Lausunnot

Lausunto oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä "Uusi tuomioistuinlaki"

Diaarinumero: OKV/20/20/2014
Antopäivä: 9.6.2014
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri piti lausunnossaan oikeusministeriön työryhmän mietinnössä "Uusi tuomioistuinlaki" esitettyä voimassa olevien eri tuomioistuimia koskevien organisaatiolakien, tuomarien nimittämisestä annetun lain ja valtioneuvoston asetuksen kokoamista yhteen lakiin kannatettavana.

Lausunnossa kiinnitettiin kuitenkin huomiota mietinnössä määräaikaisiksi esitettyihin päällikkötuomarien virkoihin ja uusiin määräaikaisiin avustavan tuomarin virkoihin. Lausunnossa tarkemmin esitetyillä perusteilla oikeuskansleri katsoi, että nykyisin pääsääntönä olevasta tuomarin virkojen vakinaisuudesta poikkeamista esitetyllä virkojen määräaikaisuudella tulisi tarkoin harkita.

okv_20_20_2014.pdf

« Takaisin

Hallintolainkäyttölain todistelusäännökset

Diaarinumero: OKV/21/20/2014
Antopäivä: 2.6.2014
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeusministeriö pyysi lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi hallintolainkäyttölain ja eräiden muiden lakien muuttamiseksi. Esitysluonnoksessa esitettiin, että hallintolainkäyttölaissa säädettäisiin todisteluun liittyvistä kysymyksistä aiempaa kattavammin ja yksityiskohtaisemmin. Tämän todettiin selkeyttävän sääntelyä ja vahvistavan hallintoprosessin asemaa itsenäisenä prosessimuotona.

Oikeuskansleri totesi lausunnossaan, että hallintolainkäyttölakiin jäisi esitettyjen uudistusten jälkeenkin runsaasti säädösviittauksia oikeudenkäymiskaaren 17 luvun säännöksiin. Hänen mukaansa esitysluonnoksessa esiin tuodusta sääntelyn selkeyden näkökulmasta voisi harkita, että viittaustekniikasta luovuttaisiin vielä ehdotettua enemmän. Oikeuskansleri totesi, että etenkin säännökset, joissa todetaan toisessa laissa olevaa sääntelyä sovellettavan soveltuvin osin, ovat lähtökohtaisesti omiaan aiheuttamaan tulkintaongelmia ja sitä kautta jopa epäyhtenäisiä menettelytapoja.

« Takaisin

Lausunto sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista

Diaarinumero: OKV/24/20/2014
Antopäivä: 30.5.2014
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri katsoi lausunnossaan sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisen olevan perusteltua, koska nykyinen lainsäädäntö on osin vanhentunutta ja pirstaloitunutta. Oikeuskansleri piti esitysluonnoksessa esitettyjä tavoitteita muun muassa asiakaslähtöisyyden vahvistamisesta ja painopisteen siirtämisestä ennaltaehkäisevään työhön kannatettavina. Oikeuskansleri esitti lausunnossaan lausuntopyynnössä pyydetyn näkemyksensä lainsäädännön uudistamistyössä valittavasta sääntelymallista.

Oikeuskansleri totesi, että sosiaalihuollon asiakasasiakirjoja koskeva lainsäädäntö on tällä hetkellä puutteellinen ja piti kannatettavana, että lainsäädäntöä tältäkin osin uudistetaan. Oikeuskansleri arvioi, että esitykseen sisältyvät asiakasasiakirjoihin kirjattavia tietoja koskevat säännökset vaikuttivat laaditun varsin asiakirjalähtöisesti, eivätkä niinkään asiakaslähtöisesti asian ja asiakkaan palvelutarpeen edellyttämällä tavalla. Esityksessä sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annettuun lakiin esitetään sisällytettäväksi asiakastietojen käsittelyä koskevat säännökset paitsi tietojen kirjaamisesta, myös muun muassa salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta ja tietojen luovuttamisesta. Oikeuskansleri katsoi, että ehdotettu lain nimike viittaa suppeampaan sisältöön, mikä voi olla omiaan vaikeuttamaan lainsäädännön hahmottamista.

okv_24_20_2014.pdf

« Takaisin

Lausunto yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta

Diaarinumero: OKV/18/20/2014
Antopäivä: 26.5.2014
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Yliopistolain muuttamista koskevassa esitysluonnoksessa ehdotetaan, että laissa annettaisiin valtioneuvostolle valtuus antaa asetuksella tarkempia säännöksiä opiskelupaikkojen varaamisesta. Yliopisto päättäisi esitysluonnoksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan edelleen valittavien opiskelijoiden määrästä, koulutustaustaan perustuvista hakuryhmistä sekä valintaperusteista. Oikeuskansleri katsoi lausunnossaan, että valtioneuvostolle ehdotettavan valtuussäännöksen sisällön osalta jää epäselväksi se, mitä asioita opiskelupaikkojen varaamisesta valtioneuvoston asetuksella olisi tarkoitus tämän lisäksi tai ohella säätää. Kyseinen valtuussäännös vaikutti oikeuskanslerin lausunnon mukaan jäävän perustuslain 80 §:n 1 momentin sekä 123 §:n säännökset huomioon ottaen liian avoimeksi.

okv_18_20_2014.pdf

« Takaisin

Jatkokäsittelyluvan laajentaminen ja suullisten perustelujen käyttöönottaminen

Diaarinumero: OKV/11/20/2014
Antopäivä: 22.4.2014
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeusministeriö pyysi oikeuskanslerilta lausuntoa hovioikeuden jatkokäsittelyluvan laajentamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä (Mietintöjä ja julkaisuja 10/2014) sekä oikeusministeriön muistiosta tuomioiden suullisten perustelujen käyttöönottamisesta yleisissä tuomioistuimissa. 

Lausunnossaan oikeuskansleri totesi muun ohella, että ehdotetussa nykyisen jatkokäsittelylupajärjestelmän laajentamisessa hänen huomionsa kiinnittyi erityisesti siihen, että nykyinen järjestelmä on ollut voimassa vasta hieman yli kolme vuotta. Tämä aika on oikeuskanslerin näkemyksen mukaan ylipäätään hyvin lyhyt luotettavien johtopäätösten tekemiseksi järjestelmän toimivuudesta ja sen arvioimiseksi, onko nykyisessäkään järjestelmässä oikeusturvanäkökohdat otettu riittävässä määrin huomioon.

Oikeuskanslerin mielestä on sinänsä ymmärrettävää, että valtiontalouden säästöpaineet kohdistuvat myös oikeuslaitokseen, ja että sen vuoksi tavoitteena tulee olla myös hovioikeuksien käytettävissä olevien voimavarojen kohdentuminen mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Nykyisen jatkokäsittelylupajärjestelmän toimivuus ja sen vaikutukset ennen kaikkea asianosaisten oikeusturvaan olisi oikeuskanslerin mielestä kuitenkin perusteltua selvittää riittävän seikkaperäisesti ennen kuin järjestelmää ryhdytään laajentamaan.

Mikäli työryhmän mietinnössä ehdotetut muutokset jatkokäsittelylupajärjestelmään kuitenkin toteutuisivat, oikeuskansleri toi lisäksi esille eräitä yleisiä näkökohtia.

Oikeusministeriön muistiossa tuomioiden suullisten perustelujen käyttöönottamisesta yleisissä tuomioistuimissa on ehdotettu, että käräjäoikeus voisi pääkäsittelyn päätyttyä julistaa tuomion suullisesti ilman, että tuomion perusteluja tietyissä tapauksissa annettaisiin lainkaan kirjallisesti.

Oikeuskansleri totesi lausunnossaan yleisesti, että perusteluvelvollisuudella on keskeinen merkitys asianosaisen oikeusturvan kannalta. Perustelemisella on merkitystä myös tuomarin oman itsekontrollin kannalta, sillä perusteluja kirjoittaessaan hän joutuu pohtimaan ratkaisunsa oikeudellista kestävyyttä. Tuomion perustelut mahdollistavat lisäksi ratkaisutoiminnan ulkoisen kontrolloitavuuden.

Lähtökohtana on oikeuskanslerin mukaan näin ollen oltava, että perusteluvelvollisuuden laajuudesta ei tule tinkiä, jotta perustelut täyttävät yleisesti oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset sekä erityisesti oikeuden saada perusteltu päätös. Asianosaisen on aina saatava tietää, millä perusteilla häntä koskeva ratkaisu on tehty. Asianosaisen on kyettävä perustelujen avulla arvioimaan, onko tuomion lopputulos oikea ja onko tuomioon tarvetta hakea muutosta. Näiden kriteerien täyttyessä asianmukaiset – yksinomaan suulliset – perustelut eivät näyttäisi kaventavan asianosaisten oikeusturvaa.

Suullisten perustelujen mahdollista käyttöönottamista arvioitaessa olennaista oikeuskanslerin mielestä kuitenkin on, että tuomitsemistoimintaan voidaan kohdistaa ulkoista kontrollia ainoastaan toiminnan julkisuuden sekä ennen kaikkea tuomioiden perustelujen kautta. Tuomitsemistoimintaan kohdistuvan ulkoisen kontrollin voidaan katsoa omalta osaltaan edistävän oikeusvarmuutta ja asianosaisten oikeusturvaa. Mahdollisuus ulkoiseen kontrolliin vesittyisi tietyissä tapauksissa, mikäli suullisten perustelujen käyttöönotto toteutuisi kaavaillulla tavalla. Kaiken kaikkiaan oikeuskansleri katsoi, että tuomion perustelut sekä käytännön kannalta että periaatteellisesti ovat tuomioon kuuluva elimellinen osa ja ne tulisi aina olla saatavissa osana kirjallista tuomiota.

Mikäli suullisten perustelujen käyttöönottaminen kuitenkin toteutuisi, oikeuskansleri toi lisäksi erikseen esille eräitä muistiossa kaavailtua säännöstä koskevia tarkempia näkökohtia.

okv_11_20_2014.pdf

« Takaisin

Metsähallituksen toiminta kumotun lain nojalla

Diaarinumero: OKV/15/20/2014
Antopäivä: 11.4.2014
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Valtion liikelaitoksista annettu laki (1062/2010) tuli voimaan vuoden 2011 alussa. Lailla kumottiin aikaisempi valtion liikelaitoksista annettu laki (1185/2002). Uuden lain siirtymäsäännöksen mukaan kumottua lakia sovelletaan Metsähallitukseen, kunnes Metsähallituksesta toisin säädetään.

Oikeuskanslerilta pyydettiin kannanottoa siihen, miten kauan Metsähallitus voi toimia kumotun lain nojalla.

Oikeuskansleri katsoi, että Metsähallitusta koskevan lainsäädännön uudistamisen valmistelu ja valtioneuvostossa tapahtuvan päätöksenteon aikataulu oli kansallisessa lainsäädännössä tarkoituksellisesti jätetty toimivaltaisen ministeriön harkintaan ja vastuulle. Toisaalta uuden valtion liikelaitoksista annetun lain säätämisen taustalla oli kansallisen lainsäädännön saattaminen Euroopan unionin kilpailuoikeuden mukaiseksi. Metsähallitukseen sovellettavan kumotun lain osalta kansallinen lainsäädäntö ei vielä tämän tulkinnan mukaan ollut unionin oikeuden mukainen. Kansallisen lainsäädännön mahdollinen ristiriita Euroopan unionin oikeuden kanssa oli oikeusjärjestyksen kannalta ongelmallinen tilanne. Oikeuskansleri totesi, että lainsäädännön muuttamisen pitkittymisen voidaan yleisellä tasolla arvioida lisäävän riskiä, että Euroopan komissio ryhtyy toimenpiteisiin rikkomusmenettelyn käynnistämiseksi.

« Takaisin

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi vakuutusoikeuslain muuttamisesta

Diaarinumero: OKV/12/20/2014
Antopäivä: 27.3.2014
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskanslerin lausunnon mukaan ehdotukset yhden tuomarin kokoonpanosta, yhden tuomarin ja lääkärijäsenen kokoonpanosta, täysistunnon kokoonpanon keventämisestä ja muodollisista istunnoista luopumisesta yksimielisissä asioissa voivat muutosesityksen tavoitteiden mukaisesti yksinkertaistaa ja nopeuttaa asioiden käsittelyä vakuutusoikeudessa vaarantamatta kuitenkaan muutoksenhakijan oikeusturvaa. 

Lausunnon mukaan siirtyminen avoimeen hakuun lääkärijäsenten ja vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreiden nimittämismenettelyssä sekä nimittämismenettelyyn liitettävä tuomareiden nimittämismenettelyä vastaava sidonnaisuuksien ilmoittaminen ovat selkeitä parannuksia ja lisäävät vakuutusoikeuden toiminnan avoimuutta. Samanlaisen sidonnaisuusselvityksen vaatiminen myös muilta sivutoimisilta jäseniltä ja heidän varajäseniltään on välttämätöntä ja niin ikään lisää vakuutusoikeuden toiminnan läpinäkyvyyttä.

Vakuutusoikeuslakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 a §, jossa säädetään vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreistä, joilta vakuutusoikeus voi tarvittaessa pyytää asiantuntijalääkärilausunnon.  Pykälän perusteluissa on esitetty esimerkkejä tilanteista, joissa lausuntoa voitaisiin tarvita. Olisi vielä harkittava, olisiko säännöksen informatiivisuuden ja ohjausvaikutuksen kannalta syytä mainita vaikka esimerkinomaisesti näitä tilanteita itse säännöksessä.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että vakuutuslääketieteellistä osaamista pätevyysvaatimuksena eri muutoksenhakuelimissä koskevaa sääntelyä tulisi kokonaisuudessaan selkeyttää ja harkita, pitäisikö vakuutusoikeuden lääkärijäsenen ja asiantuntijalääkärin pätevyysvaatimuksiin lisätä myös perehtyneisyys vakuutuslääketieteeseen.

Apulaisoikeuskansleri piti valitettavana, että luonnoksen mukaan muiden sivutoimisten jäsenten nimittämismenettelyssä ei olla siirtymässä avoimeen hakumenettelyyn.  Avoin hakumenettely turvaisi paremmin tuomioistuimen riippumattomuutta ja asiantuntemusta. Etujärjestöjen ehdokkailla on luonnollisesti tehtävän vaatimaa asiantuntemusta, mutta tällaista asiantuntemusta saattaa olla löydettävissä muualtakin. Avoimella hakumenettelyllä olisi mahdollista siten päätyä vakuutusoikeuden työn kannalta parhaisiin asiantuntijoihin.

Luonnoksessa ei esitetä työoloja, yritystoimintaa ja sotilasvamma-asioista tuntevien sivutoimisten jäsenten ratkaisukokoonpanoihin osallistumisen vähentämisestä. Lausunnon mukaan viisijäsenisten ratkaisukokoonpanojen keventäminen kolmijäseniksi tarkkaan määritellyissä asioissa saattaisi nopeuttaa asioiden käsittelyä kuitenkaan vaarantamatta valittajan oikeusturvaa. Asiantuntijaedustuksen edellyttäminen laajasti eri etuusryhmissä riippumatta asian oikeudellisesta luonteesta viittaa ikävästi näiden asioiden intressiluonteisuuteen, joka on lainkäytölle vieras piirre.

okv_12_20_2014.pdf

« Takaisin