Lausunnot

Hallituksen esitys rekrytointi- ja osaamispalveluista

Diaarinumero: OKV/33/20/2017
Antopäivä: 12.6.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi lausunnon hallituksen esityksestä, jossa ehdotetaan säädettäväksi maakuntien perustamiseen liittyvät lait rekrytointi- ja osaamispalveluista sekä työttömyysturvalain muuttamisesta. Ehdotuksen mukaan työttömyysturvan toimeenpanossa luovuttaisiin viranomaisen antamista sitovista työvoimapoliittisista lausunnoista työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle. Jatkossa työttömyyskassat ja Kansaneläkelaitos päättäisivät työttömän oikeudesta työttömyysetuuteen ja maakunta päättäisi seuraamuksista, jotka aiheutuvat työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasta menettelystä.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti huomiota viranomaisten ulkopuolisten tahojen tehtäviin työttömyysetuuksien myöntämisessä ja seuraamuksiin johtavissa menettelyissä. Esityksessä ei ollut kuvattu yksityisten rekrytointipalvelujen tuottajien ja työttömyyskassojen harkintavaltaa eikä arvioitu, olisivatko tehtävät julkisia hallintotehtäviä ja sisältäisivätkö ne julkisen vallan käyttöä. Apulaisoikeuskanslerin mukaan ehdotuksia oli täsmennettävä ja myös arvioitava, olivatko ne perustuslain mukaisia.

OKV_33_20_2017.pdf

« Takaisin

Uusi vammaispalvelulaki ja sosiaalihuoltolain muuttaminen

Diaarinumero: OKV/35/20/2017
Antopäivä: 9.6.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi lausunnon lakiluonnoksesta, jossa ehdotetaan säädettäväksi uusi laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä erityispalveluista. Uusi laki korvaisi nykyisen vammaispalvelulain ja kehitysvammalain. Lisäksi ehdotetaan muutoksia sosiaalihuoltolakiin.

Apulaisoikeuskansleri piti lainsäädännön yhtenäistämistä kannatettavana. Uusi laki parantaisi vammaisten henkilöiden välistä yhdenvertaisuutta sekä yhtenäistäisi ja yksinkertaistaisi säännösten soveltamista.

Ehdotetun lain tavoitteena on selkeyttää rajanvetoa vanhuspalvelulain ja vammaispalvelulain soveltamisessa. Ehdotuksen mukaan vammaispalvelulakia ei sovellettaisi, jos avuntarve johtuu pääasiassa korkeasta iästä. Apulaisoikeuskansleri totesi, että soveltamisalan rajaus voi aiheuttaa tulkinta- ja soveltamisongelmia. Iäkkään henkilön oikeusturva ja mahdollisuudet hakea ja saada hänelle kuuluvia palveluja voivat vaarantua, kun hänen oikeuttaan palveluihin arvioidaan eri lakien pohjalta.

Laissa säädettäisiin myös henkilökohtaisen avun toteuttamisesta ja henkilökohtaisen avun työnantajamallista. Apulaisoikeuskanslerin sijainen on todennut 22.12.2016 antamassaan päätöksessä (dnrot OKV/882–884/1/2015), että henkilökohtaista apua työnantajamallilla järjestettäessä kunnalla on velvollisuus ohjata ja auttaa vaikeavammaista henkilöä henkilökohtaisen avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa. Ohjaus- ja auttamistehtävän sisällöstä on kuitenkin hyvin erilaisia näkemyksiä, minkä takia velvoite pitäisi määritellä selkeämmin. Apulaisoikeuskansleri arvioi, että ehdotetun vammaispalvelulain säännös ei säätele maakunnan ohjaus- ja auttamistehtävän sisältöä eikä sen oikeudellista luonnetta riittävällä tarkkuudella. Maakunnan velvoitteita ohjaus- ja auttamistehtävän osalta tulisikin täsmentää.

OKV_35_20_2017.pdf

« Takaisin

Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa

Diaarinumero: OKV/26/20/2017
Antopäivä: 26.5.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen antoi lausunnon hallituksen esityksestä, jossa ehdotetaan säädettäväksi uusi laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen piti myönteisenä sitä, että esitysluonnoksessa ei ehdotettu muutoksia virallisperiaatteeseen eli tuomioistuimen velvollisuuteen selvittää asiaa oma-aloitteisesti, jos asian laatu ja oikeusturvan tarve sitä edellyttävät. Apulaisoikeuskanslerin sijainen piti hyvänä myös sitä, että yksityinen asianosainen voi jatkossakin hoitaa asiansa hallintotuomioistuimessa yleensä itse ilman asianajajaa tai muuta asiamiestä.

Esityksen mukaan määritelmä viranomaisesta sisältäisi julkista hallintotehtävää hoitavat yksityiset tahot, eikä muutoksenhausta niiden tekemiin hallintopäätöksiin tarvitsisi enää säätää erikseen. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan julkisen hallintotehtävän käsite ei ole yksiselitteinen, mikä saattaa jatkossakin puoltaa nimenomaisia erityissäännöksiä muutoksenhausta. Tulkintaongelmia voi syntyä myös tapauksissa, joissa valitus kohdistuu julkista hallintotehtävää hoitavan yhteisön sisäiseen päätöksentekoon. Tilanne, jossa yhtiö- tai yhdistysmuotoiseen toimijaan sovelletaan sille annettujen julkisten hallintotehtävien johdosta yleisiä hallinto-oikeudellisia säädöksiä, on toimijan henkilöstön osaamisvaatimusten ja henkilöstölle asetetun vastuun kannalta haastava.

Päätöksen puhelintiedoksiantoa koskevaan säännökseen liittyen apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että puhelintiedoksiannossa on pystyttävä varmistumaan siitä, että vastaanottaja ymmärtää asiakirjan sisällön ja merkityksen. Tämä asettaa tiedoksiannon toimittajalle erityisiä vaatimuksia, joten sääntelyn tulisi olla tarpeeksi ohjaavaa ja yksityiskohtaista, jotta asianosaisen oikeusturva ei vaarannu. Säännös, jonka perusteella tiedoksiantohetken näyttäminen voidaan siirtää asianosaisen vastuulle, ei myöskään saa käytännön soveltamistilanteissa vaarantaa asianosaisen oikeusturvaa.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kannatti ehdotusta, että jatkossa muutoksen hakeminen korkeimmalta hallinto-oikeudelta edellyttäisi lähtökohtaisesti valituslupaa. Hän piti perusteltuna myös sitä, että tuomion purkamista koskevissa asioissa muun hakijan kuin viranomaisen tulisi käyttää oikeudenkäyntiasiamiestä tai -avustajaa.

OKV_26_20_2017.pdf

« Takaisin

Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

Diaarinumero: OKV/16/20/2017
Antopäivä: 19.4.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi lausunnon maakuntien perustamiseen liittyvästä lakiesityksestä, joka koskee aluekehittämistä sekä työvoima- ja yrityspalveluja.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että palvelujen kieltä koskevien säännösten sisältö ja tarve tulisi selvittää tarkemmin jatkovalmistelussa. Lisäksi tulisi selvittää ehdotuksen suhde perustuslain yhdenvertaisuutta ja syrjinnän kieltoa koskeviin säännöksiin. Tarkempia perusteluja olisi tarpeen esittää myös ehdotuksille, joiden mukaan työ- ja elinkeinoministeriö voisi antaa maakunnille tehtäviä. Esityksessä ei apulaisoikeuskanslerin mukaan myöskään ollut riittävästi arvioitu, oliko ehdotettu hallintotehtävien antaminen muille kuin viranomaisille perustuslain mukaan mahdollista.

OKV_16_20_2017.pdf

« Takaisin

Sakkomenettelyn laajentaminen

Diaarinumero: OKV/15/20/2017
Antopäivä: 21.3.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen antoi oikeusministeriölle lausunnon työryhmän mietinnöstä, jossa ehdotetaan 1.12.2016 voimaan tulleen sakkomenettelylain soveltamisalan laajentamista. Soveltamisala ulotettaisiin rikkomusten lisäksi niitä ankarammin rangaistaviin rikoksiin, ja menettelyn edellytyksenä olevaan epäillyn suostumukseen liittyviä vaatimuksia karsittaisiin. Sakkomenettelyssä on kysymys tietynlaisten rikosasioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta tuomioistuimen ulkopuolella. Sakkomenettelyssä ratkaisuvalta on poliisilla, tietyillä muilla valvontaviranomaisilla tai syyttäjällä.

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mielestä sakkomenettelyn soveltamisalan laajentaminen lähestyy tuomiovallan ydinaluetta. Vastaisuudessa sakkomenettelyssä käsiteltäisiin rikkomusten lisäksi merkittävä osa rikoksista, ja samalla sakkomenettelyssä määrättäisiin nykyistä kovempia, sakotetun taloudellisen kantokyvyn kannalta tuntuvia sakkorangaistuksia. Mietinnössä arvioidaan, että sakkomenettelyn laajentaminen siirtäisi vuositasolla noin 10 000 asiaa tuomioistuimista sakkomenettelyyn, joten kyseessä ei siksikään olisi vähämerkityksinen muutos. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan on kuitenkin perustuslakivaliokunnan tehtävä arvioida, kajotaanko ehdotuksella tuomiovallan ydinalueeseen.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen ei nähnyt ainakaan yksiselitteistä perustetta torjua ehdotusta epäillyn suostumuksen edellytysten keventämisestä, koska muutoksenhakuoikeutta esitetään samalla laajennettavaksi. Apulaisoikeuskanslerin sijainen kuitenkin painotti, että muutoksenhakumahdollisuuden tulee olla tosiasiallinen. Hänen mukaansa ehdotus ei tältä kannalta ole täysin ongelmaton.

Mietinnössä ehdotetaan myös, että ajokieltoseuraamusten määrääminen keskitettäisiin poliisille. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että tilastojen mukaan tuomioistuimen määräämänä seuraamuksena ajokielto on ollut varsin ankara. Ehdotetusta toimivallan keskittämisestä poliisille seuraisi, että poliisi voisi vastaisuudessa määrätä ajokieltoja, jotka olisivat nykyiseen verrattuna kestoltaan moninkertaisia. Muutos olisi apulaisoikeuskanslerin sijaisen mielestä merkityksellinen, koska ajokiellon vaikutus yksilön elämään on usein hänen saamansa rangaistuksen vaikutuksia suurempi.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että asia on muiltakin osin jätettävä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.

OKV_15_20_2017.pdf

« Takaisin

Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädäntö

Diaarinumero: OKV/11/20/2017
Antopäivä: 21.3.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta koskevaksi lainsäädännöksi.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan luonnoksessa yksilöidyt vielä avoinna olevat kohdat vaikuttivat kokonaisuuden kannalta keskeisiltä. Se, että ratkaisuehdotuksia tällaisiin keskeisiin kysymyksiin valmisteltiin vielä lausuntokierroksen aikana, oli hänen mukaansa ongelmallista valmistelun avoimuuden kannalta. Lakiluonnoksesta ei ilmeisesti ole tarkoitus pyytää uudelleen lausuntoja ennen hallituksen esityksen antamista eduskunnalle. Apulaisoikeuskansleri piti kyseenalaisena, oliko lausunnonantajille annettu riittävästi tietoa kannanottojen muodostamista varten.

Valinnanvapauslainsäädäntö liittyy kiinteästi jo aikaisemmin eduskunnalle annettuun hallituksen esitykseen maakuntien perustamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistamisesta (HE 15/2017 vp). Näiden kahden asian samanaikainen käsittely eduskunnassa näytti apulaisoikeuskanslerin mukaan jäävän lyhyeksi. Tämä voi johtaa siihen, että perustuslaissa säädetty eduskunnan tietojensaantioikeus ei toteudu riittävällä tavalla.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti huomiota myös siihen, että valinnanvapauslainsäädännön valtiosääntöoikeudellinen arviointi oli lausunnoilla olevassa luonnoksessa vielä alustava. Hän totesi, että valmiissa hallituksen esityksessä on esitettävä valtiosääntöoikeudellisesti perustellut vastaukset avoinna oleviin kysymyksiin ja johtopäätökset esityksen suhteesta perustuslakiin. Apulaisoikeuskansleri piti myös suotavana, että hallituksen esitys toimitettaisiin oikeuskanslerinvirastoon ennakollista tarkastusta varten hyvissä ajoin ennen sen esittelyä valtioneuvoston yleisistunnossa.

OKV_11_20_2017.pdf

« Takaisin

Summaaristen riita-asioiden keskittäminen

Diaarinumero: OKV/13/20/2017
Antopäivä: 10.3.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi oikeusministeriölle lausunnon työryhmämietinnöstä, jossa ehdotettiin summaaristen riita-asioiden keskittämistä tiettyihin käräjäoikeuksiin ja sähköisen asioinnin lisäämistä niiden käsittelyssä. Summaarisiksi kutsutaan kirjallisesti käsiteltäviä riidattomia riita-asioita.

Apulaisoikeuskansleri ei nähnyt keskittämisessä ongelmia perus- ja ihmisoikeuksien tai muutoin osapuolten oikeuksien toteutumisen kannalta. Hän kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, että laissa ei säädettäisi riittävän tarkasti poikkeustilanteista, joissa kantaja voisi saattaa asian vireille muuten kuin sähköisesti. Myös ehdotus sähköisen viestin saapumisaikaa koskevasta muutoksesta vaatisi apulaisoikeuskanslerin mukaan vielä pohtimista.

Apulaisoikeuskansleri näki lisäksi ongelmallisena käytännön, jolla riitaiseksi muuttuneen asian käsittelyä voisi jatkaa summaarisen käsittelyn perusteella valikoituneessa käräjäoikeudessa. Apulaisoikeuskansleri totesi myös, että summaarisia asioita käsittelevien käräjäoikeuksien valinta tulisi perustella.

OKV_13_20_2017.pdf

« Takaisin

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä

Diaarinumero: OKV/7/20/2017
Antopäivä: 28.2.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi lausunnon lakiluonnoksesta, joka koski sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä. Lakiluonnoksen mukaan sosiaalihuollon asiakastiedot tallennettaisiin valtakunnallisesti yhteen rekisteriin samalla tavalla kuin terveydenhuollossa tehdään.

Apulaisoikeuskansleri piti kannatettavana esityksen tavoitetta, että asiakkaan saama palvelu paranisi, kun hoito ja hoiva perustuisivat ajantasaiseen ja kattavaan tietoon. Tietojen saatavuus yli organisaatiorajojen olisi keskeistä myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisen (sote-uudistus) kannalta. Apulaisoikeuskansleri piti kuitenkin tärkeänä, että yksityisyyden ja henkilötietojen suojaan kiinnitetään valmistelussa erityistä huomiota. Esityksen perusteella luotaisiin erittäin laaja tietojärjestelmä, joka sisältäisi kaikki asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät arkaluontoiset tiedot.

Lakiluonnoksessa ehdotetaan, että asiakkaalta pyydettävästä tietojen käsittelyn ns. perussuostumuksesta luovuttaisiin ja että ammattihenkilöillä olisi käyttöoikeus tarvitsemiinsa välttämättömiin tietoihin. Asiakas voisi valvoa tietojensa käyttöä lokijärjestelmän avulla. Palveluntarjoajan olisi kerrottava asiakkaalle tämän tietojen käsittelystä valtakunnallisessa rekisterissä ja tämän oikeudesta kieltää tietojensa luovutus. Apulaisoikeuskanslerin mukaan muutos edellyttäisi asiakkaiden informoinnin huolellista valmistelua, ammattihenkilöiden koulutusta sekä yleistä tiedotusta.

Ehdotuksen mukaan asiakas voisi kieltää itseään koskevien asiakastietojen luovuttamisen rekisterinpitäjältä toiselle mutta ei rekisterinpitäjän sisällä. Rekisterinpitäjä olisi esimerkiksi maakunta, jonka järjestämisvastuulle kuuluvassa toiminnassa asiakas ei siis voisi kieltää tietojensa luovuttamista. Lakiesityksessä tätä perustellaan perustuslakivaliokunnan vuonna 2010 antamalla lausunnolla, jonka mukaan potilastietoja voidaan luovuttaa sairaanhoitopiirin sisällä ilman potilaan erikseen antamaa suostumusta. Apulaisoikeuskansleri kuitenkin katsoi, ettei näitä kahta tilannetta voi täysin verrata keskenään.

Lakiehdotuksessa myös esitetään, että edunvalvojalla olisi oikeus kieltää päämiehensä tietojen luovuttaminen tietyissä tilanteissa mutta alaikäisen lapsen huoltajalla vastaavaa oikeutta ei olisi. Apulaisoikeuskansleri totesi, että viimeksi mainittua säännöstä ei ole lakiesityksessä perusteltu lainkaan.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että perustuslakivaliokunnan lausunnon pyytämistä olisi syytä harkita ainakin ns. perussuostumuksesta luopumisen ja asiakastietojen luovuttamista koskevien säännösten vuoksi.

OKV_7_20_2017.pdf

« Takaisin

Valitusoikeuden avaaminen virkanimityksiin

Diaarinumero: OKV/58/20/2016
Antopäivä: 24.1.2017
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri piti kannatettavana ehdotusta, jonka mukaan valtion virkaan ja määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämistä koskevasta valituskiellosta pääsääntöisesti luovuttaisiin. Oikeuskanslerin mukaan valitusmahdollisuus voisi parantaa nimityspäätösten valmistelun laatua sekä vahvistaa luottamusta nimityspäätösten ja julkisen vallankäytön asianmukaisuuteen.

Työryhmän ehdotuksen mukaan valitusoikeus ei koskisi jatkossakaan valtioneuvoston yleisistunnossa päätettäviä virkanimityksiä, koska oikeuskansleri valvoo etukäteen näiden päätösten laillisuutta. Oikeuskanslerin mukaan ehdotus vaatisi tältä osin tarkempaa pohdintaa ja tarkempia perusteluja. Kaikki nimityspäätöksiin liittyvät laillisuuskysymykset eivät välttämättä tule esille ennakollisessa laillisuusvalvonnassa, ja jälkikäteen esimerkiksi kantelun perusteella laillisuusvalvonnassa ei voida muuttaa tai kumota nimityspäätöksiä. Oikeuskansleri katsoi, että ennakollisen laillisuusvalvonnan ohella valitusmahdollisuus ja sen myötä mahdollisuus päätösten kumoamiseen jälkikäteen voisi parantaa valmistelun laatua valtioneuvostossa ja lisätä luottamusta valtioneuvoston yleisistunnon toimivaltaan kuuluviin virkanimityksiin.

OKV_58_20_2016.pdf

« Takaisin

2 / 2 Seuraava »