Lausunnot

Luonnos genomilaiksi

Diaarinumero: OKV/37/20/2018
Antopäivä: 4.7.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon hallituksen esityksen luonnoksesta genomilaiksi. Hän totesi, että luonnoksessa on selkeät oikeudelliset lähtökohdat genomitiedon eli geeniperimään liittyvän tiedon keräämiselle ja käytölle ja että esitys on tarpeellinen perusoikeuksien turvaamisen ja hyvän hallinnon näkökulmasta. Genomilailla perustettaisiin myös itse Genomikeskus.

Genomilailla on yhteys EU:n tietosuoja-asetukseen, jossa säädetään muun ohella erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien henkilötietojen kuten geneettisten tietojen käytöstä. Oikeuskansleri totesi, että genomitietojen tallentaminen Genomikeskuksen genomitietorekisteriin merkitsee tällaisten henkilötietojen käyttötarkoituksen muutosta. Muutos kohdistuu erittäin laajaan tietojoukkoon, sillä genomitietoa syntyy muun muassa terveydenhuollossa, biopankkitoiminnassa, lääketieteellisessä tutkimuksessa ja yritystoiminnassa. Genomitiedon ja siihen liittyvän metatiedon tallentaminen genomitietorekisteriin ei esityksen mukaan perustuisi henkilön suostumukseen vaan tietosuoja-asetuksessa tarkoitettuun tärkeää yleistä etua koskevaan syyhyn. Oikeuskanslerin mukaan genomilain lähtökohta yleisen edun mukaisen käyttötarkoituksen osalta on lähtökohtaisesti perusteltu, sillä genomitietoa on jo olemassa ja se on hajallaan tallennettuna erilaisin tietoturva- ja tietosuojaratkaisuin. Lisäksi Genomikeskuksen tehtäviin kuuluu edistää Suomen asukkaiden genomitiedon käyttöä muun muassa terveydenhuollossa sekä kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.

Esitysluonnos linkittyy eduskunnalle annettuun hallituksen esitykseen sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (ns. toisiolaki). Perustuslakivaliokunta on toisiolaista antamassaan lausunnossa (PeVL 1/2018 vp–HE 159/2017 vp) edellyttänyt tiettyjä täsmennyksiä sääntelyyn sekä tarkempaa kehittämis- ja innovaatiotoiminnan jaottelua tieteellisen tutkimuksen kriteerein tehtävään soveltavaan tutkimukseen sekä kaupalliseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Oikeuskanslerin mukaan kyseinen jaottelu ja täsmennykset olisi perusteltua sisällyttää soveltuvin osin myös genomilakiin ja sen perusteluihin.

Oikeuskansleri totesi myös, että tietosuoja-asetusta täydentävän sääntelyn tarvetta on arvioitava käsittelyn aiheuttamien uhkien ja riskien näkökulmasta tietosuoja-asetuksen ja sen soveltamista koskevien perustuslakivaliokunnan tuoreiden kannanottojen (esim. PeVL 15/2018 vp–HE 16/2018 vp, HE 15/2018 vp) mukaisesti. Oikeuskansleri katsoi, että tämä yleislähtökohta tuodaan sinänsä hyvin esille esitysluonnoksessa. Esityksessä olisi kuitenkin perusteltua vielä tarkemmin ja selkeämmin arvioida eri tyyppisen genomitiedon ja sen eri tyyppisen käytön perusoikeusriskejä. Genomilain tarkoittamat käsittelytilanteet eivät ole riskien näkökulmasta laisinkaan samankaltaisia, ja osassa ei varsinaisesti ole kysymyksessä edes henkilötietojen käsittely.

OKV_37_20_2018.pdf

Henkilötietojen käsittely maahanmuuttohallinnossa

Diaarinumero: OKV/31/20/2018
Antopäivä: 14.6.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon esitysluonnoksesta laiksi henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa. Laki korvaisi lain ulkomaalaisrekisteristä, ja siihen keskitettäisiin henkilötietojen käsittelyä koskeva sääntely muista maahanmuuton hallinnonalan laeista. Esityksen mukaista lakia sovellettaisiin erityislakina, joka täydentäisi EU:n tietosuoja-asetusta ja kansallista henkilötietolakia.

Oikeuskansleri totesi, että useissa esitysluonnoksen säännöksissä oli määritelty varsin väljästi käsittelyoikeudet tietoihin, jotka kuuluvat tietosuoja-asetuksen mukaisiin erityisiin henkilötietoryhmiin tai jotka ovat perustuslain mukaan arkaluonteisia. Perustuslakivaliokunta on uudemmassa lausuntokäytännössään kiinnittänyt huomiota siihen, että tietojen luovutusperuste ei saa muodostua liian avoimeksi silloinkaan, kun tietojen luovuttaminen sidotaan välttämättömyysedellytykseen eli kun tietojen käsittely on välttämätöntä asian käsittelemiseksi. Oikeuskanslerin mukaan esitysluonnoksen jatkovalmistelussa tietojen saantia ja käsittelyä koskevat säätämisjärjestysperustelut olisi tältä osin vielä tarkistettava ja samalla harkittava, jääkö sääntely ilman lisätäsmennyksiä liian avoimeksi perustuslakivaliokunnan käytännön valossa.

Oikeuskansleri totesi myös, että lakiesityksen perusteluissa olisi hyvä tuoda nyt tehtyä selkeämmin esiin, miten erityisten henkilötietoryhmien käsittelyn välttämättömyyden ja osin tarpeellisuuden perusteita valvotaan. Perustelemisvelvollisuuden sekä sen valvonnan ja käytännön seurannan merkitys korostuu myös mm. käsiteltäessä henkilötietoja muussa kuin alkuperäisessä käyttötarkoituksessa, sillä esityksen mukaan tietojen käsittelyn välttämättömyysedellytyksestä luovuttaisiin useassa tilanteessa.

Oikeuskansleri piti perusteltuna pyytää esityksestä perustuslakivaliokunnan lausunto.

OKV_31_20_2018.pdf

Unionipetosdirektiivin täytäntöönpano

Diaarinumero: OKV/28/20/2018
Antopäivä: 14.6.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon niin sanotun unionipetosdirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2017/1371 unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin) täytäntöönpanoa koskevasta työryhmämietinnöstä. Työryhmän tehtävänä oli arvioida, mitä lainsäädäntömuutoksia direktiivin täytäntöönpano edellyttää, ja valmistella tarvittavat muutokset hallituksen esityksen muotoon.

Oikeuskansleri kiinnitti huomiota siihen, että direktiivi laajentaa joiltain osin rikosoikeudellista rangaistavuutta verrattuna kansalliseen sääntelyyn. Työryhmämietinnössä on katsottu, että näiltä osin kotimaisen lainsäädännön tarkentamiseen ei olisi tarvetta. Rikosoikeuden laillisuusperiaatteen edellyttämä tarkkarajaisuus ja ennakoitavuus huomioon ottaen oikeuskansleri katsoi kuitenkin perustelluksi, että kyseisten kansallisten lainkohtien tarkentamista arvioitaisiin jatkovalmistelussa tarkemmin. Oikeuskansleri totesi myös, että lähtökohtaisesti etenkin rikosoikeudessa olisi suhtauduttava pidättyvästi niin sanotun viittausmenetelmän käyttöön direktiiviä täytäntöönpantaessa. Jatkovalmistelussa tulisi kiinnittää huomiota siihen, olisiko tarkoituksenmukaisempaa sisällyttää säännökset kansalliseen rikoslainsäädäntöön niiden asiasisältöä vastaavilla kansallisilla säännöksillä. Kansallisen lainsäädännön tarkentamisen arviointi jatkovalmistelussa olisi tärkeää, jotta mahdolliset direktiivin sanamuotoon liittyvät oikeudelliset tulkintaerimielisyydet tulisivat pohdittavaksi tarkemmin jo lainvalmisteluvaiheessa eivätkä esimerkiksi mahdollisissa myöhemmissä tuomioistuinprosesseissa.
 
Direktiivin mukaan oikeushenkilöille tulee säätää tehokkaat, oikeasuhtaiset ja varoittavat seuraamukset. Vaikka direktiivissä ei ehdottomasti edellytetä säädettäväksi muita seuraamuksia kuin yhteisösakko, oikeuskanslerin mukaan jatkovalmistelussa olisi perusteltua pohtia, olisiko direktiivin tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön myös muita direktiivissä mainittuja oikeushenkilöille kohdistettuja seuraamuksia.

Oikeuskansleri kiinnitti vielä huomiota siihen, että säätämisjärjestysperusteluihin olisi tarpeen lisätä valtiontalouden tarkastusvirastolle ehdotetun uuden tehtävän arviointi suhteessa perustuslain 90 §:ään, jossa säädetään tarkastusviraston tehtävien ja toimialan perusteista.

Tuomioistuinviraston perustaminen

Diaarinumero: OKV/32/20/2018
Antopäivä: 12.6.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi oikeusministeriölle lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi tuomioistuinviraston perustamista koskevaksi lainsäädännöksi.

Esityksen mukaan tuomioistuinten virkojen perustamiseen, lakkauttamiseen ja siirtämiseen liittyvä toimivalta säilyisi oikeusministeriöllä. Oikeuskansleri totesi, että tämä vähentää tuomioistuinviraston perustamisen tosiasiallista merkitystä tuomioistuinten riippumattomuuden turvaajana. Hänen mielestään mahdollisimman pian tuomioistuinviraston toiminnan käynnistyttyä tulisi selvittää keinot virkajärjestelytoimivallan antamiseen tuomioistuinvirastolle, jotta tuomioistuinten rakenteellisen riippumattomuuden mahdollisimman laajat takeet toteutuisivat.

Siviilikriisinhallintalain asiantuntijarekisteri

Diaarinumero: OKV/27/20/2018
Antopäivä: 5.6.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon hallituksen esityksestä, jossa esitettiin muutettavaksi siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annettua lakia (siviilikriisinhallintalaki). Esityksen mukaan lakia muutettaisiin muun muassa vastaamaan Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen säännöksiä.

Laissa säädettävään asiantuntijarekisteriin saisi esityksen mukaan tallentaa terveyttä koskevia tietoja, joiden käsittely on tietosuoja-asetuksen mukaan kielletty eräin poikkeuksin. Oikeuskansleri totesi, että esityksestä ei ilmennyt, mistä kyseiset tiedot kerättäisiin tai mikä olisi niiden keräämisen peruste. Oikeuskansleri viittasi perustuslakivaliokunnan tietosuojalakia koskevasta hallituksen esityksestä antamaan lausuntoon (PeVL 14/2018 vp) ja totesi, että siviilikriisinhallintalaissa tulisi säätää siitä, mihin arkaluonteisten tietojen käsittely perustuu. Lisäksi oikeuskansleri katsoi, että esityksen säätämisjärjestysperusteluissa olisi syytä käsitellä perustuslaissa säädettyä yksityisyyden suojaa suhteessa asiantuntijarekisteriin kerättäviin tietoihin ottaen huomioon perustuslakivaliokunnan edellä mainitussa lausunnossa arkaluonteisten tietojen käsittelystä esitetyt seikat.

OKV_27_20_2018.pdf

Kansaneläkelaitoksen johtajan nimittämismenettely

Diaarinumero: OKV/15/21/2018
Antopäivä: 1.6.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Kansaneläkelaitos pyysi oikeuskanslerin lausuntoa siitä, millä aikataululla laitoksen johtajan nimittämismenettely tulisi käynnistää. Oikeuskansleri totesi, että valtion virkamiehiä koskevasta lainsäädännöstä ei voida johtaa periaatteita, jotka ohjaisivat nimittämismenettelyn täsmällistä aikataulua. Viranomaisella on siten harkintavaltaa siinä, milloin avoimeksi tulossa oleva tai avoimeksi tullut virka ilmoitetaan haettavaksi. Harkintavallan käytössä on kuitenkin otettava huomioon hallintolaissa säädetty tarkoitussidonnaisuuden periaate. Oikeuskanslerin mukaan periaate tässä tapauksessa edellytti, että nimittämismenettelyn tavoitteeksi asetettiin viran täyttäminen sen avoimeksi tulosta alkaen tai mahdollisimman pian sen jälkeen. Nimittämismenettelyn käynnistämisen aikataululla tuli olla tästä näkökulmasta asianmukaiset perusteet.

OKV_15_21_2018.pdf

Ampuma-aselainsäädännön muuttaminen

Diaarinumero: OKV/29/20/2018
Antopäivä: 30.5.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon ehdotuksesta ampuma-aselain, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain ja asevelvollisuuslain 97 §:n muuttamiseksi. Kysymys on toukokuussa 2017 annetun EU:n asedirektiivin vaatimien muutosten täytäntöönpanosta. Ehdotuksen valmistellut työryhmä antoi lausunnonantajille lyhennetyn neljän viikon lausuntoajan. Tätä perusteltiin asedirektiivin täytäntöönpanon aikataululla sekä sillä, että keskeisiä sidosryhmiä oli jo kuultu hankkeen aikana järjestetyissä tilaisuuksissa sekä asedirektiivineuvottelujen aikana. Lisäksi kerrottiin, että lausuntokierroksen aikana järjestetään kuulemistilaisuus.

Oikeuskansleri piti lyhennettyä lausuntoaikaa ja sen perusteluja jossain määrin ongelmallisena. Oli pääteltävissä, että ministeriö piti lausuntokierrosta lähinnä muodollisuutena, jolla ei tulisi olemaan todellista merkitystä lainvalmisteluprosessissa. Tätä voidaan viime kädessä pitää resurssien tuhlauksena. Lausuntoja ei tulisi pyytää vain muodon vuoksi, vaan siksi, että niistä mahdollisesti saataisiin uusia näkökulmia käsiteltävänä olevaan aiheeseen. Lausuntopyynnöt oli osoitettu muun muassa suurelle määrälle viranomaisia, joissa lausunnot oletettavasti annetaan esittelystä. Tällöin olisi suotavaa, että sekä esittelijällä että lausunnon antavalla ratkaisijalla olisi käytettävissään kohtuullinen aika perehtyä aihepiiriin, josta on tarkoitus lausua.

Työryhmä oli lakien säätämisjärjestystä perustellessaan nostanut esiin kolme perusoikeutta, joilla on merkitystä käsiteltävänä olevan lainsäädännön tarkistamisen kannalta. Ne olivat yksityiselämän suoja, yhdistymisvapaus ja omaisuuden suoja. Erityisesti yhdistymisvapauteen liittyvien valtiosääntöoikeudellisten näkökohtien vuoksi työryhmä piti tarkoituksenmukaisena, että eduskunta pyytää esityksestä perustuslakivaliokunnan lausunnon. Oikeuskanslerin käsityksen mukaan säätämisjärjestysperusteluita olisi tarpeen täydentää myös elinkeinovapauden ja yhdenvertaisuuden kannalta. Asealan elinkeinotoiminnan luvanvaraisuutta ja lupia tulisi tarkastella perustuslain elinkeinovapautta koskevan 18 §:n säännöksen valossa. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen käytännön mukaisesti on selvää, että asealan elinkeinotoiminnalle voidaan asettaa luvanvaraisuuden vaatimus, ja tämä käytäntö olisi hyvä todeta perusteluissa. Lisäksi olisi tarpeen lisätä arvio, että ehdotettu sääntely täyttää tarkkarajaisuuden ja täsmällisyyden vaatimukset. Olisi myös tarpeen todeta, että Maanpuolustuskoulutusyhdistys on julkisoikeudellinen yhdistys ja tämänkin vuoksi sen erityisaseman ei voida katsoa loukkaavan yhdistysten osalta perustuslaissa säädettyä yhdenvertaisuutta.

OKV_29_20_2018.pdf

Kasvupalveluviraston perustaminen

Diaarinumero: OKV/30/20/2018
Antopäivä: 18.5.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon Kasvupalveluvirastoa koskevasta hallituksen esityksestä. Esityksellä oli tarkoitus täydentää eduskunnalle aikaisemmin annettua hallituksen esitystä. Oikeuskansleri katsoi, että esityksessä ei ollut kysymys perustuslaissa tarkoitetusta hallituksen esityksen täydentämisestä, vaan sisällöltään aikaisempaan hallituksen esitykseen liittyvästä esityksestä.

Lausuntopyynnössä oli annettu käytännössä noin viikon pituinen aika lausuntojen antamiseen. Esityksestä ei käynyt ilmi, oliko valmistelussa kuultu Kasvupalveluvirastoon siirtyvää henkilöstöä. Lisäksi lausuntoaineisto oli saatavissa vain suomen kielellä. Oikeuskansleri totesi, että lausuntoaika ei ilmeisesti ollut riittävän pitkä ja että lausuntoaineistoa ei ollut käännetty ruotsiksi kielilain mukaisesti.

OKV_30_20_2018.pdf

Luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain muutostarpeet

Diaarinumero: OKV/21/20/2018
Antopäivä: 16.5.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain muutostarpeita koskevasta arviomuistiosta. Oikeuskansleri oli tehnyt vuonna 2017 oikeusministeriölle aloitteen lain muuttamiseksi, koska laillisuusvalvonnassa oli havaittu laissa useita puutteita.

Oikeuskansleri katsoi, että oikeudenkäyntiavustajalautakunnan tulisi voida pyytää selvitystä hakijan perehtyneisyydestä. Oikeuskanslerin mukaan on oikeusturvasyistä välttämätöntä, että oikeudenkäyntiavustajalautakunnalla olisi nykyistä enemmän harkintavaltaa luvan myöntämisessä, jotta vakavat puutteet hakijan ammattitaidossa voitaisiin ottaa lupaharkinnassa huomioon. Tämä edistäisi lupajärjestelmän tavoitetta oikeudenkäyntiasiamiesten työn laatutason nostamisesta, eikä se juurikaan vaikeuttaisi alalle pääsyä. Luvanhakijan rehellisyyttä koskevan vaatimuksen osalta oikeuskansleri katsoi, että erityistapauksissa lupaharkinnassa voitaisiin ottaa huomioon, jos luvanhakijan rikoksesta on rikosprosessin pitkän keston vuoksi kulunut poikkeuksellisen pitkä aika. Sen sijaan esitystä yläikärajasta oikeuskansleri piti yhdenvertaisuusnäkökohtien vuoksi ongelmallisena.

Lupalakimiesten kaiken ammatillisen toiminnan tulisi oikeuskanslerin näkemyksen mukaan tulla valvonnan piiriin. Valvonnan ulottuvuutta olisi lainsäädännössä selkeytettävä. Se, miltä osin lupalakimiesten menettely on valvonnan piirissä ja miten selkeästi siitä on säädetty, on olennainen kysymys asiakkaiden ja lupalakimiestenkin oikeusturvan kannalta. Nykyisin lupalakimiehet ovat valvonnan piirissä oikeudenkäyntiasioiden osalta, kun taas muu oikeudellinen neuvonanto ja esimerkiksi testamenttien ja erilaisten sopimusten laatiminen jäävät valvonnan ulkopuolelle. Oikeuskansleri katsoi, että myös lupalakimiesten palkkioita koskevia erimielisyyksiä tulisi voida käsitellä valvontalautakunnassa samoin kuin asianajajien osalta. Jatkossa tulisi valvoa tehokkaasti sitä, että lupalakimiehellä on vastuuvakuutus. Oikeuskansleri piti perusteltuna sitä, että kaikkiin oikeudellisia palveluita kuluttajille tarjoaviin toimistoihin tulee voida tehdä tarkastuksia toiminnan valvomiseksi.

Oikeuskanslerin näkemyksen mukaan tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat puoltavat oikeudenkäyntiavustajalautakunnan ehdotusta, jonka mukaan lupalakimiehiä koskevien kurinpitoasioiden käsittelystä sekä oikeudenkäyntiavustajalautakunnassa että valvontalautakunnassa tulisi päällekkäisyyden vuoksi luopua. Käsittely pelkästään valvontalautakunnassa nopeuttaisi prosessia selvästi, ja valvontalautakunnalla on myös käsittelyyn tarvittava asiantuntemus. Koska valvontalautakunta ei ole viranomainen, olisi kaksinkertaisen lautakuntakäsittelyn poistamiseen liittyviä perustuslaillisia näkökohtia kuitenkin arvioitava erityisesti merkittävän julkisen vallan käytön ja perustuslain 124 §:n kannalta. Yhdistymisvapauden kannalta olisi arvioitava sitä, voidaanko asianajajayhdistykseen kuulumattomien lupalakimiesten luvan menettämisestä päättää asianajajayhdistyksen yhteydessä toimivassa valvontalautakunnassa.

Oikeuskanslerin muutoksenhakuoikeutta on tarpeen laajentaa hovioikeuden ratkaisuihin luvan myöntämisestä. Sen sijaan oikeuskanslerin muutoksenhakuoikeuden laajentamiselle oikeudenkäyntiavustajalautakunnan kaikkiin myönteisiin lupapäätöksiin ei näyttäisi olevan laillisuusvalvonnan näkökulmasta tarvetta. Tosiasiallista merkitystä oikeusturvan kannalta muutoksenhakuoikeudella voisi olla lähinnä niiden oikeudenkäyntiavustajalautakunnan ratkaisemien asioiden osalta, joissa lautakunnan arvioitavana on ollut selvityksiä hakijan sopivuudesta oikeudenkäyntiavustajan tehtävään, mikäli esimerkiksi hakijan ammattitaitoa voidaan tulevaisuudessa lupaharkinnan yhteydessä arvioida.

OKV_21_20_2018.pdf

Luonnos laiksi kliinisistä lääketutkimuksista

Diaarinumero: OKV/24/20/2018
Antopäivä: 16.5.2018
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta, jolla säädettäisiin uusi laki kliinisistä lääketutkimuksista (lääketutkimuslaki). Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutoksia lääketieteellisestä tutkimuksesta annettuun lakiin (tutkimuslaki).

Oikeuskanslerin mukaan kahteen eri lakiin perustuva lainsäädäntöratkaisu on ongelmallinen. Tutkimuslain 3 luvussa säädetään alkio- ja sikiötutkimuksista. Oikeuskanslerin mukaan esitysluonnoksen perusteella on epäselvää, sovelletaanko näihin myös lääketutkimuslakia ja mikä on kyseisten lakien keskinäinen soveltamisjärjestys. Näistä seikoista tulee säätää esitysluonnoksessa esitettyä selvemmin ja riittävän yksiselitteisesti.

Oikeuskansleri kiinnitti lausunnossaan huomiota myös siihen, että esitysluonnoksen mukaan muutoksenhaku lääketieteellistä tutkimusta koskevista hakemuksista koskee lausuntoja. Oikeuskansleri piti periaatteellisesti oikeana perustuslakivaliokunnan muun muassa biopankkilain yhteydessä omaksumaa linjaa, jonka mukaan tosiasiallisesti sitovasta, oikeusvaikutteisesta lausunnosta on voitava hakea muutosta. Esitysluonnoksen hallintoasian muutoksenhakujärjestelmää vastaavassa muutoksenhaussa (oikaisu, hallinto-oikeus, korkein hallinto-oikeus) muutoksen hakeminen lausunnosta on kuitenkin terminologisesti ongelmallista. Oikeuskanslerin mukaan tutkimushakemuksia arvioiva toimikunta voisi esimerkiksi tehdä päätöksen lausunnon antamisesta. Edelleen olisi selvennettävä myös sitä, mitä asioita hallintotuomioistuimet voivat käsittelyssään arvioida. Hallinto-oikeuksien todellista kykyä valitusten käsittelemiseen kohtuullisessa ajassa ja käsittelyssä tarvittavan asiantuntemuksen turvaamista on myös paremmin selvitettävä.

Perustuslakivaliokunta on tietosuojalakia koskevassa lausunnossaan päivittänyt ja uudistanut valtiosääntöoikeudelliset periaatteet siitä, miten perustuslain asianomaista pykälää sovelletaan yhdessä EU:n tietosuoja-asetuksen kanssa ja milloin tarvitaan kansallista lainsäädäntöä. Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan myös, että tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain kanssa päällekkäistä sääntelyä tulee välttää. Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten oikeuskansleri totesi, että kliinisiä lääketutkimuksia ja sen liitännäislakeja koskevaa esitysluonnosta tulee näiltä osin vielä päivittää.

OKV_24_20_2018.pdf
« Edellinen 1 / 8