Ratkaisut

Esitutkinnan viipyminen

Diaarinumero: OKV/430/1/2012
Antopäivä: 30.12.2013
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Poliisilla oli kulunut törkeää petosta koskevan esitutkinnan tutkinnan päätöksen tekemiseen aikaa yli kolme ja puoli vuotta tutkintapyynnön tekemisestä. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että esitutkintaa ei ollut suoritettu lain edellyttämällä tavalla ilman aiheetonta viivytystä. Tapahtunut osoitti puutteita muun ohella tutkinnan johtamisessa ja juttuseurannassa.

Esitutkinnan viipyminen oli loukannut asian asianosaisten perustuslaissa turvattua oikeutta saada asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta viivytystä. Kerrotun perusteella apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti poliisilaitoksen vakavaa huomiota esitutkinnan joutuisuuden seurantaan.

Ulkoasianministeriön valtiosihteerin kansliapäällikkönä nimittämismenettely

Diaarinumero: OKV/11/50/2013
Antopäivä: 30.12.2013
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Valtioneuvosto päätti yleisistunnossaan 31.10.2013 ulkoasianministeriön valtiosihteerin kansliapäällikkönä virkanimityksestä. Valtioneuvoston esittelylistojen tarkastuksessa esille tulleiden seikkojen perusteella oikeuskansleri päätti ottaa selvitettäväkseen viran täyttämisessä noudatettavan menettelyn tarkistamisen tarpeen.

Valtioneuvosto nimittää ministeriöiden kansliapäälliköiden tehtäviä hoitavat virkamiehet. Virat täytetään niitä haettaviksi julistamatta. Virkojen täyttämisessä on noudatettava ilmoittautumismenettelyä, jossa viran avoinna olemisesta ja virkaan ilmoittautumisen määräajasta ilmoitetaan julkisesti. Myös ulkoasianministeriön valtiosihteerin kansliapäällikkönä virka on säädetty täytettäväksi virkaa haettavaksi julistamatta, mutta ilmoittautumismenettelystä ei ole säännöksiä. Ulkoasianministeriön käytäntöjen mukaan virka täytetään ministeriön sisäisellä menettelyllä osana ulkoasiainhallinnon säännönmukaista tehtäväkiertoa. Virkanimityksen esittelyssä valtioneuvostolle nimitysesitys perustellaan yleensä vain virkaan esitettävän henkilön pätevyydellä ja ansioilla. Samaa menettelyä käytetään ulkoasiainministeriön neljän alivaltiosihteerin virkojen täyttämisessä.

Virkanimitystä koskeva päätös on hallintopäätös, joka on perusteltava. Virkanimitykseen sovelletaan myös esteellisyyttä ja syrjinnän kieltoa koskevia säännöksiä. Ilmoittautumismenettelyä käytettäessä nimityspäätös perustellaan vakiintuneen käytännön mukaisesti vertailemalla kaikkien virkaan ilmoittautuneiden pätevyyttä ja ansioita. Perusteluista voidaan muun muassa tehdä päätelmiä päätöksen laillisuudesta sekä valmisteluun ja päätöksentekoon osallistuvien henkilöiden esteettömyydestä.

Oikeuskanslerin havaintojen mukaan esillä olleessa virkanimityksessä ei menetelty voimassaolevien säännösten vastaisesti. Hallintopäätöksiä koskevaan perusteluvelvollisuuteen viitaten oikeuskansleri esitti ulkoasiainministeriölle harkittavaksi valtiosihteerin kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerien nimittämistä koskevien säännösten tarkistamista siten, että nimityspäätöksen perustelulle lainsäädännössä asetetut vaatimukset voidaan vastaisuudessa täyttää. Oikeuskansleri pyysi ulkoasianministeriötä määräajassa ilmoittamaan toimenpiteistään asiassa.

okv_11_50_2013.pdf

Esitutkinnan viipyminen

Diaarinumero: OKV/1369/1/2013
Antopäivä: 16.12.2013
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Poliisilaitos oli kirjannut sille saapuneen tutkintapyynnön vasta runsaat neljä kuukautta sen saapumisen jälkeen. Asiassa tutkintapyynnön saapumisesta esitutkinnan aloittamatta jättämistä koskevan päätöksen tekemiseen oli kulunut seitsemän ja puoli kuukautta.

Apulaisoikeuskansleri totesi päätöksessään, että poliisi oli laiminlyönyt kirjata tutkintapyynnön esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun asetuksen edellyttämällä tavalla viipymättä. Poliisilta saadun selvityksen mukaan syynä tapahtuneeseen oli asian unohtuminen siinä tutkijana toimineelta rikosylikonstaapelilta.

Esitutkintaa ei kerrotun laiminlyönnin vuoksi toimitettu esitutkintalain edellyttämällä tavalla ilman aiheetonta viivytystä. Esitutkinnan aloittamatta jättämisestä asiassa päättäneen tutkinnanjohtajan mukaan siitä, kun tutkintapyyntö viimein oli kirjattu, oli tutkintapäätöksen tekemiseen kulunut niin kauan kuin vastaavanlaisissa tapauksissa normaalisti. Kun viranomainen vastaa käsiteltävänään olevan asian kokonaiskäsittelyajasta, olisi apulaisoikeuskanslerin mukaan kuitenkin perusteltua, että se pyrkisi kompensoimaan toiminnassaan tapahtuneesta virheestä aiheutunutta asian käsittelyn viivästymistä siten, että se virheen havaitsemisen jälkeen mahdollisuuksien mukaan priorisoisi asian käsittelyä muihin vastaavanlaisiin asioihin nähden. Hänen mielestään olisi näin ollen ollut asianmukaista pyrkiä käsittelemään asia tavanomaista ripeämmin sen jälkeen, kun se viimein oli kirjattu ja tullut tutkinnanjohtajan tietoon.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti asian tutkijana toimineen rikosylikonstaapelin huomiota huolellisuuteen tutkintapyyntöjen käsittelyssä ja velvollisuuteen kirjata rikosilmoitus viipymättä. Hän saattoi tutkinnanjohtajana asiassa toimineen komisarion tietoon viranomaisessa aiheettomasti viipyneen asian käsittelyn priorisoinnista esittämänsä näkemyksen. 

Joensuun ja Outokummun kaupunkeja sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntia koskeva erityinen kuntajakoselvitys

Diaarinumero: OKV/501/1/2013 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/1616/1/2013, OKV/1709/1/2013
Antopäivä: 16.12.2013
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskanslerin näkemyksen mukaan oli sinällään mahdollista, että määrättäessä erityinen kuntajakoselvitys toimitettavaksi otettiin sisällöllisesti huomioon myös valmisteilla olleet yleisen kuntarakenneuudistuksen toteuttamista koskevat säännökset. Kuntien velvoittaminen osallistumaan erityiseen kuntajakoselvitykseen pelkästään vanhentumassa olleiden lähtökohtatietojen pohjalta ei olisi ollut perusteltua.

Perustuslaissa turvattujen kansanvaltaisuuden, osallistumisoikeuksien, oikeuden tulla kuulluksi ja kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta on sen sijaan ongelmallista, jos kuntien asukkaat ja kunnat sekä näiden edustajat joutuvat muodostamaan kantansa tarkoituksenmukaiseen kuntajakoon puutteellisten ja muuttuvien lähtökohtatietojen pohjalta. Toisaalta kuntauudistuksen kaltaisen mittavan kokonaisuuden, jonka osat vaikuttavat toisiinsa ja jonka yhtenä merkittävänä taustatekijänä ovat vielä julkisen talouden rahoituspohja ja sen muutokset, yhdellä kertaa käsittelyyn saaminen voi olla käytännössä mahdotonta.

Perustuslakivaliokunnan esittämä vähintään kuuden kuukauden aikavaatimus lainsäädäntöratkaisujen hyväksytyiksi tulemisesta koski nimenomaisesti vain perustuslakivaliokunnan käsiteltävänä ollutta yleisen kuntarakenneuudistuksen toteuttamista. Riittäviä tietoja ainakin keskeisistä päätöksentekoon vaikuttavista seikoista koskeva vaatimus on sen sijaan merkitykseltään yleisempi ja sitä on perusteltua soveltaa yleisen kuntarakenneuudistuksen toteuttamisen lisäksi myös kuntien uudistuksen kanssa samanaikaisesti vireillä oleviin erityisiin kuntajakoselvityksiin osallistumiseen ja noiden selvitysten aikatauluttamiseen.

Mahdollisten kuntien yhdistymistä koskevien valtioneuvoston päätösten lainmukaisuus tulee erikseen oikeuskanslerin ennakollisesti tarkastettavaksi ja mahdolliseen valtuuston vastustuksesta huolimatta tehtyyn valtioneuvoston päätökseen saa lisäksi hakea muutosta edellä selostetulla tavalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittamalla. Kantelut eivät antaneet tämän johdosta ainakaan tässä vaiheessa oikeuskanslerille aihetta toimenpiteisiin. Oikeuskansleri lähetti päätöksensä kuitenkin valtiovarainministeriölle tiedoksi.

okv_501_1_2013.pdf

Työtodistuksen oikea sisältö

Diaarinumero: OKV/935/1/2012
Antopäivä: 13.12.2013
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kaupunki oli opettajalle antamaansa työtodistukseen merkinnyt opettajan poissaolot ja hänen erottamisensa syyn, vaikka näitä seikkoja ei ollut pyydetty merkittäväksi todistukseen.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että opettajiin sovellettavan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 58 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijalla on oikeus pyynnöstä saada työnantajalta kirjallinen todistus virkasuhteen kestoajasta ja tehtävien laadusta. Viranhaltijan nimenomaisesta pyynnöstä todistuksessa on lisäksi mainittava virkasuhteen päättymisen syy sekä arvio viranhaltijan työtaidosta, ahkeruudesta ja käytöksestä. Työtodistuksesta ei saa ilmetä muuta kuin mitä lain sanamuodosta käy ilmi.

Perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Kun virkasuhteen päättymisen syytä ei ollut pyydetty merkittäväksi, sitä ei olisi saanut kirjata annettuun todistukseen. Todistus oli tältä osin virheellinen. Lakiin liittyvän hallituksen esityksen (HE 196/2002 vp) mukaan kyseinen säännös (58 §) vastaa työsopimuslain vastaavaa sääntelyä. Työsopimuslain mukaisesta työtodistuksesta on oikeuskirjallisuudessa todettu, että todistukseen ei ilman sitä koskevaa pyyntöä saa merkitä muuta kuin laissa mainitut tiedot palvelussuhteen kestoajasta ja tehtävien laadusta. Hallituksen esityksen mukaan aikaisemmin annettu palvelussuhdetodistus erosi työtodistuksesta sikäli, että siinä todettiin myös virantoimituksen keskeytykset. Näillä perusteilla annettua todistusta voitiin pitää myös poissaolojen ilmoittamisen osalta virheellisenä, vaikka asiasta ei kyseessä olevassa lainkohdassa nimenomaisesti säädetäkään.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kaupungin ja työtodistuksen allekirjoittaneen rehtorin huomiota huolellisuuteen noudattaa, mitä kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa on työtodistuksesta säädetty. 

Työkyvynarviointiin määrääminen

Diaarinumero: OKV/1018/1/2012
Antopäivä: 13.12.2013
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kaupunki määräsi virkavapaalla olleen ja irtisanomansa opettajan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 19 §:n mukaiseen tarkastukseen työkyvyn arvioimiseksi sen jälkeen, kun opettaja oli irtisanomisesta tiedon saatuaan ilmoittanut keskeyttävänsä virkavapautensa ja palaavansa työhön. Kyseisen lainkohdan mukaan työntekijä on velvollinen menemään tarkastukseen, mutta hänelle on ennen määräyksen antamista varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta ovat perustuslain 21 §:n takaaman oikeusturvan keskeisiä elementtejä. Oikeusturva edellyttää tosiasiallista mahdollisuutta kyseisten menettelyllisten oikeussuojatakeiden käyttämiseen. Apulaisoikeuskansleri katsoi, ettei määräyksen antaneen osastonjohtajan opettajalle sähköpostitse lähettämää ilmoitusta tarkastuksen ajankohdasta ilmoituksen vastaanottamista koskevine kuittauspyyntöineen voinut pitää kyseisessä laissa tarkoitettuna kuulemisena.

Osastonjohtaja ei ollut myöskään perustellut määräystään eikä tarkastanut sen muutoksenhakukelpoisuutta, vaikka asiasta oli olemassa oikeuskäytäntöä. Opettaja oli määrätty saapumaan tarkastukseen hänelle myönnetyn virkavapauden aikana. Kaikkeen viranomaistoimintaan sovellettavat hallintolain hyvän hallinnon perusteet, muun muassa 6 §:n suhteellisuusperiaate olisi puoltanut tarkastukseen määräämistä virantoimitusaikana.

Osastonjohtajan oli häneen sovellettavan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että ottaen huomioon edellä selostetut puutteet lain ja hyvän hallinnon noudattamisessa osastonjohtaja ei ollut noudattanut häneltä vaadittavaa asianmukaista viran- ja asianhoitoa. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti osastonjohtajan huomiota velvollisuuteen noudattaa kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja hallintolain säännöksiä.

Väliaikaisen virkamääräyksen käsittely

Diaarinumero: OKV/1372/1/2011
Antopäivä: 12.12.2013
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Maakuntaliiton maakuntajohtaja oli antanut henkilölle virkamääräyksen koskien aluekehittämisen vastuualueen johtajan viran väliaikaista hoitamista, kun kyseisen henkilön valinta virkaan oli muutoksenhakuviranomaisen arvioitavana.

Maakuntaliiton hallintosäännön mukaan maakuntahallitus valitsee vastuualueen ja yksilöiden päälliköt sekä päättää päälliköiden nimikkeistä. Maakuntahallitus nimeää myös vastuualueiden ja yksiköiden päälliköiden sijaiset. Edelleen hallintosäännön mukaan maakuntajohtaja ottaa palvelukseen, myöntää eron ja irtisanoo vakituisen henkilökunnan lukuun ottamatta vastuualueiden yksiköiden päälliköitä ja päättää hallintosäännön tarkoittamista henkilöstöasioista. Hallintosääntöön ei sisälly erityisiä määräyksiä koskien väliaikaisia virkamääräyksiä.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että hallintosäännön ilmeisenä tarkoituksena voitiin katsoa olevan, että hallituksella on päätösvalta koskien liiton ylintä virkamiesjohtoa. Hallintosäännössä mainitulla vastuualueen yksikön päällikön "sijaisella" voitiin siten katsoa tarkoitettavan myös muuta päällikköviran väliaikaista hoitajaa kuin varsinaista virkaa vakituisesti hoitavan henkilön sijaista.  Myös  maakuntahallitus oli myöhemmin ilmeisesti arvioinut asiaa siten, että  maakuntajohtaja tarvitsee hallituksen valtuutuksen kyseisen viran väliaikaiseen täyttämiseen antaessaan tälle valtuutuksen jatkaa väliaikaista virkamääräystä entisin  ehdoin.

Selvityksestä ei käynyt ilmi, oliko asiaa käsitelty hallituksessa tai oliko se annettu hallitukselle tiedoksi.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti maakuntajohtajan huomiota mainittuihin näkökohtiin. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti maakuntajohtajan huomiota myös oikeuskanslerin perustuslain mukaiseen oikeuteen saada viranomaisilta ja julkista tehtävää hoitavilta laillisuusvalvontaansa varten tarvitsemansa tiedot.

Turvapaikka-asioiden salassapitoon liittyy etsintäkuulutustilanteissa ongelmia

Diaarinumero: OKV/741/1/2011
Antopäivä: 12.12.2013
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Kantelijan mukaan poliisi oli ilmoittanut kansainvälisen etsintäkuulutuksen perusteella kiinniotetun henkilön säilöönotosta ensin etsintäkuuluttaneen valtion viranomaisille. Kantelija piti menettelyä ongelmallisena erityisesti siksi, että kiinniotettu henkilö oli hakenut Suomesta turvapaikkaa etsintäkuuluttaneen valtion vainotoimien vuoksi. Lisäksi julkisuuslain mukaan turvapaikanhakijaa koskevat tiedot ovat salassapidettäviä. Kantelija pyysi oikeuskansleria arvioimaan menettelyn hyväksyttävyyttä. Oikeuskansleri pyysi oikeus- ja sisäasiainministeriötä antamaan asiasta lausunnon.

Oikeusministeriön mukaan poliisi ilmoittaa oikeusministeriölle, mikäli rikoksentekijän luovuttamismenettely kohdistuu turvapaikanhakijaan. Ilmoitukseen ei kuitenkaan sisälly tietoja turvapaikkahakemuksen perusteista. Ongelmia aiheutuu siitä, että luovuttamismenettelyn ja turvapaikka menettelyn keskinäisestä suhteesta ei ole säädetty ja että luovuttamismenettelyä ja turvapaikkamenettelyä käsitellään eri hallinnonaloilla. Sisäasiainministeriön mukaan poliisin kansainvälisten etsintäkuulutusten perusteella tekemät toimet jäävät luovuttamislain soveltamisalan ulkopuolelle. Myöskään luovuttamislain säännökset eivät automaattisesti johda henkilön säilöönotosta vieraalle valtiolle ilmoittamiseen. Viranomaisten tulee eri vaiheissa arvioida luovuttamisen edellytyksiä ja henkilön asemaa. Ministeriön mukaan on kuitenkin mahdollista, että henkilöiden tietojen käsittelyn prosesseissa ei oteta riittävästi huomioon kansainvälisen suojelun tarvetta.

Oikeuskansleri korosti, että säilöönotetun turvapaikanhakijan ja hänen läheistensä perus- ja ihmisoikeuksien on toteuduttava kaikissa olosuhteissa. Tämän varmistamiseksi henkilöiden tietojen käsittelyn prosesseissa tulee ottaa riittävästi ja riittävän aikaisessa vaiheessa huomioon kansainvälisen suojelun tarve. Silloin kun turvapaikanhakijaan kohdistuu kansainvälinen etsintäkuulutus ja sitä seuraava mahdollinen rikoksentekijän luovuttaminen, tulee prosessia arvioida kokonaisuutena. Kansainvälisen suojelun tarve on otettava huomioon asian käsittelyn kaikissa vaiheissa. Asiassa saadun selvityksen perusteella jäi epäselväksi, tehdäänkö luovuttamistilanteissa julkisuuslain mukainen arvio tiedon luovuttamisen edellytyksistä silloin kun kyse on etsintäkuulutetusta turvapaikan hakijasta ja häntä koskevat tiedot ovat julkisuuslain mukaan lähtökohtaisesti salassa pidettäviä. Rikoksentekijän luovuttamismenettelyn ja turvapaikkamenettelyn suhdetta ei näyttäisi lakeja säädettäessä otetun huomioon. Voimassaoleva lainsäädäntö ja noudatettu käytäntö mahdollistaa, että turvapaikan hakijaa koskevien tietojen luovuttamisen edellytykset eivät kaikissa tilanteissa tule riittävällä tavalla arvioiduiksi, jolloin turvapaikanhakijan oikeusturva ei välttämättä riittävästi toteudu.

Oikeuskansleri saattoi esittämänsä näkökohdat oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön tietoon ja pyysi niitä ilmoittamaan 30.6.2014 mennessä toimenpiteistään. Lisäksi hän pyysi sisäasiainministeriötä selvittämään, onko poliisiviranomainen kantelijan vastineessaan esiin tuomissa tapauksissa ilmoittanut kansainvälisen etsintäkuulutuksen perusteella tehdystä säilöönotosta ensin vieraan valtion viranomaiselle ja ryhtyvän asian johdosta tarvittaviin toimenpiteisiin.  

 

okv_741_1_2011.pdf

Poliisin menettely

Diaarinumero: OKV/1004/1/2011
Antopäivä: 5.12.2013
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelija katsoi, että hänen työnantajansa oli keskusrikospoliisin perusteettoman yhteydenoton vuoksi  päättänyt kantelijan tulkkausta koskevan toimeksiantosopimuksen ennenaikaisesti. Kantelija katsoi keskusrikospoliisin menettelyn estäneen hänen laillisen elinkeinon harjoittamisen.

Kantelija oli toiminut tulkkina ulkopuolisen työnantajan palveluksessa keskusrikospoliisin tiloissa järjestetyssä kansainvälisessä tilaisuudessa. Keskusrikospoliisi oli kesken tulkkaustoimeksiannon ilmoittanut kantelijan toimeksiantajalle, ettei kantelijalla ollut enää pääsyä keskusrikospoliisin tiloihin.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että keskusrikospoliisi oli laiminlyönyt noudattaa keskusrikospoliisin tapahtuma-aikaan voimassa ollutta turvallisuusmääräystä ja laatia kantelijasta turvallisuusselvitys etukäteen.

Keskusrikospoliisi oli keskeyttänyt kantelijana olevan ammattitulkin jo käynnistyneen ulko-puolisen tahon tilapäisen tulkkaustoimeksiannon keskusrikospoliisin tiloissa ollen yhteydessä suoraan kantelijan toimeksiantajaan olematta lainkaan yhteydessä kantelijaan. Lähtökohtana perusoikeusmyönteisessä virkatoiminnassa tulee olla se, että viranomaisen näin olennaisen puuttumisen yksityisyyden ja elinkeinon harjoittamisen suojaan tulee perustuslain 10, 18 ja 22 § huomioiden perustua riittävän selvästi lakiin. Näin ei kantelijan tapauksessa ole ollut.

Asian käsittelyn viipyminen ja yhteydenottoihin vastaaminen

Diaarinumero: OKV/743/1/2013
Antopäivä: 3.12.2013
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelussa arvosteltiin oikeusaputoimistoa ja sen johtavaa julkista oikeusavustajaa kohtuuttoman pitkästä käsittelyajasta koskien oikeusapulain 18 §:n 6 momentin mukaisen maksatuspäätöksen tekemistä kahdessa kantelijan asianajotoimiston hoitamassa asiassa. Kantelussa arvosteltiin lisäksi sitä, ettei asiaa koskeviin tiedusteluihin vastattu.

Oikeusaputoimiston johtava julkinen oikeusavustaja oli vastannut kantelijan maksatusasioiden käsittelyaikaa koskevaan tiedusteluun helmikuussa 2013. Sen sijaan samaa asiaa koskeviin maaliskuussa 2013 ja huhtikuussa 2013 tehtyihin yhteydenottoihin kantelija ei saanut lainkaan vastausta.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että viranomaisen ja viranhaltijan on vastattava toimivaltaansa kuuluvaan asialliseen ja riittävästi yksilöityyn tiedusteluun ilman aiheetonta viivytystä. Viranomainen ei voi jättää kokonaan vastaamatta tiedusteluun pelkästään sillä perusteella, että se katsoo asiakkaan saaneen jonkinlaisen vastauksen jo aiemmin. Jos yhteydenoton sanamuodosta on pääteltävissä, että asiakas jää odottamaan viranomaisen vastausta, on tiedusteluun lähtökohtaisesti vastattava. Kyseessä olevassa asiassa kantelija on perustellusti voinut odottaa, että viranomainen vastaa yhteydenottoihin. Se, että asian käsittely viranomaisessa ei ole edennyt, ei ole peruste jättää vastaamatta asian käsittelyä koskevaan yhteydenottoon.

Apulaisoikeuskansleri katsoi myös, että kantelussa tarkoitettujen kahden maksatuspäätöksen noin neljän kuukauden pituista käsittelyaikaa on maksatuspäätösten tavanomainen käsittelyaika ja nyt kyseessä olevien maksatusasioiden piirteet huomioon ottaen pidettävä kohtuuttoman pitkänä.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti oikeusaputoimiston johtavan julkisen oikeusavustajan huomiota hallintolain mukaiseen viranomaisen vastaamisvelvollisuuteen ja asian viivytyksettömään käsittelyyn.

« Edellinen 1 / 14