Lausunnot

Laki turvatoimista Maahanmuuttovirastossa

Diaarinumero: OKV/5/20/2018
Antopäivä: 9.2.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon lakiluonnoksesta, jolla säädettäisiin turvatoimista Maahanmuuttovirastossa. Hän piti perusteltuna valmisteltua sääntelyä, jolla pyritään edistämään muun ohella Maahanmuuttoviraston henkilöstön turvallisuutta.

Oikeuskansleri totesi, että ehdotetut säännökset merkitsevät puuttumista perusoikeuksiin. Esitysluonnoksessa on selostettu perustuslakivaliokunnan kannanottoja aiempiin vastaavantyyppisiin turvatoimisääntelyesityksiin, mutta siinä ei ole juurikaan perusteltu sitä, miksi perusoikeuksiin puuttumista voidaan pitää hyväksyttävänä sääntelyn kohteena nyt olevassa tilanteessa eli tarkoituksessa turvata Maahanmuuttoviraston toimintaa sekä säilyttää turvallisuus ja järjestys sen käytössä olevissa tiloissa.

Oikeuskansleri kiinnitti huomiota myös turvatarkastajaksi hyväksymisen peruuttamista koskevan sääntelyn sijaintiin lakiluonnoksessa ja turvatoimialue-käsitteen tarpeettomaan käyttöön.

OKV_5_20_2018.pdf

Henkilötietojen käsittelyä poliisitoimessa koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus

Diaarinumero: OKV/76/20/2017
Antopäivä: 25.1.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon lakiesitysluonnoksesta, jolla uudistettaisiin henkilötietojen käsittelyä poliisitoimessa koskeva lainsäädäntö. Lainsäädännössä huomioitaisiin ja pantaisiin täytäntöön alaa koskevaa Euroopan unionin sääntelyä.

Oikeuskansleri piti esitettyä sääntelyä perusteltuna ja katsoi sen vastaavan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja rikosasioiden tietosuojadirektiivin asettamia vaatimuksia. Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettava laki olisi erityislaki suhteessa valmisteltavana olevaan ns. rikosasioiden tietosuojalakiin. Oikeuskansleri totesi, että ehdotusten viimeistelyssä ja myös käytännön ohjeistuksessa ja neuvonnassa olisi tarpeen huolehtia lainsäädäntökokonaisuuden ymmärrettävyydestä ja johdonmukaisuudesta. Sekä käytännön poliisitoiminnassa että kansalaisille olisi oltava selvää, mitä lakia kulloinkin sovelletaan. Ohjeistuksen ohella tulisi myös varmistaa edelleen hyvien tietosuojakäytäntöjen toteutuminen ja niiden valvonta poliisin sisäisessä laillisuusvalvonnassa.

Lakiesityksellä lisättäisiin poliisin oikeutta käsitellä henkilötietoja. Esimerkiksi poliisin oikeudet käsitellä yksittäiseen tehtävään liittymättömiä henkilötietoja laajentuisivat merkittävästi. Koska muutos rajoittaisi perustuslaissa turvattua yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa, se tulisi oikeuskanslerin mukaan perustella myös säätämisjärjestysperusteluissa. Muutenkin olisi tarkistettava, että kaikista henkilötietojen käsittelyoikeuksien laajennuksista olisi säätämisjärjestysperusteluissa kokoava tarkastelu. Koska esitys sisältää yksityiselämän suojan kannalta merkityksellisiä asioita ja koska osa säätämisjärjestystä koskevista kysymyksistä on tulkinnanvaraisia, esityksestä tulisi oikeuskanslerin mukaan pyytää sen eduskuntakäsittelyn yhteydessä perustuslakivaliokunnan lausunto.

Oikeuskansleri piti hyvänä sitä, että väkivallan tai muun rikoksen uhan alla olevien henkilöiden rekisteröinnille poliisin tietojärjestelmiin luotaisiin asianmukaiset oikeudelliset perusteet. Tältä osin olisi vielä kiinnitettävä erityistä huomiota uhria koskevien tietojen käyttötarkoitussidonnaisuuteen ja suojaamiseen sekä oikeusturvakeinoihin, jotta rekisteröinti tällä perusteella ei muodostuisi yksilön asemaa lisää heikentäväksi.

Suojelupoliisin henkilötietojen käsittelyä koskevan luvun soveltamisalan oikeuskansleri katsoi olevan epäselvä. Hän esitti, että soveltamisalaa täsmennettäisiin tarkoittamaan vain suojelupoliisin erityistehtävän mukaisten henkilötietojen käsittelyä tai että luvussa vaihtoehtoisesti säädettäisiin sovellettavasta lainsäädännöstä ja menettelyistä, kun suojelupoliisi käsittelee muita henkilötietoja.

OKV_76_20_2017.pdf

Genomilainsäädännön kehittäminen

Diaarinumero: OKV/78/20/2017
Antopäivä: 24.1.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon arviomuistiosta, jossa esitellään genomikeskustyöryhmän ehdotuksia genomilaiksi ja genomikeskuksen perustamiseksi.

Oikeuskansleri totesi, että genomilainsäädännössä on kyse perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta hyvin merkityksellisistä asioista. Hän nosti esiin muun muassa yksityiselämän suojaan ja tietosuojaan liittyvät kysymykset mutta myös sosiaali- ja terveydenhuollon sen siihen kiinnittyvän tutkimuksen, kehittämistoiminnan ja liiketoiminnan tulevaisuuden. Jatkovalmistelussa olisi oikeuskanslerin mukaan olennaista arvioida perus- ja ihmisoikeusvaatimusten keskinäistä tasapainoa ja myös niiden suhdetta muihin perusoikeusjärjestelmän perusteella hyväksyttäviin tavoitteisiin ja intresseihin. Hän painotti myös vaikutusarvioinnin merkitystä sekä yleisessä tietosuoja-asetuksessa määritellyn arvioinnin tarvetta.

Oikeuskanslerin mukaan jatkovalmistelussa tulisi arvioida, mitkä genomikeskuksen tehtävät ovat viranomaistehtäviä tai muuten julkisia hallintotehtäviä, ja eriyttää ne muista aiotuista tehtävistä ja palveluista myös organisatorisesti. Olisi myös huolehdittava, ettei ulkopuolinen rahoitus uhkaa luottamusta viranomaistoiminnan puolueettomuuteen. Lisäksi olisi tarpeen selventää genomikeskuksen rahoituksen ja hinnoittelun periaatteita ja kiinnittää huomiota siihen, että tasapuoliset pelisäännöt toteutuvat genomikeskuksen palveluiden hinnoittelussa ja yleensä genomitietoa hyödyntävän ekosysteemin toiminnassa.

Oikeuskansleri huomautti myös, että aihealueen lainsäädäntökokonaisuus on muodostumassa varsin monimutkaiseksi ja monitasoiseksi. Valmistelussa tulisikin huolehtia genomilainsäädännön ja siihen läheisesti linkittyvien lainsäädäntöjen muodostaman kokonaisuuden selkeydestä ja ymmärrettävyydestä.

OKV_78_20_2017.pdf

Miehittämätöntä ilmailua ja lennokkitoimintaa koskevan lainsäädännön kehittäminen

Diaarinumero: OKV/74/20/2017
Antopäivä: 17.1.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon miehittämätöntä ilmailua ja lennokkitoimintaa koskevan lainsäädännön kehittämistä koskevasta työryhmän mietinnöstä. Hän totesi, että esitysluonnoksessa ei ollut arvioitu omaisuudensuojan rajoitusta eikä Puolustusvoimille ehdotettuja uusia toimivaltuuksia suhteessa perustuslakivaliokunnan asiaa koskevaan lausuntokäytäntöön. Säätämisjärjestysperusteluita olisi tarpeen täydentää myös luottamuksellisen viestinnän suojan ja perustuslain 10 §:n mukaisten perusoikeuksien erityisten rajoitusedellytysten kannalta.

OKV_74_20_2017.pdf

Tutkijoiden, opiskelijoiden, harjoittelijoiden ja au pairien maahantulon edellytykset

Diaarinumero: OKV/73/20/2017
Antopäivä: 16.1.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon lakiluonnoksesta, joka koski EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä, kun kyseessä on opiskelu, tutkimus, työharjoittelu tai EU:n vapaaehtoisohjelmien puitteissa tehty vapaaehtoistyö. Esityksellä pannaan täytäntöön Euroopan unionin direktiivi (2016/801/EU). Lisäksi ehdotetaan direktiivin täytäntöönpanoon liittymättä, että au pair -sijoituksen perusteella myönnettävästä oleskeluluvasta säädettäisiin ulkomaalaislaissa.

Lakiesityksen mukaan Maahanmuuttovirastolla olisi nykyistä ulkomaalaislakia vastaavasti oikeus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos hallinto-oikeus on kumonnut viraston päätöksen tai muuttanut sitä. Oikeuskansleri totesi, että perustuslakivaliokunta on suhtautunut pidättyvästi erityissäännöksiin viranomaisen yleisestä muutoksenhakuoikeudesta. Oikeuskanslerin mukaan uudessa laissa olisi tarpeen esittää perustuslakivaliokunnan käytännön mukaiset perustelut ja sisällyttää ne myös säätämisjärjestysperusteluihin. Säätämisjärjestysperusteluita tulisi tarkentaa muutenkin siten, että niistä saisi oikean kuvan esityksen liittymisestä perustuslakiin ja perusoikeuksien toteutumiseen. Oikeusturvaratkaisujen perustuslainmukaisuus uusien säännösten osalta olisi myös syytä todeta.

Au paireja koskevaa sääntelyä oikeuskansleri piti tervetulleena uudistuksena. Hän kuitenkin totesi, että lakiluonnoksessa oli käytetty osittain epäselvää ja monitulkintaista terminologiaa. Lainsäädännön selkeyteen ja käytännön sovellettavuuteen tulisi oikeuskanslerin mukaan kiinnittää enemmän huomiota. Lisäksi koska au pairit ovat haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä, joita kansainvälisesti koskee palkattoman työn ja jopa ihmiskaupan riski, tulisi heitä koskevan lainsäädännön perusteluissa vähintään tuoda korostuneemmin esiin viikkotyöajan 30 tunnin enimmäismäärä.

OKV_73_20_2017.pdf