Ratkaisut

Työvoimapoliittista lausuntoa annettaessa noudatettava määräaika

Diaarinumero: OKV/998/1/2015
Antopäivä: 18.1.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Työ- ja elinkeinotoimisto oli ylittänyt noin viikolla säädetyn 30 päivän määräajan työvoimapoliittisen lausunnon antamisessa. Viivästys oli johtunut asioiden tilapäisestä ruuhkautumisesta kysymyksessä olevassa työ- ja elinkeinotoimistossa. Selvityksen antamisajankohtana lausuntojen käsittelyajat oli kuitenkin saatu merkittävästi lyhenemään ja vastaamaan asetuksessa säädettyä.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että  määräajan noudattaminen on tärkeää, sillä asian viivytyksettömällä käsittelyllä on merkitystä hakijan perustoimeentulon kannalta. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti työ- ja elinkeinotoimiston huomiota vastaisen varalle säädetyn määräajan noudattamiseen työvoimapoliittisia lausuntoja annettaessa.

Lastensuojelun menettely avohuollon tukitoimen järjestämisessä

Diaarinumero: OKV/61/1/2015
Antopäivä: 18.1.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelijan lapsi oli avohuollon tukitoimena sijoitettu perhekeskukseen kantelijaa kuulematta eikä kantelijalle ollut lähetetty päätöstä avohuollon tukitoimesta. Kantelija oli lapsen huoltaja.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että kuulemisen sivuuttamisen tulee olla perusteltua ja siihen on oltava painavat laista ilmenevät syyt ja perusteet. Kuulemisen olennaisena sisältönä on se, että asianosaiselle varataan tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä kaikista sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Asianosaisen kuuleminen ei ole pelkkä muodollisuus, vaan kuultavalle on varattava tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa asian ratkaisemiseen. Kuulemisen on oltava sekä laadultaan että laajuudeltaan riittävän tehokasta. Saadun selvityksen perusteella lastensuojelulain ja hallintolain säännöksissä säädettyjä syitä ja perusteita kantelijan kuulematta jättämiselle ei ollut. Kantelijalle ei ollut  hallintolain mukaisesti lähetetty päätöstä hänen lapsensa sijoittamisesta avohuollon tukitoimena. Erityisesti silloin, kun asianosainen on jätetty kuulematta, hänelle tulee antaa tiedoksi asiassa tehty päätös muutoksenhakuosoituksin. Lastensuojelulain 89 §:n 2 momentin mukaisesti kantelijalla oli ollut asiassa valitusoikeus.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kaupungin lastensuojeluviranomaisten huomiota lastensuojelulain ja hallintolain asianosaisen kuulemista ja päätösten tiedoksi antamista koskevien säännösten noudattamiseen.

Palveluperiaatteen soveltaminen käräjäoikeudessa

Diaarinumero: OKV/1926/1/2016
Antopäivä: 14.1.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelija arvosteli käräjäoikeutta siitä, että se oli palauttanut hänelle edellisenä päivänä jättämänsä ulosottovalituksen käräjäsihteerin lähetteellä, jossa ainoastaan todettiin, ettei asiaa voitu tutkia ulosottovalituksena. Päätöstä asiassa ei ollut tehty eikä lähetteessä ollut mitään muutoksenhakuohjausta.

Käräjätuomari kertoi katsoneensa kantelijan kirjelmän liittyneen käräjäoikeuden jo aiemmin ratkaisemaan asiaan ja oli tämän vuoksi pyytänyt käräjäsihteeriä palauttamaan kirjelmän laatijalleen.

Käräjäoikeuden aiemmin ratkaisemassa asiassa kantelijan ulosottovalitus oli jätetty tutkimatta muun muassa sillä perusteella, että osapuolet olivat olleet yksimielisiä siitä, ettei valitus kohdistunut ulosottomiehen toimintaan, vaan valittajan työnantajan menettelyyn palkan ulosottopidätyksessä. Uudesta valituskirjelmästä oli kuitenkin pääteltävissä, että kantelija halusi tällä kertaa kohdistaa arvostelua myös ulosottomieheen.

Apulaisoikeuskanslerin käsityksen mukaan käräjätuomarin ei kuitenkaan voitu katsoa ylittäneen harkintavaltaansa lainvastaisella tavalla arvioidessaan, että kantelijan uusi kirjelmä liittyi niin kiinteästi käräjäoikeuden aiemmin ratkaisemaan asiaan, ettei sitä ollut perusteltua käsitellä uutena asiana. Samalla apulaisoikeuskansleri kuitenkin totesi, että päinvastaiseen kantaan olisi myös ollut mahdollista päätyä käräjätuomarin harkintavallan rajoissa.

Käräjätuomarin selvityksestä oli pääteltävissä, että käräjäoikeudessa oli jäänyt riittävää huomiota vaille ulosottokaaren säännös, jonka mukaan jos valituskirjelmässä on ilmoitus siitä, että ulosottomies on tehnyt virheellisen virkatoimen tai laiminlyönyt toimen suorittamisen, eikä ilmoitusta voida tutkia muutoksenhakemuksena, käräjäoikeuden tulee jättää valitus siltä osin tutkimatta ja osoittaa asianomainen kantelemaan Valtakunnanvoudinvirastolle.

Käräjätuomari ilmoitti apulaisoikeuskanslerille antamassaan selvityksessä, että käräjäoikeuden ulosottoasioita käsittelevällä osastolla on nyttemmin kiinnitetty erityistä huomiota ulosottokaaren kanteluopastusta edellyttämään säännökseen.

Apulaisoikeuskansleri katsoi riittäväksi laillisuusvalvonnalliseksi toimenpiteeksi kiinnittää käräjätuomarin ja käräjäsihteerin huomiota palveluperiaatteen soveltamiseen lainkäytössä.

Ruotsinkieliseen tiedusteluun tulee vastata ruotsiksi

Diaarinumero: OKV/1435/1/2015
Antopäivä: 14.1.2016
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Kantelija oli lähettänyt ruotsinkielisen tiedustelun valtioneuvoston kanslialle. Valtioneuvoston kanslia oli inhimillisen erehdyksen vuoksi vastannut suomeksi. Virheellisesti menetellyt virkamies oli pahoitellut erehdystään. Oikeuskansleri kiinnitti valtioneuvoston kanslian kirjaamon huomiota kielilain noudattamiseen.

Lausunto esitykseen ulkomaalaislain ym. muuttamisesta

Diaarinumero: OKV/49/20/2015
Antopäivä: 12.1.2016
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri kiinnitti oikeusministeriölle antamassaan lausunnossa huomiota erityisesti ehdotuksiin kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten muutoksenhakuaikojen lyhentämisestä ja oikeusavun saatavuuden rajaamisesta. Esityksen mukaan kansainvälisen suojelun saamista koskevien valitusten muutoksenhakuaikaa lyhennettäisiin siten, että valitus Helsingin hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen olisi näissä asioissa tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikeusapua myönnettäisiin turvapaikkatutkinnassa vain, jos siihen on erityisen painavia syitä.

Oikeuskansleri totesi, että kun otetaan huomioon muutoksenhakuajan lyhentämisen yhteisvaikutukset maksuttoman oikeusavun saatavuuden rajaamista, avustajien kelpoisuusehtojen kiristämistä ja valituslupaperusteiden supistamista koskevien muutosehdotusten kanssa, hakijan tosiasialliset mahdollisuudet riittävän oikeusturvan saamiseksi kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa käsittelyssä ja siihen liittyvässä muutoksenhakuprosessissa voivat vaarantua. Oikeuskanslerin mielestä ehdotuksen jatkokäsittelyssä olisi syytä nyt tehtyä perusteellisemmin ja monipuolisemmin selvittää valitusajan lyhentämisen oikeudellista hyväksyttävyyttä erityisesti, kun se nyt esitetyssä muodossa näyttää kohdistuvan kaikkiin kansainvälistä suojelua koskeviin hakemuksiin.

Oikeuskanslerin mukaan on olennaista sekä hakijoiden oikeusturvan että viranomaistoiminnan tehokkuuden kannalta, että oikeusavun tarpeen arvioimiseksi varmistetaan asianmukainen menettely, jolla voidaan turvata oikeusavun saaminen sen tarpeessa oleville hakijoille. Oikeuskansleri totesi, että tämän sinänsä tavoitteiltaan oikeansuuntaisen ja siinä mielessä perustellun lainmuutoksen tekeminen kaipaa ainakin lausunnossa kosketelluilta osin vielä sen perusteisiin pureutuvaa jatkotyöstämistä. Erityisesti olisi aiheellista kiinnittää huomiota siihen, että toiminnan tehostamiseen ja kustannusten hallitsemiseen liittyvät tarpeet pitää suhteuttaa oikeusvaltiossa hyväksyttävällä tavalla yksilön aitoihin oikeussuojatarpeisiin. 

okv_49_20_2015.pdf

Kaupunginjohtajan ja valtuutetun esteellisyys

Diaarinumero: OKV/177/1/2015
Antopäivä: 8.1.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kaupunginjohtaja toimi esittelijänä kaupunginhallituksen kokouksessa, jossa käsiteltiin ilmoitusasiana kaupungin ja irtisanotun entisen työntekijän välistä työsuhderiita-asiaa koskevaa käräjäoikeuden päätöstä. Asiakohdassa päätettiin, että mikäli kaupungin vastapuoli valittaa tuomiosta hovioikeuteen, valittaa kaupunki käräjäoikeuden tuomiosta sen oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevilta osin. Mikäli kaupungin vastapuoli jättäisi valituksen tekemättä, jäisi asia myös kaupungin osalta käräjäoikeuden tuomion varaan. Kantelussa epäiltiin kaupunginjohtajan olleen esteellinen toimimaan esittelijänä, kun irtisanomisen taustalla olivat työhön liittyvät erimielisyydet ja ristiriidat nimenomaan kaupunginjohtajan ja irtisanotun työntekijän välillä. Apulaisoikeuskansleri totesi, että asioiden puolueettoman käsittelyn sekä viranomaistoimintaa kohtaan tunnetun yleisen uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi toimielinten kokoonpanojen tulee olla ulkopuolisen objektiivisen arvion mukaisesti esteettömiä. Asioiden puolueeton viranomaiskäsittely on yksi keskeisistä oikeusturvan takeista. Viranhaltijan on syytä pidättäytyä osallistumasta päätöksentekoon asioissa, joihin hänellä on ulkopuolisen havaittavissa oleva selkeä intressi. Ilmoitusasian tiedoksi merkitsemisen käsittelemistä toimielimen kokouksessa ei apulaisoikeuskanslerin käsityksen mukaan voida pitää sellaisena puhtaasti teknisenä toimena, johon esteellisyys ei voisi vaikuttaa. Tässä tapauksessa asiakohdassa kirjattiin päätös siitä, miten kaupunki tulee menettelemään mahdollisen muutoksenhaun tilanteessa, eikä kohdan käsittely siten näyttänyt olleen ainoastaan muodollinen tiedoksi merkitseminen. Esittelijällä on ollut mahdollisuus vaikuttaa päätöksen sisältöön. Ulkopuolinen henkilö on siten voinut perustellusti kyseenalaistaa esittelijän puolueettomuuden asiassa.

Kantelija katsoi lisäksi kaupunginvaltuutetun olleen sukulaisuuden perusteella esteellinen valtuuston kokouksen käsitellessä kaupunginhallituksen esitystä lisämäärärahan anomisesta talousarviovuodelle 2013, kun lisämäärärahan tarve johtui mm. siitä, että asianajotoimiston palveluja oli käytetty arvioitua enemmän. Kaupungin arvioitua suuremmat kustannukset asiantuntijapalveluiden ostoista aiheutuivat asianajajan, joka oli kyseisen valtuutetun isä, palkkiolaskuista ja niiden maksatustarpeesta. Kantelun mukaan valtuutetun isä oli kaupungin käyttämän osakeyhtiömuotoisen asianajotoimiston ainoa omistaja ja hallituksen jäsen. Apulaisoikeuskansleri totesi yleisesti, että edellä kuvattu asetelma sisälsi arvostelulle alttiita elementtejä, vaikka päätöksenteossa ei ollut kyse suoranaisesti valtuutetun isän asianajotoimistoa koskevasta asiasta. Yleisenä lähtökohtana on pidettävä päätöksenteosta pidättäytymistä, mikäli kysymys mahdollisesta esteellisyydestä on tulkinnanvarainen tai epäselvä.

Apulaisoikeuskansleri saattoi esteellisyyttä koskevat yleiset huomionsa kaupunginhallituksen tietoon.

okv_177_1_2015.pdf

Käräjäviskaalin menettely

Diaarinumero: OKV/1/31/2014
Antopäivä: 4.1.2016
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Käräjäviskaalille annettiin valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain (193/2000) 6 §:n 1 momentin mukainen huomautus tuomitsemistoiminnassa ilmenneiden virheiden perusteella tapauksessa, jossa hovioikeus oli saattanut oikeuskanslerin tietoon käräjäoikeuden tarkastuksessa havaitsemiaan menettelyllisiä virheitä ja muita puutteita useissa käräjäviskaalin ratkaisemissa riita- ja rikosasioissa.

okv_1_31_2014.pdf

Ministerin lausuma eduskunnan kyselytunnilla

Diaarinumero: OKV/1662/1/2015 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/1666/1/2015, OKV/1670/1/2015, OKV/1671/1/2015, OKV/1675/1/2015, OKV/1678/1/2015, OKV/1735-1741/1/2015, OKV/1748/1/2015
Antopäivä: 4.1.2016
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskanslerinvirastoon saapui suoraan ja eduskunnan oikeusasiamiehen siirtäminä useita kanteluja, joissa arvosteltiin valtiovarainministerin eduskunnan kyselytunnilla esittämää hallintarekisteriasiassa saatua lausuntopalautetta koskenutta lausumaa.

Oikeuskansleri totesi, että nopeatahtisessa eduskuntakeskustelussa lausumien epätarkkuus on sinänsä ymmärrettävää. Toisaalta tässä tapauksessa oli kyse jo aikaisemmin julkista keskustelua herättäneestä ja siten ennakoitavissa olleesta seikasta, viranomaisten suhtautumisesta hallintarekisterisuunnitelmiin.

Edelleen oikeuskansleri totesi, että eduskunnalle annettavat virheelliset lausuntopalautetta koskevat tiedot ovat ongelmallisia paitsi eduskunnan tiedonsaantioikeuden, myös perustuslaissa turvattujen osallistumisoikeuksien kannalta. Toisaalta tämän tapauksen arvioinnissa oli otettava huomioon se, että kysymys ei ollut jo eduskunnan käsiteltävänä olevasta hallituksen esityksestä, vaan vasta esitysluonnoksesta, ja että sitä koskeva lausuntopalaute oli yleisesti saatavilla.

Oikeuskanslerilla ei ollut käytettävissään olleiden tietojen perusteella syytä epäillä, että valtiovarainministeri olisi antanut eduskunnan kyselytunnilla hallintarekisteriasiaa koskevia virheellisiä tietoja tarkoituksellisesti. Kun valtiovarainministeri oli eduskunnan ministerin nauttiman luottamuksen arviointimenettelyn yhteydessä toisaalta todennut antamiensa tietojen virheellisyyden ja toisaalta korostanut ministerin huolellisuusvelvollisuutta tietojen antamisessa, asia ei antanut enää aihetta oikeuskanslerin enempiin toimenpiteisiin.

okv_1662_1_2015.pdf

Varusmiesten käyttäminen joustavan valmiuden kohottamisen sekä sodan ajan tehtäviin varusmiespalveluksen aikana

Diaarinumero: OKV/50/20/2015
Antopäivä: 4.1.2016
Ratkaisija: Oikeuskansleri

 Puolustusministeri pyysi oikeuskanslerin näkemystä siitä, onko lainsäädännössä tapahtunut sellaisia muutoksia viimeisten vuosikymmenten aikana, jotka estävät varusmiesten käytön joustavan valmiuden kohottamisen ja sodan ajan tehtäviin.

 Oikeuskansleri toimitti vastauksena puolustusministerin pyyntöön varusmiesten aseman oikeudellista arviointia sisältävän muistion.

okv_50_20_2015.pdf

Päätöksenteko virkavapaasta ja viransijaisuudesta

Diaarinumero: OKV/1436/1/2014
Antopäivä: 29.12.2015
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskanslerin päätöksessä käsiteltiin virkavapaan myöntämiseen ja määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämiseen liittyvää kunnallista päätöksentekoa. Apulaisoikeuskanslerin näkemyksen mukaan henkilöstöhallinnon asianhallintajärjestelmässä tehtävien ratkaisujen lisäksi asianomaiset päätökset olisi tullut tehdä kirjallisessa muodossa ja päätöksiin olisi tullut liittää kuntalain mukaiset muutoksenhakuohjeet, jotta kuntalain mukaista muutoksenhakuoikeutta olisi ollut mahdollista käyttää. Edelleen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettäessä kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukainen erityisen syyn olemassaolo säädetystä kelpoisuusvaatimuksesta poikkeamiseen olisi tullut päätöksenteossa perustella.