Ratkaisut

Luottamushenkilön esteellisyys hankinta-asiassa

Diaarinumero: OKV/1530/1/2013
Antopäivä: 13.3.2015
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Vesiliikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja oli katsonut itsensä esteelliseksi päättämään vesiliikelaitoksen hankinnasta, koska hän oli samanaikaisesti toiminut tarjouskilpailuun osallistuneen yrityksen töiden valvojana. Puheenjohtaja oli kuitenkin ollut mukana tarjousten avaustilaisuudessa ennen hankintapäätöksen tekemistä. Selvityksen mukaan puheenjohtaja ei ollut osallistunut rajoitetussa menettelyssä toteutetun tarjouskilpailun valmisteluun, mikä oli merkinnyt sitä, että hän ei ollut voinut tietää, mille tahoille tarjouspyynnöt oli lähetetty. Tämän vuoksi apulaisoikeuskansleri ei katsonut, että puheenjohtaja olisi menetellyt lainvastaisesti, kun hän oli ollut mukana tarjousten avaustilaisuudessa.

Apulaisoikeuskanslerin mielestä asiassa saadun kokonaiskuvan perusteella puheenjohtaja olisi voinut kuitenkin jo päätöksentekoa aiemmassa vaiheessa ottaa realistisena mahdollisuutena huomioon sen, että tarjouspyyntö oli mahdollisesti lähetetty sellaiselle taholle ja tarjouskilpailussa tarjouksen tekee taho, joka ainakin objektiivisesti arvioituna aikaansaa hänelle esteellisyystilanteen. Yleistä luottamusta luottamushenkilön puolueettomaan toimintaan olisi paremmin turvannut se, että puheenjohtaja olisi pidättäytynyt osallistumasta tarjousten avaamiseen.

Lisäksi vesiliikelaitoksen johtokunnan päätöksessä olisi tullut esteelliseksi merkitsemisen lisäksi ilmoittaa peruste, miksi puheenjohtaja oli katsonut itsensä esteelliseksi asiassa. Mikäli päätöksessä on vain todettu esteellisyysperuste eli tässä tapauksessa hallintolain niin sanottu yleislausekejäävi, ei sen perusteella voi tehdä johtopäätöksiä siitä, mikä konkreettinen asiantila aikaansaa esteellisyyden. Esteellisyyttä koskevaa ratkaisua ei tässä tapauksessa ollut perusteltu hallintolain mukaisella tavalla. Koska pääasiaa koskevaan ratkaisuun on usein mahdollista hakea muutosta, vaikuttaa esteellisyyden aikaansaaneen tilanteen kuvaus myös esimerkiksi harkintaan muutoksenhakukeinon käyttämisessä.

Apulaisoikeuskansleri saattoi käsityksensä hallintolain esteellisyyssäännöksen tulkinnasta kaupungin vesiliikelaitoksen johtokunnan puheenjohtajan tietoon ja käsityksensä hallintolain päätöksen perustelemista koskevan säännöksen tulkinnasta kaupungin vesiliikelaitoksen tietoon.

Rikosilmoituksen kirjaamisvelvollisuus

Diaarinumero: OKV/1752/1/2013
Antopäivä: 12.3.2015
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Poliisin kenttäpartio oli epäiltyjen rikosten tapahtumapaikalla kieltäytynyt kirjaamasta asianomistajan pyytämää rikosilmoitusta ja kehottanut kantelijaa tekemään harkintansa mukaan ilmoituksen myöhemmin poliisiasemalle. Partio oli myös jättänyt kirjaamatta rikospaikalla olleiden muiden henkilöiden, eli epäiltyjen ja mahdollisten todistajien, henkilötiedot, mikä merkittävästi vaikeutti rikosten jälkikäteisselvittelyä.

Apulaisoikeuskansleri yhtyi Poliisihallituksen lausunnossaan esittämään käsitykseen, jonka mukaan rikosilmoituksen kirjaamisvelvollisuutta määrittelevä säännös ei jätä poliisille juurikaan harkintavaltaa rikosilmoituksen vastaanottamisen osalta. Kantelija oli yksilöinyt rikoksena pitämänsä tapahtuman sillä tavalla, että poliisipartiolle syntyi velvollisuus kirjata rikosilmoitus viipymättä.

Asianomainen poliisilaitos ilmoitti selvityksessään tulevansa kiinnittämään koulutuksessaan poliisipartioiden huomiota esitutkintakynnyksen ylittymisen, esitutkinnan viivytyksettömän aloittamisen ja rikosten ennaltaehkäisyn merkitykseen poliisitoiminnan ja rikoksen uhrin oikeusturvan kannalta.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti poliisipartion ylikonstaapelin ja vanhemman konstaapelin huomion heidän arvostelua ansaitsevaan menettelyynsä.

Terveydenhuollon asiakasmaksun määrääminen

Diaarinumero: OKV/2105/1/2013
Antopäivä: 11.3.2015
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelijat X ja Y arvostelivat sitä, että X:ltä oli peritty terveydenhuollon asiakasmaksu, vaikka hänen maksukattonsa oli täyttynyt. Kysymys oli tasamaksusta, joka perustui kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökseen (ns. taksapäätös) ja josta ei tehty erillistä päätöstä. X:lle ei ollut annettu muutoksenhakuohjausta, vaikka maksuun oli mahdollista hakea muutosta. Apulaisoikeuskansleri saattoi päätöksessä esittämänsä näkemykset kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen tietoon ja kiinnitti kaupungin huomiota muutoksenhakuohjauksen antamiseen terveydenhuollon maksuja määrättäessä sekä hallintolain 8 §:n mukaiseen neuvontavelvollisuuteen.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että hänen näkemyksensä mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muutoksenhakua koskevat säännökset ovat epäselvät siltä osin kuin kysymys ei ole viranhaltijan tekemästä maksua koskevasta päätöksestä. Hän katsoi, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimusten näkökulmasta olisi syytä arvioida lain muutoksenhakua koskevien säännösten selkeyttämistarvetta ja/tai sitä, onko asiaa koskeva ohjaus riittävää. Apulaisoikeuskanslerin mukaan nykyinen sääntely on omiaan aiheuttamaan myös viranomaisissa epätietoisuutta muutoksenhakusäännöksen soveltamisesta. Apulaisoikeuskansleri toimitti päätöksen tiedoksi myös sosiaali- ja terveysministeriölle sen arvioimiseksi, onko sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain säännöksiä muutoksenhausta syytä selkeyttää ja/tai onko asiassa aihetta hallinnolliseen ohjaukseen. Hän pyysi ministeriötä ilmoittamaan mahdollisista toimenpiteistään viimeistään 30.9.2015.

Asian siirtäminen toimivaltaiseen hallinto-oikeuteen

Diaarinumero: OKV/561/1/2014
Antopäivä: 11.3.2015
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Hallinto-oikeus oli siirtänyt sille toimitetun valituksen/kantelun toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle vasta sen jälkeen, kun kantelulle asetettu määräaika oli jo kulunut. Apulaisoikeuskansleri totesi, ettei asiassa ollut ilmennyt hallinto-oikeuden lainvastaista menettelyä. Huomioon ottaen perustuslain säännöksen asian asianmukaisesta ja viivytyksettömästä käsittelystä apulaisoikeuskansleri kuitenkin katsoi, että asianmukaisena menettelynä asiakkaiden oikeusturvan kannalta voidaan pitää sitä, että valitus tai kantelu siirretään mahdollisimman pian toimivaltaiselle viranomaiselle. Tällöin tuomioistuimen sisäiset menettelytavat asian siirtämiseksi tulisi järjestää riittävän toimiviksi.

Työttömyysturva-asian käsittelyaika

Diaarinumero: OKV/2141/1/2014
Antopäivä: 11.3.2015
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelija arvosteli asiansa käsittelyaikaa työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa. Asian käsittely oli kestänyt hieman vajaan 11 kuukautta. Lautakunnan selvityksen mukaan käsittelyaikaa oli pidentänyt tapaukseen sovellettavan säännöksen tulkintakysymys ja vakuutusoikeuden ratkaisun odottaminen samanlaisesta oikeuskysymyksestä. Apulaisoikeuskansleri totesi, ettei hänellä käytettävissä olleen selvityksen perusteella ollut perusteita katsoa, että asian käsittelyssä olisi viivytelty aiheettomasti, vaikka käsittelyaika oli poikennut selvästi keskimääräisestä käsittelyajasta. Siitä huolimatta asian laatu huomioon ottaen voitiin kantelijan valituksen käsittelyaikaa pitää varsin pitkänä, mikä ei ollut edistänyt kantelijan oikeusturvan toteutumista parhaalla tavalla. Apulaisoikeuskansleri saattoi työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan tietoon näkemyksensä kantelijan valituksen käsittelyajasta.

Työvoimapoliittisen lausunnon käsittelyaika

Diaarinumero: OKV/725/1/2014
Antopäivä: 4.3.2015
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Työvoimapoliittisen lausunnon käsittelyaika työ- ja elinkeinotoimistossa oli kestänyt yli asetuksessa säädetyn 30 päivää. Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti työ- ja elinkeinotoimiston huomiota työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä tiedoista annetussa työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa säädettyihin vaatimuksiin lausunnon käsittelyajasta.

Oikeusaputoimiston menettely oikeusapua haettaessa

Diaarinumero: OKV/346/1/2014
Antopäivä: 4.3.2015
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Kantelija oli toimittanut oikeusaputoimistoon oikeusapuhakemuksen ja pyytänyt samalla suosittelemaan yksityistä perheoikeuteen erikoistunutta yksityistä avustajaa. Kantelijalle oli lähetetty sähköpostiviesti, jossa todettiin muun muassa, että oikeusaputoimistossa käsitellään ainoastaan yksityisten avustajien Romeo-järjestelmään laatimia sähköisiä oikeusapuhakemuksia.

Oikeuskansleri katsoi, että oikeusaputoimiston kantelijalle lähettämä viesti on ollut siltä osin virheellinen, kun siinä todetaan oikeusaputoimiston käsittelevän ainoastaan yksityisten avustajien Romeo-järjestelmään laatimia sähköisiä oikeusapuhakemuksia. Vastaus on tältä osin antanut kantelijalle väärän kuvan, miten oikeusapua on mahdollista hakea. Oikeusaputoimistosta on kuitenkin viipymättä osittain virheellisen viestin lähettämisen jälkeen toimitettu kantelijalle viestit, joissa hänelle on ilmoitettu mahdollisuudesta tehdä oikeusapupäätös, tuotu esiin vaihtoehdot julkisen oikeusavustajan tai yksityisen avustajan antamaan oikeusapuun, ohjeistettu menettelyssä sekä toimitettu asianajajien yhteystietoja. Kantelijan oikeusturvan ja mahdollisuuden saada oikeusapulaissa tarkoitettua oikeusapua ei voida kyseisessä asiassa katsoa vaarantuneen osittain virheellisen viestin takia. Oikeuskansleri on katsonut, ettei asiassa ole syytä ryhtyä muihin toimenpiteisiin kuin että oikeusaputoimiston tietoon saatetaan näkemys virheellisestä menettelystä.

Tietopyynnön käsitteleminen

Diaarinumero: OKV/348/1/2014
Antopäivä: 4.3.2015
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Kantelija oli tehnyt hätäkeskukselle pyynnön saada kuulla hänen asiassaan hätäkeskukseen soitetun puhelun nauhoite. Hätäkeskuksesta oli kerrottu kantelijalle, että hänen ei voida tietoturvasyistä antaa kuunnella puhelua. Kantelijalle ei ollut kerrottu viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 14 §:n 3 momentin mukaisesti, että asia on mahdollista saattaa viranomaisen ratkaistavaksi eikä tiedusteltu, haluaako hän niin tehdä. Menettelyn vuoksi kantelijalla ei myöskään ollut ollut mahdollisuutta saattaa asiaa tarvittaessa muutoksenhakuviranomaisen arvioitavaksi ja menettely oli siten loukannut hänen oikeusturvaansa. Oikeuskansleri kiinnitti hätäkeskuksen huomiota edellä mainitussa lainkohdassa säädettyyn.

Kanteluun vastaaminen

Diaarinumero: OKV/2125/1/2013
Antopäivä: 4.3.2015
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Kantelija arvosteli kirjoituksessaan sairaanhoitopiirin menettelyä asiansa käsittelyssä. Asiaa selvitettäessä ilmeni, että sairaanhoitopiiristä ei ollut vastattu kantelijalle.

Hallintolakia koskevan hallituksen esityksen (HE 72/2002 vp) tapahtuma-aikaan voimassa ollutta 4 §:n 3 momenttia koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan kanteluasiassa annettavaan ratkaisuun ja sen tiedoksiantoon olisi sovellettava hallintolain säännöksiä. Esityksen mukaan kanteluasiassa on siis aina annettava ratkaisu, jossa on selvitettävä asian käsittelyssä ilmenneet seikat sekä ilmoitettava mahdollisista toimenpiteistä. Ratkaisu voi luonnollisesti olla myös se, ettei kantelu anna aihetta toimenpiteisiin.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi käsityksensä hallintokanteluihin vastaamisesta sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tietoon.

okv_2125_1_2013.pdf

Aluehallintovirastojen resurssit lastensuojelussa

Diaarinumero: OKV/4/50/2013
Antopäivä: 26.2.2015
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskanslerinvirastossa ryhdyttiin vuonna 2013 selvittämään, kykenevätkö aluehallintovirastot käytettävissä olevillaan resursseilla suorittamaan niille laissa säädetyt lastensuojelun ohjaus- ja valvontatehtävät asianmukaisesti ja lainmukaisesti. Asian selvittämiseksi pyydettiin omalla toimialueellaan aluehallintovirastojen toiminnallisesta ohjauksesta vastaavaa sosiaali- ja terveysministeriötä sekä yleishallinnollisesta ohjauksesta vastaavaa valtiovarainministeriötä esittämään näkemyksensä asiasta. Ministeriöt sekä aluehallintovirastot ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto antoivat asiassa lausuntonsa.

Laillisuusvalvojan näkökulmasta kyseisessä asiassa oli ensisijaisesti kysymys lastensuojelun asiakkaiden oikeuksien toteutumisesta ja siitä, pystyvätkö aluehallintovirastot toteuttamaan tavoitteen ennalta ehkäisevästä ja ennakollisesta ohjaus- ja valvontatoiminnasta niin, että sillä edistetään yhdenvertaisuutta ja turvataan perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen lastensuojelussa. Oikeuskansleri totesi, että lastensuojelun asiakkaana oleva lapsi ei kykene samalla tavalla kuin aikuinen valvomaan oikeuksiaan, minkä lisäksi lastensuojelussa voidaan puuttua syvästikin lasten perusoikeuksiin. Se asettaa oikeuskanslerin mukaan lastensuojelun toteuttamiselle, mutta myös toiminnan ohjaus- ja valvontatoiminnalle korkeat laatuvaatimukset.

Oikeuskansleri totesi, että laillisuusvalvojan näkökulmasta asiassa on kysymys myös viranomaisen ja yksittäisten virkamiesten velvollisuuksien hoitamisesta ja virkamiesten oikeusturvasta. Oikeuskanslerin tehtävänä ei sinänsä ole vahtia viranomaisten resurssien riittävyyttä eikä resurssien kohdentaminen ja jakaminen ole varsinaisesti laillisuusvalvonnallinen kysymys.  Oikeuskansleri totesi, että ei ole kohtuullista ulottaa laillisuusvalvonnallista arviointia vain yksittäisiin virkamiehiin tai viranomaisiin, mikäli lakisääteisten velvollisuuksien hoitaminen on vaikeutunut tai käynyt jopa mahdottomaksi selkeän aliresurssoinnin vuoksi. Tällaisessa tilanteessa laillisuusvalvonta ei voi ohittaa resurssikysymystä tai muuten laillisuusvalvonta käy tehottomaksi.

Oikeuskansleri totesi saamiensa tietojen perusteella, että aluehallintovirastojen lastensuojelun ohjaus- ja valvontatehtäviin käytettävissä olevat resurssit ovat erittäin niukat. Ohuiden resurssien vuoksi pienemmätkin muutokset niissä heijastuvat nopeasti toimintaan esimerkiksi pidentämällä käsittelyaikoja. Virastojen lausunnoista ilmeni selkeä huoli siitä, että resurssit eivät riitä velvoitteiden suorittamiseen oikea-aikaisesti, kattavasti ja riittävän perusteellisesti. Aluehallintovirastot eivät muun muassa ole päässeet tavoitteeseen ennaltaehkäisevästä ja ennakollisesta ohjaus- ja valvontatoiminnasta, vaan niiden toiminta on reaktiivista ja kanteluihin ja epäkohtailmoituksiin perustuvaa sekä riittämätöntäkin. Oikeuskansleri totesi, että sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksia sekä perus- ja ihmisoikeuksia toteuttaa parhaiten se, että oikeuksien loukkaukset pyritään ehkäisemään.

Oikeuskansleri totesi, että viranomaisten ja virkamiesten tehtävänä on hoitaa niille kuuluvat lakisääteiset tehtävät. Velvollisuuksia ei voi laiminlyödä sen vuoksi, että resurssit eivät ole riittävät. Oikeuskanslerin tehtävänä puolestaan on valvoa, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö olivat tuoneet lausunnoissaan esille keinoja, joilla ne pyrkivät varmistamaan sen, että aluehallintovirastot kykenevät hoitamaan lastensuojelun ohjaus- ja valvontatehtävänsä.

Asiassa aluehallintovirastojen resursseista ja toiminnasta ilmi tulleiden huolestuttavien seikkojen vuoksi oikeuskansleri kiinnitti sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön vakavaa huomiota päätöksessään esittämiinsä näkökohtiin ja totesi, että sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön tulee aluehallintovirastojen toiminnallisesta ja yleishallinnollisesta ohjauksesta vastaavina ministeriöinä seurata esittämiensä toimenpiteiden vaikutuksia aluehallintovirastojen kykyyn suoriutua velvoitteistaan. Edelleen oikeuskansleri totesi, että mikäli toimenpiteet osoittautuvat riittämättömiksi ja muutenkin, mikäli aihetta on, tulee ministeriöiden ryhtyä tarpeellisiin muihin toimenpiteisiin mukaan lukien lisäresurssien osoittaminen, sen varmistamiseksi, että aluehallintovirastot voivat hoitaa lailla säädetyt lastensuojelun ohjauksen ja valvonnan velvoitteensa asian- ja lainmukaisesti.

Oikeuskansleri pyysi sosiaali- ja terveysministeriötä ja valtionvarainministeriöitä ilmoittamaan vuoden 2015 loppuun mennessä, kuinka esitetyt keinot ovat vaikuttaneet aluehallintovirastojen lastensuojelun tehtävien hoitamiseen ja mitä mahdollisia muita keinoja on otettu käyttöön ja kuinka ne ovat vaikuttaneet toimintaan.

okv_4_50_2013.pdf