Lausunnot

Sähköinen laskutus

Diaarinumero: OKV/75/20/2018
Antopäivä: 17.10.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sähköisestä laskutuksesta. Hänellä ei ollut lausuttavaa itse lakiluonnoksesta. Lausuntopyynnössä pyydettiin kuitenkin muun ohessa kannanottoja esitysluonnoksen ehdotuksiin sähköisten kuittien käytön edistämiseksi. Oikeuskansleri kiinnitti huomiota siihen, että oman kansallisen standardin luominen, silloinkin kun se perustuisi eurooppalaiseen laskustandardiin, olisi omiaan muodostamaan markkinoillepääsyn esteitä. Siten se olisi omiaan rajoittamaan EU:n perusvapauksia, jos standardin mukaisten sähköisten kuittien toimittaminen asetettaisiin vaatimukseksi hankintayksikön kanssa asioitaessa.

OKV_75_20_2018.pdf

« Takaisin

Valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen muuttaminen

Diaarinumero: OKV/74/20/2018
Antopäivä: 11.10.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta, jolla muutettaisiin lakia valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä.

Esityksellä kumottaisiin esimerkiksi lain 7 §, joka koskee valtion yhteisiä tieto- ja viestintäteknisiä palveluja tuottavan palvelukeskuksen hallitusta. Oikeuskansleri kiinnitti huomiota siihen, että kyseisessä pykälässä säädetään muun ohella henkilöstön edustuksesta hallituksessa. Kun palvelukeskusta lain 1 §:n mukaan johdetaan ja ohjataan liiketoiminnallisten periaatteiden mukaisesti, ehdotetun lain perusteluissa tulisi arvioida, onko henkilöstön edustus hallituksessa ollut sellainen ohjauksen, johtamisen ja toiminnan liiketoiminnallinen periaate, jonka johdosta vastaavasta henkilöstön edustuksesta tulisi säätää esimerkiksi lain 8 §:ssä.

OKV_74_20_2018.pdf

« Takaisin

Rangaistusluonteisia hallinnollisia seuraamuksia koskevat sääntelyperiaatteet

Diaarinumero: OKV/70/20/2018
Antopäivä: 1.10.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon oikeusministeriön asettaman työryhmän mietintöluonnoksesta, joka sisälsi ehdotuksen lainvalmistelun tukena käytettäviksi hallinnollisten sanktioiden sääntelyperiaatteiksi.

Oikeuskansleri painotti lausunnossaan erityisesti perusoikeuksien turvaamista koskevaa sääntelyperiaatetta ja totesi, että rangaistusluonteisia hallinnollisia seuraamuksia koskevia säännöksiä valmisteltaessa on arvioitava kattavasti se, mihin perusoikeuksiin ja ihmisoikeuksiin niillä on vaikutusta. Vaikutukset on tuotava esille ja käsiteltävä säännöksiä koskevassa hallituksen esityksessä. Hallituksen esityksessä on otettava kantaa säännösten perustuslainmukaisuuteen ja siihen, kuinka ne täyttävät kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista seuraavat velvoitteet.

Oikeuskansleri katsoi lisäksi, että rangaistusluonteisista hallinnollisista seuraamuksista säädettäessä valmistelussa on otettava huomioon perustuslakivaliokunnan kyseisistä seuraamuksista ja niiden säätämisestä esittämät kannanotot sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännössään esittämät kannanotot.

OKV_70_20_2018.pdf

« Takaisin

Luonnos hallituksen esitykseksi tiedonhallintalaiksi

Diaarinumero: OKV/67/20/2018
Antopäivä: 1.10.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri esitti luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi antamassaan lausunnossa, että julkisuusperiaatteen toteuttaminen tulisi ottaa selkeämmin huomioon lain tavoitteissa.

Lausunnossa kiinnitettiin edelleen huomiota muun muassa säilytysajan ja arkistoinnin suhteeseen ja henkilötietojen ja salassa pidettävien tietojen rinnastamiseen.

OKV_67_20_2018.pdf

« Takaisin

Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset

Diaarinumero: OKV/64/20/2018
Antopäivä: 19.9.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon luonnoksesta lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia koskevaksi hallituksen esitykseksi. Hän totesi, että pääosin kriminalisointiperiaatteet kuuluvat lainsäätäjän yhteiskuntapoliittiseen harkintaan ja että valtiosääntöperiaatteet luovat sille vain yleisen tason raamit. Oikeuskansleri ei nimenomaisesti ottanut kantaa ehdotettuihin säännösmuutoksiin. Hänen mukaansa lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntö toteuttaa julkisen vallan velvoitteita suojata lasten perusoikeuksia ja niiden taustalla olevaa oikeutta itsemääräämiseen sekä turvalliseen ympäristöön ja kasvuun. Hän myös huomautti, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on rangaistuskäytännössään edellyttänyt, että suojeluvelvoitteen toteuttamisessa käytetään myös rikosoikeudellisia keinoja. Valtiosääntönäkökulmien tarkastelua ei voida oikeuskanslerin mukaan näin rajoittaa vain rikosoikeudellisiin laillisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin ja ultima ratio -oppiin. Oikeuskanslerin mukaan ehdotuksesta tulisi ilmetä vielä vahvemmin kokoava arviointi ehdotuksen vaikutuksista suojeluvelvoitteen toteutumiseen käytännössä.

Oikeuskansleri totesi, että rikoslain tulisi muodostaa selkeä ja mahdollisimman helposti hahmotettava kokonaisuus. Rikoslain 20 luvun eli seksuaalirikoksia koskevien rangaistussäännösten johdonmukaisuus, toimivuus ja ymmärrettävyys saattaisi edellyttää, että muutostarpeet arvioitaisiin ja suhteutettaisiin samassa yhteydessä, kun raiskausta koskevien säännösten muuttamista tullaan arvioimaan kokonaisuudessaan. Oikeuskanslerin mukaan rikoslain 20 lukuun kohdistetut useat muutokset ovat monimutkaistaneet sen soveltamista. Käytännössä on ilmennyt hankaliakin tilanteita valittaessa kulloiseenkin rikokseen tai rikoskokonaisuuteen sovellettavaa lakia. Vielä oikeuskansleri kiinnitti huomiota esityksessä esiintuotuihin konkurrenssi- ja yksiköintikysymyksiin. Hänen mukaansa ehdotuksen jatkovalmistelussa olisi tarpeen arvioida konkurrenssiopin johdonmukaisuutta ja säännösten sovellettavuutta ja ymmärrettävyyttä lainsoveltajien kannalta sekä myös esityksen vaikutuksia yleisprevention kannalta.

OKV_64_20_2018.pdf

« Takaisin

Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuista

Diaarinumero: OKV/54/20/2018
Antopäivä: 14.9.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Lakiesityksestä antamassaan lausunnossa oikeuskansleri totesi perustuslain 21 §:n turvaaman hyvän hallinnon ja siihen kuuluvan ennustettavuuden kannalta olevan erittäin perusteltua, että esityksellä koottaisiin asiakasmaksulakiin aikaisemmin asetuksentasoisesti säädetty ja osittain käytäntöön perustuva asiakasmaksujärjestelmä.

Oikeuskanslerin mukaan asiakasmaksuilla on merkitystä perustuslain 19 §:ssä säädetyn sosiaaliturvan toteutumiselle. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee lähtökohtaisesti osaltaan turvata henkilön oikeutta toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Asiakasmaksut eivät saa olla sellaisia, että tätä oikeutta toteuttavat palvelut siirtyisivät asiakkaan tavoittamattomiin. Laista tai sen perusteluista tulisi siten tarkemmin ilmetä ne yleiset periaatteet, joiden perusteella lakiesityksen euromääräisten maksujen suuruus on mitoitettu. Lakiehdotus on merkityksellinen myös perustuslain 6 §:ssä tarkoitetun yhdenvertaisuuden kannalta tarkasteltuna. Esityksen perusteluissa olisikin tarpeen vielä kootusti arvioida, johtaako laki yksilötasolla joissain erityisryhmissä palveluiden saatavuuden heikkenemiseen tai nopeisiin maksujen muutoksiin. 

Lakiesityksen mukaan lailla vahvistettaisiin asiakasmaksujen alentamista ja perimättä jättämistä suhteessa toimeentuloturvaan. Oikeuskansleri piti tätä toimeentulotuen asemaa viimesijaisena etuutena vahvistavaa pyrkimystä sinänsä kannatettavana. Lausunnon mukaan lakiesityksessä ei kuitenkaan ole riittävästi esitetty sitä, miten maksujen alentamisen ja toimeentulotuen säännösten yhteensovittaminen käytännön tasolla toimii. Lakiehdotuksen säännökset eivät vielä esitetyssä muodossaan käytännön tasolla tavoita riittävää toimivuutta ja yksiselitteisyyttä eivätkä luo edellytyksiä hallinnollisen työn keventymiselle tai kustannussäästöille.

Oikeuskansleri totesi lakiesityksen perusteella jäävän epäselväksi, onko käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusta perittävä niin sanottu sakkomaksu korvaus siitä, että henkilölle on varattu tilaisuus sosiaali- tai terveyspalvelun saamiseen vai onko siinä kyse sanktioluonteisesta seuraamuksesta. Esityksen mukaan sakkomaksun voi periä myös yksityinen palveluntuottaja. Esityksessä ei kuitenkaan ole käsitelty sitä, voidaanko palveluntuottajan sakkomaksun perimistä pitää perusteltuna perustuslain 124 §:n valossa. Oikeuskansleri katsoi säännöksen palveluntuottajan sakkomaksun perimisestä olevan monessakin mielessä ongelmallinen ja erityisesti siinä tapauksessa, että yksityisellä palveluntuottajalla esityksen kategorisen sanamuodon mukaisesti olisi oikeus periä maksuja ulosottoteitse ilman tuomiota tai päätöstä.

Oikeuskansleri totesi lakiehdotuksen mukaisen oikaisuvaatimusmenettelyn lähtökohtaisesti soveltuvan lain edellyttämään oikeussuojaan. Muutoksenhakua koskevat säännökset olisi kuitenkin perusteltua tarkistaa kattavuudeltaan ja selkeydeltään sekä myös suhteessa eduskunnan käsiteltävänä olevaan hallintolainkäyttölain uudistukseen.

OKV_54_20_2018.pdf

« Takaisin

Uusi asiakas- ja potilaslaki sekä lastensuojelulain muuttaminen

Diaarinumero: OKV/58/20/2018
Antopäivä: 7.9.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi asiakas- ja potilaslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Oikeuskansleri katsoi, että luonnosta koskevat säätämisjärjestysperustelut olivat keskeneräiset, eikä hän siksi ottanut niihin yksityiskohtaisesti kantaa. Hän totesi kuitenkin, että säätämisjärjestysperusteluissa olisi tarpeellista käsitellä esityksen suhde yksityiselämän suojan ohella henkilötietojen suojaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan, perustuslain yksityiselämän suojaa koskevan pykälän ja Euroopan unionin tietosuoja-asetuksen valossa. Hän katsoi, että asiakas- ja potilaslakia valmisteltaessa tulisi muutenkin ottaa huomioon mainitun tietosuoja-asetuksen vaatimukset niin, että laissa olisi perusta tietosuoja-asetuksen systematiikalle ja soveltamiselle. Tähän liittyen oikeuskansleri muun muassa totesi, että esitysluonnoksen tietojensaantia ja salassapitoa koskeva sääntely olisi tarpeellista tarkistaa niin, että tietosuoja-asetuksen mukainen sääntelymalli ja digitalisaation vaikutukset käytännön toimintatapoihin otettaisiin huomioon. Edelleen hän katsoi, että laissa olisi syytä varautua sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden integraatioon säätämällä tietointegraation edellytyksistä.

Esitysluonnos sisälsi säännökset asiakkaan ja potilaan perusoikeuksia rajoittavien toimenpiteiden käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa, mutta siitä puuttui näiden toimenpiteiden perustuslainmukaisuutta koskeva arviointi. Oikeuskansleri totesi yleisesti, että perusoikeuksien rajoittamisen perustuslainmukaisuutta koskeva arviointi tulisi tehdä huolellisesti ja kattavasti. Arvioinnissa olisi otettava huomioon perustuslaista ja ihmisoikeussopimuksista perusoikeuksien rajoittamiselle seuraavat edellytykset ja huomioitava tarkoin perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössään perusoikeuksien rajoittamiselle asettamat edellytykset.

Rajoitustoimenpiteitä koskevassa perustuslainmukaisuuden arvioinnissa olisi lisäksi otettava huomioon perustuslain säännökset julkisen hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle. Perusteluissa olisi sen vuoksi syytä arvioida muun muassa se, milloin rajoitustoimenpiteen käyttämisessä on kysymys sellaisesta merkittävän julkisen vallan käyttämisestä, joka voidaan antaa ainoastaan viranomaiselle. Edelleen perusteluista tulisi ilmetä, miten asiakkaiden ja potilaiden oikeusturva ja hyvän hallinnon vaatimukset turvataan perustuslain edellyttämällä tavalla silloin, kun julkinen hallintotehtävä annetaan muun kuin viranomaisen hoidettavaksi.

Lisäksi oikeuskanslerin mukaan lakiluonnoksessa olevien eri suunnitelmien oikeudellisen merkityksen tulisi ilmetä paremmin laista. Hän kiinnitti huomiota myös lain ymmärrettävyyteen sen soveltajien kannalta. Oikeuskanslerin mukaan olisi syytä pohtia vielä myös sitä, mistä asioista laissa säädettäisiin, ja arvioida lain suhde muuhun, esimerkiksi palveluita ja niiden laatua koskevaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön.

OKV_58_20_2018.pdf

« Takaisin

Omatoimisen työnhaun malli

Diaarinumero: OKV/57/20/2018
Antopäivä: 30.8.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon hallituksen esityksestä, joka koski niin sanottua omatoimisen työnhaun mallia. Sen mukaan maakunta tai yksityinen palveluntuottaja laatisi työttömälle työnhakijalle työllistymissuunnitelman, jossa edellytettäisiin omatoimista työnhakua. Työnhakijan olisi haettava keskimäärin vähintään yhtä työmahdollisuutta viikossa 30 päivän aikana. Työnhakuvelvoitetta voitaisiin kuitenkin vähentää tai sitä ei lainkaan asetettaisi, jos työnhakijan ammattitaitoa vastaavaa tai muuten hänelle sopivaa työtä ei olisi tarjolla taikka jos työnhakijan työnhakutaidoissa, osaamisessa, ammattitaidossa tai työ- ja toimintakyvyssä olisi puutteita. Työllistämissuunnitelmassa edellytetyn työnhaun laiminlyönti voisi johtaa työttömyysetuuksien menettämiseen.

Oikeuskansleri katsoi, että esityksessä tuli arvioida työnhakuvelvoitetta perustuslaissa säädetyn yhdenvertaisuuden periaatteen kannalta. Työnhakuvelvoitteen asettaminen sisälsi harkintavaltaa, mutta esityksessä ei käsitelty riittävästi sen oikeudellista luonnetta eikä työnhakijan oikeusturvaa. Lisäksi tuli arvioida, oliko työnhakuvelvoitteen asettaminen sellainen julkinen hallintotehtävä, joka perustuslain mukaan voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle.

OKV_57_20_2018.pdf

« Takaisin

Miehittämättömien kulkuneuvojen kulkuun puuttuminen

Diaarinumero: OKV/51/20/2018
Antopäivä: 27.8.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon esitysluonnoksesta, jolla säädettäisiin Rikosseuraamuslaitokselle oikeus käyttää teknisiä laitteita, joiden avulla miehittämättömät kulkuneuvot voidaan havaita, ja oikeus tarvittaessa puuttua niiden kulkuun. Oikeuskansleri piti ehdotettuja säännöksiä sekä niiden mukaista eri viranomaisten välistä työnjakoa tarkoituksenmukaisena ja hyväksyttävänä perustuslain kannalta.

Oikeuskansleri totesi, että samanaikaisesti on vireillä muitakin miehittämättömien ilma-alusten kulkuun puuttumiseen liittyviä säädösvalmisteluasioita rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien ja poliisin osalta ja että niissä on osin toisistaan poikkeavia johtopäätöksiä taloudellisten vaikutusten arvioinnissa. Oikeuskanslerin mukaan on tärkeää, että samaan toimintaan tai asiaan vaikuttavat muut uudistukset otetaan lainvalmisteluhankkeissa alusta lähtien huomioon ja että johtopäätökset hankkeissa eivät ole keskenään ristiriitaisia. Vaihtoehtoisesti mahdolliset ristiriitaiset johtopäätökset tulee tuoda esiin avoimesti ja perustella tarkasti.

Ministeriöiden välinen koordinointi ja toimiva vuorovaikutus lainvalmisteluhankkeissa muun ohella tehostaa ja monipuolistaa lainvalmistelua sekä ehkäisee tarpeetonta päällekkäistä työtä. Se on tärkeää myös oikeusjärjestyksen johdonmukaisen ja toimivan kokonaisuuden kannalta.

Miehittämättömien kulkuneuvojen kulkuun puuttumisen säännösten jatkovalmistelussa sekä säädettävän lainsäädännön täytäntöönpanossa samoin kuin tarvittavassa koulutuksessa ja hankinnoissa eri viranomaisten on tarpeen toimia yhteistyössä.

OKV_51_20_2018.pdf

« Takaisin

Henkilötietojen käsittely Tullissa ja Rajavartiolaitoksessa

Diaarinumero: OKV/48/20/2018 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/55/20/2018
Antopäivä: 24.8.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Valtiovarainministeriö pyysi oikeuskanslerilta lausuntoa ehdotuksesta hallituksen esitykseksi laiksi henkilötietojen käsittelystä Tullissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ja Sisäministeriön Rajavartio-osasto ehdotuksesta hallituksen esitykseksi laiksi henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Oikeuskansleri piti luonnosten sisältämiä lakiehdotuksia pääosin perusteltuina. Hän kiinnitti kuitenkin huomiota eräisiin ehdotetun lain henkilötietojen käsittelystä Tullissa sekä ehdotetun lain henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa pykäliin ja säätämisjärjestysperusteluihin. Lisäksi hän esitti yksityiskohtaisten perusteluiden ja yleisperusteluiden täydentämistä.

Oikeuskansleri piti esitysten merkittävänä muutoksena siirtymistä rekisteriperusteisesta käyttötarkoitusperusteiseen sääntelyyn. Muutos on sinänsä perusteltu ja vastaa Euroopan unionin tietosuojalainsäädännössä tapahtuneita muutoksia. Oikeuskansleri katsoi, ettei sääntelytekniikan muutos kuitenkaan saa johtaa EU:n tietosuoja-asetuksessa ja rikosasioiden tietosuojadirektiivissä määritellyn suojan tason heikentymiseen tai perustuslain 10 §:n edellyttämän tarkkarajaisuuden ja täsmällisyyden vaatimusten heikkenemiseen. Tarkkarajaisuutta ja täsmällisyyttä oli vielä erityisesti punnittava annettavien lakien siältämien Tullin tai Rajavrtiolaitoksen saamien tietojen merkityksellisyyden arvioinnin tutkinta- ja poliisitehtävissä osalta ja erityisesti rikosten ennaltaehkäisyn ja rikostiedostelussa tapahtuvan käsittelyn osalta. Rikostiedustelussa tapahtuvan tietojenkäsittelyn dokumentaation ja valvonnan sääntelyä on myös tarpeen täsmentää.

Säätämisjärjestysperusteluissa olisi oikeuskanslerin käsityksen mukaan tarpeen vielä selkeämmin esittää, vastaavatko ja miten esitykset vastaavat EU:n rikosasioiden tietosuojadirektiivin ja tietosuoja-asetuksen vaatimuksia varsinkin siltä osin kuin esitys laajentaa Tullin ja Rajavartiolaitoksen mahdollisuuksia tietojenkäsittelyyn. Perustuslakivaliokunnan vuoden 2018 käytännön mukaisesti perustuslain 10 §:ään liittyvä arviointi on laajalti sen arviointia, vastaako ehdotus EU:n tietosuoja-asetusta ja vastaavasti tietosuojadirektiivin soveltamisalalla tietosuojadirektiiviä.  Rikosanalyysin ja rikostiedustelun sekä tutkintatehtäviä varten suoritetun tiedon merkityksellisyyden arvioinnin osalta olisi vielä selvemmin arvioitava, täyttyvätkö kaikki ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä asetetut vaatimukset.

 

OKV_48_20_2018.pdf

OKV_55_20_2018.pdf

« Takaisin

« Edellinen 1 / 6