Ratkaisut

Sähköpostiviestin käsittely käräjäoikeudessa

Diaarinumero: OKV/1477/1/2014
Antopäivä: 6.11.2015
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Kantelija kertoi lähettäneensä tammikuussa 2012 käräjäoikeuteen sähköpostiviestin, jonka liitteenä oli hovioikeudelle osoitettu valituskirjelmä. Kyseinen valituskirjelmä koski käräjäoikeudessa käsiteltyä ulosottoasiaa. Kantelijan mukaan hänen sähköpostiviestinsä liitteineen oli kuitenkin kadonnut käräjäoikeudessa.

Hankitun selvityksen mukaan kantelijan sähköpostiviesti liitteineen oli tosiasiallisesti saapunut käräjäoikeuteen kantelijan mainitsemana päivänä tammikuussa 2012. Viestin liitteenä ollut kantelijan valituskirjelmä oli selvityksestä päätellen saapunut käräjäoikeuteen valitukselle asetetun määräajan kuluessa. Sähköpostiviestiä liitteineen ei kuitenkaan ollut käräjäoikeudessa kirjattu tai muulla tavalla rekisteröity saapuneeksi ja välitetty edelleen asian käsittelijälle. Sähköpostiviesti liitteineen oli jossain vaiheessa poistettu käräjäoikeuden virastosähköpostikannasta. Käräjäoikeuden asiakirjoihin oli merkitty, että valituskirjelmää ei ollut saapunut käräjäoikeuteen määräajan sisällä.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että käräjäoikeudessa oli tapahtunut varsin vakava virhe ulosottoasian käsittelyssä. Kantelijan sähköpostitse käräjäoikeuteen lähettämä ja sinne saapunut viesti, jonka liitteenä oli valituskirjelmä, oli tapahtuma-aikaan jäänyt lainvastaisesti kirjaamatta tai muulla tavalla rekisteriömättä saapuneeksi käräjäoikeuteen. Syytä tähän ei jälkikäteen kyetty selvittämään. Jälkikäteen ei myöskään enää kyetty selvittämään kuka tai ketkä nimenomaiset henkilöt olivat tapahtuma-aikaan tammikuussa 2012 olleet vastuussa käräjäoikeuden virastosähköpostikantaan tulleiden viestien käsittelystä. Viestin poistamista koskeva tarkempi tapahtumainkulku jäi niin ikään avoimeksi.

Sen jälkeen kun kantelijan sähköpostiviesti liitteineen saatiin kesäkuussa 2015 tietojärjestelmistä selvitettyä, kantelijan valituskirjelmää koskenut ulosottoasia siirtyi hovioikeuteen muutoksenhakuasiana käsiteltäväksi. Kantelija ei näin ollen näyttänyt menettäneen muutoksenhakuoikeuttaan, mutta asian käsittely viivästyi kerrotun vuoksi usealla vuodella.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi riittäväksi toimenpiteeksi kiinnittää käräjäoikeuden vakavaa huomiota huolellisuuteen ja tarkkuuteen käräjäoikeuteen saapuneiden sähköpostiviestien käsittelyssä.

okv_1477_1_2014.pdf

Virkanimitys

Diaarinumero: OKV/2215/1/2014
Antopäivä: 6.11.2015
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Oikeusaputoimiston johtavan julkisen oikeusavustajan laatimassa nimitysmuistiossa julkisen oikeusavustajan viran täyttämiseksi oli vertailtu puutteellisesti hakijoiden ansioita ja ominaisuuksia. Hakumenettelyssä ei myöskään ollut riittävästi huomioitu hakijoiden tasapuolisen kohtelun vaatimusta, kun kahdelle sisäiselle hakijalle annettiin mahdollisuus valmistautua haastattelua varten etukäteen kirjallisin tehtävin.

Johtavan julkisen oikeusavustajan huomiota kiinnitettiin hakijoiden ansioiden asianmukaiseen vertailuun nimitysmuistiossa sekä päätöksen asianmukaiseen perustelemiseen. Lisäksi hänen huomiotaan kiinnitettiin hakijoiden tasapuoliseen kohteluun hakumenettelyssä.  

okv_2215_1_2014.pdf

Pääministerin ilmoitus sidonnaisuuksistaan

Diaarinumero: OKV/1207/1/2015
Antopäivä: 3.11.2015
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Ministerin on perustuslain mukaan nimityksensä jälkeen annettava eduskunnalle selvitys elinkeinotoiminnastaan, omistuksistaan yrityksissä ja muusta merkittävästä varallisuudestaan sekä sellaisista ministerin virkatoimiin kuulumattomista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa ministerin tehtävissä. Kantelijan mielestä pääministeri Juha Sipilä ei ollut ilmoittaessaan sidonnaisuuksistaan antanut riittäviä tietoja henkilökohtaisesta sijoitustoiminnastaan (VN 1/2015 vp).

Ministerien elinkeinotoimintaa ja yritysomistuksia koskevilta selvityksiltä on vakiintuneesti edellytetty sellaista tarkkuutta, että ministerin mahdollista esteellisyyttä tulevissa virkatoimissa voidaan ainakin yleisellä tasolla arvioida. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että perustuslaki ei edellytä ministerin ilmoittavan varallisuutensa arvoa tai yksilöivän tarkasti sen lajia silloin, kun varallisuus ei liity elinkeinotoimintaan tai omistuksiin yrityksissä. Lain vaatimusten voidaan katsoa täyttyvän, jos ministeri ilmoittaa merkittävän varallisuuden olemassaolosta ja lajista sekä tarvittaessa tarkentaa, että kyse ei ole elinkeinotoiminnasta tai omistuksesta yrityksissä. Merkittävän sijoitusvarallisuuden kohdalla voidaan pitää riittävänä sijoituskohteen nimeämistä. Sidonnaisuuksien ilmoittaminen on osa ministerien poliittista vastuuta, ja ilmoitusten sisällön riittävyyden arvioi viime kädessä eduskunta. Kantelu ei johtanut toimenpiteisiin.

okv_1207_1_2015.pdf

Takavarikon edellytykset ym.

Diaarinumero: OKV/1831/1/2014
Antopäivä: 3.11.2015
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Poliisi oli takavarikoinut kantelijalta kaasusumuttimen kotietsinnän yhteydessä. Kantelijan mielestä kyse oli laillisesta kaasusta, jota ei olisi saanut takavarikoida.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että kotietsintäpäätökseen kirjattu epäilty rikos ei voinut olla kaasusumuttimen takavarikoimisen perusteena, eikä poliisi ollut näin väittänytkään. Asiaa koskevaan tutkintailmoitukseen kirjattu "toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapito" viittasi puolestaan rikoslain 41 luvun 6 §:ssä säädetyn rikoksen tunnusmerkistöön ja kaasusumuttimen takavarikoimiseen. Kyseinen tunnusmerkistö ei myöskään voinut tapaukseen soveltua, koska kukaan ei ollut pitänyt hallussaan kaasusumutinta yleisellä paikalla, vaan sumutin oli löytynyt kantelijan kotoa. Kaasusumuttimen takavarikoimiseen ei kaiken kaikkiaan ollut laista ilmeneviä edellytyksiä niillä perusteilla, jotka ilmenivät tapahtuma-aikaan laadituista  takavarikkoa koskeneista poliisin asiakirjoista.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti takavarikoimisesta päättäneen komisarion huomiota takavarikon edellytysten perusteelliseen harkintaan.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen arvioi tapauksessa lisäksi mainitun kaasusumuttimen haltuun ottamista poliisilain nojalla sekä sen palauttamatta jättämistä ja hävittämistä. Näiltä osin apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi asiasta vastanneen komisarion tietoon päätöksessä esittämänsä näkemykset, jotka liittyivät poliisilain nojalla haltuunotetun esineen hävittämiseen sekä toimenpiteiden kirjaamiseen.

okv_1831_1_2014.pdf

Velvollisuus vastata tiedusteluun

Diaarinumero: OKV/394/1/2015
Antopäivä: 2.11.2015
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Finanssivalvonta ei ollut vastannut kantelijan asian käsittelyä koskevaan sähköpostitiedusteluun. Todettuaan, että Finanssivalvonta oli menettelyllään laiminlyönyt huolehtia tiedusteluun vastaamisesta hyvän hallinnon periaatteen mukaisesti, apulaisoikeuskansleri saattoi Finanssivalvonnan tietoon esittämänsä näkemykset tiedusteluihin vastaamisesta.

okv_394_1_2015.pdf

Käräjätuomarin menettely

Diaarinumero: OKV/330/1/2015 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/1372/1/2015
Antopäivä: 2.11.2015
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Kantelija oli käräjäoikeudessa kiistänyt kihlakunnansyyttäjän häneen kohdistaman syytteen ja vaatinut sen tutkimatta jättämistä tai hylkäämistä sekä vaatinut tulla asiassa kuulluksi henkilökohtaisesti. Kantelija oli esittänyt kiistämiselleen yksilöidyt perustelut.

Käräjäoikeus oli määrännyt kantelijan saapumaan tuomioistuimen pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti sakon uhalla. Pääkäsittelyn peruunnuttua toistuvasti vastaajan terveydentilasta johtuvien poissaolojen vuoksi, pääkäsittely oli lopulta toimitettu käräjäoikeuden hylättyä päätöksellään kantelijan jälleen esittämän pyynnön pääkäsittelyn siirtämisestä heikon terveydentilansa perusteella. Syyttäjä oli pääkäsittelyssä tarkistanut syytettään ja asia oli ratkaistu kantelijan poissaolosta huolimatta. Käräjäoikeus oli lukenut kantelijan syyksi tarkistetun syytteen teonkuvauksen mukaisesti kavalluksen ja tuominnut hänet tästä teosta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä velvoittanut kantelijan suorittamaan asianomistajalle vahingonkorvausta sekä korvausta asianosais- ja oikeudenkäyntikuluista.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että kantelijan rikosasia ei ollut sellainen, että se olisi voitu ratkaista vastaajan ja hänen asiamiehensäkin poissa ollessa. Käräjätuomarin vakavaa huomiota kiinnitettiin asianosaisten läsnäoloa rikosoikeudenkäynnissä koskevaan sääntelyyn.

okv_330_1_2015.pdf

Asian käsittelyn viipyminen maistraatissa

Diaarinumero: OKV/1910/1/2014
Antopäivä: 2.11.2015
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Edunvalvontaa koskevan asian käsittely maistraatissa oli kestänyt noin 1 1/2 vuotta eikä kantelijalle ollut käsittelyn aikana annettu tietoja asian edistymisestä. Henkikirjoittaja myönsi, että asian käsittely oli kestänyt kauemmin kuin olisi ollut kohtuullista.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti henkikirjoittajan ja asian esittelijän huomiota hallintoviranomaisen velvollisuuteen käsitellä asioita hallintolain edellyttämällä tavalla ilman aiheetonta viivytystä sekä velvollisuuteen vastata tiedusteluihin.  

okv_1910_1_2014.pdf

Asiakkaan neuvonta työ- ja elinkeinotoimistossa

Diaarinumero: OKV/1542/1/2014
Antopäivä: 29.10.2015
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelijalta oli pyydetty uudelleen  työtodistusta, vaikka hän oli sen jo ajanvarausajallaan virkailijalle toimittanut.  Kantelija ei ollut voinut mennä hakemansa työvoimakoulutuksen haastatteluun sisarensa lasten hoidon takia.  Saadun selvityksen  mukaan kantelijan  kanssa oli käyty sähköpostikeskustelua mahdollisuudesta vaihtaa haastatteluaikaa ja todettu, että vaihtaminen ei ollut mahdollista. Selvityksen ja sähköpostiviestien mukaan kantelijalle  ei ollut tuolloin ilmoitettu, että koulutuksen valintatilaisuuteen menemättä jättämisestä seuraa selvityspyyntö ja mahdollisesti kielteinen työvoimapoliittinen lausunto.

Apulaisoikeuskansleri katsoi,  että työ- ja elinkeinotoimistossa ei ollut menetelty riittävän huolellisesti kantelijan  asioiden hoitamisessa. Kantelija oli joutunut toimittamaan työtodistuksensa uudelleen. Hallinnon toiminnan on oltava luotettavaa ja uskottavaa. Viranomaisen antamien neuvojen ja ohjeiden on oltava selkeitä ja täsmällisiä, jotta hallinnon asiakas voi niiden perusteella suunnitella toimintaansa, toteuttaa oikeuksiaan sekä välttää oikeudenmenetykset. Saadun selvityksen perusteella kantelija  ei ollut saanut riittävää ohjausta ja neuvontaa työvoimakoulutuksen valintatilaisuuteen menemättä jättämisen seurauksista.

Apulaisoikeuskansleri saattoi  työ- ja elinkeinotoimiston tietoon valtion virkamieslain 14 §:n 1 momentissa virkamiehen velvollisuuksista säädetyn. Lisäksi apulaisoikeuskansleri kiinnitti työ- ja elinkeinotoimiston huomiota   hallintolain 8 §:n 1 momentissa säädetyn neuvonnan antamisesta esittämiinsä kannanottoihin  ja yleisesti hallintolain 7 ja 8 §:n soveltamiseen työttömyysetuuden hakijoiden ohjauksessa.

okv_1542_1_2014.pdf

Viranomaisen velvollisuus toteuttaa hyvää tiedonhallintaa

Diaarinumero: OKV/1153/1/2014
Antopäivä: 28.10.2015
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelija oli pyytänyt kaupungin sosiaalitoimesta tietoa hänestä tehtyjen lastensuojeluilmoitusten sisällöstä. Hänelle oli luovutettu pyytämänsä asiakirjat, mutta luovutusharkinnassa ei noudatettu viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, julkisuuslaki) 14 §:n 4 momentin mukaisia määräaikoja. Määräaikojen huomattavasta ylittymisestä huolimatta sosiaalitoimi katsoi apulaisoikeuskanslerille antamassaan selvityksessä menetelleensä julkisuuslain mukaisesti. Esitettyjen näkemysten mukaan lain edellyttämät ajat olivat "suositusaikoja". Viipymistä oli myös perusteltu muilla työtehtävillä ja lomalla. Apulaisoikeuskanslerin pyytämässä lisäselvityksessä todettiin, että lain ja kaupungin antamien ohjeiden mukaista luovutusaikaa ei ollut noudatettu ja että työntekijöiden määräajoista ja niiden alkamisesta esittämät näkemykset olivat virheellisiä. Selvityksen mukaan kaupungin työntekijöitä oli sittemmin ohjeistettu siitä, milloin asiakirjapyyntö tulee vireille.

Asiassa oli kyse myös siitä, tuliko asiakirjapyyntö tehdä kaupungin tätä tarkoitusta varten laatimalla lomakkeella. Lomakkeen käytöstä apulaisoikeuskansleri oli jo aiemmin erään toisen kantelun perusteella antanut päätöksen, joka kaupungin selvityksen mukaan oli otettu huomioon asiasta annettujen ohjeiden päivityksessä ja henkilökunnan koulutuksessa.

Julkisuuslain 17 ja 18 §:n mukaan viranomaisen tulee huolehtia hyvän tiedonhallintatavan luomisesta ja toteutumisesta alaisessaan hallinnossa.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että asia ei edellä selostetuissa olosuhteissa antanut aihetta laillisuusvalvonnallisesti enempään. Hän kiinnitti kuitenkin vastaisen varalle edelleenkin kaupungin eri hallintokuntien asiakirjahallinnosta vastaavien tahojen huomiota siihen, että henkilöstöllä on tehtäviensä vaatima riittävä koulutus julkisuuslain perusteista ja tietojen antamista koskevista säännöksistä.

okv_1153_1_2014.pdf

Rangaistusasteikon alittaminen

Diaarinumero: OKV/37/30/2015
Antopäivä: 22.10.2015
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Rikosasian vastaajalle oli tuomittu rikoslain 36 luvun 2 §:n vastaisesti kolmen kuukauden mittainen vankeusrangaistus, vaikka kyseisen lainkohdan mukaan tekijä on tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi. Käräjäoikeuden puheenjohtajana asiassa toimineen käräjätuomarin mukaan kyse oli inhimillisestä virheestä.

Apulaisoikeuskansleri antoi käräjätuomarille vastaisen varalle valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaisen huomautuksen tuomiossa olleen virheen perusteella.