Ratkaisut

Tartuntatautilain nojalla annetut valtioneuvoston asetukset

Diaarinumero: OKV/1960/10/2021
Antopäivä: 29.11.2021
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri arvioi ratkaisussaan tartuntatautilain nojalla annettujen valtioneuvoston asetusten valmisteluun ja seurantaan liittyviä kysymyksiä.  

Laintulkinnassa tulee ottaa Euroopan unionin oikeus kokonaisuudessaan huomioon niin, että kansallisen sääntelyn ja unionin oikeuden välille ei muodostu ristiriitaa. Osana unionin oikeutta otetaan painoarvonsa ja sisältönsä mukaisesti huomioon myös Euroopan unionin neuvoston antamat suositukset. Valtiosääntöinen oikeasuhtaisuus ja unionioikeudellisen suhteellisuusperiaatteen vaatimukset tulee oikeuskanslerin mukaan perustella ja arvioida joka kerta, kun valtioneuvosto käyttää sille lailla annettua asetuksenantovaltuutta perusoikeuskytkentäisissä ja unionin oikeuden mukaisiin vapauksiin liittyvissä asioissa.

Kantelussa tarkoitettu valtioneuvoston asetus liittyi tartuntatautilain 16 c §:ään, jossa säädetään poikkeuksista covid-19-todistuksen esittämiseen tai covid-19-testiin osallistumiseen. Pykälä sisältää asetuksenantovaltuuden, jonka mukaan tarkemmat säännökset poikkeussäännösten kohteena olevista maista ja alueista annetaan valtioneuvoston asetuksella. Kantelijan mukaan valtioneuvoston käsittelyssä heinäkuussa olleen asetusluonnoksen perusteluissa esitetty tartuntojen ilmaantuvuusluku (alle 10/100 000/14 vrk) oli vastoin eduskunnan tahtotilaa ja Euroopan unionin neuvoston linjauksia.

Oikeuskanslerin mukaan valtioneuvoston päätöksenteon laillisuuden vähimmäisedellytykset olivat kyseisten asetusten sisällön osalta täyttyneet. Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemissa perustelumuistiossa ei kuitenkaan oltu joka kerta arvioitu riittävän kattavasti muun muassa Euroopan unionin neuvoston suosituksen (EU) 2020/1475 huomioimista tai perusteltu siitä poikkeamista. Niin ikään ehdotetun sääntelyn oikeasuhtaisuutta ja välttämättömyyttä ei oltu perusteltu riittävän kattavasti jokaisella kerralla, kun asetuksenantovaltuutta oli käytetty. 

Oikeuskansleri saattoi käsityksensä valtioneuvoston asetusten perustelumuistioihin sisällytettävästä valtiosääntöoikeudellisesta ja unionioikeudellisesta arvioinnista sosiaali- ja terveysministeriön tietoon.

ratkaisu_tartuntatautilain nojalla annetut valtioneuvoston asetukset_OKV_1960_10_2021.PDF

« Takaisin

Kelan menettely muutoksenhakukelpoisen päätöksen antamisessa ja tiedusteluihin vastaamisessa

Diaarinumero: OKV/3001/10/2020
Antopäivä: 25.11.2021
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Kelan huomiota asian selvittämisvelvollisuutta sekä muutoksenhakukelpoisen päätöksen antamista koskevien työttömyysturvalain ja hallintolain säännösten noudattamiseen. Lisäksi hän kiinnitti Kelan huomiota asiakkaan tiedusteluihin ja yhteydenottoihin vastaamiseen viivytyksettä sekä palvelu- ja neuvontaperiaatteiden noudattamiseen.

Kela oli antanut kantelijalle lainvoimaisen päätöksen työmarkkinatukihakemusasiassa, mutta kantelija oli tehnyt uuden hakemuksen. Kela ei pyytänyt kantelijalta hakemuksen käsittelemiseksi selvitystä vaan oli kirjeitse ilmoittanut kantelijalle kieltäytyvänsä antamasta uutta päätöstä.

Apulaisoikeuskanslerin arvion mukaan Kelan kirje oli oikeudelliselta luonteeltaan päätös jättää kantelijan hakemus tutkimatta ja oikeusvaikutukseltaan etuuden epäävä. Kirjeen tosiasiallinen seuraus myös kantelijan kohdalla oli ollut se, ettei hän ollut saanut hakemaansa etuutta.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan käsitellessään kantelijan uutta työmarkkinatukihakemusta, Kelan olisi tullut huolehtia asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä. Kantelijalle olisi tullut myös varata tilaisuus esittää oma selvityksensä. Kantelijan uusi hakemus olisi tullut käsitellä Kelassa sellaisena asian uudelleen tutkimista koskevana pyyntönä, johon Kelan olisi tullut antaa kantelijalle muutoksenhakukelpoinen päätös työttömyysturvalain ja hallintolain mukaisesti.

Kela ei ollut vastannut kantelijan tiedusteluihin perustoimeentulotukiasiasta. Tämän jälkeen kantelija oli tehnyt Kelaan kaksi toimeentulotukea koskevaa pyyntöä/hakemusta. Jälkimmäiseen Kela oli vastannut myöhemmin ja pyytänyt kantelijaa toimittamaan toimeentulotukihakemuksen. Kela ei myöskään vastannut kantelijan kyseistä pyyntöä koskevaan myöhempään viestiin. Kantelija oli jäänyt epätietoiseksi hakemusta koskevan asiansa käsittelystä ja sen vaiheista. Perustoimeentulotuki oli lopulta hylätty, koska kantelija ei toimittanut hakemusta ja pyydettyjä liitteitä määräajassa.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan Kela oli edellä kerrotuin tavoin menetellessään laiminlyönyt hallintolaissa säädetyt asian huolellista, asianmukaista ja viivytyksetöntä käsittelyä, palveluperiaatetta ja neuvontaa koskevat velvoitteet.

ratkaisu_muutoksenhakukelpoisen_paatoksen_antaminen_OKV_3001_10_2020.pdf

« Takaisin

Tutkimustulosten toimittaminen potilaalle ja tallentaminen Kanta-palveluihin

Diaarinumero: OKV/1783/10/2020
Antopäivä: 25.11.2021
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Tampereen kaupungin huomiota siihen, että asiakastietolain määrittelemät tiedot tallennetaan Kanta-palveluihin.

Kantelija arvosteli Tampereen kaupunkia siitä, ettei hänelle toimitettu tietoa unitutkimuksen tuloksista eikä niitä kirjattu Omakantaan.

Kanta-palveluihin on tullut tallentaa lähete- ja hoitopalautteet jo useamman vuoden ajan. Kun lähete- ja palauteasiakirjat tallennetaan Kanta-palveluihin, ne ovat kansalaisen nähtävissä Omakanta-palvelusta. Kantelija ja hoitava lääkäri eivät saaneet tietoa unitutkimuksen tuloksista, koska niitä ei ollut tallennettu Kanta-palveluihin. Kantelija oli saanut tiedon unitutkimuksen tuloksista vasta kanneltuaan oikeuskanslerille.

Kaupungin tietojärjestelmätoimittaja oli tulkinnut THL:n ohjeistusta virheellisesti, jonka vuoksi kaupungin tietojärjestelmän toimintamalleissa ja käytännöissä kaikki asiakastietolain määrittelemät tiedot eivät tallentuneet Kanta-palveluihin. Kaupunki on kuitenkin lopulta vastuussa siitä, että se noudattaa asiakastietolain ja vaiheistusasetuksen säännöksiä sekä hankkii käyttöönsä sellaiset tietojärjestelmät, jotka mahdollistavat asiakastietolain määrittämien tietojen tallentamisen Kanta-palveluihin. Kaupunki ilmoitti apulaisoikeuskanslerille yhdessä tietojärjestelmätoimittajan kanssa korjaavansa tietojärjestelmässä ilmenneen virheen.

ratkaisu_tutkimustulosten_toimittaminen_OKV_1783_10_2020.pdf

« Takaisin

Oikeusministeriön olisi tullut olla täsmällisempi tiedottaessaan kuntavaalien siirtämisestä

Diaarinumero: OKV/696/10/2021
Antopäivä: 24.11.2021
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Oikeusministeriö tiedotti keväällä 2021 kuntavaalien siirtämisestä pian sen jälkeen, kun poliittinen päätös maaliskuun alussa kuntavaalien siirtämisestä oli tehty. Vaalien siirtämistä koskevaa informaatiota julkaistiin tämän jälkeen vaalit.fi –sivustolla ja lisäksi kunnille lähetettiin asiaa koskeva ohjauskirje. Oikeusministeriön tuolloin antamassa informaatiossa ei kuitenkaan tuotu aluksi selvästi esiin, että vaalien siirtäminen edellyttää eduskunnan hyväksymää lakiesitystä, jota tuossa vaiheessa ei ollut vielä annettu. Virheet tiedottamisessa kuitenkin huomattiin ja korjattiin välittömästi täydentämällä annettua informaatiota.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että viranomaisella on julkisuuslain perusteella velvollisuus tiedottaa, tuottaa ja jakaa tietoja keskeisistä ja kiinnostavista aiheista. Erityisesti poikkeuksellisessa kriisitilanteessa selkeällä ja informatiivisella tiedottamisella on olennainen merkitys ja viranomaisella on erityinen velvollisuus huolehtia kansalaisten tiedonsaannista. Tiedottamisen merkitystä korostaa se, että nopeasti syntyneessä tilanteessa viranomaisten lausunnot ja tiedotteet voivat olla kansalaisten ainoa informaation lähde. Tällöin myös tiedottamisessa käytettävien asianmukaisten ja oikeudellisesti täsmällisten ilmaisujen merkitys on korostunut.

Kuntavaalien siirtäminen keväällä 2021 Covid-19-epidemian vuoksi oli poikkeuksellinen tilanne, jossa viranomaisen tiedotusvelvollisuus ja oikean tiedon antaminen korostuivat. Tätä koskevalla tiedottamisella oli demokratian toteutumisen kannalta olennainen merkitys paitsi yleisesti niin erityisesti äänestäjille ja kuntavaalien ehdokkaille.

ratkaisu_kuntavaalien_siirtaminen_OKV_696_10_2021.pdf

« Takaisin

Rakennusvalvontaviranomaisten menettely oikaisuvaatimuksen käsittelyssä ja valvontatoimenpiteisiin ryhtymisessä

Diaarinumero: OKV/1416/10/2020
Antopäivä: 24.11.2021
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi kaupungin rakennusvalvonnalle huomautuksen maankäyttö- ja rakennuslain, kuntalain ja hallintolain säännösten vastaisesta menettelystä. Rakennusvalvonta oli laiminlyönyt huolehtia kantelussa tarkoitetun oikaisuvaatimuksen saattamisesta viipymättä rakennusvalvontaviranomaisena toimivan rakennus- ja lupalautakunnan käsiteltäväksi. Lautakunta ei tämän vuoksi ollut voinut käsitellä oikaisuvaatimusta ja siinä tarkoitettua asiaa lain edellyttämällä tavalla kiireellisesti eikä ilman aiheetonta viivytystä.  Lisäksi hän saattoi rakennusvalvontaviranomaisten tietoon tehokkaan ja uskottavan viranomaisvalvonnan tärkeydestä esittämänsä näkökohdat.

Oikaisuvaatimuksen saaminen rakennus- ja lupalautakunnassa käsiteltäväksi oli kestänyt vuoden ja kuusi kuukautta. Tämä ei täyttänyt lain edellytystä oikaisuvaatimuksen kiireellisestä käsittelystä. Valvonta-asiaa ei myöskään ollut käsitelty ilman aiheetonta viivytystä.

Kaupunki oli selvityksessään perustellut asian viipymistä sillä, että vastaavanlainen asia oli samanaikaisesti hallinto-oikeuden arvioitavana sitä koskevan valitusasian käsittelyn yhteydessä ja se oli jäänyt odottamaan hallinto-oikeuden kannanottoa. Rakennus- ja lupalautakunta käsitteli oikaisuvaatimuksen sen jälkeen, kun apulaisoikeuskansleri oli pyytänyt kaupungilta selvitystä kantelun tutkimiseksi.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että oikaisuvaatimuksen käsittely on laissa säädetty kiireelliseksi muun muassa sen vuoksi, ettei asian kokonaiskäsittelyaika muodostuisi tarpeettoman pitkäksi.  Oikaisuvaatimus on välttämätön välivaihe ennen kuin asia voidaan saattaa valituksena hallintotuomioistuimen arvioitavaksi. Kaupungin käsitys siitä, että oikaisuvaatimuksen käsittelyä olisi mahdollista lykätä toista asiaa koskevan hallinto-oikeusprosessin ajaksi, ei täyttänyt lain edellytystä oikaisuvaatimuksen kiireellisestä käsittelystä.

Kantelussa arvosteltiin myös rakennusvalvonnan toimintaa valvontatoimenpiteisiin ryhtymisessä. Apulaisoikeuskanslerilla ei ollut oikeudellisia perusteita katsoa, että kaupungin rakennusvalvonta olisi menetellyt lainvastaisesti tai laiminlyönyt tehtäviään, kun se ei ollut asettanut uhkasakkoa tai ryhtynyt muihin hallintopakkokeinoihin siksi, että suunnitelmat olivat viipyneet. Lupahakemus oli kuitenkin jätetty vasta yli viiden kuukauden kuluttua kaupungin suunnitelman toimittamiselle asettaman määräajan päätyttyä. Apulaisoikeuskansleri totesikin, että tehokas ja uskottava viranomaisvalvonta edellyttää, että asetettuja määräaikoja seurataan aktiivisesti ja laiminlyönteihin puututaan.

ratkaisu_rakennusvalvontaviranomaisen_menettely_OKV_1416_10_2020.pdf

« Takaisin

Kaupungin menettely tietopyyntöön vastaamisessa

Diaarinumero: OKV/1958/10/2020
Antopäivä: 22.11.2021
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kaupungin huomiota julkisuuslain säännösten noudattamiseen tietopyyntöön vastaamisessa.

Kaupungilta oli kulunut tietopyyntöön vastaamiseen noin kaksi vuotta. Kaupungin mukaan syynä olivat olleet tekniset ongelmat. Apulaisoikeuskanslerin mukaan kaupungin on huolehdittava, että tekniset ongelmat julkisuuslain mukaisten tietopyyntöjen kirjaamisessa ja käsittelyssä eivät vaaranna julkisuuslain noudattamista. Hän pyysi kaupunkia ilmoittamaan viimeistään 30.3.2022, mihin toimenpiteisiin se on tämän toteuttamiseksi ryhtynyt.

ratkaisu_kaupungin_menettely_OKV_1958_10_2020.pdf

« Takaisin

Maksusuunnitelman kirjallinen vahvistaminen ulosotossa

Diaarinumero: OKV/2826/10/2020
Antopäivä: 18.11.2021
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti ulosottomiehen huomiota maksusuunnitelman vahvistamista koskevaan menettelyyn asiassa, jossa ulosottomies ei ollut vahvistanut kantelijan kanssa tekemäänsä maksusopimusta kirjallisesti.

Asiassa ei ilmennyt syytä sille, miksi maksusopimusta ei ollut vahvistettu kirjallisesti asiasta olevan säännöksen edellyttämällä tavalla. Ulosottomies ei ollut myöskään tarkastanut velallisen tulopohjaa säännöksen edellyttämällä tavalla vähintään kerran vuodessa eikä maksusuunnitelma täysin vastannut palkan ulosmittausta vastaavaa määrää.

Kantelijan pyrkimys tehdä omatoimisesti maksusopimus ja välttää ulosmittaus ei onnistunut ulosottomiehen virheen vuoksi. Kantelija ei myöskään saanut pyytämäänsä vapaakuukautta ulosmittauksesta, koska ulosottomiehen merkinnät puuttuivat. Ulosottomaksujen perintä oli kuitenkin lopetettu samaan aikaan kuin olisi tehty, mikäli maksusuunnitelma olisi vahvistettu asianmukaisesti.

Ulosottomiehen menettely oli virheellistä ja se kohdistui ulosottotoiminnan ydinalueelle. Siitä aiheutui kantelijalle epäedullisia seurauksia, muttei kuitenkaan välitöntä vahinkoa.

ratkaisu_maksusuunnitelman_vahvistaminen_OKV_2826_10_2020.pdf

« Takaisin

Kirkkohallituksen menettely salassa pidettävien tietojen luovuttamista koskevan asian käsittelyssä

Diaarinumero: OKV/2530/10/2020
Antopäivä: 18.11.2021
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Kirkkohallituksen sekä sen johtajan ja kirkkoneuvoksen huomiota perustuslaissa ja julkisuuslaissa turvattuun yksityisyyden suojaan, hallintolaissa säädettyyn velvoitteeseen käsitellä asia asianmukaisesti sekä virkavastuuta ja perus- ja ihmisoikeuksien turvaamista koskevien perustuslain säännösten noudattamiseen.

Kirkkohallitus oli teettänyt papin tehtävää hakeneesta kantelijasta psykologisen henkilöarvioinnin, joka oli tarkoitettu yksinomaan Kirkkohallituksen ja kantelijan käyttöön. Kirkkohallituksen viranhaltija oli kuitenkin luovuttanut asiakirjat ulkopuolisen henkilön tietoon. Kirkkohallitus ja kantelija olivat solmineet salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta aiheutuneen vahingon korvaamiseksi yksityisoikeudellisen sovintosopimuksen. Kantelija oli sopimuksella luopunut kaikista vaatimuksista Kirkkohallitusta kohtaan, jotka koskisivat kyseistä ja muita mahdollisia yksityisyyden suojaan lukeutuvia erimielisyyksiä. Sopimus oli hyväksytty Kirkkohallituksen virastokollegion kokouksessa.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että vaikka kantelija sopimuksen solmiessaan olisi sinänsä yksityisoikeudellisesti pätevästi ja sitovasti luopunut Kirkkohallitukseen kohdistuvista myöhemmistä vaatimuksistaan, ei Kirkkohallitus kirkollisena viranomaisena ollut voinut sovintosopimuksella pätevästi edellyttää kantelijaa luopumaan perustuslailla turvatusta yksityiselämän ja yksityisyyden suojastaan, johon myös julkisuuslaissa säännelty henkilön yksityisyyttä koskevien asiakirjojen salassapitovelvollisuus perustuu.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan sovintosopimuksen ehto, jolla oli torjuttu muita mahdollisia yksityisyyden suojaan lukeutuvia erimielisyyksiä koskevia vaatimuksia, oli ollut omiaan rajoittamaan kantelijan yksityisyyden suojan toteutumista sekä viranomaistoiminnan valvontaa. Tämä oli ollut vastoin perustuslaissa ja julkisuuslaissa säädettyjä yksityisyyden suojaa koskevia säännöksiä, hallintolaissa säädettyä asian asianmukaisen käsittelyn velvoitetta sekä virkavastuuta koskevia perustuslain säännöksiä. Toiminta oli ollut myös ristiriidassa perustuslaissa säädetyn julkista valtaa koskevan perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoitteen kanssa.

ratkaisu_salassa_pidettavien_tietojen_luovuttaminen_OKV_2530_10_2020.pdf

« Takaisin

Aluesyyttäjän ja käräjätuomarin menettely syyteoikeuden vanhentumista koskeneessa asiassa

Diaarinumero: OKV/709/30/2020
Antopäivä: 12.11.2021
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen antoi käräjätuomarille huomautuksen vastaajan tuomitsemisesta rangaistukseen kahdesta syyteoikeudeltaan vanhentuneesta teosta. Asia tuli ilmi oikeuskanslerinvirastossa tehdyssä rangaistustuomioiden tarkastamisessa.

Vanhentuneet rikokset olivat osa asiassa vastaajan syyksi luettuja rikoksia. Korkein oikeus purki apulaisoikeuskanslerin sijaisen hakemuksesta käräjäoikeuden tuomion vanhentuneiden tekojen ja määrätyn rangaistuksen osalta ja palautti asian käräjäoikeuteen uuden yhteisen rangaistuksen määräämiseksi muista asiassa syyksi luetuista rikoksista.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että rangaistuksen tuomitseminen teosta, josta lain mukaan ei enää voi seurata rangaistusta, on omiaan heikentämään luottamusta lainkäytön asianmukaisuuteen ja vaarantaa merkittävästi vastaajan oikeusturvaa. Tapauksessa virheestä ei kuitenkaan ollut aiheutunut vastaajalle haitallisia täytäntöönpanoseuraamuksia tai muutakaan vahinkoa.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti lisäksi syyttäjänä asiassa toimineen aluesyyttäjän huomiota syyteoikeuden vanhenemisen huomioon ottamiseen syyteharkinnan joutuisuudessa ja työtehtävien priorisoinnissa. Syyttäjä ei ollut apulaisoikeuskanslerin sijaisen arvion mukaan suorittanut syyteharkintaa asiassa uhkaamassa ollut syyteoikeuden vanheneminen huomioon ottaen riittävällä joutuisuudella.

Lisäksi aluesyyttäjä ei ollut vakiintuneen syyttäjäkäytännön mukaisesti viestinyt haastehakemuksen toimittamisen yhteydessä käräjäoikeudelle asiassa osittain olleesta vanhenemisvaarasta. Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi syyttäjän tietoon käsityksensä, että syyttäjän olisi rikosoikeudellisen vastuun toteutumisen varmistamiseksi pyrittävä omilla toimenpiteillään edesauttamaan sitä, että haaste annetaan syyteoikeuden vanhentumisen katkaisevalla tavalla vastaajalle tiedoksi ennen syyteoikeuden vanhentumista.

ratkaisu_syyteoikeuden_vanhentumista_koskeva_asia_OKV_709_30_2020.pdf

« Takaisin

Valviran menettely tietopyynnön käsittelyssä

Diaarinumero: OKV/1829/10/2021
Antopäivä: 12.11.2021
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ylilääkärin huomiota tietopyyntöjen käsittelyyn julkisuuslaissa edellytetyllä joutuisuudella. Hän saattoi lisäksi Valviran ja ylilääkärin tietoon näkemyksensä siitä, että tietopyynnön tekijälle asetetaan määräaika asian siirtämistä viranomaisen käsiteltäväksi koskevan pyynnön esittämiselle.

Ylilääkäri oli vastannut kantelijan tietopyyntöön vasta noin seitsemän viikon kuluttua tietopyynnön vastaanottamisesta kantelijan jo uusittua tietopyyntönsä ja kysyttyä asian etenemistä.  Saadun selvityksen mukaan tietopyyntö oli unohtunut ylilääkärin työjonoon, kun Valviran kirjaamo ei ollut merkinnyt asianhallintajärjestelmään asialle määräaikaa. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mielestä määräaikakirjauksen puuttuminen asialta ei oikeudellisesti hyväksyttävällä tavalla selittänyt ylilääkärin laiminlyöntiä. Hän totesi, ettei Valvirassa noudatettu menettely kirjata tietopyyntöihin määräaika poistanut virkamiehen velvollisuutta asianmukaisella joutuisuudella tutustua asianhallintajärjestelmässä käsiteltävikseen jaettuihin uusiin asioihin ja että julkisuuslaissa säädetyt määräajat lisäksi olivat enimmäiskäsittelyaikoja. Ylilääkäri oli apulaisoikeuskanslerin sijaisen arvion mukaan laiminlyönyt laissa säädetyn velvollisuuden käsitellä kantelijan tietopyyntö viivytyksettä.

Ylilääkäri oli lisäksi asiassa kantelijalle lähettämässään vastauksessa pyytänyt häntä ilmoittamaan kahden viikon kuluessa, haluaako hän asiassa valituskelpoisen hallintopäätöksen. Hän oli kertonut toimineensa asiassa saamansa ohjeistuksen ja Valviran käytännön mukaisesti. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, ettei julkisuuslaissa ole asetettu määräaikaa sille, minkä kuluessa tietopyynnön tekijän on pyydettävä viranomaiselta valituskelpoista hallintopäätöstä. Kantelijalle esitetty pyyntö ei näin ollen perustunut lakiin. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi näkemyksenään, että vaikka tietopyynnön tekijälle esitettäisiin määräaika pelkkänä suosituksena tai toiveena, on menettely omiaan aiheuttamaan tietopyynnön tekijälle väärinymmärrystä ja epätietoisuutta hänen julkisuuslaissa säädetyistä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

ratkaisu_tietopyynnon_kasittely_OKV_1829_10_2021.pdf

« Takaisin

« Edellinen 1 / 149