Lausunnot

Lausunto hallituksen esityksestä oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Diaarinumero: OKV/608/21/2020
Antopäivä: 8.6.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskanslerin lausunnon mukaan ehdotuksessa tulisi arvioida yksityiskohtaisemmin huoltajan vastuun lisäämistä kattamaan jatkossa myös 16 – 18 -vuotiaiden nuorten oppivelvollisuuden suorittamisen valvonta. Valvontavastuuta tulee esityksen perustelujen mukaan arvioida suhteessa opiskelijan ikään ja kehitystasoon, mutta tällaisen arvioinnin tekemistä, arvioinnin tekijää ja arvioinnin merkitystä suhteessa siihen, että valvonnan laiminlyönti on kuitenkin sanktioitu, ei ole perusteluissa avattu tarkemmin.

Ehdotuksen säätämisjärjestysperusteluissa olisi todettava yksilöidymmin, miltä osin kyse on arkaluonteisten tietojen käsittelystä ja millä perusteella arvioidaan sen olevan rajattua vain välttämättömään ja olevan tietosuoja-asetuksen mukaista. Säätämisjärjestysperusteluissa olisi samoin perusteltua vielä lyhyesti esittää arvio, onko opiskelun tai työn ja toimeentulon kannalta taikka muutoin mahdollisesti laajassa uudistuksessa muodostumassa väliinputoajaryhmiä.

Ehdotus on merkittävä myös kuntien velvoitteiden kannalta ja toisaalta kuntien ja kuntayhtymien toimet ovat tärkeässä asemassa siinä, että lain mukaiset oikeudet käytännössä toteutuvat. Tämän vuoksi säätämisjärjestysperusteluissa olisi perusteltua olla arviointi ehdotuksessa olevien rahoitusjärjestelyiden riittävyydestä suhteessa perustuslain sisältämään rahoitusperiaatteeseen.

OKV_608_21_2020.pdf

« Takaisin

Kontaktien jäljityssovelluksen käyttöönotto Covid-19-epidemian hallinnan tueksi

Diaarinumero: OKV/26/20/2020
Antopäivä: 5.5.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri katsoi kontaktien jäljityssovelluksen käyttöönotosta Covid-19-epidemian hallinnan tueksi tehdystä muistiosta antamassa lausunnossaan, että tietosuojaa kunnioittava mobiilisovellus auttaa siirtymään laajamittaisista rajoitustoimista täsmällisemmin ja tarkemmin kohdennettuihin toimiin koronaviruksen leviämisen estämisessä tavalla, joka tukee myös jokaisen oikeutta terveyteen ja sitä tukeviin palveluihin. Ratkaisu tukee tasapainoa itsemääräämisoikeuden ja oikeuden terveyden suojeluun välillä.

Oikeuskansleri piti tärkeänä varmistaa, että alle 13 vuotiaan suojaksi yleisessä tietosuoja-asetuksessa ja tietosuojalaissa säädetystä huoltajan suostumuksesta palvelun käytölle huolehditaan ja siltä osin kuin palvelussa käsitellään terveystietoa otetaan huomioon potilastietolaissa säädetty alaikäisen oikeus päättää tietojensa luovuttamisesta.

Mobiilisovellus on lisäksi toteutettava Euroopan komission suositusten ja Euroopan tietosuojaneuvoston kannanottojen mukaisella tavalla ja lainvalmistelun aikana on huolehdittava tietosuojariskien ja vaikutusten arvioinnista jonka tulokset on otettava huomioon sovelluskehityksessä.

Yksittäisenä havaintona oikeuskansleri totesi muun ohella, että mikäli lainsäädännöllä on tarkoitus varmistaa, että sovelluksella kerättäviä tietoja käytetään vain muistiossa kuvatussa tarkoituksessa ja muistiossa kuvatulla tavalla, laissa on, poliisilain 2 ja 3 §:n, rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 14 §:n ja henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annetun lain 19 ja 20 §:n säännökset huomioon ottaen, syytä nimenomaisesti säätää, että sovelluksen mobiililaitteeseen tai taustajärjestelmään tallentamaa tietoa ei luovuteta poliisille, Tullille tai Rajavartiolaitokselle näiden virkatehtävien hoitamista varten.

Edelleen oikeuskansleri kiinnitti huomiota tarpeeseen huolehtia siitä, että mobiilisovelluken käyttäjille annetaan selkeä tieto sovelluksen toimintaperiaatteista ja riskeistä.

OKV_26_20_2020.pdf

« Takaisin

Oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annetun lain muuttaminen

Diaarinumero: OKV/13/20/2020
Antopäivä: 23.3.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri totesi työryhmän mietinnöstä ”Oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annetun lain muuttaminen” antamassaan lausunnossa, että ratkaisu, jossa saman tietojärjestelmän tieto kuuluu käyttötarkoituksensa perusteella joko valtakunnallisen tietovarannon tai viranomaisen omiin tietoihin ja vastaavasti rekisterinpitäjyys määrittyisi tämän käyttötarkoituksen perusteella, on jossain määrin sekava ja voi vaikeuttaa rekisteröidyn mahdollisuuksia päästä oikeuksiinsa. Apulaisoikeuskansleri piti perusteltuna selvittää, olisiko tarkoituksenmukaista säätää yleisesti tiedon käsittelyn perusteista oikeushallinnolle yhteisesti tuotetuissa tietojärjestelmissä ja vastaavasti rekisterinpitäjyydestä näissä järjestelmissä.

Siltä osin kuin ehdotuksessa esitettiin säädettäväksi poikkeus, jonka mukaan henkilön nimeä tai muuta tunnistetietoa voi käyttää hakuperusteena, kun tietoa luovutetaan journalistisiin tarkoituksiin, apulaisoikeuskansleri totesi, että ehdotuksen perusteluissa tulisi laajemmin arvioida esitetyn muutoksen suhdetta perustuslaissa turvattuun yksityisyyden suojaan.

Tiedon poistamiselle säädettyä määräaikaa ehdotettiin muutettavaksi merkittävästi voimassa olevaa sääntelyä pidemmäksi. Kun sekä yleinen tietosuoja-asetus että laki henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä edellyttävät henkilötietojen poistamista, kun niiden käsittelylle ei ole enää käyttötarkoituksen mukaista tarvetta, tietojen säilyttämisajan pidentämistä tuli apulaisoikeuskanslerin käsityksen mukaan perustella ehdotuksessa laajemmin ottaen huomioon nämä tiedon poistamista koskevat velvoitteet.

OKV_13_20_2020.pdf

« Takaisin

Terrorismisrikossääntelyssä tarve laajemmalle tarkastelulle

Diaarinumero: OKV/5/20/2020
Antopäivä: 6.3.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi oikeusministeriölle lausunnon terrorismin rahoittamista koskevien säännösten muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta.

Oikeuskanslerin mukaan on ymmärrettävää, että esitysluonnoksessa tunnistettuihin terrorismin rahoittamista koskevan lainsäädännön muutos- ja täydennystarpeisiin vastataan. Samalla hän kuitenkin korosti tarvetta tätä laajempaan terrorismirikoksia koskevien rikoslain 34 a luvun säännösten tarkasteluun. Oikeuskanslerin näkemyksen mukaan luvun kaikkien säännösten käytännön toimivuus ja tehokkuus olisi arvioitava. Vertailukohtia olisi haettava etenkin muista pohjoismaista ja Alankomaista.

Oikeuskansleri totesi, että terrorismi on yksi vakavimmista oikeutta elämään loukkaavista ilmiöistä. Hän painotti perustuslakiin ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen perustuvaa valtion positiivista velvollisuutta suojella oikeutta elämään ja terveyteen sekä turvallisuuteen lainsäädännöllä ja siihen perustuvilla menettelyillä. Oikeuskanslerin mukaan valtioiden on varauduttava terrorismin riskiin demokraattisen oikeusvaltion vaatimukset täyttävillä rikosoikeudellisilla sanktioilla ja niiden riittävän tehokkaalla soveltamisella.

Oikeuskansleri nosti esiin hallituksen esitysluonnoksesta muun muassa kysymykset siitä, millaista tekijän tietoisuutta siinä tarkoitettujen terrorismin rahoittamista koskevien rikostunnusmerkistöjen täyttyminen edellyttää, sekä rangaistavan ja rankaisematta jääväksi tarkoitetun käyttäytymisen välisestä rajanvedosta. Viimeksi mainitun tärkeyttä korostaa se, että esitysluonnoksen mukaan terroristin rahoittamista koskeva uusi rikostunnusmerkistö ja terroristiryhmän rahoittamista koskeva uudistettava rikostunnusmerkistö kattavat terroristin ja terroristiryhmän ”yleisrahoittamisen”. Oikeuskansleri piti tärkeänä, että arvioidaan myös, minkä tyyppistä näyttöä esitysluonnoksessa tarkoitettujen rikostunnusmerkistöjen täyttymisestä on käytännössä saatavissa ja hankittavissa.

Oikeuskansleri piti tarpeellisena, että hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyssä siitä pyydetään lausunto perustuslakivaliokunnalta. Perustuslakivaliokunnan on perusteltua arvioida muun muassa terroristiryhmän rahoittamisen rangaistustason uudelleen arviointia ja tämän tueksi esitettyjen perusteiden riittävyyttä rikosoikeudellisen suhteellisuusperiaatteen kannalta niin, että rangaistusjärjestelmän kokonaisuus otetaan huomioon.

Rikosoikeudellisesta laillisuusperiaatteesta oikeuskansleri totesi, että esitysluonnos herättää lausunnossa esille tuotuja kysymyksiä, joiden osalta rajanveto rangaistavan ja rankaisematta jäävän tai sellaiseksi tarkoitetun käyttäytymisen välillä jää täsmentymättä. Oikeuskansleri viittasi myös siihen, että uusi terroristin rahoittamista koskeva tekijärikosoikeudelliseksi luonnehdittava kriminalisointi näyttäisi olevan nimenomaan terroristin perheenjäsenten perhe-elämän suojan kannalta arvioituna huomattavan ”läpitunkeva”. 

OKV_5_20_2020.pdf

« Takaisin

Elinkautisvankien vapauttamismenettelyn kehittämistä koskeva arviomuistio

Diaarinumero: OKV/9/20/2020
Antopäivä: 7.2.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi oikeusministeriölle omasta aloitteesta lausuntonsa elinkautisvankien vapauttamismenettelyn kehittämistä koskevasta arviomuistiosta (VN/13339/2019-VNK-1)

Oikeuskansleri piti perusteltuna muistiossa esitettyä näkemystä, että Rikosseuraamuslaitoksen väkivaltariskiarvion lisääminen lainsäädäntöön vapauttamisharkinnassa huomioon otettavaksi seikaksi poistaisi arvion epäselvän aseman vapautusharkinnassa. Arviosta poikkeamiselle tulisi lisäksi pohtia asetettavaksi laissa määritellyt poikkeamisen perusteet (erityiset syyt, huomioon otettavat muut näkökohdat jotka yksilön oikeudet ja yleinen etu huomioon ottaen perustelevat vapauttamista tmv.). Muistiossa todetun mukaan väkivaltariskin arviointimenetelmät ovat viime vuosikymmeninä huomattavasti kehittyneet.

Oikeuskansleri viittasi Suomen perustuslakiin ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen sekä ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön ja totesi, että henkilön oikeuteen elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen tulisi kiinnittää vakavaa huomiota myös yhteiskunnan näkökulmasta.

Tehtävänannon mukaisesti arviomuistio koskee vain elinkautisvankien vapauttamista. Perus- ja ihmisoikeuksista johtuva suojeluvelvoite koskee yleisesti yhteiskunnan ja sen jäsenten suojelua korkean väkivaltarikoksen uusimisriskin omaavien henkilöiden muodostamaa uhkaa vastaan, joten väkivaltariskiarviointia sekä asianmukaisia toimenpiteitä riittävän objektiviisiesti ja luotettavasti tunnistettua väkivaltarikoksen uusimisriskiä vastaan on tarpeen arvioida laajemminkin.

Oikeuskansleri kiinnitti samalla huomiota sosiaali- ja terveysministeriössä pitkään valmisteilla olleeseen itsemääräämisoikeutta koskevaan lainsäädäntöhankkeeseen. Sen yhteydessä oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön on perusteltua arvioida syyntakeettomia rikoksentekijöitä koskevat kysymykset. Samoin oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön olisi yhteistyönä ratkaistava hoidon ja muiden tukitoimenpiteiden jatkuvuuteen liittyvät ongelmat, jotka on tunnistettu arviomuistiossa.

OKV_9_20_2020.pdf

« Takaisin

Asiakastietolakiesitystä koskeva lausunto

Diaarinumero: OKV/79/20/2019
Antopäivä: 14.1.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (asiakastietolaki) ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Hän totesi muun muassa, että asiakastietolaki tulee koskettamaan hyvin erilaisia toimijoita, mutta ihmisten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi sen soveltamisen tulisi olla mahdollisimman yhdenmukaista. Laki tulisi koskettamaan myös laajaa joukkoa ihmisiä, joiden tulisi sen perusteella saada tieto oikeuksistaan. Mainitun vuoksi lain tulisi olla mahdollisimman selkeä ja ymmärrettävä erilaisille toimijoille.   

Oikeuskansleri totesi, että esitysluonnoksen suhdetta perustuslakiin ja erityisesti perustuslaissa säädettyyn yksityisyyden suojaan samoin kuin säätämisjärjestystä ja sitä, kuinka esitys täyttää Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimukset, oli esityksessä käsitelty varsin kattavasti. Hän katsoi kuitenkin, että esitystä oli syytä täydentää vielä siltä osin, mikä lain noudattamista valvovan viranomaisen apunaan käyttämien ulkopuolisten asiantuntijoiden tehtävien suhde oli perustuslain säännökseen, jossa säännellään hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle. Lisäksi oikeuskansleri katsoi, että lakiesitystä oli sen selkeyden ja ihmisten yksityisyyden suojan turvaamiseksi sekä oikeusturvan vuoksi syytä täydentää ja täsmentää eräiden muidenkin säännösten osalta, jotka koskivat oikeutta salassapidettäviin tietoihin, vaitiolovelvollisuutta, alaikäisen asiakkaan tietojensa luovuttamista koskevaa kieltoa ja tietojärjestelmän vaatimuksenmukaisuustodistuksen antamista ja peruuttamista.

OKV_79_20_2019.pdf

« Takaisin

Valmisteverotusmenettelyn ja autoverotusmenettelyn uudistaminen

Diaarinumero: OKV/75/20/2019
Antopäivä: 20.12.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri katsoi lausunnossaan, että verotuksen automaattiset menettelyt sisältävät hyviä mahdollisuuksia turvata asioiden joutuisa, virheetön ja hallinto-oikeudessa yleisenä periaatteena noudatettavan palveluperiaatteen mukainen asioiden käsittely sekä asiakkaiden tarpeiden huomioon ottaminen. Oikeuskansleri katsoi kuitenkin, että automaattinen päätöksenteko ja automaattiset menettelyt tarvitsevat riittävän ja selkeän oikeudellisen perustan. Menettelyssä tulee turvata hyvän hallinnon perusteiden ja virkavastuun toteutuminen. Jatkovalmistelussa olisi syytä arvioida muun muassa se, antaako esitys riittävän oikeudellisen perustan automaation hyödyntämiseen sekä tehdä selkoa siitä, minkä tyyppisestä automaatiosta on tarkemmin kysymys. Perustuslakivaliokunnan kannanotot sekä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu Verohallinnon automaatiosta on myös tarpeen ottaa huomioon jatkovalmistelussa ja sovittaa valmistelu yhteen oikeusministeriössä tehtävän yleislainsäädännön valmistelun kanssa. Samalla on arvioitava, missä määrin valmisteverotuksessa ja autoverotuksessa on perusteltua olla omia säännöksiään ja missä määrin säännökset automaattisesta menettelystä kootaan verotusmenettelylakiin. Esityksen säätämisjärjestysperusteluihin on tarpeen ottaa arviointi siitä, miten hyvän hallinnon ja julkisuusperiaatteen vaatimukset toteutuvat automaattisissa menettelyissä sekä miten esitys täyttää EU:n tietosuoja-asetuksen asettamat vaatimukset. Samoin on tarpeen arvioida, missä määrin kyse on henkilötietojen käsittelystä ja onko kyseessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettu päätöksenteko tai profilointi.

OKV_75_20_2019.pdf

« Takaisin

Ampuma-aselainsäädännön muutosehdotusta koskeva oikeuskanslerin lausunto

Diaarinumero: OKV/63/20/2019
Antopäivä: 15.11.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi sisäministeriön pyynnöstä lausunnon hallituksen esityksestä eduskunnalle ampuma-aselain voimaantulosäännösten muutosten kumoamisesta ja muuttamisesta, ampuma-aselain sekä ampumaratalain 2 §:n muuttamisesta.

Säädösmuutosten taustalla on poliisin asetietojärjestelmähankkeen viivästyminen. Oikeuskansleri piti hyvän hallinnon kannalta tärkeänä, että tietojärjestelmät saadaan riittävän valmiiksi ja testattuja ennen kuin ne ja niihin liittyvät ilmoitusvelvollisuutta koskevat säännökset tulevat sovellettaviksi.

Yleisenä havaintona ampuma-aselainsäädännöstä ja sen muutosesityksistä oikeuskansleri totesi, että teknisesti monimutkainen ja vaikeaselkoinen sääntely voi olla omiaan altistamaan tahattomalle sääntöjen vastaiselle menettelylle ja lisätä erilaisten oikeussuojakeinojen käyttöastetta. Säännöksiä joutuvat soveltamaan monet erilaiset tahot. Mitä monimuotoisempi säädösten soveltajajoukko on, sitä toivottavampaa olisi, että säädökset olisivat mahdollisimman selkeitä ja helposti omaksuttavia.

OKV_63_20_2019.pdf

« Takaisin

Lausunto vanhuspalvelulain muuttamisesta

Diaarinumero: OKV/57/20/2019
Antopäivä: 14.11.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Sosiaali- ja terveyministeriö pyysi lausuntoa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (vanhuspalvelulaki) muuttamisesta. Esitys sisälsi ehdotuksen iäkkään henkilön palvelutarpeen selvittämisessä ja arvioinnissa käytettävästä yhtenäisestä kansallisesta arviointi- ja seurantamittaristosta sekä iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksiköissä noudatettavasta henkilöstömitoituksesta. Esitys perustui iäkkäiden henkilöiden palvelujen uudistamista valmistelevan työryhmän ja sen mittausjaoston työhön.

Oikeuskansleri piti esityksen tavoitteita ja yleisiä lähtökohtia perusoikeuksien, kuten yhdenvertaisuuden ja iäkkäiden henkilöiden riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutumisen kannalta perusteltuina. Hän myös katsoi, että hoidon ja palveluiden tarpeen arvioinnista ja henkilöstömitoitukselle asetetuista vaatimuksista säätäminen parantaa oikeusvarmuutta ja yhdenvertaisuutta nykyiseen suosituksiin nojautuvaan ohjausmalliin verrattuna.

Esityksen perusteella sen tavoitteiden saavuttaminen (laadukkaat palvelut palveluasumisen ja laitoshoidon asiakkaille, asiakas- ja potilasturvallisuuden parantaminen) perustui riittävään henkilöstöön. Oikeuskansleri katsoi tavoitteiden toteutumisen olevan vaarassa, mikäli kunnilla ja kuntayhtymillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa lainmukaista henkilöstömitoitusta esimerkiksi arvioitua suurempien kustannusten vuoksi tai siksi, ettei tarvittavaa henkilökuntaa ole saatavissa. Hän kiinnitti painokkaasti huomiota siihen, että esityksen tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi on huolehdittava siitä, että kunnilla ja kuntayhtymillä on käytettävissään tarvetta vastaavat resurssit lainmuutoksen käytännön täytäntöönpanoon ja että muutoksen edellyttämää henkilöstönlisäystä varten on riittävästi saatavissa ammattihenkilöitä.

Esityksessä ei arvioitu palvelujen valvonnan tai omavalvonnan toimivuutta ja kehittämistarpeita, koska mainittua kokonaisuutta selvitetään ja arvioidaan työryhmän jatkotyössä ja myöhempien ehdotusten yhteydessä. Esityksessä katsottiin, ettei merkittäviä tarpeita valvonnan resurssein lisäämiseen välittömästi ollut. Esityksen mukaan tarkoitus oli, että toimintayksiköt ensisijaisesti omavalvonnan keinoin varmistaisivat henkilöstön määrän, osaamisen ja rakenteen niin, että ne olisivat lainmukaiset ja valvontaviranomaiset arvioisivat toimintayksiköiden toiminnan laatua ja henkilöstömitoituksen riittävyyttä tarvittaessa valvonta- ja lupamenettelyssään.

Oikeuskansleri toi esille oikeuskanslerinviraston laillisuusvalvontatoiminnassa sosiaalihuollon omavalvonnassa esille tulleet ongelmat ja totesi olevan epäselvää, voidaanko iäkkäiden henkilöiden palvelujen laatu ja oikeudet asianmukaisesti turvata omavalvonnan keinoin. Hän totesi, että vaikka valvonnan toimivuutta ja kehittämistarpeita on tarkoitus arvioida osana jatkotyötä, tulisi valvonnan riittävyys ja toimivuus varmistaa jo esitettyjen muutosten voimaan tullessa niin, että muutosten toteutumisen ja pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidon toimintayksiköissä olevien iäkkäiden henkilöiden oikeuksien toteutuminen voidaan varmistaa.

OKV_57_20_2019.pdf

« Takaisin

Kunnan luottamushenkilön esteellisyys valtion liikuntaneuvostossa

Diaarinumero: OKV/48/20/2019
Antopäivä: 3.10.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon valtion liikuntaneuvoston jäsenten esteellisyydestä tilanteissa, joissa jäsenet ovat kunnanhallituksessa tai valtuustossa osallistuneet liikuntapaikkojen rakentamishankkeiden käsittelyyn. Valtion liikuntaneuvosto antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle lausuntoja liikuntapaikkojen valtionavustuksista.

Oikeuskansleri katsoi kunnanhallituksen jäsenen olevan esteellinen käsittelemään kaikkia oman kuntansa liikuntapaikkoja koskevia asioita valtion liikuntaneuvostossa. Kunnanhallituksen jäsen on esteellinen myös liikuntapaikkojen neljän vuoden rahoitussuunnitelman käsittelyssä silloin, kun suunnitelmassa otetaan kantaa hänen kuntansa liikuntapaikkojen valtionavustuksiin. Oikeuskanslerin mukaan valtuutettu on valtion liikuntaneuvostossa esteellinen käsittelemään liikuntapaikkahanketta, jos hän on valtuustossa osallistunut saman asian käsittelyyn joko yksittäisenä asiana taikka osana kunnan talousarviota tai taloussuunnitelmaa.

OKV_48_20_2019.pdf

« Takaisin