Lausunnot

Lapsenhuoltolain uudistaminen

Diaarinumero: OKV/60/20/2017
Antopäivä: 1.12.2017
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon esityksestä lapsenhuoltolain uudistamiseksi ja totesi lain ajanmukaistamisen olevan tarpeen.

Lailla on tarkoitus parantaa lapsen oikeutta tulla kuulluksi ja osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn. Oikeuskansleri piti asianmukaisena sitä, että lapsen mielipiteen selvittämisestä säädettäisiin nykyistä täsmällisemmällä ja laajemmalla säännöksellä. Lasta voitaisiin kuulla henkilökohtaisesti sekä sosiaaliviranomaisen selvityksen yhteydessä että tuomioistuimessa. Tuomioistuimessa lasta voitaisiin kuulla myös siten, että hänen lisäkseen läsnä olisi vain yksi tai useampi tuomioistuimen jäsen. Oikeuskansleri totesi, että säännös mahdollistaa lapsen edun huomioon ottamisen kuulemisessa.

Lailla pyritään myös oikeudenkäyntien nopeuttamiseen ja tarpeettomien uusintakäsittelyjen karsimiseen. Oikeuskanslerille tehdyissä kanteluissa ilmenee usein tyytymättömyyttä sosiaalilautakunnalta pyydettävien selvitysten viipymiseen, mikä kasvattaa oikeudenkäyntien kestoa. Oikeuskansleri kannatti ehdotusta, että tuomioistuimen olisi asetettava määräaika selvityksen laatimiselle ja että sen olisi yksilöitävä, mistä kysymyksistä selvitystä erityisesti tarvitaan. Oikeuskanslerin mukaan sosiaaliviranomaisilla tulee lisäksi olla riittävät resurssit selvitysten laatimiseen viivytyksettä.

Toistuvien huoltoriitojen ehkäisemiseksi esityksessä korotettaisiin kynnystä muuttaa lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä. Ehdotuksen mukaan tuomioistuimen tulisi hylätä sopimuksen tai päätöksen muuttamista koskeva hakemus jo kirjallisessa menettelyssä, jos on selvää, ettei hakemus ylitä muutoskynnystä. Oikeuskanslerin mukaan toistuvat huoltoriidat ovat haitallisia lapselle ja rasittavat tuomioistuinjärjestelmää, joten niiden vähentämiseen tähtäävät toimet ovat kannatettavia. Oikeudenkäyntejä vähentäisi myös oikeuskanslerin kannattama ehdotus, että sakon uhka tapaamisoikeuden turvaamiseksi olisi mahdollista määrätä jo tapaamisoikeudesta päätettäessä.

Oikeuskansleri kannatti lisäksi ehdotusta, että lapsen huoltoa ja tapaamista koskevat asiat voitaisiin ratkaista entistä laajemmin sosiaalilautakunnan vahvistamilla sopimuksilla tuomioistuinpäätösten sijaan. Hän arvioi, että muutoksen myötä asioiden käsittely saattaa nopeutua ja tulla joustavammaksi. Hän totesi kuitenkin, että tämä edellyttää lastenvalvojien kouluttamista ja riittäviä resursseja, jotta asianmukaiset palvelut voidaan turvata viivytyksettä.

Lastenvalvojien koulutus ja riittävät resurssit ovat oikeuskanslerin mukaan tärkeitä myös siksi, että lailla mahdollistettaisiin uusia sopimustyyppejä, kuten vuoroasuminen ja tapaamisoikeus lapsen ja hänelle erityisen läheisen henkilön välille. Oikeuskansleri totesi, että säännös lapsen oikeudesta tavata muuta henkilöä kuin vanhempaansa saattaa lisätä oikeudenkäyntejä, jotka ovat lapselle kuormittavia. Vuoroasumiseen liittyen oikeuskansleri piti tärkeänä ehdotusta, että etuuksia ja oikeuksia koskevan erityislainsäädännön muutostarpeet kartoitetaan. Muuten esimerkiksi terveydenhuollon ja koululaiskuljetusten suhteen voi ilmetä ongelmia.

OKV_60_20_2017.pdf

Luonnos laiksi Ruokavirastosta

Diaarinumero: OKV/64/20/2017
Antopäivä: 27.11.2017
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon lakiluonnoksesta, jossa ehdotetaan perustettavaksi Ruokavirasto. Ruokavirastoon yhdistettäisiin Elintarviketurvallisuusviraston ja Maaseutuviraston tehtävät sekä ne Maanmittauslaitoksen tehtävät, jotka liittyvät tietohallinnon palveluiden tuottamiseen.

Oikeuskansleri piti tärkeänä turvata myös lainsäädännön avulla se, että virasto pystyy hoitamaan perustehtävänsä häiriöttä. Muun muassa tietojärjestelmien katkeamaton toimivuus tulee ottaa huomioon tehtävien siirtyessä vanhoista virastoista uuteen. Oikeuskansleri viittasi tässä lakiesityksen nykytilan arviointia koskevaan osuuteen, jossa todettiin Maaseutuvirastolla olleen vaikeuksia tietojärjestelmien kehittämisessä ja niistä johtuvia viivästyksiä tukien maksamisessa.

Oikeuskansleri totesi myös, että viraston viranomaistehtävät ja rooli myytävien tilauspalveluiden tuottamisessa tulisivat olla selkeästi erotettavissa toisistaan. Hän viittasi lakiluonnoksen kohtaan, jonka mukaan virasto voisi tilauksesta tehdä toimialaansa kuuluvia selvityksiä ja tutkimuksia sekä antaa muita asiantuntijapalveluita.

OKV_64_20_2017.pdf

Puolustusministerille suositus arvioida toimintaansa säätiössä

Diaarinumero: OKV/55/20/2017
Antopäivä: 12.10.2017
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi puolustusministeriön pyynnöstä lausunnon puolustusministerin asemasta Maanpuolustuksen kannatussäätiössä. Säätiön sääntöjen mukaan puolustusministeri toimii säätiön hallituksen puheenjohtajana.

Oikeuskanslerin mukaan puolustusministerin tehtävä säätiössä ei kuulu ministerin virkatehtäviin, mutta säätiön tehtävien hoitoon ei ole oikeudellista estettä. Oikeuskansleri piti kuitenkin suositeltavana, että puolustusministeri arvioisi valtioneuvoston jäsenen aseman kannalta säätiön tehtäviin liittyviä mahdollisia riskejä.

OKV_55_20_2017.pdf

Sähköisen asioinnin lainmuutostarpeet

Diaarinumero: OKV/58/20/2017
Antopäivä: 25.9.2017
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon työryhmäraportista, jossa on arvioitu mahdollisuuksia lisätä sähköisen asioinnin käyttöä viranomaistoiminnassa. Oikeuskansleri totesi kannattavansa asiointia koskevan lainsäädännön uudistamista ja yhtenäistämistä niin, ettei sähköisestä asioinnista säädettäisi erikseen.

Oikeuskansleri katsoi sähköisen asioinnin käytön muodostuvan pääsääntöiseksi tavaksi toimia, jos palveluista tehdään riittävän helppokäyttöisiä ja selkeitä. Kansalaisten oikeusturvan kannalta ei kuitenkaan ole perusteltua, että sähköistä tiedoksiantoa voisi käyttää kaikille, jotka eivät erikseen ole ilmoittaneet käyttävänsä muita palvelukanavia. Lisäksi oikeuskansleri piti arveluttavana raportissa esitettyä ajatusta siitä, että sähköisen asioinnin käyttöön ohjattaisiin vaikeuttamalla muiden asiointitapojen käyttöä.

Oikeuskansleri nosti myös esiin, että sähköisen asioinnin laajentamisen yhteydessä epävirallisen avustajan käyttö vaikeutuu. Viranomaislomakkeiden täytössä ja tarkistamisessa on perinteisesti turvauduttu osaavampien perheenjäsenten, sukulaisten ja tuttavien apuun ilman valtakirjoja ja virallisia valtuutussuhteita. Oikeuskanslerin mukaan viranomaisten sähköisiä palveluita kehitettäessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei tällainen epävirallinen avustaminen vaikeudu.

OKV_58_20_2017.pdf

Luonnos Ahvenanmaan itsehallintolaiksi

Diaarinumero: OKV/42/20/2017
Antopäivä: 15.9.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi lausunnon lakiluonnoksesta uudeksi Ahvenanmaan itsehallintolaiksi. Hän keskittyi lausunnossaan niihin säännösehdotuksiin, jotka ovat uusia verrattuna nykyiseen itsehallintolakiin, sekä lisäksi menettelyllisiin kysymyksiin ja perustelujen selkeyteen ja johdonmukaisuuteen. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti huomiota muun muassa säännösehdotuksiin, jotka koskevat Ahvenanmaan hallituksen jäsenten virkasyytettä, eduskunnan ja maakuntapäivien lainsäädäntövallan jakoa sekä kansainvälisiä velvoitteita.

OKV_42_20_2017.pdf

Valtioneuvoston yleisistunnon toimivalta keskushallinnon ohjauksessa

Diaarinumero: OKV/30/20/2017
Antopäivä: 19.6.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi lausunnon maakuntauudistusta sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevasta hallituksen esityksestä. Esityksessä ehdotettiin perustettavaksi valtion lupa- ja valvontavirasto, joka olisi valtioneuvoston alainen keskushallinnon virasto. Virastoa ohjaisi kahdeksan ministeriötä. Jos ministeriöt eivät pääsisi ohjaukseen kuuluvasta asiasta yksimielisyyteen, asia ratkaistaisiin valtioneuvoston yleisistunnossa.

Apulaisoikeuskansleri totesi valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden välisen ratkaisuvallan jaon perustuvan perustuslain säännöksiin. Niiden mukaan yleisistunnossa ratkaistaan laajakantoiset ja periaatteellisesti tärkeät asiat sekä ne muut asiat, joiden merkitys sitä vaatii. Apulaisoikeuskanslerin mukaan valmistelussa oli vielä arvioitava, oliko ministeriöiden välinen erimielisyys perustuslaissa tarkoitettu peruste asian käsittelyyn yleistunnossa. Lisäksi valmistelussa oli selvitettävä ehdotetun menettelyn suhde nykyisiin ratkaisuvallan jakoa koskeviin säännöksiin.

OKV_30_20_2017.pdf

Tiedustelulainsäädäntöön liittyvät työryhmämietinnöt

Diaarinumero: OKV/27/20/2017 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/28/20/2017, OKV/31/20/2017, OKV/9/21/2017
Antopäivä: 15.6.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen antoi neljä lausuntoa tiedustelulainsäädäntöön liittyvistä työryhmämietinnöistä. Sisäministeriön ja puolustusministeriön työryhmät ovat valmistelleet ehdotukset uudeksi siviili- ja sotilastiedustelulainsäädännöksi, ja oikeusministeriössä ja eduskunnassa on laadittu ehdotukset tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonnasta ja parlamentaarisesta valvonnasta.

Siviili- ja sotilastiedusteluviranomaisille ehdotetaan uusia, merkittäviä tiedustelutehtäviä ja -toimivaltuuksia. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että siviili- ja sotilastiedustelun välinen suhde jää tietyiltä osin varsin epämääräiseksi, sillä tiedustelutoimet ja -valtuudet ovat monilta osin lähes samoja. Kovin laajasti sisäministeriön ja puolustusministeriön mietinnöissä ei ylipäätään perustella myöskään sitä, että aiemmista kaavailuista poiketen ulkomaan tiedustelutoimivaltuuksien käyttö mahdollistettaisiin myös kotimaassa. Lisäksi mietinnöissä on varsin vaikeaselkoisesti selostettu erityisesti tietojärjestelmätiedustelun käsitteen ulottuvuus.

Mietinnöistä ei myöskään saa kovin tarkkaa kuvaa siitä, mihin ja kuinka laajaan aineistoon tiedustelutoimintaan kuuluva ns. tietoliikennetiedustelu voisi kohdistua. Yksityiselämän suojan kannalta keskeistä on muun muassa se, kuinka täsmällisiä ja tarkkarajaisia tietojen seulonnassa käytettävät hakuehdot olisivat. Apulaisoikeuskanslerin sijainen piti tärkeänä mietinnössä korostettua tarkoitusta, että sivullisten henkilöiden nauttiman luottamuksellisen viestin suojan ydinalue turvattaisiin mahdollisimman pitkälle. Hän piti tässä mielessä huomion arvoisena sitä, ettei seulontavaiheen hakuehto saisi ehdotuksen mukaan kuvata viestin sisältöä. Toisaalta seulontavaiheen hakuehtoja koskevat rajoitukset voisivat johtaa yleisluontoisempien hakuehtojen käyttöön, mitä ei voida pitää toivottavana, koska seulotun aineiston jatkokäsittelyssä voitaisiin selvittää viestin sisältö ja muut luottamukselliset tiedot.

Uusilla salassa käytettävillä tiedustelumenetelmillä puututtaisiin yksilön perusoikeuksiin, kuten yksityiselämän ja luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan. Yksilön oikeusturvan toteutuminen ja luottamus tiedustelutoiminnan asianmukaisuuteen tuleekin turvata mahdollisimman tehokkaalla ja uskottavalla valvonnalla. Tiedustelun laillisuusvalvonnasta huolehtisi ehdotuksen mukaan uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu, ja lisäksi eduskuntaan perustettaisiin tiedustelutoiminnan parlamentaarista valvontaa varten tiedusteluvalvontavaliokunta. Apulaisoikeuskanslerin sijainen yhtyi näkemykseen, että eri valvontamuodot täydentävät toisiaan ja muodostavat tehokkaan valvonnan kokonaisuuden.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen mainitsi, että tiedusteluvaltuutetulla olisi tärkeää olla vahvat toimivaltuudet sekä riippumaton ja itsenäinen asema. Tiedusteluvaltuutetun toiminnolla olisi myös oltava riittävät resurssit. Hän piti tärkeänä, että jokaisella olisi laajat mahdollisuudet saattaa tiedustelutoimintaa koskevia seikkoja tiedusteluvaltuutetun arvioitavaksi. Hän piti perusteltuna sitä, että tiedusteluvalvontavaliokunnalla olisi laajat tiedonsaantioikeudet, mutta toisaalta salassapitokysymyksiin olisi hänen mukaansa kiinnitettävä erityistä huomiota. Hän piti niin ikään perusteltuna sitä, että valiokunnalla olisi oikeus ottaa asioita käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan.

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan yksinomaan tiedusteluvaltuutetun ja tiedusteluvalvontavaliokunnan harjoittama valvonta ei kuitenkaan ole riittävää, vaan myös esimerkiksi tiedustelutoimintaa suorittavien viranomaisten sisäisen laillisuusvalvonnan tulee olla asianmukaisesti järjestettyä. Siviili- ja sotilasviranomaisten suorittamaan tiedustelutoimintaan kohdistuva sisäinen ja ulkoinen, niin ennakollinen, reaaliaikainen kuin jälkikäteinen valvonta (sisältäen sekä laillisuusvalvonnan että parlamentaarisen valvonnan) on kokonaisuus, jolla tiedustelutoiminnan tulisi olla tehokkaasti ja uskottavasti valvottua, jolloin luottamus siihen voi aidosti säilyä.

OKV_27_20_2017.pdf

OKV_28_20_2017.pdf

OKV_31_20_2017.pdf

OKV_9_21_2017.pdf

Mietintö tuomioistuinviraston perustamisesta

Diaarinumero: OKV/29/20/2017
Antopäivä: 13.6.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen antoi lausunnon tuomioistuinviraston perustamista koskevasta toimikunnan mietinnöstä ja totesi kannattavansa viraston perustamista.

Mietinnössä ehdotetaan, että tuomioistuinviraston ylintä päätösvaltaa käyttäisi tuomarienemmistöinen johtokunta. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan johtokunnan tuomarijäsenten asema voi muodostua esteellisyysnäkökohtien kannalta ongelmalliseksi, jos johtokunnan tehtäviin kuuluisi ehdotuksen mukaisesti päättää määrärahojen ja virkojen jakamisesta tuomioistuimille. Lisäksi mietinnön perusteella jää epäselväksi, miten ehdokkaat tuomarijäseniksi nimettäisiin tilanteessa, jossa hovioikeuksien, käräjäoikeuksien, hallinto-oikeuksien ja erityistuomioistuimien päällikkötuomarit eivät saavuta ehdokasasettelusta yhteisymmärrystä.

Hallituksen esitys rekrytointi- ja osaamispalveluista

Diaarinumero: OKV/33/20/2017
Antopäivä: 12.6.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi lausunnon hallituksen esityksestä, jossa ehdotetaan säädettäväksi maakuntien perustamiseen liittyvät lait rekrytointi- ja osaamispalveluista sekä työttömyysturvalain muuttamisesta. Ehdotuksen mukaan työttömyysturvan toimeenpanossa luovuttaisiin viranomaisen antamista sitovista työvoimapoliittisista lausunnoista työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle. Jatkossa työttömyyskassat ja Kansaneläkelaitos päättäisivät työttömän oikeudesta työttömyysetuuteen ja maakunta päättäisi seuraamuksista, jotka aiheutuvat työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasta menettelystä.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti huomiota viranomaisten ulkopuolisten tahojen tehtäviin työttömyysetuuksien myöntämisessä ja seuraamuksiin johtavissa menettelyissä. Esityksessä ei ollut kuvattu yksityisten rekrytointipalvelujen tuottajien ja työttömyyskassojen harkintavaltaa eikä arvioitu, olisivatko tehtävät julkisia hallintotehtäviä ja sisältäisivätkö ne julkisen vallan käyttöä. Apulaisoikeuskanslerin mukaan ehdotuksia oli täsmennettävä ja myös arvioitava, olivatko ne perustuslain mukaisia.

OKV_33_20_2017.pdf

Uusi vammaispalvelulaki ja sosiaalihuoltolain muuttaminen

Diaarinumero: OKV/35/20/2017
Antopäivä: 9.6.2017
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi lausunnon lakiluonnoksesta, jossa ehdotetaan säädettäväksi uusi laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä erityispalveluista. Uusi laki korvaisi nykyisen vammaispalvelulain ja kehitysvammalain. Lisäksi ehdotetaan muutoksia sosiaalihuoltolakiin.

Apulaisoikeuskansleri piti lainsäädännön yhtenäistämistä kannatettavana. Uusi laki parantaisi vammaisten henkilöiden välistä yhdenvertaisuutta sekä yhtenäistäisi ja yksinkertaistaisi säännösten soveltamista.

Ehdotetun lain tavoitteena on selkeyttää rajanvetoa vanhuspalvelulain ja vammaispalvelulain soveltamisessa. Ehdotuksen mukaan vammaispalvelulakia ei sovellettaisi, jos avuntarve johtuu pääasiassa korkeasta iästä. Apulaisoikeuskansleri totesi, että soveltamisalan rajaus voi aiheuttaa tulkinta- ja soveltamisongelmia. Iäkkään henkilön oikeusturva ja mahdollisuudet hakea ja saada hänelle kuuluvia palveluja voivat vaarantua, kun hänen oikeuttaan palveluihin arvioidaan eri lakien pohjalta.

Laissa säädettäisiin myös henkilökohtaisen avun toteuttamisesta ja henkilökohtaisen avun työnantajamallista. Apulaisoikeuskanslerin sijainen on todennut 22.12.2016 antamassaan päätöksessä (dnrot OKV/882–884/1/2015), että henkilökohtaista apua työnantajamallilla järjestettäessä kunnalla on velvollisuus ohjata ja auttaa vaikeavammaista henkilöä henkilökohtaisen avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa. Ohjaus- ja auttamistehtävän sisällöstä on kuitenkin hyvin erilaisia näkemyksiä, minkä takia velvoite pitäisi määritellä selkeämmin. Apulaisoikeuskansleri arvioi, että ehdotetun vammaispalvelulain säännös ei säätele maakunnan ohjaus- ja auttamistehtävän sisältöä eikä sen oikeudellista luonnetta riittävällä tarkkuudella. Maakunnan velvoitteita ohjaus- ja auttamistehtävän osalta tulisikin täsmentää.

OKV_35_20_2017.pdf
« Edellinen 1 / 5