Lausunnot

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle luottotietolain, maksupalvelulain ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta

Diaarinumero: OKV/789/21/2020
Antopäivä: 24.6.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri totesi lausunnossaan, että toisin kuin esityksen perusteluissa oli todettu, voimassa olevan luottotietolain 16 §:ssä ei ole nimenomaisesti sallittu automatisoituja yksittäispäätöksiä ainakaan tavalla jonka voisi katsoa täyttävän tietosuoja-asetuksen 22 artiklan 2 kohdan b alakohdan asettamat vaatimukset. Esitystä tulisi muuttaa niin, että tarkoitus hyväksyä automatisoidut yksittäispäätökset, kun sellainen ilmeisesti oli, käy selkeästi ilmi lain tekstistä ja myös perustellaan lain yksityiskohtaisissa perusteluissa.

Oikeuskansleri totesi edelleen rikosrekisterilain 4 a §:ään esitetyn tiedon luovuttamisesta päättämiseen eräissä poikkeustapauksissa koskevan muutoksen osalta, että esityksessä tuli tarkemmin perustella miksi aikaisempi lainkohtaa säädettäessä esitetty peruste, jolla päätöksenteko päätettiin jättää ministeriölle, ei enää pitänyt paikkaansa.

OKV_789_21_2020.pdf

« Takaisin

Laatusuositukset hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi

Diaarinumero: OKV/1027/21/2020
Antopäivä: 24.6.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon laatusuosituksesta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020-2023. Oikeuskansleri kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että ikääntyneen väestön osallistaminen suosituksen tekoon antaisi tietoa palvelujen käyttäjien kokemuksista ja tarpeista sekä toteuttaisi perustuslaissa julkisella vallalle asetettua velvollisuutta edistää yksikön mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Samalla osallistaminen edistäisi osaltaan ikääntyneille ihmisille tarjottavien palvelujen toteutumista hallintolaissa säädettyjen hyvän hallinnon perusteiden edellyttämällä tavalla.

Oikeuskanslerin mukaan omavalvontasuunnitelmien laatu ja omavalvonnan tarkoituksen sisäistäminen sosiaalihuollon yksiköissä on ratkaisevaa valvonnan toimivuudelle. Hänen näkemyksensä mukaan omavalvonnan merkitykseen ja omavalvontasuunnitelmien toimivuuteen tulisi kiinnittää huomiota, jotta omavalvontaa voitaisiin hyödyntää parhaalla tavalla muun muassa ikääntyvän väestön palvelujen tuottamisessa ja laadussa sekä laadun seurannassa.

Oikeuskanslerin mukaan ikääntyvän väestön kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota heidän taitoihinsa, kykyihinsä ja haluunsa hyödyntää digitalisaatiota ja uutta teknologiaa, jotta heidän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeisiin voidaan vastata asiakaslähtöisesti ja yksiköllisesti vaarantamatta heidän oikeuksiaan. Oikeuskansleri korosti myös tietoturvakysymysten tärkeyttä. Ikääntyneillä henkilöillä on oltava käytettävissään luotettavaa ja riittävää tukea digitaalisten palvelujen ja uuden teknologian käytölle. Hän totesi, että ikääntyneeltä väestöltä olisi tärkeää saada palautetta ja kokemuksia digitaalisten palvelujen käyttämisestä, jotta palveluja voidaan kehittää asiakaslähtöisesti.

« Takaisin

Laiton uhkaus virallisen syytteen alaiseksi

Diaarinumero: OKV/923/21/2020
Antopäivä: 9.6.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi oikeusministeriölle lausuntonsa ehdotuksesta rikoslain 25 luvun 9 §:n muuttamisesta.

Mietinnössä ehdotettiin laittoman uhkauksen syyteoikeutta koskevaa säännöstä muutettavaksi niin, että teko olisi virallisen syytteen alainen, jos laiton uhkaus kohdistuisi henkilöön hänen työtehtävänsä vuoksi eikä rikoksentekijä kuulu työpaikan henkilöstöön. Syyttäjä saisi nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta myös, jos teko on kohdistunut henkilöön hänen julkisen luottamustehtävänsä vuoksi.

Oikeuskansleri piti mietinnössä esitettyjä tavoitteita lähtökohtaisesti tärkeinä ja totesi, että valtiolla on perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta katsoen positiivinen velvollisuus suojata henkilön henkilökohtaista turvallisuutta ja sananvapauden käyttöä väkivallalta ja sen uhalta.

Oikeuskansleri kiinnitti huomiota siihen, että mietinnössä päädyttiin johtopäätökseen, että asianomistajalla on Suomessa jo nykyään käytössään sekä perustuslain että Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan edellyttämä tehokas oikeussuojakeino tutkinnan aloittamiseksi asiaomistajarikokseksi säädetyssä laittomassa uhkauksessa. Mietinnössä todettiin yleisellä tasolla, että ehdotuksen voitaisiin arvioida parantavan rikoksen uhriksi joutuneen oikeuden saatavuutta.

Oikeuskansleri viittasi perustuslakivaliokunnan käytäntöön ja kiinnitti huomiota kriminalisointiperiaatteisiin sekä katsoi, että vaikka kyse ei nyt ollut kokonaan uuden teon kriminalisoinnista, oli syyteoikeuden laajentamisessa virallisen syytteen alaiseksi olemassa perusoikeusnäkökulmasta samoja elementtejä.

Mietinnöstä myös ilmeni, että kotimaisen oikeuskäytännön perusteella asiaan liittyvässä rikosoikeudellisessa sääntelyssä saattoi olla ainakin jonkinasteista päällekkäisyyttä. Tämä saattoi olla ongelmallista sääntelyn täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden näkökulmasta. Rikosoikeudessa kriminalisointien tarkkarajaisuusvaatimus korostuu.

Lakivaliokunta oli aiemmassa kannanotossaan vuonna 2010 toisen lainsäädäntöhankkeen yhteydessä pitänyt perusteltuna, että laittomassa uhkauksessa päätösvalta rikosprosessin aloittamisesta säilyy uhrilla itsellään, koska rikosepäilyt voivat käytännössä olla hyvinkin erilaisia ja myös subjektiivisesti värittyneitä.

Oikeuskansleri katsoi, että jatkovalmistelussa voisi olla hyvä vielä pohtia laajemmin ehdotettua sääntelyä painavan yhteiskunnallisen tarpeen ja sääntelyn mahdollisen päällekkäisyyden näkökulmasta asiaan liittyvä lainsäädännöllinen kokonaisuus huomioiden. Esityksessä saattaisi olla perusteltua myös ennakkoon arvioida tarkemmin edellä mainitun lakivaliokunnan kielteisen kannan merkitystä nykytilanteessa.

OKV_923_21_2020.pdf

« Takaisin

Lausunto hallituksen esityksestä oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Diaarinumero: OKV/608/21/2020
Antopäivä: 8.6.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskanslerin lausunnon mukaan ehdotuksessa tulisi arvioida yksityiskohtaisemmin huoltajan vastuun lisäämistä kattamaan jatkossa myös 16 – 18 -vuotiaiden nuorten oppivelvollisuuden suorittamisen valvonta. Valvontavastuuta tulee esityksen perustelujen mukaan arvioida suhteessa opiskelijan ikään ja kehitystasoon, mutta tällaisen arvioinnin tekemistä, arvioinnin tekijää ja arvioinnin merkitystä suhteessa siihen, että valvonnan laiminlyönti on kuitenkin sanktioitu, ei ole perusteluissa avattu tarkemmin.

Ehdotuksen säätämisjärjestysperusteluissa olisi todettava yksilöidymmin, miltä osin kyse on arkaluonteisten tietojen käsittelystä ja millä perusteella arvioidaan sen olevan rajattua vain välttämättömään ja olevan tietosuoja-asetuksen mukaista. Säätämisjärjestysperusteluissa olisi samoin perusteltua vielä lyhyesti esittää arvio, onko opiskelun tai työn ja toimeentulon kannalta taikka muutoin mahdollisesti laajassa uudistuksessa muodostumassa väliinputoajaryhmiä.

Ehdotus on merkittävä myös kuntien velvoitteiden kannalta ja toisaalta kuntien ja kuntayhtymien toimet ovat tärkeässä asemassa siinä, että lain mukaiset oikeudet käytännössä toteutuvat. Tämän vuoksi säätämisjärjestysperusteluissa olisi perusteltua olla arviointi ehdotuksessa olevien rahoitusjärjestelyiden riittävyydestä suhteessa perustuslain sisältämään rahoitusperiaatteeseen.

OKV_608_21_2020.pdf

« Takaisin

Kontaktien jäljityssovelluksen käyttöönotto Covid-19-epidemian hallinnan tueksi

Diaarinumero: OKV/26/20/2020
Antopäivä: 5.5.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri katsoi kontaktien jäljityssovelluksen käyttöönotosta Covid-19-epidemian hallinnan tueksi tehdystä muistiosta antamassa lausunnossaan, että tietosuojaa kunnioittava mobiilisovellus auttaa siirtymään laajamittaisista rajoitustoimista täsmällisemmin ja tarkemmin kohdennettuihin toimiin koronaviruksen leviämisen estämisessä tavalla, joka tukee myös jokaisen oikeutta terveyteen ja sitä tukeviin palveluihin. Ratkaisu tukee tasapainoa itsemääräämisoikeuden ja oikeuden terveyden suojeluun välillä.

Oikeuskansleri piti tärkeänä varmistaa, että alle 13 vuotiaan suojaksi yleisessä tietosuoja-asetuksessa ja tietosuojalaissa säädetystä huoltajan suostumuksesta palvelun käytölle huolehditaan ja siltä osin kuin palvelussa käsitellään terveystietoa otetaan huomioon potilastietolaissa säädetty alaikäisen oikeus päättää tietojensa luovuttamisesta.

Mobiilisovellus on lisäksi toteutettava Euroopan komission suositusten ja Euroopan tietosuojaneuvoston kannanottojen mukaisella tavalla ja lainvalmistelun aikana on huolehdittava tietosuojariskien ja vaikutusten arvioinnista jonka tulokset on otettava huomioon sovelluskehityksessä.

Yksittäisenä havaintona oikeuskansleri totesi muun ohella, että mikäli lainsäädännöllä on tarkoitus varmistaa, että sovelluksella kerättäviä tietoja käytetään vain muistiossa kuvatussa tarkoituksessa ja muistiossa kuvatulla tavalla, laissa on, poliisilain 2 ja 3 §:n, rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 14 §:n ja henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annetun lain 19 ja 20 §:n säännökset huomioon ottaen, syytä nimenomaisesti säätää, että sovelluksen mobiililaitteeseen tai taustajärjestelmään tallentamaa tietoa ei luovuteta poliisille, Tullille tai Rajavartiolaitokselle näiden virkatehtävien hoitamista varten.

Edelleen oikeuskansleri kiinnitti huomiota tarpeeseen huolehtia siitä, että mobiilisovelluken käyttäjille annetaan selkeä tieto sovelluksen toimintaperiaatteista ja riskeistä.

OKV_26_20_2020.pdf

« Takaisin

Oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annetun lain muuttaminen

Diaarinumero: OKV/13/20/2020
Antopäivä: 23.3.2020
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri totesi työryhmän mietinnöstä ”Oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annetun lain muuttaminen” antamassaan lausunnossa, että ratkaisu, jossa saman tietojärjestelmän tieto kuuluu käyttötarkoituksensa perusteella joko valtakunnallisen tietovarannon tai viranomaisen omiin tietoihin ja vastaavasti rekisterinpitäjyys määrittyisi tämän käyttötarkoituksen perusteella, on jossain määrin sekava ja voi vaikeuttaa rekisteröidyn mahdollisuuksia päästä oikeuksiinsa. Apulaisoikeuskansleri piti perusteltuna selvittää, olisiko tarkoituksenmukaista säätää yleisesti tiedon käsittelyn perusteista oikeushallinnolle yhteisesti tuotetuissa tietojärjestelmissä ja vastaavasti rekisterinpitäjyydestä näissä järjestelmissä.

Siltä osin kuin ehdotuksessa esitettiin säädettäväksi poikkeus, jonka mukaan henkilön nimeä tai muuta tunnistetietoa voi käyttää hakuperusteena, kun tietoa luovutetaan journalistisiin tarkoituksiin, apulaisoikeuskansleri totesi, että ehdotuksen perusteluissa tulisi laajemmin arvioida esitetyn muutoksen suhdetta perustuslaissa turvattuun yksityisyyden suojaan.

Tiedon poistamiselle säädettyä määräaikaa ehdotettiin muutettavaksi merkittävästi voimassa olevaa sääntelyä pidemmäksi. Kun sekä yleinen tietosuoja-asetus että laki henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä edellyttävät henkilötietojen poistamista, kun niiden käsittelylle ei ole enää käyttötarkoituksen mukaista tarvetta, tietojen säilyttämisajan pidentämistä tuli apulaisoikeuskanslerin käsityksen mukaan perustella ehdotuksessa laajemmin ottaen huomioon nämä tiedon poistamista koskevat velvoitteet.

OKV_13_20_2020.pdf

« Takaisin

Terrorismisrikossääntelyssä tarve laajemmalle tarkastelulle

Diaarinumero: OKV/5/20/2020
Antopäivä: 6.3.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi oikeusministeriölle lausunnon terrorismin rahoittamista koskevien säännösten muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta.

Oikeuskanslerin mukaan on ymmärrettävää, että esitysluonnoksessa tunnistettuihin terrorismin rahoittamista koskevan lainsäädännön muutos- ja täydennystarpeisiin vastataan. Samalla hän kuitenkin korosti tarvetta tätä laajempaan terrorismirikoksia koskevien rikoslain 34 a luvun säännösten tarkasteluun. Oikeuskanslerin näkemyksen mukaan luvun kaikkien säännösten käytännön toimivuus ja tehokkuus olisi arvioitava. Vertailukohtia olisi haettava etenkin muista pohjoismaista ja Alankomaista.

Oikeuskansleri totesi, että terrorismi on yksi vakavimmista oikeutta elämään loukkaavista ilmiöistä. Hän painotti perustuslakiin ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen perustuvaa valtion positiivista velvollisuutta suojella oikeutta elämään ja terveyteen sekä turvallisuuteen lainsäädännöllä ja siihen perustuvilla menettelyillä. Oikeuskanslerin mukaan valtioiden on varauduttava terrorismin riskiin demokraattisen oikeusvaltion vaatimukset täyttävillä rikosoikeudellisilla sanktioilla ja niiden riittävän tehokkaalla soveltamisella.

Oikeuskansleri nosti esiin hallituksen esitysluonnoksesta muun muassa kysymykset siitä, millaista tekijän tietoisuutta siinä tarkoitettujen terrorismin rahoittamista koskevien rikostunnusmerkistöjen täyttyminen edellyttää, sekä rangaistavan ja rankaisematta jääväksi tarkoitetun käyttäytymisen välisestä rajanvedosta. Viimeksi mainitun tärkeyttä korostaa se, että esitysluonnoksen mukaan terroristin rahoittamista koskeva uusi rikostunnusmerkistö ja terroristiryhmän rahoittamista koskeva uudistettava rikostunnusmerkistö kattavat terroristin ja terroristiryhmän ”yleisrahoittamisen”. Oikeuskansleri piti tärkeänä, että arvioidaan myös, minkä tyyppistä näyttöä esitysluonnoksessa tarkoitettujen rikostunnusmerkistöjen täyttymisestä on käytännössä saatavissa ja hankittavissa.

Oikeuskansleri piti tarpeellisena, että hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyssä siitä pyydetään lausunto perustuslakivaliokunnalta. Perustuslakivaliokunnan on perusteltua arvioida muun muassa terroristiryhmän rahoittamisen rangaistustason uudelleen arviointia ja tämän tueksi esitettyjen perusteiden riittävyyttä rikosoikeudellisen suhteellisuusperiaatteen kannalta niin, että rangaistusjärjestelmän kokonaisuus otetaan huomioon.

Rikosoikeudellisesta laillisuusperiaatteesta oikeuskansleri totesi, että esitysluonnos herättää lausunnossa esille tuotuja kysymyksiä, joiden osalta rajanveto rangaistavan ja rankaisematta jäävän tai sellaiseksi tarkoitetun käyttäytymisen välillä jää täsmentymättä. Oikeuskansleri viittasi myös siihen, että uusi terroristin rahoittamista koskeva tekijärikosoikeudelliseksi luonnehdittava kriminalisointi näyttäisi olevan nimenomaan terroristin perheenjäsenten perhe-elämän suojan kannalta arvioituna huomattavan ”läpitunkeva”. 

OKV_5_20_2020.pdf

« Takaisin

Elinkautisvankien vapauttamismenettelyn kehittämistä koskeva arviomuistio

Diaarinumero: OKV/9/20/2020
Antopäivä: 7.2.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi oikeusministeriölle omasta aloitteesta lausuntonsa elinkautisvankien vapauttamismenettelyn kehittämistä koskevasta arviomuistiosta (VN/13339/2019-VNK-1)

Oikeuskansleri piti perusteltuna muistiossa esitettyä näkemystä, että Rikosseuraamuslaitoksen väkivaltariskiarvion lisääminen lainsäädäntöön vapauttamisharkinnassa huomioon otettavaksi seikaksi poistaisi arvion epäselvän aseman vapautusharkinnassa. Arviosta poikkeamiselle tulisi lisäksi pohtia asetettavaksi laissa määritellyt poikkeamisen perusteet (erityiset syyt, huomioon otettavat muut näkökohdat jotka yksilön oikeudet ja yleinen etu huomioon ottaen perustelevat vapauttamista tmv.). Muistiossa todetun mukaan väkivaltariskin arviointimenetelmät ovat viime vuosikymmeninä huomattavasti kehittyneet.

Oikeuskansleri viittasi Suomen perustuslakiin ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen sekä ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön ja totesi, että henkilön oikeuteen elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen tulisi kiinnittää vakavaa huomiota myös yhteiskunnan näkökulmasta.

Tehtävänannon mukaisesti arviomuistio koskee vain elinkautisvankien vapauttamista. Perus- ja ihmisoikeuksista johtuva suojeluvelvoite koskee yleisesti yhteiskunnan ja sen jäsenten suojelua korkean väkivaltarikoksen uusimisriskin omaavien henkilöiden muodostamaa uhkaa vastaan, joten väkivaltariskiarviointia sekä asianmukaisia toimenpiteitä riittävän objektiviisiesti ja luotettavasti tunnistettua väkivaltarikoksen uusimisriskiä vastaan on tarpeen arvioida laajemminkin.

Oikeuskansleri kiinnitti samalla huomiota sosiaali- ja terveysministeriössä pitkään valmisteilla olleeseen itsemääräämisoikeutta koskevaan lainsäädäntöhankkeeseen. Sen yhteydessä oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön on perusteltua arvioida syyntakeettomia rikoksentekijöitä koskevat kysymykset. Samoin oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön olisi yhteistyönä ratkaistava hoidon ja muiden tukitoimenpiteiden jatkuvuuteen liittyvät ongelmat, jotka on tunnistettu arviomuistiossa.

OKV_9_20_2020.pdf

« Takaisin

Asiakastietolakiesitystä koskeva lausunto

Diaarinumero: OKV/79/20/2019
Antopäivä: 14.1.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (asiakastietolaki) ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Hän totesi muun muassa, että asiakastietolaki tulee koskettamaan hyvin erilaisia toimijoita, mutta ihmisten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi sen soveltamisen tulisi olla mahdollisimman yhdenmukaista. Laki tulisi koskettamaan myös laajaa joukkoa ihmisiä, joiden tulisi sen perusteella saada tieto oikeuksistaan. Mainitun vuoksi lain tulisi olla mahdollisimman selkeä ja ymmärrettävä erilaisille toimijoille.   

Oikeuskansleri totesi, että esitysluonnoksen suhdetta perustuslakiin ja erityisesti perustuslaissa säädettyyn yksityisyyden suojaan samoin kuin säätämisjärjestystä ja sitä, kuinka esitys täyttää Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimukset, oli esityksessä käsitelty varsin kattavasti. Hän katsoi kuitenkin, että esitystä oli syytä täydentää vielä siltä osin, mikä lain noudattamista valvovan viranomaisen apunaan käyttämien ulkopuolisten asiantuntijoiden tehtävien suhde oli perustuslain säännökseen, jossa säännellään hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle. Lisäksi oikeuskansleri katsoi, että lakiesitystä oli sen selkeyden ja ihmisten yksityisyyden suojan turvaamiseksi sekä oikeusturvan vuoksi syytä täydentää ja täsmentää eräiden muidenkin säännösten osalta, jotka koskivat oikeutta salassapidettäviin tietoihin, vaitiolovelvollisuutta, alaikäisen asiakkaan tietojensa luovuttamista koskevaa kieltoa ja tietojärjestelmän vaatimuksenmukaisuustodistuksen antamista ja peruuttamista.

OKV_79_20_2019.pdf

« Takaisin