Ratkaisut

Kansaneläkelaitoksen menettely eläkehakemuksen käsittelyssä

Diaarinumero: OKV/456/1/2012
Antopäivä: 27.3.2014
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Sairauspäivärahakauden aikana Norjaan muuttaneen kantelijan työkyvyttömyyseläkehakemuksen käsittely Kansaneläkelaitoksessa oli kestänyt noin vuoden ja kahdeksan kuukautta. Kansaneläkelaitoksen selvityksen mukaan kansainvälisten työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittelyajat ovat pitkiä eikä noin kahden vuoden käsittelyaika ole poikkeuksellinen. Suurin osa viivästymisestä kantelijan asiassa oli johtunut tietojen odottamisesta Norjasta ja suomalaisen työeläkelaitoksen päätöksen odottamisesta.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että kantelijan työkyvyttömyyseläkehakemuksen käsittelyaika oli ollut erittäin pitkä. Arvioitaessa asiaa kantelijan kannalta siinä ei ollut tullut esille syitä, joiden perusteella kohtuuttoman pitkää käsittelyaikaa voitaisiin pitää hyväksyttävänä. Kantelijalle oli lisäksi jäänyt lähettämättä Kansaneläkelaitoksen ulkomaan yksiköstä hakijalle yleensä lähetettävä kirje, jossa kerrotaan kansainvälisten eläkeasioiden kansallisia eläkeasioita huomattavasti pidemmistä käsittelyajoista.

Apulaisoikeuskansleri pyysi Kansaneläkelaitosta ilmoittamaan toimenpiteistä, joita on toteutettu tai joita on suunnitteilla kansainvälisten eläkeasioiden käsittelyn nopeuttamiseksi.

Ahvenanmaan maakunnan hallitus toimi moitittavasti samppanjahylkyasiassa

Diaarinumero: OKV/613/1/2012
Antopäivä: 26.3.2014
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle oli ilmoitettu, että löytyneestä laivahylystä oli löytynyt samppanjapulloja. Maakunnan hallitus päätti tehdä pullojen nostamiseksi pelastusnoston. Se pyysi Museoviraston mielipidettä pelastusnostosta, mutta teki kuitenkin pelastusnoston jo ennen lausunnon saamista. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että maakunnan hallitus oli ryhtymällä jo ennen Museoviraston lausunnon saamista pelastusnostoon liittyviin toimenpiteisiin menetellyt itsehallintolain ja hyvän hallinnon vastaisesti. Tämän vuoksi hän antoi maakunnan hallitukselle huomautuksen. Pelastusnostoon liittyen Ahvenanmaan maakunnan hallitus oli myös laiminlyönyt noudattaa suorahankintapäätöksissä hyvän hallinnon mukaista huolellisuutta ja käyttää täsmällistä kieltä, kun päätöksistä ei ilmennyt niiden koskeneen nimenomaan suorahankintaa.

Ahvenanmaan maakunnan hallitus oli sittemmin päättänyt myydä osan samppanjapulloista huutokaupalla. Menettely ei ollut selkeästi lainvastainen täsmällisen sääntelyn puuttuessa. Apulaisoikeuskansleri kuitenkin katsoi, että päättäessään myydä mainittuja laivahylystä löydettyjä samppanjapulloja Ahvenanmaan maakunnan hallitus menetteli vedenalaisia muinaismuistoja koskevan lainsäädännön ja Eurooppalaisen arkeologisen perinnön suojelua koskevan yleissopimuksen (Maltan sopimuksen) tarkoituksen vastaisesti. Ahvenanmaan maakunnan hallitus ei myöskään myyntipäätöksen tehdessään ollut huolehtinut riittävästi maakunnan hallintolain ja hyvän hallinnon mukaisesta velvollisuudesta hankkia asian perustelluksi ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot ja selvitykset.

okv_613_1_2012.pdf

Uskonnon harjoittaminen kouluissa

Diaarinumero: OKV/230/1/2013
Antopäivä: 24.3.2014
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelija pyysi oikeuskansleria tutkimaan, toimivatko julkiset ja julkisesti rahoitetut peruskoulut ja lukiot perustuslain yhdenvertaisuus- ja uskonnon ja omantunnon vapaus -säännösten sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisesti järjestäessään uskonnon harjoittamista kouluajalla.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että sekä positiivisen että negatiivisen uskonnonvapauden kannalta ja EIT:n oikeuskäytäntö huomioon ottaen kouluissa tehtäviä julkisen vallan neutraalisuuden ja uskonnonvapauden yhteensovittamiseen tähtääviä järjestelyitä perustellumpaa olisi se, että kouluissa ei lainkaan järjestettäisi opettajien tai muun koulun henkilökunnan taikka seurakunnan työntekijän johtamia tilaisuuksia, joissa on tietyn vakaumuksen mukaista sisältöä. Apulaisoikeuskanslerin näkemyksen mukaan kouluissa nykyisessä muodossaan järjestettävät uskonnolliset tilaisuudet ovat ongelmallisia julkisen vallan neutraalisuuden sekä yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuuden näkökulmasta. Sellaisia tilaisuuksia, joissa on esimerkiksi yhteisiä hiljentymishetkiä, joissa mikään uskonto tai vakaumus ei nouse opettajien johdolla erikseen esille, apulaisoikeuskansleri ei kuitenkaan pitänyt ongelmallisina.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että opetushallituksen olisi aiheellista perus- ja ihmisoikeuksiin perustuvan uskonnonvapauden turvaamisen näkökulmasta harkita vuonna 2006 laatimansa koulun perinteisten ja uskonnollisten juhlien järjestämistä koskevan tiedotteensa tarkistamista siten, että ratkaisussa esitetyt näkökohdat otetaan huomioon.

okv_230_1_2013.pdf

Esteellisyys hallintoasiassa

Diaarinumero: OKV/1756/1/2012
Antopäivä: 24.3.2014
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kouluviranomaisen hallintopäällikkö oli päättänyt hankkia viranomaisen alaisen koulun virkamiesoikeudellisen asian käsittelyä varten asianajopalveluita asianajotoimistolta, jossa hänen siskonsa oli asianajajana ja osakkaana. Apulaisoikeuskanslerin mukaan hallintopäällikkö oli menetellyt tavalla joka oli omiaan vaarantamaan luottamusta hänen puolueettomuuteensa Ahvenanmaan maakunnan hallintolain 25 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Se seikka, että hallintopäällikön sisko ei henkilökohtaisesti käsitellyt asianajotoimistolle annettua asiaa ja että hänen omistuksensa osuus oli vain 10 % ei olennaisesti vaikuttanut asian arviointiin.

Hallintopäällikön olisi Ahvenanmaan maakunnan hallintolain 25 §:n mukaisesti tullut viipymättä ryhtyä toimiin esteettömän henkilön määräämiseksi hänen tilalleen käsittelemään hankinta-asiaa.

Apulaisoikeuskansleri totesi vielä, että vaikka ei voitaisikaan osoittaa, että hallintopäälliköllä olisi ollut tarkoitus muiden asianajotoimistojen kustannuksella suosia hänen siskonsa toimistoa tai että hänen johtamansa viranomainen olisi kärsinyt vahinkoa hänen menettelystään, on tärkeätä hallintoviranomaisten uskottavuuden ylläpitämiseksi, että esteellisyyttä hallintoasioissa koskevia säännöksiä sovelletaan sellaisella tavalla, että viranomaistoiminta myös ulospäin näyttää uskottavalta.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti hallintopäällikön huomiota Ahvenanmaan maakunnan hallintolain esteellisyyttä koskevien määräysten noudattamisen tärkeyteen hallintoasioita käsiteltäessä.

Vakuutuslääketieteellisten lausuntojen antaminen

Diaarinumero: OKV/7/50/2012
Antopäivä: 21.3.2014
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) oli 3.11.2011 päivätyllä tuomioistuimille ja eräille muille tahoille osoittamallaan kirjeellä ilmoittanut, ettei sillä ole enää tulevaisuudessa mahdollisuutta antaa lausuntoja vakuutuslääketieteellisissä korvauskysymyksissä. 

Apulaisoikeuskansleri otti asian omana aloitteenaan tutkittavaksi ja asiassa pyydettiin vakuutusoikeuden selvitys sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja oikeusministeriön lausunnot. Sosiaali- ja terveysministeriöstä saadun tiedon mukaan vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja koskeva asia oli edelleen valmisteltavana. Ministeriössä oli selvitetty yliopistosairaaloiden mahdollisuutta antaa lausuntoja. Viideltä yliopistosairaalalta on tarkoitus pyytää asiaan kannanottoa. Asia kytkeytyy myös ns. sote-uudistukseen. Mikäli päädyttäisiin tehtävän antamiseen yliopistosairaaloille, asia kirjattaisiin lainsäädäntöön.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että tuomioistuimilla on tarvetta vakuutuslääketieteellisen lausuntojen saamiseen. Valviran luovuttua lausuntojen antamisesta on tarpeen luoda jokin toimielin tai järjestelmä, jonka tehtäväksi kyseisten lausuntojen antaminen tulisi. Valviran lopetettua lausuntojen antamisen tuomioistuimilla ei ole ollut tällaista mahdollisuutta lausuntojen hankkimiseen. Apulaisoikeuskanslerin päätöksen mukaan järjestelmä tai toimielin, jonka kautta tuomioistuimet voisivat saada tarvitsemiaan vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja, tulisi saada aikaan viivytyksettä.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti lisäksi vakuutusoikeuden huomiota erään poistohakemuksen pitkään käsittelyaikaan, joka osin oli johtunut asian viipymisestä vakuutusoikeudessa. Käsittelyaika oli erittäin pitkä eli noin kolme vuotta ja kymmenen kuukautta, mutta tästä ajasta asia oli ollut Valvirassa lausunnolla vuoden ja kymmenen kuukautta.

okv_7_50_2012.pdf

Valokuvaaminen terveyskeskuksen ajanvarauksessa ja yleisissä tiloissa

Diaarinumero: OKV/337/1/2012
Antopäivä: 19.3.2014
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelija oli halunnut ottaa kuvan terveyskeskuksen vastaanotossa ajanvarausta hoitavasta henkilöstä. Henkilö oli sanonut, että häntä ei saa kuvata, ja paikalle tullut toinen hoitaja oli todennut, että terveyskeskuksen vastaanotossa ei saa kuvata.

Apulaisoikeuskansleri totesi päätöksessään, että terveyskeskuksen yleiset vastaanottotilat ovat luonteensa mukaisesti tiloja, joihin yleisöllä on pääsy. Näin ollen rikoslain 24 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetty valokuvaamisen rajoitus ei koskisi terveyskeskuksen yleisiä vastaanottotiloja. Lisäksi asiassa ei ollut käynyt ilmi,  että kantelija olisi yrittänyt kuvata  terveyskeskuksessa asioivia potilaita, vaan hän oli halunnut kuvata omaa asiakaspalvelutilannettaan.

Päätöksen mukaan oikeus valokuvata terveyskeskuksen yleisissä vastaanottotiloissa ei ole perustuslain 12 §:n turvaaman sananvapauden olennaisen sisällön mukaista ydinaluetta, jonka piirissä se saisi perusoikeuksien ristiriitatilanteessa etusijan muihin perusoikeuksiin nähden. Sen sijaan yksityisyyden suojan tarve terveyden- ja sairaanhoidossa on korostuneen suuri.  Mikäli paikalla olisi ollut potilaita, potilaan yksityisyyden suojaa koskevat säännökset ja periaatteet olisivat  edellyttäneet terveyskeskuksen henkilökunnalta toimia yksityisyyden suojaamiseksi. 

Apulaisoikeuskansleri totesi, että terveyskeskuksen henkilökunnan ei olisi tullut kantelussa selostetulla tavalla kieltää kantelijaa valokuvaamasta omaa asiakaspalvelutilannettaan. Kuitenkin valokuvaamisessa terveyskeskuksen yleisissä vastaanottotiloissa tulee ottaa huomioon edellä esitetyt yksityisyyden suojan vaatimukset.

okv_337_1_2012_.pdf

Hallinnonalan sisäisiä ohjeita noudatettava

Diaarinumero: OKV/73/1/2012
Antopäivä: 18.3.2014
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Paikallinen verotoimisto oli myöntänyt virkamiehelle henkilökohtaisen lisäpalkkion. Verohallinnon sisäisten ohjeiden mukaan tällaisessa tapauksessa asiasta olisi tullut pyytää Verohallinnon hallintoyksikön lausunto ennen päätöksen tekemistä. Lausuntoa ei kuitenkaan ollut pyydetty. Kun asiaan liittyvä Verohallinnon yksikkö oli sittemmin lakkautettu ja henkilökohtaisista lisäpalkkioista oli saadun selvityksen mukaan tarkoitus Verohallinnossa luopua tämän vuoden aikana, katsoi apulaisoikeuskansleri riittäväksi kiinnittää Verohallinnon huomiota hallinnonalan sisäisten ohjeiden noudattamiseen yhtenäisten käytäntöjen turvaamiseksi.

okv_73_1_2012.pdf

TE-toimiston menettely työtarjousten lähettämisessä

Diaarinumero: OKV/1471/1/2012
Antopäivä: 17.3.2014
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelija arvosteli oikeuskanslerille osoittamassaan kirjoituksessa työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) menettelyä työtarjousten lähettämisessä. Kirjoituksen mukaan työtarjous oli saatettu lähettää kantelijalle tiedoksi niin lyhyellä hakuajalla, että aika oli ehtinyt mennä umpeen ennen kuin työtarjous oli edes saapunut kantelijalle.

Apulaisoikeuskanslerin mielestä TE-toimiston tulisi ilmoittaessaan tällaisesta paikasta olla yhteydessä työhakijaan henkilökohtaisesti esimerkiksi puhelimitse. Tällä varmistettaisiin työnhakijan tosiasiallinen mahdollisuus hakea työpaikkaa.

Apulaisoikeuskansleri saattoi esittämänsä näkökohdat työtarjousten toimittamisesta liian lyhyellä hakuajalla TE-keskuksen tietoon.

Työllistämistuki ei saa olla syrjivä

Diaarinumero: OKV/734/1/2013
Antopäivä: 17.3.2014
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kaupunki rikkoi apulaisoikeuskanslerin mielestä syrjinnän kieltoa suosimalla oman kaupungin nuoria työllistämistuen myöntämisessä. Työllistämistukea koskevassa päätöksessä oli rajattu työnantajan mahdollisuus saada työllistämistukea työntekijän kotipaikan perusteella. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kunnanhallituksen huomiota siihen, että yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä henkilöön liittyvän syyn perusteella. Asiassa oli perusteltua aihetta epäillä, että muita hakijoita kuin kyseisen kaupungin asukkaita olisi työllistämistuen ehtojen vuoksi hakutilanteessa kohdeltu epäedullisemmin. Yhdenvertaisuuslain mukainen olettama välittömästä syrjinnästä oli näin ollen syntynyt. Sellainen henkilöön liittyvä syy, joka ei liity työn tai tehtävän suorittamiseen, kuten asuinpaikka, on kielletty valintakriteeri. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kunnanhallituksen huomiota myös siihen, että perustuslaissa viranomaisille on säädetty velvollisuus turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Kunnallinen itsehallinto ei anna oikeutta huonontaa yhtäläisesti kaikille taattuja perusoikeuksia tai luo uusia mahdollisuuksia poiketa niistä.

okv_734_1_2013.pdf

Työllistämistuki ei saa olla syrjivä

Diaarinumero: OKV/403/1/2012
Antopäivä: 17.3.2014
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kaupunki rikkoi apulaisoikeuskanslerin mielestä syrjinnän kieltoa suosimalla oman kaupungin nuoria työllistämistuen myöntämisessä. Työllistämistukea koskevassa päätöksessä oli rajattu työnantajan mahdollisuus saada työllistämistukea työntekijän kotipaikan perusteella. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kunnanhallituksen huomiota siihen, että yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä henkilöön liittyvän syyn perusteella. Asiassa oli perusteltua aihetta epäillä, että muita hakijoita kuin kyseisen kaupungin asukkaista olisi työllistämistuen ehtojen vuoksi hakutilanteessa kohdeltu epäedullisemmin. Yhdenvertaisuuslain mukainen olettama välittömästä syrjinnästä oli näin ollen syntynyt. Sellainen henkilöön liittyvä syy, joka ei liity työn tai tehtävän suorittamiseen, kuten asuinpaikka, on kielletty valintakriteeri. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kunnanhallituksen huomiota myös siihen, että perustuslaissa viranomaisille on säädetty velvollisuus turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Kunnallinen itsehallinto ei anna oikeutta huonontaa yhtäläisesti kaikille taattuja perusoikeuksia tai luo uusia mahdollisuuksia poiketa niistä.