Lausunnot

Selvitys tietoturvan ja tietosuojan parantamiseksi kriittisillä toimialoilla

Diaarinumero: OKV/2881/21/2020
Antopäivä: 31.12.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri totesi tietoturvan ja tietosuojan parantamista kriittisillä toimialoilla koskevasta väliraportista antamassaan lausunnossa pitävänsä raportin ehdotuksia poliittisiksi linjauksiksi kannatettavina. Viime vuosina esiin tulleet ja laajasti uutisoidut tietomurrot ja tietosuojaloukkaukset osoittavat, että tietoturvan ja tietosuojan parantaminen on välttämätöntä yhä enemmän digitalisoituneessa yhteiskunnassa.

Viranomaisten ja kriittisten toimialojen tiedon turvaaminen on olennaisen tärkeä osa yhteiskunnan tehokkaan toiminnan varmistamista.

Erityisen tervetulleina oikeuskansleri piti raportin ensimmäistä tavoitetta yhtenäisen säädöspohjan luomisesta viranomaisten välisen yhteistyön varmistamiseksi ja kohdan 5 tavoitetta löytää teknologinen ratkaisu salassa pidettävän ja turvaluokitellun tiedon vaihtamiseen. Oikeuskansleri totesi, että linjauksia toteutettaessa on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota siihen, että viranomaisilla ja muilla toimijoilla on resurssit täyttää niille asetetut vaatimukset ja että asetettavat velvoitteet on kuvattu riittävän yksiselitteisesti niin, että velvoitteen kohteella on todellinen mahdollisuus arvioida velvoitteen toteuttaminen.

Oikeuskansleri katsoi, että toimenpiteiden vaatimia resursseja olisi hyvä arvioida nyt raportissa tehtyä laajemminkin, jotta viranomaisille tai muille toimijoille ei aseteta vaatimuksia joiden toteuttamiseen ei tosiasiassa ole mahdollisuuksia.

lausunto_tietoturvan_ja_tietosuojan_parantaminen_kriittisilla_toimialoilla_OKV_2881_21_2020.PDF

« Takaisin

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja maa-aineslain muuttamista koskeva hallituksen esitys

Diaarinumero: OKV/2506/21/2020
Antopäivä: 21.12.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi lausunnon ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja maa-aineslain muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta. Esityksellä ehdotettiin tehtäväksi mm. teknisluonteisia muutoksia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettuun lakiin ja sen liitteisiin, jotta ne vastaavat tarkemmin tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annettua direktiiviä.

Komission virallisen huomautuksen mukaan direktiivin täytäntöönpanon puutteet koskivat muun muassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (jäljempänä YVA-menettely) soveltamisalan määräytymistä, YVA-menettelyn tulosten huomioon ottamista lupamenettelyissä sekä päätösten perustelemiseen ja muutoksenhakuoikeuteen liittyviä kysymyksiä.

Esitysluonnoksen mukaan YVA-lakiin otettaisiin direktiivin edellyttämä maininta arviointitulosten asianmukaisesta huomioon ottamisesta. Perusteluissa ei kuitenkaan millään tavoin avattu asianmukaisuuden käsitettä, vaan viitattiin ainoastaan artiklan sanamuotoon. Apulaisoikeuskansleri katsoi myös, että esityksessä tuli selkeämmin tuoda esiin, minkälaisia päätösten perustelemiseen ja muutoksenhakuoikeuteen liittyviä puutteita komissio oli havainnut, liittyivätkö ne nimenomaan YVA-menettelyyn ja miten nuo puutteet korjataan. Esityksen perusteluja tuli siten täydentää näiltä osin.

lausunto_ymparistovaikutusten_arviointimenettelysta_annetun_lain_ja_maa-aineslain_muuttaminen_OKV_2506_21_2020.PDF

« Takaisin

Hallituksen esitysluonnos vanhusasiavaltuutetusta

Diaarinumero: OKV/2383/21/2020
Antopäivä: 3.12.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta vanhusasiavaltuutetusta.

Vanhusasiavaltuutettu voi oikeuskanslerin mukaan tuoda kootusti ja laaja-alaisesti esiin ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista koskevia kysymyksiä sekä ikääntyneillä olevia tarpeita ja niihin vastaamista.

Vanhusasiavaltuutettu ei toimisi valvontaviranomaisena, eikä vanhusasiavaltuutetulla olisi toimivaltaa ratkaista yksittäistapauksia koskevia kanteluita. Oikeuskansleri piti lain toimeenpanossa tärkeänä vanhusasiavaltuutetun toimivallasta ja tehtävistä tiedottamista, jotta vanhusasiavaltuutetun toiminta tulee tunnetuksi. Vanhusasiavaltuutetun tulee siirtää kanteluina käsiteltävät asiat toimivaltaiselle viranomaiselle tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Jatkossa eduskunnan oikeusasiamiehen merkittävä erikoistumistehtävä on ikääntyneiden oikeuksien toteutumisen laillisuusvalvonta. Vanhusasiavaltuutetun tehtävissä korostuu myös päällekkäisyyksien välttäminen ja yhteistyö ihmisoikeuskeskuksen kanssa.

Lakiehdotuksen säännöskohtaisten perustelujen mukaan vanhusasiavaltuutetun tehtävän hoitaminen edellyttäisi sitä, että valtuutettu pitäisi yhteyttä ikääntyneisiin ja heitä edustaviin tahoihin ja välittäisi heiltä saamaansa tietoa. Oikeuskansleri piti perusteltuna, että edellä mainitusta tehtävästä säädettäisiin nimenomaisesti omana kohtaa kohtanaan lain 3 §:n 2 momentissa. Perustuslain 14 §:n 4 momentin mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Säännökseen kirjattu vanhusasiavaltuutetun velvoite pitää yhteyttä ikääntyneisiin ja heitä edustaviin tahoihin sekä välittää heiltä saamaansa tietoa varmistaisi ikääntyneiden mielipiteiden ja kokemusten kuulemista. Tämä edistäisi heidän mahdollisuuksiaan osallistua ja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon ja toteuttaisi perustuslain 14 §:n 4 momentissa julkiselle vallalle asetettua velvoitetta. Lisäksi vanhusasiavaltuutetun yhteydenpito ikääntyneisiin ja heitä edustaviin tahoihin, kuten esimerkiksi vanhusneuvostoihin, edistäisi tiedottamista muun muassa ikääntyneiden oikeuksista.

Luonnosesityksessä kuvataan vanhusasiavaltuutetun toiminnon perustamisen vaihtoehtoisia järjestämistapoja. Oikeuskansleri kiinnitti huomiota siihen, että useille pienille erityisvaltuutetuille perustuva järjestelmä johtaa osaltaan suomalaisten perus- ja ihmisoikeustoimijoiden joukon hajanaisuuteen. Tähän liittyvien riskien vähentäminen puoltaisi vanhusasiavaltuutetun sijoittamista ihmisoikeuskeskuksen yhteyteen. Oikeuskansleri totesi, että hänen tehtävänään ei ole arvioida eri organisaatiovaihtoehtoja. Hallituksen esityksen mukaisessa mallissa korostuu kuitenkin tarve huolehtia riittävän tiiviistä yhteistyöstä juuri ihmisoikeuskeskuksen sekä yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa.

Ylipien laillisuusvalvojien roolia ikääntyneiden oikeuksien valvonnassa ja edistämisessä tuodaan esitysluonnoksessa esille asianmukaisesti. Selostuksessa ylimpien laillisuusvalvojien työnjaon kehittämisestä olisi oikeuskanslerin osalta perusteltua mainita, että perustuslain 108 §:n 1 momentin 1 virkkeen mukaiseen valtioneuvoston laillisuusvalvontaan kuuluu ja kuuluisi tehtäväjaon mukaan jatkossakin (1) oikeuskanslerin suorittama ennakollinen säädösvalvonta ja lisäksi (2) yleinen valtioneuvoston ja sen ministeriöiden toiminnan laillisuusvalvonta, joissa valvotaan ja edistetään osaltaan myös ikääntyneiden oikeuksia siltä osin kuin kyse on ylimmän hallitusvallan vastuulle kuuluvista seikoista. Oikeuskanslerin laillisuusvalvonnassa korostuvat tällöin rakenteelliset, oikeuksien toteutumisen yleisiä edellytyksiä ja esteitä koskevat seikat. Asialla on sikäli merkitystä, että vanhusasiavaltuutetun toiminnalla on tältä osin yhteyksiä myös oikeuskanslerin perustuslaissa säädettyyn valvontatehtävään ja sen painopisteisiin.

Esitysluonnoksessa tuodaan esille eduskunnan oikeusasiamiehen sekä Valviran ja aluehallintovirastojen havaintoja ikääntyneiden oikeuksien toteutumisen ongelmista. Oikeuskansleri kiinnitti huomiota siihen, että esitysluonnoksen lisäksi ikääntyneiden oikeuksien toteutumiseen yhteiskunnan ja julkisten palveluiden digitalisaation yhteydessä on kanteluratkaisujen perusteella kiinnitetty kokoavasti huomiota valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomuksessa toiminnastaan vuodelta 2018. Kertomuksessa todetaan, että julkisten palveluiden ja hallinnon sekä yleensä yhteiskunnan digitalisaatio tuo käytännössä monille ikääntyneille vaikeuksia ja esimerkiksi pääsy pankkipalveluihin ja muihin yksityisiin palveluihin on digitalisaation ja automaation myötä vaikeutunut.

Merkittäväksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi nouseekin, miten ikääntyneiden erityiset tarpeet ja mahdollisuudet hoitaa asioitaan sekä osallistua yhteiskuntaan turvataan myös digitalisaation yhteydessä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta yhtyi mietinnössään oikeuskanslerin havaintoihin ja korosti voimakkaasti niiden merkitystä sekä piti asiaa vastaisuudessakin tärkeänä seurattavana laillisuusvalvonnassa.

Oikeuskanslerin kertomuksessa toiminnastaan vuodelta 2019 on puolestaan kokoavasti käsitelty oikeuskanslerin laillisuusvalvonnan, erityisesti kanteluiden ja laillisuusvalvontakäyntien sekä ennakollisen säädösvalvonnan havaintoja perusoikeuksien toteuttamisessa tarvittavista resursseista sekä julkisten palveluiden ohjauksesta ja johtamisesta samoin kuin sosiaalihuollon palveluiden omavalvonnan toimivuudesta. Tarkastelussa ovat olleet juuri ikääntyneiden palvelut, joissa on palveluiden ohjauksen, yksityisiltä hankittavien palveluiden hankintojen sekä valvonnan osalta pitkälti nojauduttu luottamukseen ja tämä on johtanut myös puutteisiin palveluiden asiakkaina olevien ikääntyneiden henkilöiden oikeuksien toteutumisessa. Sosiaalihuoltolain mukainen omavalvonta ei myöskään ole käytännössä vielä toiminut lainkaan siten kuin lakia säädettäessä on tavoiteltu, mikä yhdessä riittävän viranomaisvalvonnan ja ohjauksen ohella tulisi ottaa huomioon myös ikääntyneiden palveluiden hoitajamitoituksen toimeenpanossa. Oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2019 onkin valvontakäyntien osalta mainittu hallituksen esityksen luonnoksessa. Nykytilan arvioinnin yhteydessä voitaneen myös tuoda esille näitä oikeuskanslerin laillisuusvalvonnassa havaittuja, ikääntyneiden oikeuksien kannalta merkittäviä erityisteemoja koskevia seikkoja.

Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys –jaksossa on lyhyesti todettu, että esityksen voidaan katsoa osaltaan edistävän julkisen vallan mahdollisuuksia turvata perustuslain 22 §:ssä edellytetyllä tavalla perustuslain 2 luvussa säädettyjen perusoikeuksien toteutuminen ikääntyneiden osalta. Oikeuskanslerin lausunnon mukaan tässä voitaisiin kuvata laajemmin esityksen vaikutuksia perusoikeuksien ja ihmisoikeusvelvoitteiden toteutumiseen.

lausunto_hallituksen_esitysluonnos_vanhusasiavaltuutetusta_OKV_2383_21_2020.PDF

« Takaisin

Avoimen datan direktiivin täytäntöönpanoa koskeva lainsäädäntö

Diaarinumero: OKV/2147/21/2020
Antopäivä: 20.11.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri totesi luonnoksesta hallituksen esitykseksi avoimen datan direktiivin täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi antamassaan lausunnossa avoimen datan direktiivin ja sitä edeltäneen tiedon uusiokäyttöä koskeneen direktiivin vaikutusarviointien osoittaneen datan avoimuuden selvästi myönteiseksi digitaalisen alustatalouden kilpailulle sekä liiketoiminnan ja julkisen sektorin innovaatiolle. Datan hyödyntäminen on olennaista myös tekoälyratkaisujen kehittämiselle. Näitä vaikutuksia voisi vielä täydentää esitykseen.

Laillisuusvalvonnan ja hallinnon seurannan havaintojen perusteella avoimen datan ja sen käyttöä toteuttavien rajapintojen edistäminen vaatii johdonmukaista tietopolitiikkaa ja ohjausta mihin on syytä kiinnittää täytäntöönpanon yhteydessä erityistä huomiota. Samoin laillisuusvalvonnan havaintojen perusteella esityksessä tulisi tutkimustoiminnan osalta käsitellä laajemmin avoimen datan, tutkijan immateriaalioikeuksien ja ensimmäisen julkaisemisen kannustimien suhdetta.

Ehdotetun lain eräiden julkisten yritysten tietojen uudelleenkäytöstä osalta oikeuskansleri kiinnitti huomiota        3 §:n 2 momentin 4 kohtaan, jonka mukaan lakia ei sovellettaisi ”asiakirjoihin, joiden saatavuutta on rajoitettu muussa laissa esimerkiksi liikesalaisuuksien, valtion turvallisuuden tai henkilötietojen suojelemiseksi”. Ratkaisu. jolla avoimen datan direktiivin sallima mahdollisuus jättää asiakirjat joissa on muun muassa liikesalaisuuksia lain soveltamisalan ulkopuolelle viittaamalla saatavuuden rajoittamiseen muussa laissa, ei toimi, kun lähtökohtaisesti asiakirjajulkisuuden ulkopuolelle jäävien yritysten asiakirjojen osalta ei ole laissa säädetty salassa pidettävistä tiedoista.

Hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluissa olisi vielä tarkemmin arvioitava, voiko avoimen datan toteutuksessa ehdotettujen säännösten perusteella syntyä riskejä henkilötietojen suojan toteuttamiselle sen vuoksi, että koneluettavat tiedot ovat helposti yhdisteltävissä ja siten ainakin periaatteessa syntyy tietoaineistoja, jotka voivat liittyä tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön. Myös tietosuojariskien arviointia on tarpeen vielä vahvistaa esityksessä.

 

lausunto_avoimen_datan_direktiivin_taytantoonpano_okv_2147_21_2020.pdf

« Takaisin

Luonnos hallituksen esityksestä laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta

Diaarinumero: OKV/2525/21/2020
Antopäivä: 19.11.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon esitysluonnoksesta laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta, jossa säädettäisiin uudesta karanteeniperusteesta Suomeen saapuville henkilöille lähtömaan perusteella. Lausunnossa todettiin, että terveysturvallisuuden vahvistamiselle rajat ylittävässä liikenteessä on perusoikeusjärjestelmän näkökulmasta painavat perusteet ja esitysluonnos toteuttaa perustuslaista ja Suomea velvoittavista kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista johtuvaa velvoitetta suojata oikeutta elämään ja terveyteen sekä suojata väestön terveyttä. Lausunnossa oikeuskansleri piti myös eri oikeuksien tasapainon perusteella hyvin tärkeänä väestön suojaamista covid-19-taudilta ja siinä siten epidemian leviämisen mahdollisimman tehokasta estämistä ja tukahduttamista. Lausunnossa korostettiin yleishuomiona sääntelyn soveltamisen ennakoitavuutta ja sääntelyn selkeyttä yksittäisten ihmisten ja yritysten toiminnan kannalta. Lisäksi painotettiin liikkumisvapauden käytölle asetettuja unionin oikeudesta johtuvia vaatimuksia sekä perusoikeuksien rajoitusedellytysten huomioon ottamista. Ehdotetun sääntelyn vaihtoehtojen ja niiden tehokkuuden punnintaa pidettiin välttämättömänä. Suhteellisuusperiaatteen ja yksilölliseen arviointiin perustuvan karanteenimääräyksen kannalta olisi lausunnon mukaan perustellumpaa, että matkustamisen terveysturvallisuus perustuisi ensisijaisesti testaukseen. Toissijaisena mallina karanteeniin määräämiseen perustuva malli olisi kuitenkin hyväksyttävissä, jos sille voidaan esityksen perusteluissa osoittaa hyväksyttävä syy ja perustella mallin välttämättömyys ja oikeasuhtaisuus. Lausunnossa esitettiin useita havaintoja lakiehdotuksen yksityiskohtien tarkistustarpeista ja perustelujen täydentämisestä.

lausunto_esitysluonnos_tartuntatautilain_valiaikaisesta_muuttamisesta_okv_2525_21_2020.pdf

« Takaisin

Tartuntatautilain muuttaminen

Diaarinumero: OKV/1927/21/2020
Antopäivä: 2.10.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon tartuntatautilain muutosehdotuksista, jotka koskivat koronavirusepidemiasta johtuvia rajoituksia elinkeinotoiminnassa, kokoontumisissa ja liikennepalveluissa.

Oikeuskansleri piti tärkeänä tartuntatautilain säännösten täydentämistä koronavirusepidemian tilanteen vuoksi. Hän piti myös perusteltuna viranomaisten toimenpiteiden porrastamista epidemian tilanteen vakavuuden mukaan. Uusien säännösten sisällön johdonmukaisuuden ja sovellettavuuden varmistamiseen oli kuitenkin kiinnitettävä vakavaa huomiota lain jatkovalmistelussa. Lausunnossa esitettiin tästä sekä yleisiä että yksityiskohtaisia havaintoja. Lisäksi esityksen perusteluissa oli käsiteltävä tarkemmin perusoikeuksien rajoittamisen yleisiä edellytyksiä ja yksittäisten perusoikeuksien rajoittamiseen liittyviä erityisiä vaatimuksia sekä koottava kokonaisarvio rajoitusten kokonaishyödyistä ja -haitoista.

lausunto_tartuntatautilain_muuttaminen_OKV_1927_21_2020.PDF

« Takaisin

Työryhmämietintö seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksesta

Diaarinumero: OKV/1404/21/2020
Antopäivä: 29.9.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon työryhmämietinnön ehdotuksesta seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistukseksi. Hän totesi, että pääosin rikosoikeudellisia sanktioita ja niiden tasoa koskevat säännökset kuuluvat lainsäätäjän yhteiskuntapoliittiseen harkintavaltaan.  Näin ollen hän ei nimenomaisesti kannattanut tai ollut kannattamatta mietinnössä ehdotettua ja siinä esitettyjä vaihtoehtoja. Hän totesi, että rikoslain 20 luvun seksuaalirikoslainsäädännön johdonmukaisuuden, toimivuuden ja ymmärrettävyyden kannalta on laajalti odotettua, että muutostarpeet arvioidaan ja suhteutetaan yhdellä kertaa ja että nyt kysymyksessä olevalla kokonaisuudistuksella vallitsevaa tilannetta on mahdollisuus parantaa.

Hän totesi, että seksuaalinen itsemääräämisoikeus on olennainen osa jokaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta ja itsemääräämisoikeuden ydinsisältöä ja että se kiinnittyy useisiin perustuslaissa ja Suomea velvoittavissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja niiden tulkintakäytännössä vahvasti suojattuihin perus- ja ihmisoikeuksiin. Tästä näkökulmasta itsemääräämisoikeutta nykyistä paremmin suojaava rikoslain sääntely on hyvin perusteltua.

Seksuaalirikosten keskeiseksi tunnusmerkistötekijäksi ehdotetun vapaaehtoisuuden puutteen kriteerin osalta hän katsoi, että se on itsemääräämisoikeuden keskeinen lähtökohta ja rikoslain seksuaalirikosten sääntelyssä on perusteltua vahvistaa kattavasti juuri ihmisen itsemääräämisoikeuden suojaa.

Oikeuskansleri totesi, että lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia koskevan lainsäädännön tulee toteuttaa julkisen vallan velvoitteita suojata lasten perusoikeuksia ja niiden taustalla olevaa oikeutta itsemääräämiseen sekä turvalliseen ympäristöön ja kasvuun ja että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisukäytännössään edellyttänyt tässä käytettävän myös rikosoikeudellisia keinoja. Hän piti lainsäädäntöteknisesti lapsiin kohdistuvia tekoja koskevien säännösten erottamista omaksi kokonaisuudekseen loogisena suhteessa työryhmän mietinnössä mainittuun uudistuksen keskeiseen tavoitteeseen nähden; rikosoikeudellisen suojan parantaminen lasten koskemattomuuden ja häiriöttömän kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Hän totesi, että jatkovalmistelussa tulee kartoittaa, toteuttaako työryhmämietinnön ehdotus suojeluvelvoitetta 12-15 ja 16-17 -vuotiaiden lasten osalta parhaalla mahdollisella tavalla. Hän totesi olevan tärkeää, ettei erityisesti 12-15 -vuotiaiden lasten rikosoikeudellinen suoja tosiasiassa heikkenisi ja että lasten erityisen suojelun vaatimukset toteutuvat tehokkaasti myös heidän osaltaan.

Oikeuskansleri arvioi, että ehdotus edellyttää vielä usealta kohdin jatkovalmistelua.

lausunto_mietinto_seksuaalirikoslainsaadannon_kokonaisuudistuksesta_OKV_1404_21_2020.PDF

« Takaisin

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus ja maakuntien perustaminen

Diaarinumero: OKV/1121/21/2020
Antopäivä: 22.9.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon hallituksen esityksestä, joka koski maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta. Lausunnossaan hän käsitteli perustuslain asianmukaista soveltamista, perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista sekä hyvän lainvalmistelutavan vaatimuksia.

Oikeuskansleri kiinnitti lausunnossaan erityistä huomiota eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanottoihin edellisillä vaalikausilla esitetyistä vastaavista uudistuksista. Oikeuskansleri piti maakuntien toimialaa koskevaa sääntelyä todennäköisesti aikaisempaa ongelmattomampana. Maakuntien rahoitukseen, verotuksen järjestelyihin ja Ahvenanmaan asemaan ei ollut laillisuusvalvonnan näkökulmasta olennaista huomautettavaa. Siirtyminen esityksen mukaiseen tarveperusteiseen rahoitukseen oli kuitenkin huomattavan suuri muutos, jonka vaikutuksia oli tarpeen seurata. Oikeuskansleri korosti rakenteellisen sosiaalityön hyödyntämisen merkitystä perustusoikeuksien toteuttamisessa. Lisäksi hän korosti perustuslaissa säädettyä oikeutta terveelliseen ympäristöön sekä sen turvaamiseksi tehtävän laaja-alaisen vaikuttamisen ja ennaltaehkäisevän toiminnan merkitystä väestön ja yksilöiden hyvinvoinnin edistämisessä. Palveluiden yhteensovittamisessa oli myös tarpeen huomioida työterveyshuollon toiminta esityksen perusteluissa ja käytännön toiminnassa.

Esityksen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi järjestettäisiin Helsingissä ja Uudellamaalla maakuntajaosta poiketen ja hallinnollisesti eri tavoin kuin muualla maassa. Oikeuskansleri piti ehdotuksen valtiosääntöoikeudellisia perusteluja puutteellisina. Oikeuskansleri piti myös tarpeellisena täydentää ehdotuksia, jotka koskivat sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintaa yksityisiltä tahoilta sekä henkilötietojen ja yksityiselämän suojaa.

Esityksessä ehdotettiin, että uudistuksen voimaanpano alkaisi 1.7.2021. Oikeuskansleri piti aikataulua tiukkana esityksen asianmukaisen valmistelun ja eduskuntakäsittelyn kannalta. Aikataulun viivästyminen voisi johtaa ensimmäisten maakuntavaalien siirtymiseen tammikuusta 2022 eteenpäin.

lausunto_sote-uudistus_pelastustoimen_jarjestamisen_uudistus_ja_maakuntien_perustaminen_OKV_1121_21_2020.pdf

« Takaisin

Todistus negatiivisesta testituloksesta (SARS-CoV2) rajat ylittävässä liikenteessä

Diaarinumero: OKV/1887/21/2020
Antopäivä: 14.9.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon liikenne- ja viestintäministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta, joka koski vaatimusta negatiivisesta testituloksesta rajat ylittävässä liikenteessä. Oikeuskansleri totesi lausunnossaan ennakkotestausmenettelyn muodostavan keskeisen välineen siirryttäessä matkustuksen rajoituksiin ja valtioneuvoston tekemiin rajapäätöksiin perustuvasta toimintatavasta uudenlaiseen toimintamalliin rajat ylittävässä liikenteessä. Uusi toimintamalli mahdollistaa Schengenin säännöstöön perustuvasta sisärajavalvonnasta luopumisen, mitä oikeuskansleri on laillisuusvalvojana pitänyt tärkeänä rajasäännöstön asettaman määräajan umpeutuessa.

Oikeuskansleri kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että esityksen perusteluissa tulee antaa selkeä kokonaiskuva toimintamallista ja että säätämisjärjestysperusteluja on täydennettävä mm. ennakkotestauksesta vapautettujen väestöryhmien erityiskohtelun osalta niin perusoikeusjärjestelmän kuin unionin oikeuden kannalta. Lisäksi oikeuskansleri edellytti, että ehdotetussa sääntelyssä otetaan huomioon valtioneuvoston 11.9.2020 tekemän periaatepäätöksen linjaukset. Jatkovalmistelussa on vielä hiottava lakiehdotuksen rakennetta ja säännösmuotoiluja sekä täsmennettävä asetuksenantovaltuuksia.

lausunto_todistus_negatiivisesta_testituloksesta_rajat_ylittavassa_liikenteessa_OKV_1887_21_2020.pdf

« Takaisin

Lausunto automaattista päätöksentekoa koskevasta arviomuistiosta

Diaarinumero: OKV/1348/21/2020
Antopäivä: 28.8.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri totesi lausunnossaan, että perustuslakivaliokunnan viimeaikaisissa kannanotoissa esitetyllä tavalla automatisoidun päätöksenteon yhteydessä on otettava huomioon hyvää hallintoa koskevat ja hallintolain hallinnon asiakkaiden oikeuksia ja oikeusturvaa koskevat säännökset samoin kuin virkavastuun toteutumiseen liittyvät näkökohdat. Automatisoidussa päätöksenteossa ja päätöksentekomenettelyssä ei siten voida sivuuttaa hallintomenettelyä sääteleviä säännöksiä eikä hämärtää virkavastuun toteutumista esimerkiksi niin, ettei asian käsittelystä ja päätöksen valmistelusta ja teosta vastuullista tahoa ole mahdollista osoittaa.

Oikeuskansleri piti oikeusministeriön selvitystä asiasta ja jatkovalmistelua automatisoitua päätöksentekoa koskevasta yleislainsäädännöstä erittäin tarpeellisena. Oikeuskanslerin laillisuusvalvonnan ja siihen kuuluvan ennakollisen säädösvalvonnan havaintojen perusteella hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevan yleislainsäädännön valmistelua voidaan pitää myös kiireellisenä tarpeena, koska nykyinen sääntelemätön tilanne yhtäältä jarruttaa muutoin perusteltua digitalisaation hyödyntämistä ja toisaalta säännösten puute aiheuttaa epäselvän oikeustilan kun eri viranomaisissa tosiasiallisesti on jo laajasti käytössä tai lähes otettu käyttöön automaattisia toimintoja ja menettelyitä.

Jatkovalmistelussa olisi lausunnon mukaan syytä kuitenkin kiinnittää huomiota myös sellaiseen tosiasialliseen hallintotoimintaan, joka ei suoraan liity automaattiseen päätöksentekoon. Olisi tarpeellista selvittää sitä, miltä osin tosiasialliseen hallintotoimintaan liittyvää automaatiota olisi syytä säännellä laintasoisesti, onko sitä ylipäänsä tarpeellista säännellä ja miten tämä sääntely tapahtuisi. Vastuun kohdentamisen ja automaattisen päätöksenteon ennakoitavuuden ja valvottavuuden sekä ymmärrettävyyden ja läpinäkyvyyden turvaamisen vaatimukset näyttävät muodostuvan jossain määrin erilaisiksi sääntöperusteisessa automaatiossa ja tekoälypohjaisessa päätöksenteossa. Arviomuistion erottelu sääntöperusteisen ja aidosti oppivan tekoälyperusteisen päätöksenteon välillä on teoriassa perusteltu, mutta käytännössä tämä erottelu voi johtaa toki automaation alan aika vahvaan rajoittamiseen ja käytännön vaikeuksiin siinä, että osa ohjelmistotuotteista sisältää sekä sääntöperusteisia että oppivia elementtejä.  Perustuslakivaliokunnan lausunnoista ilmenevät seikat huomioon ottaen automaattinen päätöksenteko voitaisiin kuitenkin tässä vaiheessa kohdentaa sellaisiin päätöstyyppeihin, joissa ei lainsäädännön perusteella tehdä kovin moniulotteista ja inhimilliseen punnintaan perustuvaa harkintaa.

Kaikki hallintotoiminta, kuten myös automaattinen päätöksentekomenettely, tulee olla järjestetty siten, että muun muassa kuulemista ja päätöksen perusteluja koskevat vaatimukset ja hyvän kielenkäytön vaatimus tulevat asianmukaisesti toteutetuiksi. On olemassa vaara, että automaattista päätöksentekoa koskevan prosessin eri vaiheissa ei ymmärretä kiinnittää riittävästi huomiota siihen, että hyvä hallinto, hallintolaki ja hallinnon yleislait koskevat myös automaattista päätöksentekoa. Ne asettavat vaatimuksia, jotka tulisi ottaa huomioon automaattisen päätöksenteon kaikissa vaiheissa prosessien ja järjestelmien suunnittelusta lähtien.

Jatkovalmistelussa voitaneen lausunnon mukaan myös arvioida automaattisen päätöksentekosääntöjen yksityiskohtaisen kuvauksen suhdetta muun lainsäädännön perusteella laadittaviin selvityksiin, kuten tietosuojalainsäädännön mukaista osoittamisvelvollisuutta toteuttavat selvitykset ja selostukset sekä tiedonhallintalain edellyttämä tiedonhallintamalli. Automaattisen päätöksenteon perustelujen ja automaattisen päätöksenteon päätöksentekosääntöjen kuvausten tulisi muodostaa selkeä kokonaisuus, joka antaa perustan myös hallinnon valvonnalle sekä yksilöiden ja näiden muodostamien yhteisöjen oikeudelle saada luotettava kuva hallinnon toiminnasta.

lausunto_arviomuistio_automaattisesta_paatoksenteosta_OKV_1348_21_2020.pdf

« Takaisin

« Edellinen 1 / 3