Ratkaisut

Käräjäoikeudelle huomautus lainvastaisesta menettelystä

Diaarinumero: OKV/441/1/2015
Antopäivä: 4.11.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi käräjäoikeudelle huomautuksen julkisuuslain ja henkilötietolain vastaisesta menettelystä. Käräjäoikeus oli luovuttanut asianajotoimistolle erään laajan rikosasian julkiset diaaritiedot, jotka sisälsivät yli 200 asianomistajan henkilö- ja osoitetietoja. Asianajotoimisto oli perustellut tietopyyntöään sillä, että se edusti jo entuudestaan useita asianomistajia. Tietosuojavaltuutetun näkemyksen mukaan tietoja pyydettiin suoramarkkinointitarkoituksessa.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan oikeudenkäyntiä koskevat perustiedot ovat lähtökohtaisesti julkisia, mutta henkilörekisterilainsäädäntö rajoittaa henkilötietojen luovuttamista. Käräjäoikeus oli jättänyt kokonaan huomioimatta henkilötietolain säännökset. Rikosasian asianomistajien tietoja käräjäoikeuden henkilörekisteristä ei olisi saanut lainkaan luovuttaa.

Kantelija oli saanut asianajotoimistolta kirjeen, jossa toimisto markkinoi palveluitaan niille rikosasian asianosaisille, joilla ei vielä ollut avustajaa. Yhteydenoton jälkeen kantelija itse pyysi käräjäoikeudelta kopiot asiakirjoista, joiden mukana hänen tietonsa olivat päätyneet asianajotoimistolle. Käräjäoikeus luovutti vain osan pyydetystä aineistosta, sillä se katsoi, ettei ole soveliasta toimittaa useiden henkilöiden tarkkoja osoitetietoja ja henkilötunnuksia edes jutun asianomistajalle.

Apulaisoikeuskansleri totesi, ettei käräjäoikeus ollut menetellyt julkisuuslain mukaisesti. Menettelyn moitittavuutta kantelijaan nähden korosti se, että asianajotoimiston tekemään tietopyyntöön käräjäoikeus oli suostunut.

okv_441_1_2015.pdf

« Takaisin

Asiakkaan tiedusteluun tulee vastata

Diaarinumero: OKV/1262/1/2015
Antopäivä: 4.11.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri totesi, että Maanmittauslaitoksen toimitusinsinöörin olisi tullut vastata asiakkaiden viestiin tai tarvittaessa siirtää viesti toisen työntekijän käsiteltäväksi. Hän kiinnitti toimitusinsinöörin huomiota viranomaisen neuvontavelvollisuuteen.

Alueellisen yksityistietoimituksen toimitusinsinööri oli vastannut sähköpostitse kantelijoiden ensimmäiseen tiedusteluun, joka koski jo rekisteröityä toimitusta. Kantelijoiden lisäkirjoitukseen kysymyksineen toimitusinsinööri ei ollut vastannut.

Mikäli asia ei toimitusinsinöörin käsityksen mukaan olisi kuulunut Maanmittauslaitoksen toimivaltaan, hänen olisi tullut kehottaa kantelijoita kääntymään toimivaltaisen viranomaisen puoleen. Vastaamatta jättäminen ei ole hyvän hallintotavan mukaista, koska asiakkaat ovat selvästi jääneet odottamaan vastausta.

Koska saadusta selvityksestä ei käynyt ilmi, että kantelijoiden tiedusteluun olisi myöhemminkään vastattu, apulaisoikeuskansleri pyysi Maanmittauslaitosta toimittamaan 31.12.2016 mennessä tiedon siitä, miten kantelijoiden tiedusteluun on vastattu. Maanmittauslaitos toimitti selvityksen, jonka mukaan rekisteripäällikkö oli 14.11.2016 lähettänyt kantelijoille Maanmittauslaitoksen selvityksen 23.12.2015 liitteineen sekä alueellisen yksityistietoimituksen pöytäkirjan. Lisäksi rekisteripäällikkö oli 15.11.2016 keskustellut puhelimitse kantelijoiden kanssa erikseen.

okv_1262_1_2015.pdf

« Takaisin

Kunta ei antanut riittävästi tietoa hammashoidon järjestämisestä

Diaarinumero: OKV/1467/1/2015
Antopäivä: 31.10.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti terveyskeskuksen vastaavan hammaslääkärin huomiota potilaan tiedonsaantioikeuden toteuttamiseen.

Kunta oli ulkoistanut suun terveydenhuollon palvelut kokonaan yksityiselle yritykselle. Kantelija tarvitsi vaativaa proteettista hammashoitoa, ja hänet oli ohjattu menemään hoitosuunnitelman laatimista varten protetiikkaan erikoistuneen hammaslääkärin vastaanotolle toisen yksityisen yrityksen hammaslääkäriasemalle. Hoitosuunnitelman laatimisen jälkeen hoitoa oli tarjottu hammaslääkäriasemalta, joka kuului kunnan hammashoitopalvelut tuottavaan konserniin. Kantelija arvosteli tätä ratkaisua. Kysymys, miksi potilasta ei ollut lähetetty jo hoitosuunnitelman tekovaiheessa tähän toimipisteeseen, jäi saatujen selvitysten perusteella epäselväksi.

Aluehallintovirasto katsoi lausunnossaan, että potilaalle annettava tieto hoidon kokonaistoteutuksesta oli jäänyt puutteelliseksi ja että terveyskeskus oli hoidon tarpeellisuuden arviointivaiheessa menetellyt epäjohdonmukaisella tavalla.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan potilasinformaatio on tärkeä osa kokonaishoitoa. Hän totesikin, että terveyskeskuksen epäjohdonmukainen toiminta ja puutteellinen informaatio olivat aiheuttaneet kantelijalle epätietoisuutta hoidon toteuttamistavasta ja -paikasta.

okv_1467_1_2015.pdf

« Takaisin

Asian käsittely kesti liian pitkään

Diaarinumero: OKV/338/1/2015
Antopäivä: 28.10.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että konkurssiasiamiehen toimistossa ei ollut tahallisesti viivytelty, vaikka kanteluasian käsittely siellä oli kestänyt lähes kolme vuotta. Kanteluasia oli asiallisesti moniulotteinen, ja se sisälsi monia oikeudellisesti merkittäviä kysymyksiä. Apulaisoikeuskansleri totesi kuitenkin, että asian kokonaiskäsittelyaika oli kohtuuttoman pitkä ja sitä voitiin pitää arvostelulle alttiina kantelun kohteena olleen konkurssipesän pesänselvittäjän työn kannalta.

Kantelija oli esittänyt konkurssiasiamiehen toimistolle väitteen asian esittelijänä toimineen konkurssiylitarkastajan esteellisyydestä. Väitteeseen ei ollut annettu hallintolain mukaista ratkaisua. Apulaisoikeuskanslerin mukaan esteellisyysväitteeseen olisi tullut antaa ratkaisu viipymättä.

Apulaisoikeuskansleri saattoi näkemyksensä esteellisyysväitteen ratkaisemisesta ja kanteluasian käsittelyn kestosta konkurssiasiamiehen tietoon.

okv_338_1_2015.pdf

« Takaisin

Tuomari tuomitsi rangaistuksen vanhentuneesta teosta

Diaarinumero: OKV/24/30/2015
Antopäivä: 26.10.2016
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskanslerin tuomioistuimiin kohdistaman laillisuusvalvonnan nojalla toimitetussa tarkastuksessa ilmeni, että käräjätuomari oli tuominnut vastaajan muiden tekojen ohella kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Tekoa koskeva haaste oli annettu vastaajalle tiedoksi vasta sen jälkeen, kun syyteoikeus teosta oli jo vanhentunut. Syyteoikeus vanhentuu kahdessa vuodessa, jos ankarin rangaistus on sakkoa tai enintään vuosi vankeutta. Kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta ankarin rangaistus on kuusi kuukautta vankeutta.

Käräjätuomari myönsi tuomion olleen virheellinen. Hän kertoi virheen tapahtuneen epähuomiossa, sillä syytekohta oli koskenut tunnustettuja tekoja.

Kyseessä olevan kaltainen virhe voisi tulla arvioitavaksi tuottamuksellisena virkarikoksena. Rikoksen tunnusmerkistö edellyttää, että teko ei ole vähäinen, kun otetaan huomioon sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat. Vähäisyyden arvioinnille ei ole esitetty kriteerejä, vaan lain esitöiden mukaan arviointi jää syyttäjäviranomaiselle ja viime kädessä tuomioistuimelle. Asiaa koskevassa lakivaliokunnan mietinnössä todetaan, että hallituksen esityksen mukaan vähäisenä pidettäisiin lähinnä menettelytapaan liittyviä virheitä. Mietinnön mukaan viranomaisten tulee kuitenkin harkita tarkkaan asian viemistä tuomioistuimeen varsinkin silloin, kun on käytettävissä muitakin seuraamusmuotoja.

Rangaistuksen tuomitseminen teosta, josta rangaistusta lain mukaan ei voi enää seurata, on omiaan heikentämään luottamusta lainkäyttötoimintaa kohtaan. Tällaista virhettä on lähtökohtaisesti pidettävä luonteeltaan vakavana. Lisäksi virhe on tapahtunut käräjätuomarin tehtävien ydinalueella eli lainkäyttöratkaisun tekemisessä. Näistä seikoista huolimatta oikeuskansleri katsoi, että virhettä oli pidettävä vähäisenä. Virheestä ei oikeuskanslerin tietojen mukaan ollut aiheutunut vahinkoa kysymyksessä olevan rikosasian asianosaisille.

Oikeuskansleri voi antaa virkamiehelle tai muulle julkista tehtävää hoitavalle henkilölle huomautuksen vastaisen varalle, mikäli hän ei näe tarvetta syytteen nostamiseen. Edellä kerrotuilla perusteilla oikeuskansleri antoi käräjätuomarille huomautuksen virheellisestä menettelystä rangaistukseen tuomitsemisessa.

okv_24_30_2015.pdf

« Takaisin

Kansaneläkelaitoksen olisi tullut toimia huolellisemmin

Diaarinumero: OKV/1457/1/2015
Antopäivä: 25.10.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Kansaneläkelaitoksen (Kela) huomiota julkisuuslain mukaiseen menettelyyn, tiedusteluihin vastaamiseen hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti ja huolellisuuteen virkatehtävien hoidossa.

Kantelija oli toiminut hammaslääkärinä yrityksessä, jonka toiminnan Valvira oli keskeyttänyt. Kantelija oli kuitenkin jatkanut yrityksen lomakkeiden ja laskutusosoitteen käyttämistä. Hänen suorakorvausmenettelyyn liittyvä tilityshakemuksensa oli hylätty, koska yrityksellä ei enää ollut lupaa tuottaa terveydenhuollon palveluja (sairausvakuutuslaki 3 luku 3 §). Tilityshakemuksen perusteella annetuista 28 päätöksestä kolmeen oli jäänyt virheellisesti sairausvakuutuslain 3 luvun 2 §:ään viittaava perustelu, jonka mukaan palkkiota ei korvata, koska kantelijalla ei ollut oikeutta harjoittaa hammaslääkärin ammattia Suomessa. Kantelijan valituksen jälkeen päätökset oli oikaistu ja oikaistut päätökset oli toimitettu potilaille ja kantelijalle.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan päätöksissä ollut virhe oli ollut omiaan aiheuttamaan haittaa kantelijan ammatinharjoittamiselle, vaikkakin virhe oli pian kantelijan valituksen jälkeen oikaistu. Apulaisoikeuskansleri totesi, että Kelassa ei ollut toimittu riittävän huolellisesti.

Kantelija oli toimittanut Kelalle kolme tietopyyntöä asiaansa liittyen. Asiakirjapyyntöihin oli annettu yhteinen päätös yli kuukauden kuluttua ensimmäisen pyynnön saapumisesta. Apulaisoikeuskansleri totesi, että asiaa ei ollut käsitelty julkisuuslaissa säädetyssä määräajassa.

Kantelijan asiamiehen tiedusteluun ensimmäisen tietopyynnön käsittelytilanteesta ei ollut vastattu. Ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytännön mukaan viranomaiselle esitettyyn sen toimialaan ja tehtäviin liittyvään asialliseen ja riittävästi yksilöityyn tiedusteluun on vastattava ilman aiheetonta viivytystä. Asiamies oli esittänyt sisällöltään yksilöidyn ja selkeän tiedustelun. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että hallintolain ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti Kelan olisi tullut vastata tiedusteluun.

okv_1457_1_2015.pdf

« Takaisin

Viranomaisen on noudatettava kielilakia viestinnässään

Diaarinumero: OKV/1674/1/2015
Antopäivä: 21.10.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskanslerin mukaan viranomaisen olisi tullut julkaista tiedotteensa molemmilla kansalliskielillä. Internetsivuilla julkaistu tiedote oli annettu vain suomeksi, vaikka viranomainen oli itsekin katsonut tiedontarpeen olleen molemmilla kansalliskielillä ilmeinen. Ruotsinkielistä tiedotetta ei julkaistu siitä syystä, että henkilöstöresursseja suunnattiin toiseen tarkoitukseen.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että tiedotteen nopea julkaiseminen oli ollut tarpeen. Ruotsinkielisen version julkaisematta jättäminen ei kuitenkaan ollut perusteltua. Apulaisoikeuskanslerin tulkinnan mukaan kielilaki ei olisi tässä tapauksessa vaatinut sitä, että ruotsinkielinen tiedote olisi ollut täsmälleen samansisältöinen kuin suomenkielinen. Olisi voitu laatia lyhennetty versio, jossa olisi annettu tieto henkilöistä, joiden puoleen olisi voinut kääntyä lisätietoa saadakseen.

Apulaisoikeuskansleri antoi viranomaiselle tiedoksi käsityksensä asiassa.

Päätös (ruotsiksi):

okv_1674_1_2015.pdf

« Takaisin

Syyteharkinta on suoritettava ilman aiheetonta viivytystä

Diaarinumero: OKV/719/1/2016 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/811/1/2016
Antopäivä: 17.10.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi syyttäjänviraston ja Valtakunnansyyttäjänviraston tietoon näkemyksensä siitä, että syyteharkinta on suoritettava ilman aiheetonta viivytystä.

Apulaisoikeuskanslerin tutkimassa tapauksessa syyteharkinta oli kestänyt pitkälti yli kaksi vuotta ja sitä ei ollut vielä saatettu loppuun. Selvityksen mukaan syyttäjänvirastossa asia oli jouduttu siirtämään kahteen kertaan syyttäjältä toiselle, ja lisäksi syyttäjä oli kaksi kertaa pyytänyt poliisia toimittamaan asiassa lisätutkinnan. Asian käsittely oli siirretty Valtakunnansyyttäjänvirastolle, kun syyteharkinta oli kestänyt hieman yli kaksi vuotta.

Lausunnossaan valtakunnansyyttäjä myönsi, että syyteharkinta oli kestänyt epätavallisen pitkään. Apulaisoikeuskanslerin sijainen yhtyi näkemykseen ja katsoi tiettyjen seikkojen viittaavan siihen, että syyteharkintaa ei olisi tehty ilman aiheetonta viivytystä. Hankitun selvityksen perusteella hän toisaalta arvioi, että syyteharkinnan pitkittyminen oli tietyiltä osin ollut ymmärrettävää.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti erityisesti huomiota siihen, että syyteharkinnan aikana oli varsin pitkiä ajanjaksoja, jolloin käsittely ei edes olisi voinut edetä, koska asiaa ei ollut jaettu kenellekään syyttäjälle tai asia oli vain odottanut siirtämistä syyttäjänvirastosta Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Apulaisoikeuskanslerin sijainen korosti, että viranomaisten resurssipula ei ole hyväksyttävä peruste asioiden käsittelyn viivästymiselle. Viranomaisten ja virkamiesten tehtävänä on kaikissa tapauksissa hoitaa niille kuuluvat lakisääteiset tehtävät.

Päätös (ruotsiksi):

okv_719_1_2016.pdf

« Takaisin

Vastaanottokeskustoimintaa koskevien hankintojen kilpailuttaminen on ohjeistettava

Diaarinumero: OKV/1200/1/2015
Antopäivä: 14.10.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskanslerin mukaan vastaanottokeskusten perustamista ei sinänsä ole vapautettu hankintalain kilpailuttamisvelvoitteesta. Kuitenkin koska turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyi nopeasti ja ennalta-arvaamattomasti, viranomaiset eivät olleet voineet täysin varautua tilanteeseen. Vastaanottolain velvoitteiden täyttämiseksi Maahanmuuttovirasto joutui poikkeamaan kilpailuttamista koskevista säännöksistä.

Maahanmuuttovirasto teki alkusyksyn 2015 ja alkuvuoden 2016 välisenä aikana sopimuksen 182 uuden vastaanottokeskuksen perustamisesta. Vastaanottokeskusten perustamista ja toiminnassa olevien keskusten lisäpaikkojen käyttöönottoa ei kilpailutettu, ja vastaanottolain velvoitteiden täyttämiseksi Maahanmuuttovirasto joutui hyväksymään saadut tarjoukset. Virasto on vedonnut äärimmäiseen kiireeseen perusteena poiketa kilpailuttamista koskevista säännöksistä. Sopimuksia tehtiin mm. Suomen Punaisen Ristin (SPR) piirien ja eräiden yksityisten yhteisöjen kanssa. Sisäministeriön sisäisen tarkastuksen havaintojen mukaan sopimuksia tehtiin kiireellä, puutteellisilla resursseilla ja osin valtiolle epäedullisin sopimusehdoin. Osa sopimuksista tehtiin Maahanmuuttoviraston työjärjestyksen vastaisesti ilman esittelyä.

Valtio korvaa vastaanottotoiminnasta aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti. Näin ollen myös muu kuin julkisoikeudellinen yhteisö on velvollinen noudattamaan hankinnoissaan julkisia hankintoja koskevia säännöksiä, mikäli lain soveltamisedellytykset muuten täyttyvät. Maahanmuuttovirasto on kilpailuttanut valtakunnallisesti mm. vastaanottopalveluihin kuuluvat terveyspalvelut, ja myös SPR on kilpailuttanut joitakin palveluhankintoja erikseen. Maahanmuuttovirastossa on ryhdytty valmistelemaan mm. vastaanottokeskusten vartiointipalveluiden keskitettyä kilpailuttamista sekä viraston käännös- ja tulkkauspalveluiden kilpailuttamista. Lisäksi valmisteilla on ollut viraston oma hankintaohje, joka on hyväksytty syyskuussa 2016. 

Maahanmuuttoaallon lievennyttyä ja vastaanottokeskustoiminnan jossain määrin jo vakiinnuttua vastaanottokeskusten perustamisiin ja varsinkin hankintojen prosesseihin, sopimuskäytäntöihin sekä toiminnan ja taloudenpidon valvontaan on liittynyt puutteita. Apulaisoikeuskansleri totesi, että sisäministeriön sisäisen tarkastuksen tulee näitä asioita edelleen selvittää ja Maahanmuuttoviraston ja tarvittaessa ministeriön asianmukaisesti ohjeistaa.

Julkisia hankintoja koskevien säännösten noudattamista voivat tutkia markkinaoikeus ja korkein hallinto-oikeus. Valtion varojen käyttämistä puolestaan valvoo valtiontalouden tarkastusvirasto. Apulaisoikeuskanslerin mukaan vastaanottokeskustoiminnan kustannuksiin liittyvä tarkastustoiminta on tarkoituksenmukaista suorittaa kattavasti yhdessä viranomaisessa. Koska tarkastusvirasto on aloittanut tarkastuksen, apulaisoikeuskansleri katsoi tarpeelliseksi vain seurata tilannetta. Hän pyysi tarkastusvirastoa toimittamaan tarkastuskertomuksensa sen valmistuttua.

okv_1200_1_2015.pdf

« Takaisin

Kansaneläkelaitos laiminlöi asiakirjapyyntöön vastaamisen

Diaarinumero: OKV/1421/1/2015
Antopäivä: 14.10.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kansaneläkelaitos ei ollut vastannut kantelijan puhelimitse tekemiin kahteen asiakirjapyyntöön. Apulaisoikeuskansleri katsoi kantelijan asianosaisasema huomioon ottaen, että asiassa ei tältä osin ollut menetelty lainmukaisesti.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Kansaneläkelaitoksen huomiota viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaiseen menettelyyn asiakirjan antamisesta päätettäessä.

okv_1421_1_2015.pdf

« Takaisin