Ratkaisut

Virkanimitys oli perusteltu puutteellisesti

Diaarinumero: OKV/1547/1/2015
Antopäivä: 3.6.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Nimitysmuistiosta ei ilmennyt, millä perusteella viisi kelpoisuusvaatimukset täyttävää ja haastatteluun kutsuttua viranhakijaa oli valikoitunut muista kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista niin sanotuiksi kärkihakijoiksi. Vain haastatteluun kutsuttujen hakijoiden välillä oli tehty ansiovertailu.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti Patentti- ja rekisterihallituksen huomiota viranhakijoiden ansioiden kirjaamiseen nimitysmuistioon sekä nimityspäätöksen perustelemiseen.

okv_1547_1_2015__.pdf

Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa

Diaarinumero: OKV/459/1/2016
Antopäivä: 2.6.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Kihlakunnansyyttäjä oli tutkinnanjohtajan esityksestä lopettanut tuomarin tekemäksi epäiltyä virkarikosta koskeneen esitutkinnan. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi syyttäjän toimivaltuuksien esitutkinnassa perustuvan siihen, että rikosprosessissa syyttäjän tehtävänä on tehdä syyteharkinta ja ajaa syytettä. Kun perustuslain mukaan syytteen nostamisesta tuomaria vastaan epäillystä lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa päättää valtioneuvoston oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies, ei kihlakunnansyyttäjä ollut asiassa toimivaltainen päättämään esitutkinnan lopettamisesta.

Poliisi oli perustellut esitystään esitutkinnan lopettamisesta toteamalla, että asianomistajan tutkintapyynnön ja sen liitteiden perusteella ei ollut tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella olisi ollut syytä epäillä kenenkään syyllistyneen asiassa rikokseen. Poliisilaitoksen antaman selvityksen mukaan esitutkintaa asiassa ei ollut aloitettu eikä esitutkintatoimia suoritettu. Poliisin esitys esitutkinnan lopettamisesta ei siten ollut perustunut asiassa jo suoritettuihin esitutkintatoimenpiteisiin vaan samaan aineistoon, jolla esitutkinnan toimittamisedellytyksiä oli arvioitu. Poliisi ei olisi asiassa voinut esittää syyttäjälle esitutkinnan lopettamista, vaan tutkinnanjohtajan olisi tullut itse päättää esitutkinnan toimittamatta jättämisestä.

Poliisilaitos ei ollut ilmoittanut asiasta oikeuskanslerille, vaikka oikeuskansleri oli tuomarien virkarikosasioiden erityissyyttäjänä pyytänyt poliisia ilmoittamaan kyseisenlaisista tutkittavakseen tulleista asioista. Myöskään kihlakunnansyyttäjä ei ollut ilmoittanut käsiteltäväkseen tulleesta asiasta oikeuskanslerille, vaikka valtakunnansyyttäjän yleisessä ohjeessa oli niin ohjeistettu.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kihlakunnansyyttäjän huomiota siihen, että kihlakunnansyyttäjä ei ollut tuomarin tekemäksi epäiltyä virkarikosta koskeneessa asiassa esitutkintalaissa tarkoitettu syyttäjä eikä siten toimivaltainen päättämään kyseisenlaista asiaa koskevan esitutkinnan lopettamisesta. Hän kiinnitti syyttäjän huomiota myös mainittuun valtakunnansyyttäjän antamaan ohjeeseen.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti poliisilaitoksen huomiota siihen, että tapauksessa syyttäjälle tehdyn esitutkinnan lopettamista koskeneen esityksen perusteena ollut säännös ei mahdollista rajoittamisesityksen tekemistä syyttäjälle ennen esitutkinnan aloittamista eikä siten tutkinnanjohtajalle kuuluvan esitutkinnan toimittamista koskevan harkinnan siirtämistä syyttäjän tehtäväksi. Hän kiinnitti lisäksi poliisilaitoksen huomiota tuomarin lainvastaista menettelyä virkatoimessa koskevien asioiden syyteharkintavaltaa koskevaan sääntelyyn ja velvollisuuteen ilmoittaa tutkittavaksi tulleista tuomarin tekemäksi epäillyistä virkarikoksista oikeuskanslerille.

okv_459_1_2016.pdf

Poliisin menettely alle 15-vuotiasta kuultaessa

Diaarinumero: OKV/817/1/2015
Antopäivä: 26.5.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Poliisilaitokselle oli ilmoitettu kolmen alle 15-vuotiaan tekemäksi epäillystä kunnianloukkausrikoksesta. Epäilty teko oli liittynyt yläkoululuokassa tapahtuvaan kiusaamiseen. Alaikäisiä huoltajineen oli kuultu poliisiasemalla asian johdosta.

Poliisin menettelyä arvosteltiin muun muassa siltä osin, ettei alle 15-vuotiaille kuulusteltaville ollut ilmoitettu heidän asemaansa esitutkinnassa. Esitutkintalain  mukaan kun henkilöön kohdistetaan esitutkintatoimenpiteitä, hänelle on mahdollisimman nopeasti ilmoitettava hänen asemansa esitutkinnassa.

Kuulusteltaville ei oltu myöskään ilmoitettu heidän oikeudestaan pyytää avustaja tai todistaja paikalle, eikä epäillyn oikeudesta olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen. Asiassa selvityksen antanut poliisimies ei ollut ilmoittanut kuulusteltaville esitutkintalain velvoittamia seikkoja, koska tapauksessa ei ollut hänen mukaansa kyse rikoksen tutkinnasta, vaan rikollisen teon tutkinnasta. Esitutkintalain mukaiset ilmoitusvelvollisuudet ja niihin liittyvät oikeudet kuuluvat kuitenkin kaikille epäillyille riippumatta siitä, epäilläänkö heitä rikoksesta vai rikollisesta teosta. Kuulusteltaville olisi näin ollen tullut ilmoittaa heidän edellä mainituista oikeuksistaan.

Poliisia arvosteltiin lisäksi siitä, että kuulustelupöytäkirjaa ei annettu kuulusteltavien tarkastettavaksi. Tarkastaminen voidaan toimittaa kuulustelukertomuksen ja kuulustelupöytäkirjan tietojen ääneen lukemisella kuulusteltavalle, jos se on asian laatu ja laajuus huomioon ottaen asianmukaista.

Kuulustelupöytäkirjaa ei tapauksessa oltu laadittu, koska oli katsottu, että kyse oli ainoastaan kuulemisesta, ei kuulustelusta. Asianosaisten kertomukset oli kirjattu rikosilmoituksen ilmoitusosaan, josta niitä ei voitu tutkinnallisista syistä antaa kuulusteltaville tai heidän huoltajilleen tarkastettavaksi. 

Huolimatta siitä, että varsinaista kuulustelupöytäkirjaa ei tapauksessa oltu laadittu, ilmoitusosaan kirjattu kuulustelukertomus olisi esitutkintalaissa säädetyllä tavalla ainakin tullut lukea ääneen kuulusteltaville, jotta nämä olisivat voineet asianmukaisesti varmistua kirjausten oikeellisuudesta ja tarvittaessa korjata niitä. Asianosaisten esitutkintalain mukainen oikeus kuulustelupöytäkirjan tarkastamiseen ei ollut nyt kyseessä olevassa tapauksessa toteutunut.

okv_817_1_2015.pdf

Palkkatukien maksamisen viivästyminen

Diaarinumero: OKV/762/1/2015
Antopäivä: 25.5.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelija arvosteli yritysten palkkatuen maksatuspäätösten jopa neljän-viiden kuukauden käsittelyaikaa. Viivästys aiheutti hankaluuksia varsinkin pienyrittäjille.

KEHA-keskuksen selvityksen mukaan  pahimmillaan maksatushakemusten käsittelyaika oli ollut jopa 13 viikkoa, ja selvitystä  kesäkuussa 2015 annettaessa yritysten palkkatukien maksatuspäätösten saaminen vaihteli itäisen maksatusalueen yhdestä viikosta eteläisen alueen kahteen kuukauteen.

Aikaisemmassa samaa asiaa koskevassa  päätöksessä (dnro OKV/136/1/2015) apulaisoikeuskansleri  totesi, että palkkatukihakemusten käsittelyaika oli ollut ainakin alkuvuodesta 2015 kohtuuttoman pitkä eikä arvioitaessa asiaa kantelijan kannalta ollut ilmennyt sellaisia syitä, joiden perusteella palkkatukihakemusten pitkää käsittelyaikaa voitaisiin pitää hyväksyttävänä. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti päätöksessään KEHA-keskuksen huomiota perustuslain ja hallintolain säännöksiin asioiden viivytyksettömästä käsittelystä. Apulaisoikeuskansleri totesi, että käsittelyaika oli ollut kohtuuttoman pitkä myös tässä kantelussa tarkoitettujen yritysten palkkatuen maksatushakemusten osalta.

Apulaisoikeuskanslerin aikaisemmassa päätöksessä pyytämän lisäselvityksen mukaan tilanne oli korjaantunut. KEHA-keskuksen maaliskuussa 2016 antaman lisäselvityksen mukaan palkkatuen maksatushakemusten käsittely oli normalisoitunut jo vuoden 2015 kesällä. Lisäselvityksen antamisen aikaan käytännössä kaikkien TE-palveluiden maksatusten käsittelyaika oli alle kalenteriviikon. Verkkohakemusten käsittelyaika oli keskimäärin 1,51 vuorokautta.

okv_762_1_2015.pdf

Hallintokantelun viivästynyt käsittely

Diaarinumero: OKV/475/1/2015 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/725/1/2015
Antopäivä: 24.5.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Kunta oli käsitellyt sille tehdyn hallintokantelun lähes vuoden kuluttua sen vireille tulosta. Pitkähkölle käsittelyajalle ei ollut ilmoitettu syytä.

Vaikka hallintokantelun käsittelylle ei  laissa ole säädetty varsinaista määräaikaa, siinä on noudatettava hyvän hallinnon periaatteita, jotka asettavat viranomaiselle yleisvelvoitteen asioiden joutuisasta käsittelystä.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kunnan huomiota asioiden käsittelyyn ilman aiheetonta viivytystä.

Terveydenhuollon kantelun pitkä käsittelyaika aluehallintovirastossa

Diaarinumero: OKV/799/1/2015
Antopäivä: 20.5.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Kaupungin  terveydenhuollon menettelyä koskevan kantelun  käsittely aluehallintovirastossa oli kestänyt  lähes kaksi vuotta. Selvitystä  kaupungilta oli pyydetty vasta vuoden kuluttua kantelun vireille tulosta eikä selvitystä  ollut tullut määräaikaan mennessä.  Selvitystä oli kiirehditty usean kuukauden kuluttua. Kaupunki ei ollut ilmoituksensa mukaan saanut ensimmäistä selvityspyyntöä.

Aluehallintoviraston mukaan  kantelun käsittelyssä tapahtuneiden viivästysten syyt olivat jääneet epäselviksi. Asiaan oli suurelta osin vaikuttanut myös se, että syksyn 2013 ja vuoden 2014 aikana terveydenhuollon kanteluiden käsittely aluehallintovirastossa oli pahoin ruuhkautunut riittämättömien henkilöstöresurssien vuoksi, eivätkä kanteluiden keskimääräiset käsittelyajat olleet tavoitteiden mukaisia.

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen päätöksen mukaan asian käsittelyn viipymistä arvioitaessa on otettava huomioon asian käsittelyaikaan vaikuttaneet seikat ja arvioitava, onko mahdollinen viipyminen ollut aiheetonta. Asian käsittelyn ja ratkaisun viipymistä on lähtökohtaisesti arvioitava asiansa vireille panneen asianosaisen aseman ja hänen oikeusturvansa kannalta.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että  kantelun käsittelyaika, lähes kaksi vuotta, oli ollut kohtuuttoman pitkä arvioitaessa sitä sellaisenaan. Selvityksen perusteella pitkään käsittelyaikaan oli vaikuttanut kantelun käsittelyn pysähtyminen sen vireille tulon jälkeen vuodeksi sekä myöhemmin ensimmäisen selvityspyynnön katoaminen ja selvityksen kiirehtiminen vasta usean kuukauden kuluttua. Kanteluiden käsittelyprosessissa tulisi varmistaa, että tällaista kantelun käsittelyn pysähtymistä ei voi tapahtua.

okv_799_1_2015.pdf

Eduskunnan kirjelmän esittelyn viivästyminen

Diaarinumero: OKV/13/50/2015
Antopäivä: 16.5.2016
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Sisäministeriöstä esiteltiin valtioneuvoston yleisistunnossa eduskunnan kirjelmä harmaan talouden torjuntatoimenpiteiden arvioinnista (EK 58/2014 vp). Kirjelmä oli saapunut ministeriöön yli kahdeksan kuukautta aikaisemmin.

Eduskunnan kirjelmät on käsiteltävä valtioneuvoston yleisistunnossa. Käsittelyn määräajasta ei ole säännöksiä tai ohjeita. Vakiintuneen käytännön mukaan kirjelmät on kuitenkin esiteltävä yleisistunnossa ilman aiheetonta viivytystä.

Oikeuskansleri katsoi eduskunnan kirjelmän esittelyn viivästyneen kohtuulliseksi katsottavasta määräajasta. Hän kiinnitti sisäministeriön huomiota huolellisuuteen kirjelmien käsittelyssä ja joutuisuuteen niiden esittelyssä.

okv_13_50_2015.pdf

Esitutkintapäätöksen perusteleminen

Diaarinumero: OKV/1353/1/2015
Antopäivä: 11.5.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Tutkinnanjohtajana toiminut rikoskomisario oli perustellut päätöstään jättää esitutkinta toimittamatta sillä, että ”mielipiteen ilmaiseminen, vaikka rasistinenkin, ei täytä rangaistavaksi säädetyn teon (kiihottaminen kansanryhmää vastaan) tunnusmerkistöä” ja että asiassa ei siten ole syytä epäillä rikosta. Kantelija, joka oli tehnyt poliisille rikosilmoituksen tietystä Facebook-kirjoituksesta, arvosteli päätöstä ja sen perustelua.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että tunnusmerkistön täyttymättä jääminen ei ollut ollut asiassa sillä tavoin riidatonta, että tutkinnanjohtaja olisi voinut tuon oikeudellisen arvioinnin alaan kuuluvan kysymyksen perusteella päätyä siihen, että syytä epäillä rikosta ei ollut. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että eräällä kirpputorilla asioineista tai asioimaan pyrkineistä turvapaikanhakijoista  Facebook-kirjoituksessa käytetyt ilmaisut ”ihmisjäte” ja ”elukat” olivat jo kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevan rikostunnusmerkistön esitöidenkin mukaan tyypillistä rangaistavaa menettelyä. 

Poliisilaitos oli sittemmin määrännyt asiassa toimitettavaksi esitutkinnan. Kun esitutkinnan edellytysten olemassaolo oli siten arvioitu uudelleen, apulaisoikeuskanslerilla ei ollut aihetta enemmälti lausua tutkinnanjohtajan päätöksen lopputuloksesta.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että tutkinnanjohtajan päätöksen perustelu oli kuitenkin jo sinänsä ongelmallinen. Perustelun mukaanhan sananvapausnäkökohtien huomioon ottamisen jälkeen kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevalle rikostunnusmerkistölle ei asiallisesti ottaen jäisi soveltamisalaa. Oli jo lähtökohtaisesti ongelmallista, että esitöiden ja oikeuskäytännön nojalla rikostunnusmerkistön soveltamisen ydinalueelle sijoittuvien ilmaisujen arvioinnissa tutkinnanjohtaja oli päätynyt siihen, että tunnusmerkistö ei täyttynyt. Ongelmallisuutta korosti se, että kysymys oli ollut rikosprosessin jo alkuunsa päättävästä päätöksestä, mistä seuraa, että asia ei tule enää syyttäjän saati tuomioistuimen arvioitavaksi.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että päätöksen perusteluilla on useita eri tehtäviä.  Tutkinnanjohtajan päätöksen perustelut eivät sen enempää suppeutensa kuin sisältönsäkään puolesta olleet täyttäneet perustelujen tehtäviä.

Apulaisoikeuskansleri piti riittävänä toimenpiteenään saattaa tutkinnanjohtajana toimineen rikoskomisarion tietoon ratkaisussaan esitutkintapäätöksen perustelemisesta esittämänsä näkemykset.

okv_1353_1_2015.pdf

Viranhakijan ansioiden puutteellinen selvittäminen

Diaarinumero: OKV/237/1/2015
Antopäivä: 9.5.2016
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Viran hakija oli ilmoittanut hakemuksessaan yhden työsuhteensa alkamisvuodeksi 1098, kun todellinen vuosi oli 1987. Oikeusministeriössä kirjattiin vastaavaksi vuosiluvuksi nimitysasiakirjoihin vuosi 1998. Vuosilukua ei tarkistettu hakijalta. Tämän seurauksena hakijan työkokemus oli nimitysasiakirjojen mukaan 11 vuotta todellista lyhyempi.

Hakemuksessa ollut virhe oli niin ilmeinen, että oikeusministeriön olisi tullut varata hakijalle tilaisuus virheen oikaisemiseen. Oikeuskansleri kiinnitti oikeusministeriön huomiota huolellisuuteen ja tarkkuuteen sekä viranhakijoiden oikeusturvan varmistamiseen virkanimitysten valmistelussa.

okv_237_1_2015.pdf

Työ- ja elinkeinotoimisto antoi virheellistä tietoa

Diaarinumero: OKV/1592/1/2015
Antopäivä: 29.4.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoitti asiakkaalle puhelimitse, että hän saa palkkatuella työpaikan päiväkodista. Tämä tieto osoittautui myöhemmin virheelliseksi. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että hallinnon toiminnan on oltava luotettavaa ja uskottavaa, ja neuvojen ja ohjeiden on oltava selkeitä ja täsmällisiä, jotta hallinnon asiakas voi niiden perusteella suunnitella toimintaansa sekä välttää oikeudenmenetykset. Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti työ- ja elinkeinotoimiston huomiota hallintolain säännösten noudattamiseen.

okv_1592_1_2015.pdf