Lausunnot

Kansallisen uutistoimiston tukeminen

Diaarinumero: OKV/59/20/2018
Antopäivä: 16.8.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon kansallisen uutistoimiston tukemista koskevasta valtioneuvoston asetuksesta. Asetuksen nojalla olisi voitu myöntää valtionavustusta vain yhdelle uutistoimistolle. Oikeuskansleri piti tätä ongelmallisena valtionavustusten kilpailuvaikutuksia koskevien säännösten näkökulmasta ja esitti harkittavaksi, että valtionavustus voitaisiin myöntää kaikille avustuksen edellytykset täyttäville hakijoille tai että avustuksen edellytyksiä tarkennettaisiin. Valtioavustuksen saajalle asetettava julkinen palveluvelvoite ja avustettavan toiminnan hyväksyttävät kustannukset oli myös perusteltua määritellä tarkemmin. Oikeuskansleri katsoi myös tarpeelliseksi selvittää uutistoimiston valtionavustuksen suhdetta nykyisin sanomalehdistön tukena myönnettäviin valtionavustuksiin.

OKV_59_20_2018.pdf

« Takaisin

Kansallisen uutistoimiston tukeminen

Diaarinumero: OKV/59/20/2018
Antopäivä: 16.8.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon kansallisen uutistoimiston tukemista koskevasta valtioneuvoston asetuksesta. Asetuksen nojalla olisi voitu myöntää valtionavustusta vain yhdelle uutistoimistolle. Oikeuskansleri piti tätä ongelmallisena valtionavustusten kilpailuvaikutuksia koskevien säännösten näkökulmasta ja esitti harkittavaksi, että valtionavustus voitaisiin myöntää kaikille avustuksen edellytykset täyttäville hakijoille tai että avustuksen edellytyksiä tarkennettaisiin. Valtioavustuksen saajalle asetettava julkinen palveluvelvoite ja avustettavan toiminnan hyväksyttävät kustannukset oli myös perusteltua määritellä tarkemmin. Oikeuskansleri katsoi myös tarpeelliseksi selvittää uutistoimiston valtionavustuksen suhdetta nykyisin sanomalehdistön tukena myönnettäviin valtionavustuksiin.

OKV_59_20_2018.pdf

« Takaisin

Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta annetun lain muuttaminen

Diaarinumero: OKV/36/20/2018
Antopäivä: 13.8.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Valtioneuvoston oikeuskansleri otti kantaa hallituksen esityksen luonnoksessa esitettyyn valituskieltoon, joka kohdistuisi nykyisen Sitra-lain 3 §:n 2–5 kohdissa tarkoitettuihin Sitran tekemiin päätöksiin ja niitä koskeviin sopimuksiin. Lausunnossa muun ohessa todettiin, että yleislainsäädännöstä poikkeamiseen tulisi valituskiellon osalta suhtautua perustuslain oikeusturvasäännöksen ja lainsäädännön johdonmukaisuuden takia hyvin pidättyvästi. Jatkovalmistelussa tulisi arvioida, olisiko asiassa aiheellista pyytää perustuslakivaliokunnan lausunto.

Esitysluonnosta tulisi myös selventää informatiivisen hallinnon yleislakeihin viittaamisen osalta.

Oikeuskansleri otti lausunnossaan myös esiin Sitran rahoittajaroolin ja Sitran merkittävän roolin Suomen julkisen sektorin tulevaisuuden tukena. Sitran onnistuneen toiminnan edellytyksenä pitkällä aikavälillä olevan luottamuksen varmistamiseksi Sitraa tulee tulee valvoa mahdollisimman kattavasti.  Sitra on jo yleishallinto-oikeutta koskevien täsmennysten jälkeen ylimmän laillisuusvalvonnan piirissä. Sitran valvonnan ja toiminnan vaikuttavuuden kannalta olisi perusteltua harkita, että rahasto olisi myös valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusoikeuden piirissä. 

OKV_36_20_2018.pdf

« Takaisin

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämistä koskeva lausunto

Diaarinumero: OKV/53/20/2018
Antopäivä: 8.8.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Puolustusministeriö pyysi oikeuskanslerilta lausuntoa työryhmän mietinnön muotoon laaditusta vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan lainsäädännön kehittämishankkeesta.

Kaavailujen mukaan julkisoikeudellinen Maanpuolustuskoulutusyhdistys voisi muun muassa järjestää erityisesti alaikäisille 16 vuotta täyttäneille henkilöille tarkoitettuja perehdytyskursseja. Ne voitaisiin järjestää sotilasalueilla joko kokonaan tai osittain kasarmiolosuhteissa ja osallistujille voisi jakaa puolustusvoimien käyttämää vaatetusta ilman sotilaan tunnusmerkkejä. Kurssit voisivat sisältää sulkeisjärjestys- ja majoittumisharjoituksia sekä kalustoesittelyjä ja niissä voisi käyttää Puolustusvoimien harjoitusvälineitä sekä kokeilla ammuntaa Maanpuolustusyhdistyksen hallussa olevilla ampuma-aseilla.

Oikeuskanslerin mukaan voidaan kysyä, onko tällainen koulutus sopusoinnussa Suomea sitovan lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnaisen lisäpöytäkirjan "Lasten osallistuminen aseellisiin selkkauksiin" tausta-ajatusten kanssa. Vaikka lisäpöytäkirjassa kielletään ainoastaan alle 18-vuotiaiden käyttämistä suoranaisiin vihollisuuksiin ja asetetaan rajoituksia heidän värväämiselle asevoimiin, on sen tulkittu myös estävän vapaaehtoisen sotilaallisen koulutuksen antamisen alle 18-vuotiaille.

Oikeuskansleri esitti myös eräitä teknisluontoisia huomautuksia työryhmän mietintöön.

OKV _53_20_2018.pdf

« Takaisin

Lausunto kansallisesta turvallisuudesta alueiden käytössä

Diaarinumero: OKV/52/20/2018
Antopäivä: 8.8.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että esitykseen sisältyvää käsitettä kansallisesta turvallisuudesta voidaan pitää vaikeatulkintaisena. Käsite tulisi määritellä ja ottaa sitä koskeva määritelmäsäännös lakiin.

Esityksessä ei vakuuttavasti perustella ratkaisua, jonka mukaan ehdotetun lunastamista kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi koskevan lain mukaiset lunastuspäätökset tehtäisiin pääsääntöisesti ministeriössä. Yleisen lunastuslain mukaan pääsääntönä on, että lunastusluvan antaa valtioneuvosto yleisistunnossaan, eikä lunastamisen kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi voida katsoa olevan vähemmän merkittävää kuin yleisen lunastuslain mukainen lunastaminen. Jos päätösvalta hajautetaan monelle ministeriölle, on riskinä myös se, että lunastuslupia koskeva ratkaisukäytäntö muodostuu epäyhdenmukaiseksi.

Esitystä ei nykymuodossaan voi pitää riittävän täsmällisenä ja tarkkarajaisena, eikä se turvaa suhteellisuusperiaatteen toteutumista. Yhtenäisen tulkinnan varmistaminen lunastamisissa on myös oikeusvarmuus- ja oikeusturvasyistä tarpeen.

Koska valtion etuosto-oikeutta koskevassa lakiesityksessä ehdotetaan perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia rajoittavia toimenpiteitä, näiden rajoitusten ei tulisi perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön mukaan mennä pidemmälle kuin on välttämätöntä tavoitellun päämäärän saavuttamiseksi. Rajoitusten tulee lisäksi olla tarkkarajaisia ja riittävästi yksilöityjä. Rajoitusten sitominen välttämättömyysedellytykseen olisi näin ollen perustellumpaa kuin niiden sitominen ainoastaan kiinteistön hankkimisen tarpeellisuuteen.

Lakiin otettava asetuksenantovaltuus on laadittava niin, että valtuuden sisältö selvästi ilmenee laista ja että se rajataan riittävän tarkasti. Kiinteistönhankintojen valvonnasta ja rajoittamisesta ehdotetun lain yksityiskohtaisista perusteluista ei ilmene se, mitä valtioneuvoston asetuksella olisi tarkoitus tarkemmin säätää. Sama huomio koskee ehdotettua lakia valtion etuosto-oikeudesta.

OKV_52_20_2018.pdf

« Takaisin

Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleissopimus

Diaarinumero: OKV/38/20/2018
Antopäivä: 8.8.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Ulkoministeriö oli pyytänyt muiden ohella oikeuskanslerilta lausuntoa Suomen viidennen määräaikaisraportin laadintaa varten kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen täytäntöönpanosta. Suomessa puiteyleissopimusta sovelletaan saamelaisiin, romaneihin, ruotsin kieltä käyttäviin Suomen kansalaisiin, venäjänkielisiin, tataareihin, juutalaisiin ja karjalankielisiin.

 

Oikeuskansleri totesi lausuntonaan yleisesti, että vähemmistöjen suojeluun liittyvät kysymykset tulevat esiin oikeuskanslerin työssä perus- ja ihmisoikeusvalvonnassa, joka toteutuu pääasiassa kanteluihin annettavissa ratkaisuissa, viranomaiskohteisiin tehtävissä tarkastuksissa sekä valtioneuvoston valvonnassa lainsäädäntöehdotuksista annetuissa lausunnoissa.

 

Saamelaisten oikeuksien toteutumisessa oli vuosina 2017-2018 oikeuskanslerin ratkaisu- ja lausuntokäytännössä noussut esille erityisesti saamelaisten tosiasialliset vaikuttamismahdollisuudet. Ruotsin kieltä käyttävien Suomen kansalaisten osalta arvioitavana oli puolestaan ollut kielellisten oikeuksien toteutuminen sosiaali- ja terveydenhuollossa (lastensuojelupalvelut ja kansallinen terveysarkisto Kanta), lainvalmistelussa, koulutuksessa (ammattikorkeakoulu ja asianajajatutkinto) sekä viranomaisen käyttämän sosiaalisen median viestinnässä.

 

OKV_38_20_2018.pdf

« Takaisin

Kansalaisuuden menettäminen rikoksiin syyllistymisen johdosta

Diaarinumero: OKV/42/20/2018
Antopäivä: 1.8.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi lausunnon esitysluonnoksesta, jonka mukaan kansalaisuuslakia muutettaisiin siten, että eräisiin maanpetos-, valtiopetos- ja terrorismirikoksiin syyllistynyt henkilö voisi menettää Suomen kansalaisuuden. Muutos koskisi ainoastaan kaksoiskansalaisia, joilla on riittävästi tosiasiallisia siteitä toiseen kansalaisuusvaltioonsa. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti lausunnossaan huomiota muun ohessa ehdotuksen suureen periaatteelliseen ja käytännölliseen merkitykseen sekä tarpeeseen jatkovalmistelussa vielä selvittää kansalaisuuden menettämisen oikeudellista luonnetta, kansalaisuuden menettämisen ja karkottamisen välistä suhdetta, menettämistä koskevan arvioinnin tarkempaa sisältöä ja ehtoja sekä yksilön oikeusturvan toteutumista ulotettaessa valituslupamenettely kansalaisuuden menettämistä koskeviin asioihin.
 

OKV 42 20 2018.pdf

« Takaisin

Valtion virkamieseettistä neuvottelukuntaa koskevat säännökset

Diaarinumero: OKV/40/20/2018
Antopäivä: 25.7.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi lausunnon valtion virkamieseettistä neuvottelukuntaa koskevista laki- ja asetusluonnoksista. Neuvottelukunta käsittelisi virkamieseettisiä kysymyksiä ja antaisi niistä lausuntoja. Lausunnot koskisivat muun muassa virkamiesten kanssa tehtävien karenssisopimusten edellytyksiä ja sopimuksissa sovittavia rajoitusaikoja. Ehdotuksessa ei selostettu, millaisia sopimuksiin liittyvät eettiset kysymykset voisivat olla, eikä myöskään käsitelty rajanvetoa oikeudellisten ja eettisten kysymysten välillä. Apulaisoikeuskansleri piti tarpeellisena neuvottelukunnalle kuuluvien eettisten kysymysten tarkempaa määrittelyä.

OKV_40_20_2018.pdf

« Takaisin

Saamelaiskäräjälain muuttaminen

Diaarinumero: OKV/39/20/2018
Antopäivä: 25.7.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi lausunnon saamelaiskäräjälakitoimikunnan esityksestä saamelaiskäräjälain muuttamiseksi.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että ehdotettu säännös oikeudesta tulla merkityksi vaaliluetteloon vastaa pitkälti Ruotsissa ja Norjassa voimassa olevia vastaavia säännöksiä sekä pohjoismaisessa saamelaissopimuksessa käytettäviä kriteereitä. Ehdotus poikkeaa kuitenkin niistä siltä osin, että niiden mukaan ratkaisevaa on se, onko saame ollut kotikieli, eikä se, onko se ollut ensimmäinen opittu kieli. Tätä poikkeamista ei ehdotuksessa kuitenkaan perustella tarkemmin.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan saamelaisen määritelmän rajaaminen äänioikeuteen selkeyttää nykyistä tilannetta, mutta määritelmää koskeva ongelma jää ratkaisematta ja oikeudellinen epävarmuus jatkuu. Esityksen perusteluissa ei tarkemmin kerrota, missä ja milloin saamelaisille alkuperäiskansana kuuluvista oikeuksista ja niiden kehittämisestä tullaan säätämään.

Ehdotuksen mukaan lain sääntelyä viranomaisten velvollisuudesta neuvotella saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksiin vaikuttavista toimenpiteistä muutettaisiin siten, että viranomaisten ja saamelaiskäräjien yhteistyötä painotettaisiin aiempaa enemmän. Ehdotetun pykälän sanamuodosta ei kuitenkaan ilmene tarkoitus siitä, että kyse olisi ennen kaikkea etukäteen saatavasta suostumuksesta tai yhteisymmärryksestä. Saamelaiskäräjillä tulee olla todellinen mahdollisuus vaikuttaa asioihin, joten neuvottelujen lähtökohtana tulee olla aito pyrkimys suostumukseen tai yhteisymmärrykseen. Ehdotetulla pykälämuotoilulla neuvotteluvelvoite ei vahvistu. Pykälän sanamuotoa tulee apulaisoikeuskanslerin mukaan vielä korjata ja ehdotettavasta velvoitteesta tulee lakiehdotuksen perustelujen täsmentämisen lisäksi säätää yksityiskohtaisemmin ja täsmällisemmin myös suoraan lakitekstissä.

Vaaliluetteloa koskevaan oikaisulautakunnan päätökseen saisi ehdotuksen mukaan hakea muutosta valittamalla suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vaalien tuloksen vahvistamista koskevaan päätökseen saisi sen sijaan hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen ja valitusluvalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ehdotuksen perusteluista ei ilmene, mistä tämä valitusteiden eroavaisuus johtuu, vaikka kummassakin on kyse vaaleihin läheisesti liittyvistä kiireellisistä seikoista. Asianomaisissa säännöksissä oleva viittaus hallintolainkäyttölakiin ei tuo esille tätä valitusteiden eroavaisuutta.

OKV_39_20_2018.pdf

« Takaisin

Sähköisten valtuutusten tarkistaminen ja rekisteröiminen toimipisteissä

Diaarinumero: OKV/50/20/2018
Antopäivä: 23.7.2018
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta, jolla muutettaisiin sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä julkisen hallinnon yhteispalvelusta annettuja lakeja. Lakiin lisättäisiin mm. mahdollisuus tarkistaa ja rekisteröidä sähköisiä valtuutuksia ja muita tahdonilmaisuja myös Väestörekisterikeskuksen ja asiointivaltuuspalvelun käyttäjäorganisaation toimipisteissä sekä yhteispalvelussa. Ehdotuksen mukaan rekisteröivällä organisaatiolla olisi oikeus käsitellä asiointivaltuuspalvelun tarjoamisessa käsiteltäviä henkilötietoja "siinä määrin kuin se on tarpeen rekisteröintitehtävän suorittamiseksi".

Apulaisoikeuskansleri totesi, että valtuutuksen rekisteröimisessä ei sellaisenaan ole kyse EU:n tietosuoja-asetuksessa tarkoitetuista erityisistä henkilötietoryhmistä tai perustuslain mukaisista arkaluonteisista tiedoista, mutta tällaistenkin tietojen käsittelyä voi toimenpiteeseen liittyä. Näiltä osin olisi perusteltua tarkistaa, onko ehdotettu sääntely riittävän yksityiskohtaista erityisesti käsiteltävien tietosisältöjen määrittämisen suhteen, jotta se vastaisi perustuslakivaliokunnan viimeaikaisissa lausunnoissa esitettyä näkemystä, että tietosisällöt tulisi luetteloida tyhjentävästi laissa.

OKV_50_20_2018.pdf

« Takaisin

« Edellinen 1 / 4