Lausunnot

Terrorismisrikossääntelyssä tarve laajemmalle tarkastelulle

Diaarinumero: OKV/5/20/2020
Antopäivä: 6.3.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi oikeusministeriölle lausunnon terrorismin rahoittamista koskevien säännösten muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta.

Oikeuskanslerin mukaan on ymmärrettävää, että esitysluonnoksessa tunnistettuihin terrorismin rahoittamista koskevan lainsäädännön muutos- ja täydennystarpeisiin vastataan. Samalla hän kuitenkin korosti tarvetta tätä laajempaan terrorismirikoksia koskevien rikoslain 34 a luvun säännösten tarkasteluun. Oikeuskanslerin näkemyksen mukaan luvun kaikkien säännösten käytännön toimivuus ja tehokkuus olisi arvioitava. Vertailukohtia olisi haettava etenkin muista pohjoismaista ja Alankomaista.

Oikeuskansleri totesi, että terrorismi on yksi vakavimmista oikeutta elämään loukkaavista ilmiöistä. Hän painotti perustuslakiin ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen perustuvaa valtion positiivista velvollisuutta suojella oikeutta elämään ja terveyteen sekä turvallisuuteen lainsäädännöllä ja siihen perustuvilla menettelyillä. Oikeuskanslerin mukaan valtioiden on varauduttava terrorismin riskiin demokraattisen oikeusvaltion vaatimukset täyttävillä rikosoikeudellisilla sanktioilla ja niiden riittävän tehokkaalla soveltamisella.

Oikeuskansleri nosti esiin hallituksen esitysluonnoksesta muun muassa kysymykset siitä, millaista tekijän tietoisuutta siinä tarkoitettujen terrorismin rahoittamista koskevien rikostunnusmerkistöjen täyttyminen edellyttää, sekä rangaistavan ja rankaisematta jääväksi tarkoitetun käyttäytymisen välisestä rajanvedosta. Viimeksi mainitun tärkeyttä korostaa se, että esitysluonnoksen mukaan terroristin rahoittamista koskeva uusi rikostunnusmerkistö ja terroristiryhmän rahoittamista koskeva uudistettava rikostunnusmerkistö kattavat terroristin ja terroristiryhmän ”yleisrahoittamisen”. Oikeuskansleri piti tärkeänä, että arvioidaan myös, minkä tyyppistä näyttöä esitysluonnoksessa tarkoitettujen rikostunnusmerkistöjen täyttymisestä on käytännössä saatavissa ja hankittavissa.

Oikeuskansleri piti tarpeellisena, että hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyssä siitä pyydetään lausunto perustuslakivaliokunnalta. Perustuslakivaliokunnan on perusteltua arvioida muun muassa terroristiryhmän rahoittamisen rangaistustason uudelleen arviointia ja tämän tueksi esitettyjen perusteiden riittävyyttä rikosoikeudellisen suhteellisuusperiaatteen kannalta niin, että rangaistusjärjestelmän kokonaisuus otetaan huomioon.

Rikosoikeudellisesta laillisuusperiaatteesta oikeuskansleri totesi, että esitysluonnos herättää lausunnossa esille tuotuja kysymyksiä, joiden osalta rajanveto rangaistavan ja rankaisematta jäävän tai sellaiseksi tarkoitetun käyttäytymisen välillä jää täsmentymättä. Oikeuskansleri viittasi myös siihen, että uusi terroristin rahoittamista koskeva tekijärikosoikeudelliseksi luonnehdittava kriminalisointi näyttäisi olevan nimenomaan terroristin perheenjäsenten perhe-elämän suojan kannalta arvioituna huomattavan ”läpitunkeva”. 

OKV_5_20_2020.pdf

« Takaisin

Elinkautisvankien vapauttamismenettelyn kehittämistä koskeva arviomuistio

Diaarinumero: OKV/9/20/2020
Antopäivä: 7.2.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi oikeusministeriölle omasta aloitteesta lausuntonsa elinkautisvankien vapauttamismenettelyn kehittämistä koskevasta arviomuistiosta (VN/13339/2019-VNK-1)

Oikeuskansleri piti perusteltuna muistiossa esitettyä näkemystä, että Rikosseuraamuslaitoksen väkivaltariskiarvion lisääminen lainsäädäntöön vapauttamisharkinnassa huomioon otettavaksi seikaksi poistaisi arvion epäselvän aseman vapautusharkinnassa. Arviosta poikkeamiselle tulisi lisäksi pohtia asetettavaksi laissa määritellyt poikkeamisen perusteet (erityiset syyt, huomioon otettavat muut näkökohdat jotka yksilön oikeudet ja yleinen etu huomioon ottaen perustelevat vapauttamista tmv.). Muistiossa todetun mukaan väkivaltariskin arviointimenetelmät ovat viime vuosikymmeninä huomattavasti kehittyneet.

Oikeuskansleri viittasi Suomen perustuslakiin ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen sekä ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön ja totesi, että henkilön oikeuteen elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen tulisi kiinnittää vakavaa huomiota myös yhteiskunnan näkökulmasta.

Tehtävänannon mukaisesti arviomuistio koskee vain elinkautisvankien vapauttamista. Perus- ja ihmisoikeuksista johtuva suojeluvelvoite koskee yleisesti yhteiskunnan ja sen jäsenten suojelua korkean väkivaltarikoksen uusimisriskin omaavien henkilöiden muodostamaa uhkaa vastaan, joten väkivaltariskiarviointia sekä asianmukaisia toimenpiteitä riittävän objektiviisiesti ja luotettavasti tunnistettua väkivaltarikoksen uusimisriskiä vastaan on tarpeen arvioida laajemminkin.

Oikeuskansleri kiinnitti samalla huomiota sosiaali- ja terveysministeriössä pitkään valmisteilla olleeseen itsemääräämisoikeutta koskevaan lainsäädäntöhankkeeseen. Sen yhteydessä oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön on perusteltua arvioida syyntakeettomia rikoksentekijöitä koskevat kysymykset. Samoin oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön olisi yhteistyönä ratkaistava hoidon ja muiden tukitoimenpiteiden jatkuvuuteen liittyvät ongelmat, jotka on tunnistettu arviomuistiossa.

OKV_9_20_2020.pdf

« Takaisin

Asiakastietolakiesitystä koskeva lausunto

Diaarinumero: OKV/79/20/2019
Antopäivä: 14.1.2020
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (asiakastietolaki) ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Hän totesi muun muassa, että asiakastietolaki tulee koskettamaan hyvin erilaisia toimijoita, mutta ihmisten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi sen soveltamisen tulisi olla mahdollisimman yhdenmukaista. Laki tulisi koskettamaan myös laajaa joukkoa ihmisiä, joiden tulisi sen perusteella saada tieto oikeuksistaan. Mainitun vuoksi lain tulisi olla mahdollisimman selkeä ja ymmärrettävä erilaisille toimijoille.   

Oikeuskansleri totesi, että esitysluonnoksen suhdetta perustuslakiin ja erityisesti perustuslaissa säädettyyn yksityisyyden suojaan samoin kuin säätämisjärjestystä ja sitä, kuinka esitys täyttää Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimukset, oli esityksessä käsitelty varsin kattavasti. Hän katsoi kuitenkin, että esitystä oli syytä täydentää vielä siltä osin, mikä lain noudattamista valvovan viranomaisen apunaan käyttämien ulkopuolisten asiantuntijoiden tehtävien suhde oli perustuslain säännökseen, jossa säännellään hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle. Lisäksi oikeuskansleri katsoi, että lakiesitystä oli sen selkeyden ja ihmisten yksityisyyden suojan turvaamiseksi sekä oikeusturvan vuoksi syytä täydentää ja täsmentää eräiden muidenkin säännösten osalta, jotka koskivat oikeutta salassapidettäviin tietoihin, vaitiolovelvollisuutta, alaikäisen asiakkaan tietojensa luovuttamista koskevaa kieltoa ja tietojärjestelmän vaatimuksenmukaisuustodistuksen antamista ja peruuttamista.

OKV_79_20_2019.pdf

« Takaisin

Valmisteverotusmenettelyn ja autoverotusmenettelyn uudistaminen

Diaarinumero: OKV/75/20/2019
Antopäivä: 20.12.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri katsoi lausunnossaan, että verotuksen automaattiset menettelyt sisältävät hyviä mahdollisuuksia turvata asioiden joutuisa, virheetön ja hallinto-oikeudessa yleisenä periaatteena noudatettavan palveluperiaatteen mukainen asioiden käsittely sekä asiakkaiden tarpeiden huomioon ottaminen. Oikeuskansleri katsoi kuitenkin, että automaattinen päätöksenteko ja automaattiset menettelyt tarvitsevat riittävän ja selkeän oikeudellisen perustan. Menettelyssä tulee turvata hyvän hallinnon perusteiden ja virkavastuun toteutuminen. Jatkovalmistelussa olisi syytä arvioida muun muassa se, antaako esitys riittävän oikeudellisen perustan automaation hyödyntämiseen sekä tehdä selkoa siitä, minkä tyyppisestä automaatiosta on tarkemmin kysymys. Perustuslakivaliokunnan kannanotot sekä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu Verohallinnon automaatiosta on myös tarpeen ottaa huomioon jatkovalmistelussa ja sovittaa valmistelu yhteen oikeusministeriössä tehtävän yleislainsäädännön valmistelun kanssa. Samalla on arvioitava, missä määrin valmisteverotuksessa ja autoverotuksessa on perusteltua olla omia säännöksiään ja missä määrin säännökset automaattisesta menettelystä kootaan verotusmenettelylakiin. Esityksen säätämisjärjestysperusteluihin on tarpeen ottaa arviointi siitä, miten hyvän hallinnon ja julkisuusperiaatteen vaatimukset toteutuvat automaattisissa menettelyissä sekä miten esitys täyttää EU:n tietosuoja-asetuksen asettamat vaatimukset. Samoin on tarpeen arvioida, missä määrin kyse on henkilötietojen käsittelystä ja onko kyseessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettu päätöksenteko tai profilointi.

OKV_75_20_2019.pdf

« Takaisin

Ampuma-aselainsäädännön muutosehdotusta koskeva oikeuskanslerin lausunto

Diaarinumero: OKV/63/20/2019
Antopäivä: 15.11.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi sisäministeriön pyynnöstä lausunnon hallituksen esityksestä eduskunnalle ampuma-aselain voimaantulosäännösten muutosten kumoamisesta ja muuttamisesta, ampuma-aselain sekä ampumaratalain 2 §:n muuttamisesta.

Säädösmuutosten taustalla on poliisin asetietojärjestelmähankkeen viivästyminen. Oikeuskansleri piti hyvän hallinnon kannalta tärkeänä, että tietojärjestelmät saadaan riittävän valmiiksi ja testattuja ennen kuin ne ja niihin liittyvät ilmoitusvelvollisuutta koskevat säännökset tulevat sovellettaviksi.

Yleisenä havaintona ampuma-aselainsäädännöstä ja sen muutosesityksistä oikeuskansleri totesi, että teknisesti monimutkainen ja vaikeaselkoinen sääntely voi olla omiaan altistamaan tahattomalle sääntöjen vastaiselle menettelylle ja lisätä erilaisten oikeussuojakeinojen käyttöastetta. Säännöksiä joutuvat soveltamaan monet erilaiset tahot. Mitä monimuotoisempi säädösten soveltajajoukko on, sitä toivottavampaa olisi, että säädökset olisivat mahdollisimman selkeitä ja helposti omaksuttavia.

OKV_63_20_2019.pdf

« Takaisin

Lausunto vanhuspalvelulain muuttamisesta

Diaarinumero: OKV/57/20/2019
Antopäivä: 14.11.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Sosiaali- ja terveyministeriö pyysi lausuntoa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (vanhuspalvelulaki) muuttamisesta. Esitys sisälsi ehdotuksen iäkkään henkilön palvelutarpeen selvittämisessä ja arvioinnissa käytettävästä yhtenäisestä kansallisesta arviointi- ja seurantamittaristosta sekä iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksiköissä noudatettavasta henkilöstömitoituksesta. Esitys perustui iäkkäiden henkilöiden palvelujen uudistamista valmistelevan työryhmän ja sen mittausjaoston työhön.

Oikeuskansleri piti esityksen tavoitteita ja yleisiä lähtökohtia perusoikeuksien, kuten yhdenvertaisuuden ja iäkkäiden henkilöiden riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutumisen kannalta perusteltuina. Hän myös katsoi, että hoidon ja palveluiden tarpeen arvioinnista ja henkilöstömitoitukselle asetetuista vaatimuksista säätäminen parantaa oikeusvarmuutta ja yhdenvertaisuutta nykyiseen suosituksiin nojautuvaan ohjausmalliin verrattuna.

Esityksen perusteella sen tavoitteiden saavuttaminen (laadukkaat palvelut palveluasumisen ja laitoshoidon asiakkaille, asiakas- ja potilasturvallisuuden parantaminen) perustui riittävään henkilöstöön. Oikeuskansleri katsoi tavoitteiden toteutumisen olevan vaarassa, mikäli kunnilla ja kuntayhtymillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa lainmukaista henkilöstömitoitusta esimerkiksi arvioitua suurempien kustannusten vuoksi tai siksi, ettei tarvittavaa henkilökuntaa ole saatavissa. Hän kiinnitti painokkaasti huomiota siihen, että esityksen tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi on huolehdittava siitä, että kunnilla ja kuntayhtymillä on käytettävissään tarvetta vastaavat resurssit lainmuutoksen käytännön täytäntöönpanoon ja että muutoksen edellyttämää henkilöstönlisäystä varten on riittävästi saatavissa ammattihenkilöitä.

Esityksessä ei arvioitu palvelujen valvonnan tai omavalvonnan toimivuutta ja kehittämistarpeita, koska mainittua kokonaisuutta selvitetään ja arvioidaan työryhmän jatkotyössä ja myöhempien ehdotusten yhteydessä. Esityksessä katsottiin, ettei merkittäviä tarpeita valvonnan resurssein lisäämiseen välittömästi ollut. Esityksen mukaan tarkoitus oli, että toimintayksiköt ensisijaisesti omavalvonnan keinoin varmistaisivat henkilöstön määrän, osaamisen ja rakenteen niin, että ne olisivat lainmukaiset ja valvontaviranomaiset arvioisivat toimintayksiköiden toiminnan laatua ja henkilöstömitoituksen riittävyyttä tarvittaessa valvonta- ja lupamenettelyssään.

Oikeuskansleri toi esille oikeuskanslerinviraston laillisuusvalvontatoiminnassa sosiaalihuollon omavalvonnassa esille tulleet ongelmat ja totesi olevan epäselvää, voidaanko iäkkäiden henkilöiden palvelujen laatu ja oikeudet asianmukaisesti turvata omavalvonnan keinoin. Hän totesi, että vaikka valvonnan toimivuutta ja kehittämistarpeita on tarkoitus arvioida osana jatkotyötä, tulisi valvonnan riittävyys ja toimivuus varmistaa jo esitettyjen muutosten voimaan tullessa niin, että muutosten toteutumisen ja pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidon toimintayksiköissä olevien iäkkäiden henkilöiden oikeuksien toteutuminen voidaan varmistaa.

OKV_57_20_2019.pdf

« Takaisin

Kunnan luottamushenkilön esteellisyys valtion liikuntaneuvostossa

Diaarinumero: OKV/48/20/2019
Antopäivä: 3.10.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon valtion liikuntaneuvoston jäsenten esteellisyydestä tilanteissa, joissa jäsenet ovat kunnanhallituksessa tai valtuustossa osallistuneet liikuntapaikkojen rakentamishankkeiden käsittelyyn. Valtion liikuntaneuvosto antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle lausuntoja liikuntapaikkojen valtionavustuksista.

Oikeuskansleri katsoi kunnanhallituksen jäsenen olevan esteellinen käsittelemään kaikkia oman kuntansa liikuntapaikkoja koskevia asioita valtion liikuntaneuvostossa. Kunnanhallituksen jäsen on esteellinen myös liikuntapaikkojen neljän vuoden rahoitussuunnitelman käsittelyssä silloin, kun suunnitelmassa otetaan kantaa hänen kuntansa liikuntapaikkojen valtionavustuksiin. Oikeuskanslerin mukaan valtuutettu on valtion liikuntaneuvostossa esteellinen käsittelemään liikuntapaikkahanketta, jos hän on valtuustossa osallistunut saman asian käsittelyyn joko yksittäisenä asiana taikka osana kunnan talousarviota tai taloussuunnitelmaa.

OKV_48_20_2019.pdf

« Takaisin

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttaminen

Diaarinumero: OKV/50/20/2019
Antopäivä: 24.9.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Työ- ja elinkeinoministeriö oli pyytänyt lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain 9 §:n muuttamisesta.

Oikeuskansleri kiinnitti lausunnossaan huomiota julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 1 luvun 4 §:n 2 momenttiin säädettäväksi ehdotettuun oikeuteen tehdä palvelutarpeen arviointi digitaalisesti ja 2 luvun 6 §:n 2 momenttiin vastaavasti ehdotettuun oikeuteen laatia työllistymissuunnitelmaehdotus digitaalisesti. Ehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa muutoksia esitettiin tehtäväksi selvyyden vuoksi, kun yleisen tietosuoja-asetuksen 22 artikla lähtökohtaisesti kieltää automatisoidut yksittäispäätökset.

Oikeuskansleri ei pitänyt termejä arvioinnin digitaalisesta tekemisestä tai työllistymissuunnitelmaehdotuksen digitaalisesta laatimisesta onnistuneina. Pääosa viranomaisten tuottamista suunnitelmista ja ehdotuksista tehdään tai laaditaan digitaalisesti eri asiankäsittelyjärjestelmissä. Digitaalinen laatiminen ei itsessään sisällä vielä tietoa automatisoidusta toiminnasta. On todennäköistä, että kansallisessa lainsäädännössä jatkossa säädetään yhä useammin yleisen tietosuoja-asetuksen 22 artiklassa tarkoitetusta automatisoidusta päätöksenteosta ja että lainsäädännön selkeyden vuoksi sääntelyssä tulee käyttää termejä, joista selvästi ilmenee sääntelyn tarkoitus. Oikeuskansleri piti perusteltuna, että esityksen sanamuodot ”voidaan tehdä myös digitaalisesti” ja ”voidaan laatia myös digitaalisesti” muutetaan muotoon, josta selkeästi käy ilmi, että lainkohdissa tarkoitetaan automatisoitua toimintaa.

Oikeuskansleri totesi lakiehdotuksen yksityiskohtaisten perustelujen osalta lisäksi, että yleisen tietosuoja-asetuksen 22 artiklassa säädetty rekisteröidyn oikeus olla joutumatta pelkästään automaattiseen henkilötietojen käsittelyyn perustuvan päätöksen kohteeksi ei rajoitu pelkästään ratkaisuihin joita vakiintuneesti pidetään viranomaisen päätöksinä. Yleisen tietosuoja-asetuksen johdanto-osan mukaan huomioon on otettava automatisoidun päätöksen vaikutukset päätöksen kohteelle.

Siltä osin kuin yksityiskohtaisissa perusteluissa sivulla 11 toisessa täydessä kappaleessa oli arvioitu terveystietojen käsittelyä, oikeuskansleri totesi, että pelkkää tietoa siitä, vaikuttaako terveydentila asiakkaan hakemaan työhön tai koulutukseen voi pitää yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuna terveyttä koskevana tietona riippumatta siitä, että asiakas anna terveydentilasta tarkempaa selvitystä. 

« Takaisin

Julkisuuslain soveltamisalan laajentamista koskeva selvitys

Diaarinumero: OKV/27/20/2019
Antopäivä: 12.9.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi lausunnon oikeusministeriölle julkisuuslain soveltamisalan laajentamista koskevasta selvityksestä.

Oikeuskansleri piti arviomuistiota hyvänä pohjana jatkovalmistelulle. Hän katsoi muun muassa, että perusoikeutena turvatun julkisuusperiaatteen toteuttamisen kannalta on ongelmallista, että päätös yhtiöittämisestä voi käytännössä merkitä huomattavaakin julkisuuslain soveltamisalan kapenemista. Erityisen pulmallista tämä on asioissa, jotka perustuslain valossa ovat julkisia hallintotehtäviä mutta jotka eivät ole julkisuuslain tarkoittamalla tavalla julkisen vallan käyttöä.

Hyvän hallinnon toteuttamisen tulisi sääntelyn yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden vuoksi perustua mahdollisimman laajalti yleislainsäädäntöön. Puhtaasti markkinaehtoisesti toimivien yhtiöiden osalta on perusteltua arvioida kuitenkin sääntelytilanteen olevan sellainen, ettei julkisuusperiaatetta pidä ulottaa niihin kuin vain mahdollisesti erityislainsäädännössä tarkasti ja täsmällisesti säädettävin osin. Hyvä arviointi yhtiön edun vaatimasta salassapidosta ja suhteesta julkisuuslain menettelytapoja sekä salassapitoperusteita koskevaan sääntelyyn osaltaan huolehtii siitä, että mahdolliset muutetut säännökset ovat myös käytännössä riittävän selkeitä soveltaa.

Julkisuuslakia kehitettäessä on perusteltua arvioida kattavasti myös soveltamiseen liittyvät vaikeudet ja miettiä niihin vaikuttavat toimet, jotka oikeuskanslerin näkemyksen mukaan vaativat myös julkisuuslain ja hallintolain päivittämistä. Jatkovalmistelussa on tarpeen erityisen huolellisesti katsoa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain ja julkisuuslain soveltamisalojen määrittelyn mahdollisimman suuri yhtenäisyys sekä poikkeusten selkeä ymmärrettävyys ja perustelut.

OKV_27_20_2019.pdf

« Takaisin

Jäädyttämis- ja konfiskaatioasetusta täydentävä lainsäädäntö

Diaarinumero: OKV/37/20/2019
Antopäivä: 11.9.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi oikeusministeriölle lausuntonsa EU:n jäädyttämis- ja konfiskaatioasetusta (EU) 2018/1805 täydentävästä lainsäädäntöhankkeesta.

EU:n jäädyttämis- ja konfiskaatioasetus osaltaan toteuttaa ja tehostaa EU:n muodostamalla oi-keudellisella alueella tapahtuvaa päätösten vastavuoroista tunnustamista. Sen olennaisina periaatteina on luottamus toisen jäsenvaltion tuomioistuimen tai muun viranomaisen päätöksentekoon ja sen asianmukaisuuteen. Tämän mukaisesti unionin asetuksessa säädetään myös tunnustamisen kieltäytymisen perusteista. Jäädyttämistä ja menetettäväksi tuomitsemista koskevan päätöksen täytäntöönpanossa voidaan näin vain rajoitetusti tutkia täytäntöönpanon perustana olevan päätöksen asiallisen sisällön lainmukaisuutta.

Perustuslain 21 §:ssä säädetyn oikeuden oikeusturvaan toteutumista on tällaisessa sääntelyasetelmassa tarkasteltava siitä näkökulmasta, kuinka hyvin täytäntöönpanomenettely ja siihen sisältyvä valitusmenettely yhdessä unionin lainsäädännön ja itse sisällöllisen päätöksen antaneessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa käytävän menettelyn suhteen täyttää oikeusturvan vaatimukset. Oikeusturvaa on tarpeen tarkastella niin asianomistajien ja rikoksen uhrin kannalta ylipäänsä kuin niiden osalta, joiden oikeuksiin ja velvoitteisiin jäädyttämis- ja konfiskaatiomenettelyt kohdistuvat.

Hallituksen esityksen luonnoksessa on artiklakohtaisesti arvioitu unionin lainsäädännön jättämää kansallista liikkumavaraa. Esityksessä ei ole tarkasteltu sitä, mitä käytännön ongelmia vas-tavuoroiseen tunnustamiseen ja nykyisen lainsäädännön soveltamiseen on mahdollisesti liittynyt, eikä myöskään esitetty edes suuntaa antavia määrällisiä arvioita tehtävien määristä.

Samoin esitysluonnoksessa ei tarkastella, mitä ehdotettu muutoksenhakua koskeva täytäntöönpanolain 13 §:n 4 momentti, joka korostaa varsin voimakkaasti tuomioistuimen materiaalista prosessinjohtoa asian selvittämisessä, tarkoittaa suhteessa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain mukaiseen tavanomaiseen menettelyyn. Ehdotettu 13 § nojautuu pitkälti nykyiseen lainsäädäntöön ja siten arvio sen toimivuudesta käytännössä olisi tarpeen myös oikeuden oikeusturvaan toteutumisen arviointia varten.

Samoin uutena sisällöllisenä osana ehdotuksissa olevaa mahdollisuutta tuomita menetetyksi tuomittu omaisuus loukatulle vahingonkorvauksena tai edunpalautuksena tulisi käytännön näkökulmasta arvioida esityksessä tarkemmin. Varsinkin olisi tarpeen selventää, onko tarkoitus ottaa tällainen väline laajemmin käyttöön rikoslain 10 luvun 2 §:ssä kansainvälisissä asioissa ja sitä, mitä EU:n jäädyttämis- ja konfiskaatioasetus käytännössä itse asiassa edellyttää ja sitä koskevaa kansallista liikkumavaraa.

Hallituksen esityksen jatkovalmistelussa olisi perusteltua kiinnittää vielä tarkemmin huomiota 1.10.2019 voimaan tulevaan uuteen syyttäjälaitoksesta annettuun lakiin, jossa säädetään, että syyttäjä on valtakunnallisesti toimivaltainen. Lausunnolla oleva lakiehdotus ja myös esityksen säätämisjärjestysperustelut perustuvat nykyisen lainsäädännön säännöksiin käräjäoikeuksien tuomiopiireihin sidotusta syyttäjän toimivallasta.

Esitysluonnos sisältää suppeat säätämisjärjestysperustelut. Oikeutta oikeusturvaan on käsitelty vain muutoksenhakumahdollisuuden kannalta. Oikeuskansleri piti tarpeellisena säätämisjärjestysperusteluiden täydentämistä. Niissä kuten koko lakiehdotuksessa olisi otettava huomioon kerrottu uuden syyttäjälaitoksesta annetun lain mukainen syyttäjien valtakunnallinen toimivalta ja ilmeinen tarve keskittää asioita niihin perehtyneille syyttäjille. Lisäksi olisi tarkasteltava oikeusturvan käytännön toteutumista ja prosessien toimivuuden kokonaisuutta lyhyesti.

OKV_37_20_2019.pdf

« Takaisin

« Edellinen 1 / 13