Lausunnot

Perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentaminen

Diaarinumero: OKV/3135/21/2021
Antopäivä: 16.12.2021
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Hallituksen esityksellä tiukennettaisiin hoitoon pääsyn määräaikoja. Perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa kiireettömään tutkimukseen tai hoitoon pääsyn määräaika lyhenisi kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään siitä, kun on tehty arvio hoidon tarpeesta. Seitsemän vuorokauden määräaika koskisi hoitotapahtumia, jotka liittyvät sairastumiseen, vammaan, pitkäaikaissairauden vaikeutumiseen, uusien oireiden esilletuloon tai toimintakyvyn alenemiseen. Laissa säädettäisiin myös hoitoon pääsystä silloin, kun palvelu ei ole tämän määräajan piirissä. Tuolloin määräaika olisi kolme kuukautta. Suun terveydenhuollossa kiireettömään hoitoon pääsyn määräaika lyhenisi kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen.

Oikeuskansleri piti esityksessä ehdotettuja muutoksia kannatettavina. Lausuntopyynnön mukaan perusterveydenhuollon saatavuus on ollut vuosia yksi Suomen terveydenhuoltojärjestelmän suurimpia haasteita. Hoitoon pääsyn odotusajat sekä voimassa olevan lainsäädännön määräajat ovat kansainvälisesti verrattuna varsin pitkät. Ehdotetut muutokset ovat tähän nähden erittäin tarpeellisia. Hoitoon pääsyn määräaikojen lyhentämisellä voidaan lausunnon mukaan varmistaa hoidon saatavuutta ja lisätä potilaiden yhdenvertaisuutta muun muassa alueellisesti ja eri potilasryhmien välillä. Oikeuskansleri kiinnitti erityisesti huomiota mielenterveyspalvelujen saatavuuteen.

Esitysluonnoksessa on todettu, että terveydenhuollon ammattihenkilöiden saatavuuden haasteista johtuen voi olla epätodennäköistä, että arviossa olevat henkilöstölisäykset olisi mahdollista täysimääräisesti toteuttaa yksinomaan uutta henkilöstöä rekrytoimalla. Henkilöstön rekrytoinnin lisäksi lisähenkilöstötarpeeseen on vastattava muuttamalla pysyvästi perusterveydenhuollon toimintatapoja sekä kehittämällä digitaalisia palveluja. Henkilöstön saatavuutta koskevan riskin vuoksi oikeuskansleri piti erittäin tärkeänä, että uudistuksen valmistelussa ja toimeenpanossa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, kuinka henkilöstön riittävyys voidaan turvata, jotta esityksen vaikutukset voivat käytännössä toteutua.

Lausunnon mukaan yleensäkin ehdotuksen tavoitteiden saavuttaminen ja siten perustuslain 19 §:n 3 momentissa sekä useissa Suomea velvoittavassa kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa tarkoitetun oikeuden riittäviin terveyspalveluihin toteutuminen edellyttää sitä, että määräaikojen toteutumisen edellytyksenä oleviin rakenteellisiin seikkoihin kiinnitetään jatkuvasti ja systemaattisesti huomiota. Esitysluonnoksen kansainvälisessä vertailussa muun muassa tuodaan esille, että hoidon määräaikoja koskevaan sääntelyyn liittyy usein myös sanktioita, valvontaa ja kannustimia koskevia säännöksiä ja järjestelyitä. Oikeuskansleri kiinnitti näiden toteuttamiseen ja seurantaan erityistä huomiota.

Oikeuskansleri totesi lausunnossaan, että esitysluonnoksen säätämisjärjestysperusteluissa viitataan lausuntokierroksen perusteella täydentyvään vaikutusarviointiin. Hyvinvointialueisiin sovellettavaa rahoitusperiaatetta selostetaan asianmukaisesti säätämisjärjestysperusteluiden luonnoksessa. Rahoitusperiaatteen tulee toteutua viime kädessä jokaisen hyvinvointialueen ja niiden tehtäviä hoitavan Helsingin kaupungin tasolla. Vaikutusarvioinnin täydentymisen perusteella lienee tarpeellista vielä myös jatkovalmistelussa täsmentää säätämisjärjestysperusteluita siten, että rahoitusperiaatteen toteutuminen ja oikeudelliset ja käytännön edellytykset toteuttaa ehdotettu lainsäädäntö on riittävästi todennettu kaikkien järjestämisvastuullisten osalta.

Lausunnossa on viitattu siihen, että yhteydensaantia terveyskeskukseen ja terveyspalveluihin pääsyä koskevat ongelmat ovat esillä oikeuskanslerille tehdyissä kanteluissa.  Ehdotuksen mukaan nykyisestä poiketen potilaan hoidon tarpeen arvio tulee tehdä potilaan ensimmäisen yhteydenoton yhteydessä. Tähän nähden kanteluissa esille tuodut ongelmat pelkästään yhteydensaannissa terveyskeskukseen ovat huolestuttavia. Uudistuksen valmistelussa ja toimeenpanossa tulisi lausunnon mukaan kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten potilaan yhteydensaanti terveyskeskukseen ja hoidon tarpeen arviointi olisi järjestettävissä nopeaksi ja sujuvaksi.

lausunto_ perusterveydenhuollon_hoitotakuun_tiukentaminen_OKV_3135_21_2021.PDF

« Takaisin

Postilaki

Diaarinumero: OKV/3158/21/2021
Antopäivä: 16.12.2021
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon postilain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä. Esityksessä ehdotettiin, että postin yleispalveluun kuuluvasta viisipäiväisestä keräilystä ja jakelusta siirryttäisiin kolmipäiväiseen keräilyyn ja jakeluun. Samaan aikaan otettaisiin käyttöön määräaikainen sanomalehtijakelun valtionavustus. Esityksessä myös määriteltäisiin Posti Oy:n hoitamat perustuslain mukaiset julkiset hallintotehtävät ja tarkennettaisiin niitä koskevaa sääntelyä.

Oikeuskansleri viittasi lausunnossaan eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ja oikeusministeriön esityksestä aiemmin antamiin lausuntoihin ja totesi, että nämä olivat esittäneet perusteluja näkemyksiä ja huomioita liittyen muun muassa julkisten hallintotehtävien määrittelyyn, virkavastuun kohdentamiseen, julkisten hallintotehtävien suhdelegointiin, yleispalveluvelvollisuuden sisältöön, viranomaiskirjeiden tiedoksiantomenettelyyn, viranomaisasiointiin, yhdenvertaisuuden, sananvapauden eri ulottuvuuksien ja oikeusturvan toteutumiseen sekä viranomaisen tiedonsaantioikeuksiin. Oikeuskansleri totesi, että nämä näkemykset ja huomiot on syytä kattavasti ottaa huomioon eikä hän omassa lausunnossaan niitä toistanut. Oikeuskansleri kuitenkin korosti, että vaikutusarvioinnissa ja säätämisjärjestysperusteluissa tuli seikkaperäisemmin kuvata ehdotusten vaikutuksia erityisesti niiden henkilöiden viranomaisasiointiin, jotka eivät syystä tai toisesta voi hyödyntää digitaalisia menetelmiä samoin kuin ehdotusten vaikutuksia sananvapauden eri ulottuvuuksien toteutumiseen tällaisten henkilöiden osalta. Lisäksi oikeuskansleri kiinnitti huomiota siihen, että julkisten hallintotehtävien käsitteen piiriin luettavat tehtävät eivät saa johtua sattumanvaraisista tai esimerkiksi postitoiminnan käytännön järjestelyihin perustuvista seikoista ja painotti, että julkisia hallintotehtäviä hoitavien henkilöiden tulee olla kattavasti rikosoikeudellisen virkavastuun piirissä.

Oikeuskansleri esitti myös lukuisia huomioita liittyen ehdotettuun uuteen sanomalehtijakelun valtionavustukseen.

lausunto_postilaista_OKV_3158_21_2021.PDF

« Takaisin

55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskeva lainsäädäntö

Diaarinumero: OKV/3161/21/2021
Antopäivä: 15.12.2021
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi.

Esityksen tavoitteena on edistää 55 vuotta täyttäneiden työllisyysastetta sekä parantaa heidän työmarkkina-asemaansa ja työssä jaksamista. Oikeuskansleri piti ehdotetun sääntelyn tavoitteita erittäin tärkeinä ja kannatettavina.

Oikeuskansleri totesi, että TE-toimistojen työvoimapoliittisten lausuntojen antamisen viiveet ja puutteet sekä niihin liittyvät Kelan etuusasioiden käsittelyssä tapahtuvat laiminlyönnit ovat nousseet säännönmukaisesti esille erityisesti kantelujen yhteydessä. Hän piti tärkeänä, että TE-toimistot, ELY-keskukset ja Kela valmistautuvat ja kouluttautuvat huolellisesti uuden muutosturvakokonaisuuden toteutukseen varmistaakseen muutosturvaa koskevien lausuntojen asianmukaisuuden, näiden asioiden huolellisen käsittelyn sekä hallinnon asiakkaille annettavan asiantuntevan neuvonnan.

Oikeuskanslerin mukaan ehdotettujen lisäpäiväoikeuksien muutosten (ns. eläkeputki) taustalla oli perusoikeusjärjestelmän näkökulmasta hyväksyttävä tavoite parantaa 55 vuotta täyttäneiden työllisyysastetta ja estää heidän liukumistaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Esityksen säätämisjärjestysperusteluissa ja vaikutusarvioinnissa on perusteltua tarkastella, ettei ehdotuksen myötä synny kohtuuttoman vaikeaan asemaan joutuvia henkilöryhmiä tai yksittäisiä henkilöitä, ja että myös näiden osalta turvataan perustuslain mukainen välttämätön toimeentulo ja oikeus riittävän tasoiseen perustoimeentulon turvaan muun muassa työttömyyden varalta.

lausunto_55_vuotta_tayttaneiden_tyollisyysasteen_nostamisesta_ OKV_3161_21_2021.PDF

« Takaisin

Kaavoitus- ja rakentamislaki

Diaarinumero: OKV/2639/21/2021
Antopäivä: 7.12.2021
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri on antanut lausunnon hallituksen esityksestä, joka koski kaavoitus- ja rakentamislakia. Oikeuskanslerin mukaan kaavoitus- ja rakentamislakiin ehdotetut säännökset ovat huomattavan avoimia. Esimerkiksi kestävyyttä ei ole kaavoitus- ja rakentamislain yhteydessä pyritty juurikaan määrittelemään. Esityksessä on pyritty perustelemaan ympäristöoikeudelliselle sääntelylle ominaista periaatteiden ja joustavien normien kautta tapahtuvaa sääntelytapaa.

Oikeuskanslerin mukaan lainmuutoksella pyritään hillitsemään ilmastomuutosta ja turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Jotta tähän päästäisiin tulisi täsmentää kaavoitus- ja rakentamislain kautta tapahtuvaa säädösohjausta tarkkarajaisemmaksi ja täsmällisemmäksi.

Säätämisjärjestysperusteluissa on tarkemmin tarkasteltava myös ympäristöperusoikeuden suhdetta ja tasapainoa suhteessa omaisuuden suojaan, elinkeinovapauteen sekä oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluvaan oikeusvarmuuteen ja oikeusturvaan samoin kuin kunnan asukkaiden itsehallintoon. Esityksen perusteluissa on tarpeen hahmottaa tarkemmin näiden uusien säännösten suhdetta uudistuvaan luonnonsuojelulakiin sekä Euroopan unionin ympäristölainsäädäntöön ja ilmastosääntelyyn sekä siitä kansalliselle oikeudelle tuleviin vaatimuksiin.

Oikeuskansleri esitti huomioita myös lakiehdotuksen yksittäisistä luvuista ja säännöksistä.

lausunto_kaavoitus_ja_rakentamislaiksi_ OKV_2639_21_2021.PDF

« Takaisin

Valitustietä koskevan sääntelyn päivittäminen

Diaarinumero: OKV/3011/21/2021
Antopäivä: 6.12.2021
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon hallituksen esityksestä eräiden lakien valitustietä koskevan sääntelyn päivittämiseksi. Oikeuskansleri piti kannatettavana erityislakien muutoksenhakusäännösten muuttamista siten, että valitustie vastaa yleislain pääsääntöä. Hän totesi, että sääntelyn muuttaminen pääsäännön mukaiseksi tuomioistuinlain mukaista kirjallista varoitusta ja virantoimituksesta pidättämistä koskevissa asioissa voisi kuitenkin usein johtaa siihen, että kyseisiin päätöksiin haettaisiin muutosta samassa hallinto-oikeudessa, jota päätöksen antanut päällikkötuomari johtaa. Tällaisen tilanteen syntymistä ei lausunnon mukaan voitu pitää asianmukaisena.

lausunto_eraiden_lakien_valitustie_ OKV_3011_21_2021.PDF

« Takaisin

Tiedusteluvalvontavaltuutetun sijainen

Diaarinumero: OKV/3201/21/2021
Antopäivä: 30.11.2021
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeusministeriö pyysi oikeuskanslerilta lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta, jossa ehdotettiin lisättäväksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annettuun lakiin sääntely tiedusteluvalvontavaltuutetun sijaisesta, joka tiedusteluvalvontavaltuutetun estyneenä ollessa hoitaisi hänen tehtäviään ja olisi oikeutettu käyttämään laissa tiedusteluvalvontavaltuutetulle säädettyjä toimivaltuuksia.

Oikeuskansleri viittasi aiempiin tiedusteluvalvontavaltuutetun toimea koskeviin lausuntoihinsa ja piti hyvin myönteisenä ja tärkeänä, että lainvalmistelutoimenpiteisiin oli ryhdytty. Mikäli tiedusteluvalvontavaltuutetulla ei ole lailla säädettyä sijaista, tiedusteluvalvontavaltuutetun ollessa estyneenä hänen tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain mukaisia toimivaltuuksia ei voida käyttää. Tämä olisi merkittävä riski tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonnan kokonaisuuden toimivuuden kannalta. Oikeuskanslerilla ei ollut huomautettavaa esitysluonnoksen suhteen.

lausunto_tiedusteluvalvontavaltuutetun_sijainen_ OKV_3201_21_2021.PDF

« Takaisin

Genomikeskuksen perustaminen

Diaarinumero: OKV/2870/21/2021
Antopäivä: 25.11.2021
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon Genomikeskuksen perustamista koskevasta hallituksen esityksestä. Esityksessä todetaan, että genomitietoon liittyvä lainvalmistelu on päätetty vaiheistaa kahteen rinnakkain valmisteltavaan lakiesitykseen, joista kyseinen luonnos on ensimmäinen. Oikeuskanslerin mukaan esitysluonnoksen perusteluihin on jäänyt epäloogisuuksia. Eduskunnan on tarpeen saada kokonaiskuva sääntelystä.

Oikeuskanslerin mukaan esityksen perustelut jättivät avoimeksi sen liittyisikö ehdotettuun lakiin EU:n suoraan sovellettavien asetusten säännöksiä täydentävää kansallista sääntelyä ja olisiko kyse miltään osin EU-oikeuden jättämän kansallisen liikkumavaran käytöstä (esim. (EU) 2017/746, IVD-asetus). Lausunnossa käsiteltiin myös suostumuksen antamista lakiluonnoksen geneettisen analyysin suorittamisen edellytyksenä. Oikeuskansleri totesi, että kyseinen bioeettinen suojatoimenpide on myös oikeudellinen keino, jolla voidaan toteuttaa itsemääräämisoikeutta.

Oikeuskansleri kiinnitti huomiota hallituksen esitysten laatimisohjeiden noudattamiseen esityksen perustuslaki ja säätämisjärjestys -jakson valmistelussa. Jaksosta tulee ilmetä kaikki ehdotettuun lakiin ja sen eri säännöksiin liittyvät perus- ja ihmisoikeuskytkennät ja merkityksellinen perustuslakivaliokunnan käytäntö.

lausunto_genomikeskuksen_perustaminen_ OKV_2870_21_2021.PDF

« Takaisin

Lausunto rahanpesusääntelyn osittaisuudistuksesta

Diaarinumero: OKV/2425/21/2021
Antopäivä: 4.10.2021
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi valtiovarainministeriölle sen pyytämän lausunnon rahanpesulainsäädännön osittaisuudistusta koskevasta työryhmän mietinnöstä, joka sisälsi luonnoksen hallituksen esitykseksi laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain muuttamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta.

Hallituksen esityksen tarkoitus on täydentää niin neljännen kuin viidennenkin rahanpesudirektiivin kansallista täytäntöönpanoa, saattaa Suomen lainsäädäntö paremmin vastaamaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) suosituksia sekä vastata kansallisesti esille tulleisiin lainsäädännön muutostarpeisiin. Yleisenä huomionaan oikeuskansleri totesi muun ohella, että rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevien toimenpiteiden asianmukaista mitoittamista ja arviointia palvelisi, että hallituksen esityksen tavoitteenasetteluun sisällytettäisiin vielä ne yhteiskunnalliset tavoitteet, jotka koskevat rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä, siitä aiheutuvia hallinnollisia ja muita kustannuksia sekä katettuja ja kattamatta jääviä riskejä.

Oikeuskansleri arvioi lausunnossaan yksityiskohtaisemmin muun ohella virtuaalisten tarkastusten mahdollistamista koskevaa rahanpesulain muutosehdotusta. Esitysluonnoksessa pyritään sillä perusteella, että kysymys on vain virtuaalisesta tarkastuksesta, mahdollistamaan viranomaiselle tarkastusoikeuden käyttäminen tilanteessa, jossa se ei nykyisten toimivaltuussäännösten asettamat kotirauhan suojaa turvaavat lisäedellytykset huomioon ottaen ole sallittua. Oikeuskanslerin näkemyksen mukaan ehdotuksella tavoiteltu rutiininomaisten tarkastusten suorittaminen pysyväisluonteiseen asumiseen tarkoitetuissa tiloissa ei ole ongelmitta sovitettavissa yhteen niiden valtiosääntöisten reunaehtojen kanssa, jotka Suomen perustuslain 10 §:n 3 momentti asettaa kotirauhan piirissä suoritettaville tarkastuksille. Lisäksi oikeuskansleri totesi muun ohella, että säännösehdotuksen esiin nostattamia valtiosääntöisiä kysymyksiä lieventäisi olennaisesti, jos säännös olisi täsmällisempi ja tarkkarajaisempi sen suhteen, mikä on virtuaalinen tarkastus ja mitkä ovat siinä tarkastuksen kohteena olevan toimijan velvollisuudet.

Oikeuskansleri arvioi myös rahanpesulakiin lisättäväksi ehdotettua uutta säännöstä, jonka mukaan ilmoitusvelvollisella olisi oikeus käyttää ja muutoin käsitellä asiakkaansa tuntemistietona yleisesti saatavilla olevia tietoja rikostuomioista ja rikoksista. Oikeuskansleri totesi muun ohella, että ehdotettu säännös johtaa helposti ongelmalliseen vastakohtaispäätelmien tekemiseen. Toisin sanoen esimerkiksi johtopäätökseen, että ilmoitusvelvollinen ei missään oloissa saisi käyttää muita kuin vain yleisesti saatavilla olevia tietoja rikostuomioista ja rikoksista. Toisaalta oikeuskansleri totesi tietoverkoissa liikkuvaan disinformaatioon viitaten, että tietty varovaisuus tiedotusvälineissäkin julkaistujen tietojen käytössä on tarpeen.

Oikeuskansleri arvioi ehdotusta rahanpesulaissa säädetyn huolehtimisvelvoitteen ulottamisesta Rikosseuraamuslaitokseen ja Maahanmuuttovirastoon erityisesti siltä kannalta, onko mainituilla viranomaisilla oikeus kaikkien sellaisten tietojen saamiseen, joita niille esitysluonnoksen perustelujen mukaan kertyy toiminnassaan. Oikeuskansleri totesi, että esitysluonnoksen perustelut olivat erityisesti Maahanmuuttoviraston tiedonsaantioikeuksien osalta varsin niukat. Lisäksi oikeuskansleri korosti, että huolehtimisvelvoitteen tarkoituksena ei ole, että sen piirissä oleva viranomainen ryhtyisi erikseen tutkimaan mahdollisia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä järjestelmällisesti omassa toiminnassaan ja hankkimaan nimenomaan tätä tarkoitusta varten tietoja, vaan kyse on muun toiminnan yhteydessä saaduista tiedoista ja havainnoista tehtävissä olevien havaintojen raportointivelvollisuudesta.

Oikeuskansleri totesi, että määräystenantovaltuuden antamista asianajajayhdistykselle koskevaa rahanpesulain muutosehdotusta on hallituksen esityksen perusteluissa tarkasteltava sekä rahanpesulain sisäisen johdonmukaisuuden kannalta että vielä säätämisjärjestysperusteluissa perustuslain 80 §:n 2 momenttia koskevan perustuslakivaliokunnan käytännön valossa.

lausunto_rahanpesusaantelyn_osittaisuudistuksesta_OKV_2425_21_2021.PDF

« Takaisin

Lainsäädännön jälkiarviointi

Diaarinumero: OKV/1974/21/2021
Antopäivä: 29.9.2021
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon lainsäädännön jälkiarvioinnin kehittämisestä. Oikeuskanslerin mukaan jälkiarviointiin valittavien lainsäädäntöhankkeiden kriteereinä tulisi olla sääntelyn merkitys perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen sekä kansainvälisten velvoitteiden noudattamisen kannalta. Hän katsoi jälkiarvioinnin olevan tärkeä osa lainvalmistelua ja kuuluvan sen vuoksi ministeriöiden vastuulle. Jälkiarviointeja tehtäessä tulisi huolehtia tuotettavan tiedon objektiivisuudesta ja monipuolisuudesta sekä kansalaisten ja sidosryhmien kuulemisesta. Jälkiarviointeja koskevien tietojen tulisi olla helposti ja kootusti saatavilla.

lausunto_lainsaadannon_jalkiarvioinnista_OKV_1974_21_2021.PDF

« Takaisin

Lausunto toimeentulotukilain uudistamista koskevasta mietinnöstä

Diaarinumero: OKV/2221/21/2021
Antopäivä: 28.9.2021
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri piti kannatettavana toimeentulotukilain uudistamista valmistelleen työryhmän ehdotuksia, joilla selkeytettäisiin perustoimeentulotuen asemaa ja parannettaisiin yksilöllistä harkintaa tukea koskevassa päätöksenteossa. Oikeuskanslerin mukaan jatkovalmistelussa olisi kuitenkin tarkoin arvioitava työryhmän ehdotus, joka liittyy yksilöharkinnan parantamiseen lausuntomenettelyllä. Ehdotuksen mukaan kunnan sosiaalihuolto (jatkossa hyvinvointialue) voisi perustoimeentulotuen käsittelyä varten antaa Kelalle asiakkaan tilanteesta lausunnon. Oikeuskansleri totesi, että lausunnon käyttötilanteet ja lausunnon antamista koskeva menettely tulisi asian jatkovalmistelussa arvioida toimeentulotuen asiakkaiden yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. Lisäksi olisi tarkoin arvioitava lausuntomenettelyn mahdollisesti aiheuttamat epäselvyydet kunnan ja Kelan perustoimeentulotukea koskeviin toimivaltuuksiin samoin kuin virkavastuun kohdentumista koskevat kysymykset. Oikeuskanslerin mukaan tulisi myös arvioida minkälaisia vaikutuksia lausuntomenettelyllä voisi olla toimeentulotukiasioiden käsittelyaikoihin. Lausuntomenettely ei saisi hänen mukaansa johtaa käsittelyn viivästymisiin.  

Oikeuskansleri totesi työryhmän ehdotuksesta, joka koskee tietojen vaihdon parantamista kunnan sosiaalihuollon ja Kelan välillä, että toimeentulotukiasioiden käsittely edellyttää arkaluonteisten ja tuen hakijan yksityisyyden ja henkilötietojen suojan ydinalueelle kuuluvien tietojen käsittelemistä. Hän viittasi Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamiseen toimeentulotukiasioissa ja totesi, että on perusteltua Kelan epäselvä asema sosiaalihuollon toteuttajana huomioiden, että kuntien sosiaalihuollosta Kelalle annettavat toimeentulotukiasiakkaiden arkaluonteiset ja salassa pidettävät tiedot määritellään tarkkarajaisesti ja tyhjentävästi lainsäädännössä. Luovutettavien tietojen valtiosääntöisestä arkaluonteisuudesta ja/tai tietojen kuulumisesta tietosuoja-asetuksen tarkoittamiin erityisiin henkilötietoihin johtuen olisi oikeuskanslerin mukaan harkittava myös tietojen luovutuksen sitomista välttämättömyyteen. Tietojen vaihtoa koskevaa lainsäädäntöä valmisteltaessa olisi oikeuskanslerin mukaan kiinnitettävä huomiota myös siihen, että tietojenvaihto osaltaan turvaisi henkilötietojen suojaan liittyvän toimeentulotuen asiakkaiden tiedollisen itsemääräämisoikeuden toteutumisen.

Työryhmä ehdotti laissa säädettäväksi toimeentulotukiasioiden yhteistyöelimestä, joka kävisi keskustelua toimeentulotukeen liittyvistä viranomaisten välisistä yhteistyökysymyksistä, periaatteellisista tulkinta-asioista sekä edistäisi toimeentulotukiasioita koskevaa kehittämistä. Oikeuskanslerin mukaan yhteistyöelimen kokoonpanoa ja/tai sen toimintatapoja jatkovalmistelussa arvioitaessa olisi syytä kiinnittää huomiota toimeentulotuen asiakkaiden osallistamiseen ja siihen, kuinka asiakkaiden kokemuksista saataisiin tietoa kehitystyössä hyödynnettäväksi. Lisäksi hän katsoi, että toimeentulotuen ja sen toimeenpanon joustava kehittäminen yhteistyöelimen avulla edellyttäisi, että elimelle säädetään selkeät tehtävät ja toimivaltuudet sekä turvattaisiin menettelyt, joilla esimerkiksi yhteistyöelimen esittämät kehittämisehdotukset viedään eteenpäin mahdollista päätöksentekoa tai ohjauksen antamista varten.

Oikeuskansleri yhtyi työryhmän näkemykseen siitä, että toimeentulotuen kehittämisessä tulisi valita selkeä linja. Hän totesi, että toimeentulotuen ja sen toimeenpanon perusteellinen, toimeentulotuen asiakkaan oikeuksista lähtevä kehittäminen, vaatisi päätöksentekoa toimeentulotuen tehtävästä, luonteesta ja toimeentulotuen asemasta suhteessa sosiaalihuoltoon sekä sen pohjalta tehtäviä lainsäädännöllisiä ja mahdollisia organisatorisia ratkaisuja. Valitun linjan mukainen selkeä lainsäädäntö edesauttaisi parhaiten toimeentulotuen asiakkaiden aseman parantamista ja heidän oikeuksiensa toteutumista.

lausunto_toimeentulotukilain_uudistamisen_ mietinnosta_OKV_2221_21_2021.PDF

« Takaisin

« Edellinen 1 / 6