksi homoseksuaalisuuden tai kristinuskoon kääntymisen perusteella. Hakijaan itseensä liittyvä ja hänestä riippuvainen syy on voinut olla kansainvälisen suojelun arvioinnin kannalta mitä keskeisin. Jatkovalmistelussa olisi apulaisoikeuskanslerin mukaan syytä pohtia, voiko direktiivin suomenkielinen sanamuoto tältä osin olla sellaisenaan kansallisen lain pohjana. Perusteluissa olisi syytä myös todeta nimenomaisesti, ettei esityksessä ole tarkoitus rajoittaa mahdollisuutta vedota ulkomaalaislaissa nyt olevaan "muuhun perusteltuun syyhyn" hakemuksen myöhemmälle jättämiselle sillä perusteella, että kyseinen syy olisi ”hakijasta riippuvainen”.

Uusintahakemuksen vastaanottavien viranomaisten vastuu hakemuksen perusteiden ja ratkaisuun vaikuttavien seikkojen kirjaamisessa lisääntyisi merkittävästi esitettyjen muutosten myötä. Esityksestä ei selkeästi ilmennyt, minkälaiset valmiudet poliisilla ja Rajavartiolaitoksella on panostaa em. seikkojen entistä kattavampaan kirjaamiseen, ja edellyttääkö lainmuutos mahdollisesti tältä osin lisäkoulutustarpeita. On myös pyrittävä huolehtimaan siitä, ettei kynnys lisäselvityksen hankkimiseen ja tarvittaessa hakijan uuteen puhutteluun nouse liian korkeaksi.

Lainmuutokset vaikuttaisivat myös laajentavasti viranomaisten neuvonta- ja tietojen antamisvelvollisuuteen. Poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Maahanmuuttoviraston tulisi antaa henkilölle, joka hakee kansainvälistä suojelua ensimmäistä kertaa, tieto myös uusintahakemuksen tutkittavaksi ottamisen edellytyksistä ja siitä, että uusintahakemus jätetään tutkimatta, jos nämä edellytykset eivät täyty. Apulaisoikeuskanslerin mukaan voi olla perusteltua pohtia, tuleeko hakijoiden oikeusturva riittävästi huomioiduksi, jos tietojen antaminen tästä ja kaikkien hakuperusteiden esittämisen tärkeydestä jätetään pääasiassa esitteiden ja muun kirjallisen aineiston varaan. Hän kiinnitti tältä osin huomiota myös selkeän ohjeistuksen tarpeeseen ja viranomaisten lisääntyvien vastuiden pohtimiseen esityksen perustuslakijaksossa, kun kysymys on hakijoiden oikeusturvaan käytännössä merkittävästi vaikuttavista muutoksista.

OKV_80_20_2018.pdf

« Takaisin

Laki Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta

Diaarinumero: OKV/78/20/2018
Antopäivä: 24.10.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta, jolla säädettäisiin laki Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta ja muutettaisiin lakia Valtiokonttorista. Hän kiinnitti huomiota palvelukeskukselle ja Valtiokonttorille esitettyihin laajoihin tiedonsaantioikeuksiin ja esitti näiden oikeuksien täsmentämistä. Myös lakiehdotuksen perustelujen osio, joka koskee suhdetta perustuslakiin ja säätämisjärjestystä, vaatisi hänen mukaansa täsmentämistä ja tarkennusta. Lisäksi palvelukeskuksesta annettavan lain 2 §:n kohdalla ollut maininta palvelukeskuksen asemasta henkilötietojen käsittelijänä edellyttäisi laajempaa arviota.

OKV_78_20_2018.pdf

« Takaisin

Valtioneuvoston selonteko "Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella"

Diaarinumero: OKV/79/20/2018
Antopäivä: 23.10.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon valtioneuvoston selonteosta ”Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella”. Selontekoon ei itsessään liittynyt lainsäädäntöä koskevia esityksiä tai muuta, josta oikeuskanslerin laillisuusvalvojana olisi ollut syytä lausua. Oikeuskansleri kuitenkin näki selonteossa mahdollisuuden tarkastella oikeusvaltion ja perusoikeuksien toteuttamisen reunaehtoja sekä yhteiskunnan ja hallinnon rakenteisiin liittyviä edellytyksiä digitaalisessa yhteiskunnassa. Hän esitti tästä näkökulmasta joitain huomioita, jotka tulisi ottaa huomioon selonteon valmistelussa ja selonteon linjauksiin mahdollisesti tukeutuvassa jatkovalmistelussa.

Oikeuskansleri totesi, että tekoälyn ja datan käyttö on mitä suurimmassa määrin paitsi poliittinen ja eettinen myös oikeudellinen kysymys. Tekoälyyn liittyvät oikeudelliset kysymykset eivät rajoitu vain tietosuoja-asetukseen, vaan ne liittyvät laajalti perusoikeuksiin ja osallistumisoikeuksiin, työelämään ja toimivan kilpailun turvaamiseen. Hän mainitsi esimerkkeinä hallinnon keräämiin ja ylläpitämiin tietovarantoihin kohdistetun datalouhinnan, tietovarantojen tietojen yhdistämisen ja tiedon käytön muuhun kuin sen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen sekä tekoälyjärjestelmien käytön viranomaisen päätöksenteossa.

Monet selonteossa eettisiksi kysymyksiksi tunnistetut seikat vaikuttavat asiallisesti yleislainsäädäntöön. Tekoälyn ja datan yhteiskunnallisesti tasapainoinen ja perusoikeudet tasapainoisesti huomioiva käyttö edellyttää, että varsinkin yleislainsäädäntö on ajantasaista.

Oikeuskansleri huomautti myös, että tietopolitiikan tehtävänä on hakea tasapainoisia ratkaisuja tiedon käytön periaatteiden ja reaalisen todellisuuden välillä. Näitä periaatteita ovat muun muassa tiedon minimointi ja käyttötarkoitussidonnaisuus sekä inhimillisen päätöksenteon ja arvioinnin periaatteet. Toisaalta todellisuudessa datan ja tiedon käsittely on läsnä kaikkialla.

Suomen periaatteellisiin vahvuuksiin kuuluvan julkisuusperiaatteen merkitys ei oikeuskanslerin mukaan näy selonteossa kovin vahvasti. Julkisuusperiaatteen kehittämiseen ja toteutumisen edellytyksiin onkin tarpeen kiinnittää huomiota.

Oikeuskansleri totesi myös, että tekoälyn käyttö viranomaisen päätöksenteossa voi vaikeuttaa päätösten perusteiden ja lainmukaisuuden arviointia ja hallinnon läpinäkyvyyttä, jos ja kun valinnat ja päätökset perustuvat algoritmeihin, joiden toimintaperiaatteita ulkopuolisen voi olla lähes mahdoton arvioida. Sekä oikeudellisen sääntelyn että tekoälyn algoritmien ja käytetyn tietoaineiston läpinäkyvyyden tarve korostuu, kun tekoälyä ja tiedonlouhintaa käytetään hallinnon toimenpiteiden kohdentamisessa. Tällöin ei riitä, että pelkkä viranomaisen toimenpidettä koskeva päätös on arvioitavissa, vaan myös kohdentamista koskevat ratkaisut tulee voida arvioida asianmukaisesti.

OKV_79_20_2018.pdf

« Takaisin

Sähköinen laskutus

Diaarinumero: OKV/75/20/2018
Antopäivä: 17.10.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sähköisestä laskutuksesta. Hänellä ei ollut lausuttavaa itse lakiluonnoksesta. Lausuntopyynnössä pyydettiin kuitenkin muun ohessa kannanottoja esitysluonnoksen ehdotuksiin sähköisten kuittien käytön edistämiseksi. Oikeuskansleri kiinnitti huomiota siihen, että oman kansallisen standardin luominen, silloinkin kun se perustuisi eurooppalaiseen laskustandardiin, olisi omiaan muodostamaan markkinoillepääsyn esteitä. Siten se olisi omiaan rajoittamaan EU:n perusvapauksia, jos standardin mukaisten sähköisten kuittien toimittaminen asetettaisiin vaatimukseksi hankintayksikön kanssa asioitaessa.

OKV_75_20_2018.pdf

« Takaisin

Valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen muuttaminen

Diaarinumero: OKV/74/20/2018
Antopäivä: 11.10.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta, jolla muutettaisiin lakia valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä.

Esityksellä kumottaisiin esimerkiksi lain 7 §, joka koskee valtion yhteisiä tieto- ja viestintäteknisiä palveluja tuottavan palvelukeskuksen hallitusta. Oikeuskansleri kiinnitti huomiota siihen, että kyseisessä pykälässä säädetään muun ohella henkilöstön edustuksesta hallituksessa. Kun palvelukeskusta lain 1 §:n mukaan johdetaan ja ohjataan liiketoiminnallisten periaatteiden mukaisesti, ehdotetun lain perusteluissa tulisi arvioida, onko henkilöstön edustus hallituksessa ollut sellainen ohjauksen, johtamisen ja toiminnan liiketoiminnallinen periaate, jonka johdosta vastaavasta henkilöstön edustuksesta tulisi säätää esimerkiksi lain 8 §:ssä.

OKV_74_20_2018.pdf

« Takaisin

Rangaistusluonteisia hallinnollisia seuraamuksia koskevat sääntelyperiaatteet

Diaarinumero: OKV/70/20/2018
Antopäivä: 1.10.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon oikeusministeriön asettaman työryhmän mietintöluonnoksesta, joka sisälsi ehdotuksen lainvalmistelun tukena käytettäviksi hallinnollisten sanktioiden sääntelyperiaatteiksi.

Oikeuskansleri painotti lausunnossaan erityisesti perusoikeuksien turvaamista koskevaa sääntelyperiaatetta ja totesi, että rangaistusluonteisia hallinnollisia seuraamuksia koskevia säännöksiä valmisteltaessa on arvioitava kattavasti se, mihin perusoikeuksiin ja ihmisoikeuksiin niillä on vaikutusta. Vaikutukset on tuotava esille ja käsiteltävä säännöksiä koskevassa hallituksen esityksessä. Hallituksen esityksessä on otettava kantaa säännösten perustuslainmukaisuuteen ja siihen, kuinka ne täyttävät kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista seuraavat velvoitteet.

Oikeuskansleri katsoi lisäksi, että rangaistusluonteisista hallinnollisista seuraamuksista säädettäessä valmistelussa on otettava huomioon perustuslakivaliokunnan kyseisistä seuraamuksista ja niiden säätämisestä esittämät kannanotot sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännössään esittämät kannanotot.

OKV_70_20_2018.pdf

« Takaisin

Luonnos hallituksen esitykseksi tiedonhallintalaiksi

Diaarinumero: OKV/67/20/2018
Antopäivä: 1.10.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri esitti luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi antamassaan lausunnossa, että julkisuusperiaatteen toteuttaminen tulisi ottaa selkeämmin huomioon lain tavoitteissa.

Lausunnossa kiinnitettiin edelleen huomiota muun muassa säilytysajan ja arkistoinnin suhteeseen ja henkilötietojen ja salassa pidettävien tietojen rinnastamiseen.

OKV_67_20_2018.pdf

« Takaisin

Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset

Diaarinumero: OKV/64/20/2018
Antopäivä: 19.9.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon luonnoksesta lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia koskevaksi hallituksen esitykseksi. Hän totesi, että pääosin kriminalisointiperiaatteet kuuluvat lainsäätäjän yhteiskuntapoliittiseen harkintaan ja että valtiosääntöperiaatteet luovat sille vain yleisen tason raamit. Oikeuskansleri ei nimenomaisesti ottanut kantaa ehdotettuihin säännösmuutoksiin. Hänen mukaansa lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntö toteuttaa julkisen vallan velvoitteita suojata lasten perusoikeuksia ja niiden taustalla olevaa oikeutta itsemääräämiseen sekä turvalliseen ympäristöön ja kasvuun. Hän myös huomautti, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on rangaistuskäytännössään edellyttänyt, että suojeluvelvoitteen toteuttamisessa käytetään myös rikosoikeudellisia keinoja. Valtiosääntönäkökulmien tarkastelua ei voida oikeuskanslerin mukaan näin rajoittaa vain rikosoikeudellisiin laillisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin ja ultima ratio -oppiin. Oikeuskanslerin mukaan ehdotuksesta tulisi ilmetä vielä vahvemmin kokoava arviointi ehdotuksen vaikutuksista suojeluvelvoitteen toteutumiseen käytännössä.

Oikeuskansleri totesi, että rikoslain tulisi muodostaa selkeä ja mahdollisimman helposti hahmotettava kokonaisuus. Rikoslain 20 luvun eli seksuaalirikoksia koskevien rangaistussäännösten johdonmukaisuus, toimivuus ja ymmärrettävyys saattaisi edellyttää, että muutostarpeet arvioitaisiin ja suhteutettaisiin samassa yhteydessä, kun raiskausta koskevien säännösten muuttamista tullaan arvioimaan kokonaisuudessaan. Oikeuskanslerin mukaan rikoslain 20 lukuun kohdistetut useat muutokset ovat monimutkaistaneet sen soveltamista. Käytännössä on ilmennyt hankaliakin tilanteita valittaessa kulloiseenkin rikokseen tai rikoskokonaisuuteen sovellettavaa lakia. Vielä oikeuskansleri kiinnitti huomiota esityksessä esiintuotuihin konkurrenssi- ja yksiköintikysymyksiin. Hänen mukaansa ehdotuksen jatkovalmistelussa olisi tarpeen arvioida konkurrenssiopin johdonmukaisuutta ja säännösten sovellettavuutta ja ymmärrettävyyttä lainsoveltajien kannalta sekä myös esityksen vaikutuksia yleisprevention kannalta.

OKV_64_20_2018.pdf

« Takaisin

Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuista

Diaarinumero: OKV/54/20/2018
Antopäivä: 14.9.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Lakiesityksestä antamassaan lausunnossa oikeuskansleri totesi perustuslain 21 §:n turvaaman hyvän hallinnon ja siihen kuuluvan ennustettavuuden kannalta olevan erittäin perusteltua, että esityksellä koottaisiin asiakasmaksulakiin aikaisemmin asetuksentasoisesti säädetty ja osittain käytäntöön perustuva asiakasmaksujärjestelmä.

Oikeuskanslerin mukaan asiakasmaksuilla on merkitystä perustuslain 19 §:ssä säädetyn sosiaaliturvan toteutumiselle. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee lähtökohtaisesti osaltaan turvata henkilön oikeutta toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Asiakasmaksut eivät saa olla sellaisia, että tätä oikeutta toteuttavat palvelut siirtyisivät asiakkaan tavoittamattomiin. Laista tai sen perusteluista tulisi siten tarkemmin ilmetä ne yleiset periaatteet, joiden perusteella lakiesityksen euromääräisten maksujen suuruus on mitoitettu. Lakiehdotus on merkityksellinen myös perustuslain 6 §:ssä tarkoitetun yhdenvertaisuuden kannalta tarkasteltuna. Esityksen perusteluissa olisikin tarpeen vielä kootusti arvioida, johtaako laki yksilötasolla joissain erityisryhmissä palveluiden saatavuuden heikkenemiseen tai nopeisiin maksujen muutoksiin. 

Lakiesityksen mukaan lailla vahvistettaisiin asiakasmaksujen alentamista ja perimättä jättämistä suhteessa toimeentuloturvaan. Oikeuskansleri piti tätä toimeentulotuen asemaa viimesijaisena etuutena vahvistavaa pyrkimystä sinänsä kannatettavana. Lausunnon mukaan lakiesityksessä ei kuitenkaan ole riittävästi esitetty sitä, miten maksujen alentamisen ja toimeentulotuen säännösten yhteensovittaminen käytännön tasolla toimii. Lakiehdotuksen säännökset eivät vielä esitetyssä muodossaan käytännön tasolla tavoita riittävää toimivuutta ja yksiselitteisyyttä eivätkä luo edellytyksiä hallinnollisen työn keventymiselle tai kustannussäästöille.

Oikeuskansleri totesi lakiesityksen perusteella jäävän epäselväksi, onko käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusta perittävä niin sanottu sakkomaksu korvaus siitä, että henkilölle on varattu tilaisuus sosiaali- tai terveyspalvelun saamiseen vai onko siinä kyse sanktioluonteisesta seuraamuksesta. Esityksen mukaan sakkomaksun voi periä myös yksityinen palveluntuottaja. Esityksessä ei kuitenkaan ole käsitelty sitä, voidaanko palveluntuottajan sakkomaksun perimistä pitää perusteltuna perustuslain 124 §:n valossa. Oikeuskansleri katsoi säännöksen palveluntuottajan sakkomaksun perimisestä olevan monessakin mielessä ongelmallinen ja erityisesti siinä tapauksessa, että yksityisellä palveluntuottajalla esityksen kategorisen sanamuodon mukaisesti olisi oikeus periä maksuja ulosottoteitse ilman tuomiota tai päätöstä.

Oikeuskansleri totesi lakiehdotuksen mukaisen oikaisuvaatimusmenettelyn lähtökohtaisesti soveltuvan lain edellyttämään oikeussuojaan. Muutoksenhakua koskevat säännökset olisi kuitenkin perusteltua tarkistaa kattavuudeltaan ja selkeydeltään sekä myös suhteessa eduskunnan käsiteltävänä olevaan hallintolainkäyttölain uudistukseen.

OKV_54_20_2018.pdf

« Takaisin

Uusi asiakas- ja potilaslaki sekä lastensuojelulain muuttaminen

Diaarinumero: OKV/58/20/2018
Antopäivä: 7.9.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi asiakas- ja potilaslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Oikeuskansleri katsoi, että luonnosta koskevat säätämisjärjestysperustelut olivat keskeneräiset, eikä hän siksi ottanut niihin yksityiskohtaisesti kantaa. Hän totesi kuitenkin, että säätämisjärjestysperusteluissa olisi tarpeellista käsitellä esityksen suhde yksityiselämän suojan ohella henkilötietojen suojaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan, perustuslain yksityiselämän suojaa koskevan pykälän ja Euroopan unionin tietosuoja-asetuksen valossa. Hän katsoi, että asiakas- ja potilaslakia valmisteltaessa tulisi muutenkin ottaa huomioon mainitun tietosuoja-asetuksen vaatimukset niin, että laissa olisi perusta tietosuoja-asetuksen systematiikalle ja soveltamiselle. Tähän liittyen oikeuskansleri muun muassa totesi, että esitysluonnoksen tietojensaantia ja salassapitoa koskeva sääntely olisi tarpeellista tarkistaa niin, että tietosuoja-asetuksen mukainen sääntelymalli ja digitalisaation vaikutukset käytännön toimintatapoihin otettaisiin huomioon. Edelleen hän katsoi, että laissa olisi syytä varautua sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden integraatioon säätämällä tietointegraation edellytyksistä.

Esitysluonnos sisälsi säännökset asiakkaan ja potilaan perusoikeuksia rajoittavien toimenpiteiden käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa, mutta siitä puuttui näiden toimenpiteiden perustuslainmukaisuutta koskeva arviointi. Oikeuskansleri totesi yleisesti, että perusoikeuksien rajoittamisen perustuslainmukaisuutta koskeva arviointi tulisi tehdä huolellisesti ja kattavasti. Arvioinnissa olisi otettava huomioon perustuslaista ja ihmisoikeussopimuksista perusoikeuksien rajoittamiselle seuraavat edellytykset ja huomioitava tarkoin perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössään perusoikeuksien rajoittamiselle asettamat edellytykset.

Rajoitustoimenpiteitä koskevassa perustuslainmukaisuuden arvioinnissa olisi lisäksi otettava huomioon perustuslain säännökset julkisen hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle. Perusteluissa olisi sen vuoksi syytä arvioida muun muassa se, milloin rajoitustoimenpiteen käyttämisessä on kysymys sellaisesta merkittävän julkisen vallan käyttämisestä, joka voidaan antaa ainoastaan viranomaiselle. Edelleen perusteluista tulisi ilmetä, miten asiakkaiden ja potilaiden oikeusturva ja hyvän hallinnon vaatimukset turvataan perustuslain edellyttämällä tavalla silloin, kun julkinen hallintotehtävä annetaan muun kuin viranomaisen hoidettavaksi.

Lisäksi oikeuskanslerin mukaan lakiluonnoksessa olevien eri suunnitelmien oikeudellisen merkityksen tulisi ilmetä paremmin laista. Hän kiinnitti huomiota myös lain ymmärrettävyyteen sen soveltajien kannalta. Oikeuskanslerin mukaan olisi syytä pohtia vielä myös sitä, mistä asioista laissa säädettäisiin, ja arvioida lain suhde muuhun, esimerkiksi palveluita ja niiden laatua koskevaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön.

OKV_58_20_2018.pdf

« Takaisin