Apulaisoikeuskansleri:
Tarkkuutta hätäilmoitusten käsittelyyn
Apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka arvostelee Helsingin
kaupungin pelastuslaitoksen yhteydessä toimineen hätäkeskuksen ja poliisin menettelyä
kahden hälytystehtävän hoidossa. Tapauksissa hätäkeskus oli arvioinut, että kysymys
oli poliisille kuuluvista tehtävistä, jotka eivät edellyttäneet
sairaankuljetusyksikön hälyttämistä.
Tapauksista ensimmäisessä Pohjois-Haagassa ulkoilutiellä
kaksi vuotta sitten sairaskohtauksen saanut mies menehtyi ennen kuin sairaankuljetus tai
poliisipartio ehtivät paikalle. Mies ehti maata kylmässä säässä tiellä pitkähkön
aikaa. Tapausta ei ollut kiirehditty, koska hälytyskeskuksen päivystäjä oli arvioinut
miehen olleen humalassa ja siirsi tehtävän poliisille. Poliisin kirjaamaan ilmoitukseen
oli merkitty, että kävelytiellä "..makaa juoppo". Alunperin hätäkeskukseen
ilmoituksen tehnyt henkilö oli ilmoittanut kyseessä olleen todennäköisesti
sairaskohtauksen.
Toisessa tapauksessa vei yhteensä tunnin ja yhdeksän
ohikulkijoiden ilmoitusta, ennen kuin poliisi saapui tarkistamaan Helsingin kauppatorilla
kesällä 2004 maanneen vahvasti päihtyneen miehen tilanteen. Hätäkeskus ei huomioinut
paikalle osuneen nukutushoitajan näkemystä tilanteesta, vaan siirsi jälleen tehtävän
poliisille. Paikalle saapunut poliisi epäili miehen kärsineen myrkytyksestä ja
lääkkeiden yliannostuksesta.
Apulaisoikeuskanslerin mukaan Pohjois-Haagan tapauksessa
kysymys oli vääräksi sittemmin osoittautuneesta arviosta: poliisin sijaan tapaus olisi
edellyttänyt kiireellisen sairaankuljetuksen järjestämistä. Kauppatorin tapauksessa
varsinaista virhearviota ei tapahtunut. Tapauksessa kiinnitti kuitenkin huomiota avun
tulon hitaus ja se, ettei terveydenhuollon ammattilaisen ilmoitukseen reagoitu. Tapauksen
perusteella ei Jonkan mukaan voi myöskään välttyä käsitykseltä, että jos
ilmoitustietojen perusteella on epäselvää, onko kysymys sairaskohtauksen saaneesta vai
alkoholin nauttimisen vuoksi sammuneesta henkilöstä, saatetaan tehtävä tulkita
poliisitehtäväksi. Siltäkään mielikuvalta ei voinut välttyä, että asiasta
ilmoittaville saatetaan esittää jossain määrin johdatteleviksi katsottavia apua
tarvitsevan päihtymystä koskevia kysymyksiä.
Tapausten perusteella näyttää Jonkan mukaan myös olevan
niin, että julkisella paikalla sairaskohtauksen saaneelle avun saaminen on kiinni siitä,
miten yksityiskohtaisesti tai vakuuttavasti tapahtumasta ilmoittava ohikulkija kykenee
perustelemaan hätäkeskukselle kiireellisen sairaankuljetuksen tarpeen. Myös avun
tarvitsijan päihtymykseen liittyvillä tiedoilla tai olettamuksilla näyttää tapausten
perusteella olevan suuri vaikutus. Olettamiin rakentuvaan yleistävään päättelyyn
liittyy kuitenkin vaaroja. Jonkka toteaa yleisesti, että päihtyneisyys tai sitä koskeva
olettama on sellaisenaan oikeudellisesti ajatellen kritiikille altis peruste, kun
arvioidaan kiireellisen sairaankuljetuksen tai ensihoidon tarvetta.
Tapaukset otettiin tutkittaviksi apulaisoikeuskanslerin
omina aloitteina. Helsingin kaupungin pelastuslaitokselle kuuluneet hätäkeskustehtävät
on nykyään siirretty valtion Hätäkeskuslaitokseen kuuluvalle Helsingin
hätäkeskukselle.
- Lisätiedot: Esittelijäneuvos Petri Martikainen, p. 09 1602
3932
- Päätös (dnrot 6/50/04 ja 9/50/04, 12.12.2005) on
tilattavissa kirjaamosta, p. 09 1602 3950 tai kirjaamo@okv.fi
|
