Ratkaisut

Kunnan menettely verkkotiedottamisessa

Diaarinumero: OKV/705/1/2015
Antopäivä: 6.4.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kunnan verkkosivuilla julkaistuissa, kantelukirjoituksessa yksilöidyissä toimielinten kokouspöytäkirjoissa vuosilta 2013 ja 2014 ei ollut millään tavoin yksilöity salassa pidettävinä käsiteltyjen asiakohtien asiasisältöä.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että vaikka kunnan toimielimen esityslistaa tai kokouspöytäkirjaa ei yksittäisen asian osalta julkaistaisi verkossa, kysymyksessä olevan asian otsikossa tulee kuitenkin kuvata asiasisältöä siten, että yleisöllä on otsikon perusteella mahdollisuus halutessaan pyytää asiasta lisätietoa. Riittävänä ei apulaisoikeuskanslerin mukaan voida pitää, että otsikossa todetaan asian olevan ”salainen”, tai että otsikossa mainitaan yksinomaan salassapidon perusteena oleva lainkohta. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että kunnan verkkoviestintä olisi myös kantelukirjoituksessa tarkoitettujen asiakohtien osalta ollut mahdollista toteuttaa siten, että kunnan velvollisuudet viestinnässä ja tiedonsaantioikeuksien edistämisessä toteutetaan vaarantamatta yksityisyyden suojaa.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kunnan huomiota vastaisen varalle sen velvollisuuteen huolehtia siitä, että toimielinten käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta annetaan yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisia tietoja yleisessä tietoverkossa ja toisaalta siitä, että verkkoviestinnässä yksityisyyden suoja henkilötietojen käsittelyssä toteutuu.

okv_705_1_2015.pdf

Yhteistoiminta-asiamiehen nimittäminen

Diaarinumero: OKV/1184/1/2014
Antopäivä: 30.3.2016
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Yhteistoiminta-asiamiehestä annetun lain mukaan yhteistoiminta-asiamiehen nimittää valtioneuvosto. Työ- ja elinkeinoministeriö nimitti avoimeksi tulleen viran väliaikaista hoitamista varten virkamiehen yhteistoiminta-asiamiehen määräaikaiseen virkasuhteeseen yli seitsemän kuukauden ajaksi. Ministeriö ilmoitti sen jälkeen viran haettavaksi yli seitsemän kuukauden kuluttua siitä, kun viran haltija oli irtisanoutunut.

Oikeuskanslerin ratkaisun mukaan työ- ja elinkeinoministeriö ei ylittänyt toimivaltaansa nimittäessään yhteistoiminta-asiamiehen määräaikaiseen virkasuhteeseen. Toimivaltaa koskevissa säännöksissä on kuitenkin tulkinnanvaraisuutta ja ristiriitaisuutta. Tämän vuoksi oikeuskansleri esitti valtioneuvoston kanslialle ja valtiovarainministeriölle harkittavaksi valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriön toimivallan jakoa koskevien säännösten tarkistamista.

Oikeuskansleri katsoi myös, että ministeriö ei ollut ylittänyt harkintavaltaansa tai käyttänyt sitä väärin tavalla, johon olisi oikeudellisia perusteita puuttua. Harkintavallan käytön ulkoisen uskottavuuden kannalta olisi kuitenkin ollut perusteltua ilmoittaa yhteistoiminta-asiamiehen virka haettavaksi viipymättä sen jälkeen, kun viran avoimeksi tulo oli tullut ministeriön tietoon.

Valtioneuvoston kanslia ilmoitti oikeuskanslerin esityksen johdosta, että se ryhtyy valmistelemaan valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriön toimivaltaa koskevien säännösten muutamista asiassa esille tuleen tilanteen selkeyttämiseksi. Ilmoituksen mukaan valtiovarainministeriön on tarkoitus käynnistää vuonna 2017 valtion virkamieslain kokonaisuudistus, jonka yhteydessä voidaan myös selvittää säännösten muutostarvetta. Valtiovarainministeriö myös päivittäisi ohjettaan virantäytössä noudatettavista periaatteista syksyllä 2016.

okv_1184_1_2014.pdf

Asiakirjapyynnön käsitteleminen viivytyksettä

Diaarinumero: OKV/930/1/2015 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/923/1/2015
Antopäivä: 23.3.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Kantelija oli tehnyt kunnan sosiaalitoimelle asiakirjapyynnön, jonka johdosta viranhaltija oli lähettänyt hänelle pyynnön yksilöidä asiakirjapyyntö. Kantelija oli vastannut pyyntöön pyytämällä tapaamista. Viranhaltija oli sen jälkeen lähettänyt uuden yksilöintipyynnön kantelijalle noin puolentoista kuukauden kuluttua. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain lähtökohtana on asiakirjapyyntöjen käsittely viivytyksettä. Myös hallintolain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaan viranhaltijan on käsiteltävä hänelle kuuluvat tehtävät viivytyksettä.  Lisäksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa on viranomaiselle asetettu velvollisuus avustaa asiakirjan pyytäjää yksilöimään hänen pyytämänsä asiakirja ja hallintolain mukaan viranomaisen on tarpeen mukaan neuvottava asiakkaita asioidensa hoitamisessa ja muun muassa vastattava heille osoitettuihin asianmukaisiin tiedusteluihin. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan edellä mainittujen säännösten perusteella viranomaisen on tiedusteltava asiakirjapyynnön tekijältä tarkempia tietoja, mikäli asiakirjapyyntö on liian yksilöimätön ja yksilöintiä koskeva pyyntö on tehtävä ilman viivytystä. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että ensimmäinen asiakirjapyynnön yksilöintiä koskeva kirje on lähetetty kantelijalle viivytyksettä, mutta kantelijan siihen vastauksena lähettämään sähköpostiin vastaaminen oli viivästynyt. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan kyseiseen kantelijan lähettämään sähköpostikirjoitukseen olisi tullut reagoida nopeammin ja hän kiinnitti viranhaltijan huomiota asiakirjapyynnön viivytyksettömään käsittelyyn. 

Julkisuuslain mukaisen määräajan noudattaminen

Diaarinumero: OKV/243/1/2015
Antopäivä: 22.3.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskanslerin päätöksen mukaan siinäkin tapauksessa, että asiakirjapyynnön käsittely vaatisi tavanomaista suuremman työmäärän, viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) mukaan asia on kuitenkin ratkaistava ja tieto julkisesta asiakirjasta annettava tuossakin tilanteessa viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun viranomainen on saanut asiakirjapyynnön.

Kun kantelija oli saanut kaupunginlakimieheltä pyydetyksi asiakirjaksi oletetun asiakirjan vasta noin 6,5 viikon kuluttua asiakirjapyynnön esittämisestä, kantelun kohteena olleen asiakirjapyynnön käsittely oli viipynyt kaupungilla yli julkisuuslaissa säädetyn määräajan ja julkisuuslakiin perustuva velvoite oli tältä osin laiminlyöty. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kaupungin ja kaupunginlakimiehen  huomiota julkisuuslaissa säädettyjen määräaikojen noudattamiseen jatkossa.

Kulkuyhteysrasitteen paikan määrittäminen tonttijaossa

Diaarinumero: OKV/323/1/2015
Antopäivä: 22.3.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kaupungingeodeetti oli tonttijaon muutosta koskevassa viranhaltijapäätöksessään osoittanut ajoyhteyden eri paikkaan kuin kiinteistökauppojen osapuolet olivat kauppakirjoissaan sopineet. Kiinteistönmuodostamistoimituksessa kulkuyhteysrasite oli kuitenkin perustettu kauppasopimuksissa määriteltyyn paikkaan.  Sekä tonttijaon muutosta koskeva asia että lohkomista koskeva asia oli ratkaistu lainvoimaisesti asianomaisissa tuomioistuimissa. Apulaisoikeuskansleri katsoi, ettei rasitteen paikkaa koskevalla ratkaisulla tonttijaossa ole itsenäistä oikeudellista merkitystä tai sitovia oikeusvaikutuksia myöhempään kiinteistönmuodostamiseen. Mm. näistä syistä hänellä ei ollut perusteita katsoa, että kaupungingeodeetti, hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus olisivat käyttäneet harkintavaltaansa lainvastaisesti.

okv_323_1_2015.pdf

Muistutuksen tekeminen sähköisesti

Diaarinumero: OKV/1377/1/2015
Antopäivä: 21.3.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Terveyskeskuksen johtajaylilääkäri oli ohjeistanut henkilöä tekemään potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa tarkoitetun muistutuksen terveyskeskuksen lomakkeella, joka tuli allekirjoittaa. Ylilääkäri oli lisäksi todennut, ettei sähköpostitse tehty muistutus ole kirjallista menettelyä.  Apulaisoikeuskansleri totesi, että potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaan muistutuksen voi tehdä vapaamuotoisesti eikä sen käsittelemisen edellytyksiä siten voi asettaa vaatimusta tietyn lomakkeen käyttämisestä tai muistutuksen allekirjoittamisesta. Edelleen hän totesi, että sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain mukaan sähköisesti, esimerkiksi sähköpostilla,  lähetetty asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Apulaisoikeuskansleri saattoi mainitut muistutuksen muotovaatimuksista ja vireillepanosta lausumansa seikat johtajaylilääkärin tietoon.

okv_1377_1_2015.pdf

Sairauspäivärahahakemuksen käsittelyn viivästyminen

Diaarinumero: OKV/421/1/2015
Antopäivä: 15.3.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelijan sairauspäivärahahakemuksen käsittely Kansaneläkelaitoksessa oli kestänyt 34 päivää. Hän oli kolmeen kertaan kiirehtinyt hakemuksensa käsittelyä. Kansaneläkelaitoksen selvityksen  mukaan sairauspäivärahan käsittelyssä oli ollut keskimääräistä suurempi ruuhka kyseessä olevana ajankohtana ja käsittelyaika oli ollut tavanomaista pidempi. Vakuutuspiiri pyrki selvityksensä mukaan jatkossa kiinnittämään entistä enemmän huomiota työjonojen sisältöön ja työjärjestelyihin sekä pitkään viipyneiden hakemusten käsittelyyn.  Kantelijan asiassa sairauspäivärahahakemusten käsittelylle asetettu 21 päivän tavoiteaika on ylittynyt.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että viranomaista velvoittava hyvä hallinto edellyttää viranomaisen mitoittavan palvelunsa siten, että asiakkaiden oikeusturva ei vaarannu, eikä ruuhkautumisella  voida perustella kantelijan sairauspäivärahahakemuksen pitkää käsittelyaikaa.

Perustuslain 19 §:n 2 momentin mukaan lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että arvioitaessa asiaa kantelijan kannalta ei ollut ilmennyt sellaisia syitä, joiden perusteella kantelijan sairauspäivärahahakemuksen pitkää käsittelyaikaa voitaisiin pitää hyväksyttävänä erityisesti ottaen huomioon perustoimeentuloa turvaavan sairauspäivärahaetuuden kiireellinen luonne. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Kansaneläkelaitoksen huomiota perustuslain ja hallintolain säännöksiin asioiden viivytyksettömästä käsittelystä.

Puutteellinen valitusosoitus sähköisen asioinnin osalta

Diaarinumero: OKV/77/1/2016
Antopäivä: 14.3.2016
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Kantelija arvosteli maa- ja metsätalousministeriön tulvariskien hallintasuunnitelmien hyväksymisestä vuosille 2016 - 2021 tehdyn päätöksen liitteenä olleen valitusosoituksen sisältöä. Valitusosoituksessa ei ilmoitettu mahdollisuudesta toimittaa valitusta perille sähköisesti.

Tulvariskien hallinnasta annetun lain 22 §:n mukaan tulvariskien hallintasuunnitelman hyväksymistä koskevaan maa- ja metsätalousministeriön päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallintolainkäyttölain 14 §:n mukaan valituskelpoiseen päätökseen on liitettävä valitusosoitus, jossa on ilmoitettava muun muassa valituksen perille toimittamisesta. Sähköisestä asioinnista annetun lain 7 §:n mukaan jos valitus voidaan tehdä viranomaiselle myös sähköisesti, tällainen yhteystieto on ilmoitettava valitusosoituksessa.

Oikeuskansleri totesi, että kyseisen päätöksen liitteenä ollut valitusosoitus on ollut osittain virheellinen, koska siinä ei ole ollut edellä mainittujen lakien mukaista mainintaa siitä, että valitus voidaan toimittaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle myös sähköisesti, eikä siihen ole sisältynyt korkeimman hallinto-oikeuden sähköisessä asioinnissa käytettävää yhteystietoa. Oikeuskansleri korosti, että pelkän sähköpostiosoitteen mainitsemista ei ole pidettävä riittävänä, jos samalla valitusosoituksessa ei tuoda esiin, että valitus voidaan toimittaa perille sähköisesti. Valitusosoituksesta tulee ilmetä kaikki ne menettelytavat, joita käyttäen valitus voidaan toimittaa perille, mikä osaltaan tukee perustuslaissa mainittuja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon edellytyksiä.

Koska tapauksessa maa- ja metsätalousministeriön päätöksestä oli valitettu eikä valitusosoituksen virheellisyys siten näyttänyt johtaneen oikeudenmenetyksiin, oikeuskansleri katsoi riittäväksi kiinnittää maa- ja metsätalousministeriön huomiota hallintolainkäyttölain ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain valitusosoituksen perille toimittamista ja yhteystietoja koskevien säännösten noudattamiseen.  

okv_77_1_2016.pdf

Palkkatukien maksamisen viivästyminen

Diaarinumero: OKV/136/1/2015
Antopäivä: 11.3.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Työttömien yhdistyksen puheenjohtaja kanteli palkkatukien maksamisen viivästymisestä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) selvityksen mukaan keskuksen toiminnan käynnistyessä vuoden 2015 alussa maksatushakemusten käsittelyaika oli ollut pahimmillaan  jopa 13 viikkoa.

Apulaisoikeuskanslerin päätöksen mukaan   asian käsittelyn viipymistä arvioitaessa on otettava huomioon asian käsittelyaikaan vaikuttaneet seikat ja arvioitava, onko mahdollinen viipyminen ollut aiheetonta. Asian käsittelyn ja ratkaisun viipymistä on lähtökohtaisesti arvioitava asiansa vireille panneen asianosaisen aseman ja hänen oikeusturvansa kannalta. KEHA-keskuksen esittämällä henkilöstöpulalla ei voida perustella pitkää käsittelyaikaa. Viranomaista velvoittava hyvä hallinto edellyttää viranomaisen mitoittavan palvelunsa siten, että asiakkaiden oikeusturva ei vaarannu. Pitkään käsittelyaikaan oli selvityksen mukaan vaikuttanut myös organisaatiomuutos palkkatuen maksatuksessa. Lisäksi KEHA-keskuksen selvityksessä oli viitattu siihen, että tietojärjestelmien hitauden vuoksi työmäärät olivat lisääntyneet. Selvityksestä ei tarkemmin ilmene, onko kysymys ollut siitä, että atk-laitekapasiteetti, tietoliikennekapasiteetti tai tietojärjestelmien toimintakyky on ollut kasvaneisiin hakemusten määriin nähden alimitoitettua, vai onko mahdollisesti kysymys puutteista tietojärjestelmien suunnittelussa.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että muihinkin viranomaispalvelujen hitautta ja päätösten viipymistä koskeviin kanteluasioihin annetuissa viranomaisselvityksissä on uutena piirteenä entistä useammin viitattu viranomaisten käytössä olevien tietojärjestelmien puutteisiin tai toiminnan häiriöihin. Sellaisia voidaan tehtävien ja toimintojen digitalisoinnin alkuvaiheessa pitää jossakin määrin ymmärrettävinä, mutta pidempiaikaisena, asianomaisten työntekijöiden työtä toistuvasti haittaavana ja asiakkaiden asioiden käsittelyä hidastavana ilmiönä asiantilaa ei voida hyväksyä. Kun myös hallinnon asiakkaiden odotetaan tai jossain määrin jopa edellytetään siirtyvän asioimaan yhä yleisemmin digitaalisesti, tilanne on kohtuuton ja nurinkurinen, jos viranomaisten tietojärjestelmien puutteellisuudet toistuvasti haittaavat ja viivästyttävät hallinnon asiakkaan asiointia ja asianomaisen viranomaisen omaakin työskentelyä.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että arvioitaessa asiaa kantelijan kannalta ei ole ilmennyt sellaisia syitä, joiden perusteella palkkatukihakemusten pitkää käsittelyaikaa voitaisiin pitää hyväksyttävänä. Apulaisoikeuskansleri  kiinnitti KEHA-keskuksen huomiota perustuslain ja hallintolain säännöksiin asioiden viivytyksettömästä käsittelystä.

Kanteluasian merkittävyyteen viitaten apulaisoikeuskansleri  kehotti  KEHA-keskusta toimittamaan hänelle maksatusalueittaisen selkeän yhteenvetotilaston palkkatukiasioiden kantelun ratkaisuajankohdan  käsittelyajoista.

okv_136_1_2015.pdf

Toimenpidepyyntö oikeusministeriölle

Diaarinumero: OKV/2/50/2016
Antopäivä: 10.3.2016
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri pyysi oikeusministeriötä harkitsemaan, olisiko sen syytä selvittää toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuimena toimivan vakuutusoikeuden käytäntöjä suullisten käsittelyjen järjestämisessä. Tilastotietojen mukaan vakuutusoikeudessa on vuosina 2010-2015 järjestetty 0-3 suullista käsittelyä vuosittain. Ratkaistuja asioita oli esimerkiksi vuonna 2015 yli 6 600, joten suullisten käsittelyjen määrä on ratkaistuihin asioihin nähden erittäin pieni. Oikeuskansleri katsoi, että selvityksen tekeminen asiassa olisi lainkäytön lainmukaisuuden varmistamiseksi ja sitä kohtaan tunnettavan luottamuksen turvaamiseksi perusteltua.

okv_2_50_2016.pdf