Tukiasunnon paloturvallisuus

Diaarinumero: OKV/8/50/2008
Antopäivä: 24.3.2010
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Kaupungin omistama rintamamiestalo paloi 27.3.2008. Taloa käytettiin sosiaalihuoltolain 22 §:n ja sosiaalihuoltoasetuksen 10 §:n mukaisena tukiasuntona päihdeongelmaisille henkilöille. Tulipalossa menehtyi viisi ihmistä. Eräitä asiaan liittyviä viranomaistoimia selvitettäessä kävi ilmi, että taloon ei ollut laadittu pelastuslain ja pelastustoimesta annetun valtioneuvoston asetuksen tarkoittamaa pelastussuunnitelmaa ja siihen sisältyvää turvallisuusselvitystä. Saadun selvityksen mukaan rakennuksen paloturvallisuus oli myös sen käyttöön ja asukkaiden toimintakykyyn nähden huono. Kaupunki oli talon asukkaiden kanssa solmituissa vuokrasopimuksissa velvoittanut heidät hankkimaan taloon palovaroittimet. Edelleen kävi ilmi, että rakennuksessa oli viimeksi suoritettu palotarkastus vuonna 1986. Palotarkastus oli yritetty tehdä vuonna 2001 siinä onnistumatta. Palotarkastusta ei sen jälkeen yritetty tehdä uudelleen ja seuraava tarkastus olisi ollut vuorossa vuonna 2011.

Oikeuskansleri totesi, että kaupungin olisi tullut talon omistajana ja tukiasumisen järjestäjänä huolehtia pelastussuunnitelman ja turvallisuusselvityksen laatimisesta. Edelleen hän totesi, että asukkaiden turvallisuudesta huolehtimisen kannalta ei ollut asianmukaista, että kaupunki oli jättänyt palovaroittimien hankkimisen ja huoltamisen vuokralaisten vastuulle. Tukiasumisen luonne ja tapaukseen liittyvät erityispiirteet huomioiden olisi ollut perustellumpaa, että vuokranantaja/asumispalvelujen järjestäjä olisi huolehtinut, että tukiasunto varustetaan asianmukaisesti palovaroittimilla ja varmistunut siitä, että niiden toimintakunnosta huolehditaan.

Oikeuskanslerisi kiinnitti kaupungin huomiota mainittuihin seikkoihin. Sen lisäksi hän kiinnitti kaupungin huomiota päätöksestä ilmeneviin näkemyksiin, jotka liittyivät henkilö- ja paloturvallisuudesta saatuun selvitykseen talon soveltuvuudesta toteutuneeseen käyttötarkoitukseen.

Pelastuslaitos oli vuonna 2001 tapahtuneen epäonnistuneen palotarkastusyrityksen jälkeen jättäessään yrittämättä uudelleen tarkastusta ja jättäessään siten suorittamatta rintamamiestalossa palotarkastuksen, laiminlyönyt sille pelastuslaissa säädetyn ja palvelutasopäätöksessä tarkemmin määritellyn palotarkastusvelvollisuuden. Palotarkastus oli viimeksi tehty vuonna 1986. Sen vuoksi oikeuskansleri kiinnitti pelastuslaitoksen huomiota pelastustarkastusten suorittamiseen säädetyllä tavalla.

Käytettävissä olleen aineiston perusteella rintamamiestalon käytöstä ja asukkaista oli eri viranomaisilla ainakin epävirallista tietoa, mutta tieto ei yhdistynyt missään asiantuntevassa ja päätösvaltaisessa tahossa siten, että talon paloturvallisuuteen olisi osattu kiinnittää huomiota ja ryhtyä sen suhteen toimenpiteisiin. Oikeuskansleri totesi yleisesti, että tukiasumisen turvallisuudessa keskeinen tekijä on viranomaisten ja viranomaisen eri toimialojen välinen yhteistyö ja oikeanlaisen ja riittävän tiedon kulkeminen eri alojen asiantuntijoiden välillä. Oleellista tiedon välittymisessä on, että esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat osaavat kiinnittää huomiota turvallisuuskysymyksiin ja että organisaatiossa on toimintatavat tiedon välittämisestä tahoille, jotka voivat tehdä turvallisuutta koskevia päätöksiä ja puuttua ongelmiin.

Sisäasiainministeriössä oli asiaa ratkaistaessa vireillä uuden pelastuslain valmistelu. Sen vuoksi oikeuskansleri saattoi päätöksensä ja siitä ilmenevät huomiot ja kannanotot yleisesti ja erityisesti viranomaisten välisen tiedonkulun ja yhteistyön osalta sisäasiainministeriön tietoon.


okv_8_50_2008.pdf

« Takaisin