Lausunnot

Terrorismisrikossääntelyssä tarve laajemmalle tarkastelulle

Diaarinumero: OKV/5/20/2020
Antopäivä: 6.3.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi oikeusministeriölle lausunnon terrorismin rahoittamista koskevien säännösten muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta.

Oikeuskanslerin mukaan on ymmärrettävää, että esitysluonnoksessa tunnistettuihin terrorismin rahoittamista koskevan lainsäädännön muutos- ja täydennystarpeisiin vastataan. Samalla hän kuitenkin korosti tarvetta tätä laajempaan terrorismirikoksia koskevien rikoslain 34 a luvun säännösten tarkasteluun. Oikeuskanslerin näkemyksen mukaan luvun kaikkien säännösten käytännön toimivuus ja tehokkuus olisi arvioitava. Vertailukohtia olisi haettava etenkin muista pohjoismaista ja Alankomaista.

Oikeuskansleri totesi, että terrorismi on yksi vakavimmista oikeutta elämään loukkaavista ilmiöistä. Hän painotti perustuslakiin ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen perustuvaa valtion positiivista velvollisuutta suojella oikeutta elämään ja terveyteen sekä turvallisuuteen lainsäädännöllä ja siihen perustuvilla menettelyillä. Oikeuskanslerin mukaan valtioiden on varauduttava terrorismin riskiin demokraattisen oikeusvaltion vaatimukset täyttävillä rikosoikeudellisilla sanktioilla ja niiden riittävän tehokkaalla soveltamisella.

Oikeuskansleri nosti esiin hallituksen esitysluonnoksesta muun muassa kysymykset siitä, millaista tekijän tietoisuutta siinä tarkoitettujen terrorismin rahoittamista koskevien rikostunnusmerkistöjen täyttyminen edellyttää, sekä rangaistavan ja rankaisematta jääväksi tarkoitetun käyttäytymisen välisestä rajanvedosta. Viimeksi mainitun tärkeyttä korostaa se, että esitysluonnoksen mukaan terroristin rahoittamista koskeva uusi rikostunnusmerkistö ja terroristiryhmän rahoittamista koskeva uudistettava rikostunnusmerkistö kattavat terroristin ja terroristiryhmän ”yleisrahoittamisen”. Oikeuskansleri piti tärkeänä, että arvioidaan myös, minkä tyyppistä näyttöä esitysluonnoksessa tarkoitettujen rikostunnusmerkistöjen täyttymisestä on käytännössä saatavissa ja hankittavissa.

Oikeuskansleri piti tarpeellisena, että hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyssä siitä pyydetään lausunto perustuslakivaliokunnalta. Perustuslakivaliokunnan on perusteltua arvioida muun muassa terroristiryhmän rahoittamisen rangaistustason uudelleen arviointia ja tämän tueksi esitettyjen perusteiden riittävyyttä rikosoikeudellisen suhteellisuusperiaatteen kannalta niin, että rangaistusjärjestelmän kokonaisuus otetaan huomioon.

Rikosoikeudellisesta laillisuusperiaatteesta oikeuskansleri totesi, että esitysluonnos herättää lausunnossa esille tuotuja kysymyksiä, joiden osalta rajanveto rangaistavan ja rankaisematta jäävän tai sellaiseksi tarkoitetun käyttäytymisen välillä jää täsmentymättä. Oikeuskansleri viittasi myös siihen, että uusi terroristin rahoittamista koskeva tekijärikosoikeudelliseksi luonnehdittava kriminalisointi näyttäisi olevan nimenomaan terroristin perheenjäsenten perhe-elämän suojan kannalta arvioituna huomattavan ”läpitunkeva”. 

OKV_5_20_2020.pdf

« Takaisin

Elinkautisvankien vapauttamismenettelyn kehittämistä koskeva arviomuistio

Diaarinumero: OKV/9/20/2020
Antopäivä: 7.2.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi oikeusministeriölle omasta aloitteesta lausuntonsa elinkautisvankien vapauttamismenettelyn kehittämistä koskevasta arviomuistiosta (VN/13339/2019-VNK-1)

Oikeuskansleri piti perusteltuna muistiossa esitettyä näkemystä, että Rikosseuraamuslaitoksen väkivaltariskiarvion lisääminen lainsäädäntöön vapauttamisharkinnassa huomioon otettavaksi seikaksi poistaisi arvion epäselvän aseman vapautusharkinnassa. Arviosta poikkeamiselle tulisi lisäksi pohtia asetettavaksi laissa määritellyt poikkeamisen perusteet (erityiset syyt, huomioon otettavat muut näkökohdat jotka yksilön oikeudet ja yleinen etu huomioon ottaen perustelevat vapauttamista tmv.). Muistiossa todetun mukaan väkivaltariskin arviointimenetelmät ovat viime vuosikymmeninä huomattavasti kehittyneet.

Oikeuskansleri viittasi Suomen perustuslakiin ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen sekä ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön ja totesi, että henkilön oikeuteen elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen tulisi kiinnittää vakavaa huomiota myös yhteiskunnan näkökulmasta.

Tehtävänannon mukaisesti arviomuistio koskee vain elinkautisvankien vapauttamista. Perus- ja ihmisoikeuksista johtuva suojeluvelvoite koskee yleisesti yhteiskunnan ja sen jäsenten suojelua korkean väkivaltarikoksen uusimisriskin omaavien henkilöiden muodostamaa uhkaa vastaan, joten väkivaltariskiarviointia sekä asianmukaisia toimenpiteitä riittävän objektiviisiesti ja luotettavasti tunnistettua väkivaltarikoksen uusimisriskiä vastaan on tarpeen arvioida laajemminkin.

Oikeuskansleri kiinnitti samalla huomiota sosiaali- ja terveysministeriössä pitkään valmisteilla olleeseen itsemääräämisoikeutta koskevaan lainsäädäntöhankkeeseen. Sen yhteydessä oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön on perusteltua arvioida syyntakeettomia rikoksentekijöitä koskevat kysymykset. Samoin oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön olisi yhteistyönä ratkaistava hoidon ja muiden tukitoimenpiteiden jatkuvuuteen liittyvät ongelmat, jotka on tunnistettu arviomuistiossa.

OKV_9_20_2020.pdf

« Takaisin

Asiakastietolakiesitystä koskeva lausunto

Diaarinumero: OKV/79/20/2019
Antopäivä: 14.1.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (asiakastietolaki) ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Hän totesi muun muassa, että asiakastietolaki tulee koskettamaan hyvin erilaisia toimijoita, mutta ihmisten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi sen soveltamisen tulisi olla mahdollisimman yhdenmukaista. Laki tulisi koskettamaan myös laajaa joukkoa ihmisiä, joiden tulisi sen perusteella saada tieto oikeuksistaan. Mainitun vuoksi lain tulisi olla mahdollisimman selkeä ja ymmärrettävä erilaisille toimijoille.   

Oikeuskansleri totesi, että esitysluonnoksen suhdetta perustuslakiin ja erityisesti perustuslaissa säädettyyn yksityisyyden suojaan samoin kuin säätämisjärjestystä ja sitä, kuinka esitys täyttää Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimukset, oli esityksessä käsitelty varsin kattavasti. Hän katsoi kuitenkin, että esitystä oli syytä täydentää vielä siltä osin, mikä lain noudattamista valvovan viranomaisen apunaan käyttämien ulkopuolisten asiantuntijoiden tehtävien suhde oli perustuslain säännökseen, jossa säännellään hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle. Lisäksi oikeuskansleri katsoi, että lakiesitystä oli sen selkeyden ja ihmisten yksityisyyden suojan turvaamiseksi sekä oikeusturvan vuoksi syytä täydentää ja täsmentää eräiden muidenkin säännösten osalta, jotka koskivat oikeutta salassapidettäviin tietoihin, vaitiolovelvollisuutta, alaikäisen asiakkaan tietojensa luovuttamista koskevaa kieltoa ja tietojärjestelmän vaatimuksenmukaisuustodistuksen antamista ja peruuttamista.

OKV_79_20_2019.pdf

« Takaisin