Ratkaisut

Valvontaviranomaisen harkintavalta ympäristönsuojelulain mukaisessa asiassa

Diaarinumero: OKV/1618/1/2010
Antopäivä: 26.10.2012
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Ympäristönsuojelulaki on tullut voimaan 1.3.2000. Ympäristönsuojelulain ja ympäristönsuojeluasetuksen perusteella turvetuotannolla ja siihen liittyvällä ojituksella on aina oltava ympäristölupa, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria.

Toiminnanharjoittaja oli vuonna 2005 hakenut turvetuotannolle ympäristölupaa, mutta tapauksen myöhemmästä oikeuskäsittelystä ja ympäristöministeriön lausunnosta saadun tiedon mukaan oleellisesti eri turvetuotantotoiminnalle kuin mitä se oli tosiasiallisesti harjoittanut. Lupaviranomainen oli hylännyt hakemuksen vuonna 2007, Vaasan hallinto-oikeus hylkäyspäätöksestä tehdyn valituksen vuonna 2008 ja korkein hallinto-oikeus hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyn valituksen vuonna 2009.

Tutkituilta osin apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että siinä vaiheessa kun toiminnanharjoittaja oli vuoden 2005 lopussa hakenut ympäristölupaa ministeriönkin näkemyksen mukaan toiselle turvetuotantotoiminnalle kuin mitä se oli tosiasiallisesti harjoittanut eikä ollut täydentänyt ympäristölupahakemustaan tosiasiallista toimintaa vastaavaksi, alueellisessa ympäristökeskuksessa oli menetelty virheellisesti, kun se ei ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena ollut ryhtynyt ympäristönsuojelulain 13 luvussa tarkoitettuihin hallintopakkomenettelyihin ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa vailla olevan toiminnan jatkamisen estämiseksi. Viimeistään korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2009 antaman päätöksen jälkeen turvetuotantotoiminta kyseisellä tuotantoalueella oli ollut selkeästi luvattomassa tilassa. Ympäristöministeriön lausunnonkin perusteella toimintaa oli alueella harjoitettu ilman ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa noin yhdeksän vuotta ennen toimintaa vastaavan lupahakemuksen tekemistä. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mielestä alueellinen ympäristökeskus oli tuolloin ylittänyt harkintavaltansa, kun se oli sallinut toiminnan jatkuvan ilman toimintaa vastaavaa ympäristölupaa. Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi käsityksensä menettelyn virheellisyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tietoon.

« Takaisin

Sähköisen asiakirjan vastaanottamisesta ilmoittaminen

Diaarinumero: OKV/1103/1/2012
Antopäivä: 25.10.2012
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Poliisilaitos ei ollut lähettänyt kantelijalle ilmoitusta hänen poliisilaitokselle sähköpostitse lähettä­miensä asiakirjapyyntöjen vastaanottamisesta. Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti poliisilaitoksen huomiota sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain mukaiseen velvollisuuteen viipymättä ilmoittaa sille toimitetun sähköisen asiakirjan vastaanottamisesta lähettäjälle.

« Takaisin

Poliisin menettely tuomarin tekemäksi epäillyn virkarikoksen esitutkinnassa

Diaarinumero: OKV/8/50/2012
Antopäivä: 23.10.2012
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Poliisi ei ollut ilmoittanut oikeuskanslerinvirastolle poliisille tehdystä käräjäoikeuden notaarin tekemäksi epäiltyä virkarikosta koskevasta tutkintapyynnöstä. Se oli lisäksi esitutkinnan valmistuttua siirtänyt asian syyteharkintaan alueelliseen syyttäjänvirastoon.

Poliisin ylijohto on vuonna 2000 lähettänyt silloisille poliisin lääninjohdoille tiedoksi ja noudatettavaksi sekä alaisen hallinnon tietoon saatettavaksi apulaisoikeuskanslerin sisäasiainministeriölle lähettämän kirjeen. Kirjeessään apulaisoikeuskansleri on todennut, että poliisin ilmoitusvelvollisuus tuomareiden tekemiksi epäiltyjen virkarikosasioiden osalta olisi parasta järjestää siten, että oikeuskanslerinvirastoon ilmoitettaisiin aina tällaisesta tutkittavaksi tulleesta asiasta.

Oikeuskansleri kiinnitti asianomaisen poliisilaitoksen huomiota velvollisuuteen ilmoittaa oikeuskanslerinvirastolle tutkittavakseen tulleista tuomarin tekemäksi epäillyistä virkarikoksista sekä siihen, että perustuslain mukaan syytteen nostamisesta tuomaria vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa päättää valtioneuvoston oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies.

« Takaisin

Hyvän hallinnon noudattaminen hakemusten käsittelyssä

Diaarinumero: OKV/1260/1/2010
Antopäivä: 22.10.2012
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Kantelija oli tehnyt opetushallitukselle hakemuksen auktorisoidun kääntäjän  tutkinnon tehtävien laatijaksi ja arvioijaksi. Opetushallituksen selvityksen mukaan hakemuksen käsittely oli viivästynyt, mutta syytä siihen ei voitu selvittää asianomaisen virkamiehen virkavapauden vuoksi.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että hakemuksen käsittely opetushallituksessa ei tapahtunut  perustuslain 21 §:n vaatimalla tavalla ilman aiheetonta viivytystä ja että syynä tähän oli opetushallituksen laiminlyönti järjestää saamiensa hakemusten käsittely siten, ettei se viivästynyt virkamiehen virkavapauden vuoksi. Hän kiinnitti opetushallituksen huomiota perustuslain edellyttämän hyvän hallinnon noudattamisen tärkeyteen käsiteltäessä hakemuksia.

« Takaisin

Tiedon saamisesta tutkinnon arvostelusta ja arvioijasta

Diaarinumero: OKV/1385/1/2010
Antopäivä: 22.10.2012
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Auktorisoitujen kääntäjien tutkintoon osallistunut kanteli siitä, että tutkintolautakunnan ilmoitus suorituksen hylkäämisestä ei sisältänyt asianmukaisia perusteluja. Lisäksi hänen oikaisuvaatimustaan koskeva tutkintolautakunnan hylkäävä päätös perustui pitkälti lausuntoon, jonka laatijaa ei ilmoitettu.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunnan huomiota  seuraavaan:

Auktorisoiduista kääntäjistä annetun lain mukaan tutkinnon suorittajalle on annettava tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta hänen tutkintosuoritukseensa. Tutkintolautakunnan  selvityksessä kerrotut  arvosteluperusteet sisälsivät virhetyypit ryhmiteltynä virheen luonteen mukaan. Kunkin virhetyypin kohdalla oli määritelty, montako virhepistettä siitä tuli. Kantelija oli saanut tutkintolautakunnan ilmoituksen liitteenä tehtäväsuorituksestaan kopion, jossa arvioijan virheelliseksi katsomat kohdat oli alleviivattu  ja mainittu  virhepisteiden määrä. Kun kantelijalle ei toimitettu mainittuja  arvosteluperusteita eikä kerrottu, minkä tyyppiseksi virheeksi mikin alleviivattu kohta oli katsottu, hän ei ollut saanut lain edellyttämää tietoa arvosteluperusteiden soveltamisesta tutkintosuoritukseensa.

Perustuslain 21 §:n mukaiseen hyvään hallintoon kuuluu, että tutkintoon osallistunut saa ainakin erikseen pyytämällä tietoonsa tutkintosuorituksen  arvioijan nimen, myös mahdollisen oikaisuvaatimuksen käsittelyvaiheessa tapahtuneen arvioinnin osalta.

 

« Takaisin

Toistuvaissuoritusten ulosmittaaminen

Diaarinumero: OKV/504/1/2011
Antopäivä: 15.10.2012
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kihlakunnanulosottomiehen huomion ulosottokaaren 4 luvun 20 §:ssä mainittuun oikeusohjeeseen, jonka mukaan toistuvaissuorituksissa ulosmittauskielto koskee jäljellä olevaa maksukautta. Kihlakunnanulosottomies oli kantelijan ilmoittamassa tapauksessa virheellisesti ulosmitannut koko toistuvaissuorituksen, suojaosuutta lukuun ottamatta. Kihlakunnanulosottomiehen esimies, johtava kihlakunnanvouti, teki kuitenkin välittömästi virheen havaittuaan itseoikaisupäätöksen, jolla liikaa ulosmitattu rahamäärä palautettiin ulosottovelalliselle, joten tämä ei  käytännössä ehtinyt kärsiä vahinkoa.

« Takaisin

Valtioneuvoston eduskunnalle EVM:n velkojan etuoikeusasemasta antamat tiedot; EVM-sopimuksen ja Espanjan lainaohjelman hyväksyminen

Diaarinumero: OKV/975/1/2012 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/966/1/2012, OKV/989/1/2012, OKV/1033/1/2012, OKV/1034/1/2012
Antopäivä: 10.10.2012
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskanslerille tehtiin useita kanteluita joissa pyydettiin tutkimaan, onko valtioneuvosto johtanut eduskuntaa harhaan Euroopan vakausmekanismin (EVM) velkojan etuoikeusasemaa koskevan kysymyksen osalta. Lisäksi kanteluissa pyydettiin selvittämään, onko Espanjan lainaohjelmaa koskeva päätös tehty virheellisin perustein.

Oikeuskansleri toteaa päätöksessään, että hänellä ei ole koko EVM-sopimuksen neuvottelemista ja hyväksymistä koskeva prosessi huomioon ottaen aihetta epäillä, että eduskunnalle olisi jätetty antamatta asiasta olennaista tietoa tai että eduskuntaa olisi johdettu asiassa harhaan. Oikeuskanslerille toimitetusta asiakirja-aineistosta ilmeni, että kysymys EVM:n etuoikeutetun velkojan asemasta oli ollut esillä valtioneuvostossa ja eduskunnan eri valiokunnissa jo EVM-sopimusneuvottelujen aikana, jolloin Suomen kantoja asiaan on muodostettu.  Suomen neuvottelutavoitteena oli saada kirjattua EVM-sopimuksen johdanto-osaan lainojen etuoikeusasemaa koskeva lauseke. Tämä oli myös sopimusneuvottelujen lopputuloksena. Hallituksen esityksessä oli todettu sitoumuksen poliittinen luonne ja sen sijoittuminen sopimuksen johdanto-osaan.

Euroalueen huippukokouksessa 29.6.2012 annettiin poliittisella tasolla julkilausuma, jonka mukaan Espanjan lainaohjelma myönnetään Euroopan rahoitusvakausvälineestä (ERVV) kunnes EVM on käytössä. Espanjan lainaohjelma on tarkoitus siirtää myöhemmin ERVV:stä EVM:iin ilman etuoikeusasemaa. Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan lainaohjelman siirtäminen edellyttää vielä erillistä päätöstä ERVV:n ja EVM:n päättävissä elimissä. Oikeudellisesti arvioituna eduskunnan vaikutusmahdollisuuksia asiassa turvaa se, että ennen kuin Suomen edustajat näissä elimissä voivat hyväksyä siirron, ehdotukset on saatettava perustuslain 96 ja 97 §:n mukaisesti eduskunnan käsiteltäväksi.

Oikeuskansleri toteaa Espanjan lainohjelmaan liittyvien toimien toteuttamisen tapahtuneen perustuslain mukaisesti eduskunnan myötävaikutuksella. Oikeuskanslerin toimivaltaan ei kuulu arvioida eduskunnan toimintaa.

Selvittäessään EVM-sopimuksen käsittelyvaiheita oikeuskanslerille valtiovarainministeriö havaitsi, että hallituksen esityksen perusteluissa EVM:n velkojan asemaa koskevan johdantokappaleen kuvaus ei yhdessä kohdassa vastannut liitteenä olleen EVM-sopimuksen tekstiä. Valtiovarainministeriö antoi virheestä eduskunnalle selvityksen. Oikeuskansleri kiinnittää päätöksessään ministeriön huomiota vastaisen varalle huolellisuuteen ja tarkkuuteen hallituksen esitysten laatimisessa.

Oikeuskansleri toteaa päätöksessään, että eurokriisin hoitamista koskevaan päätöksentekoon liittyviä toimia joudutaan tekemään ajoittain varsin nopealla aikataululla ja lyhyellä varoitusajalla ja jopa erilaisten tulkintojen ristipaineessa. Tämä on omiaan aiheuttamaan suuria haasteita asioiden kansalliselle valmistelulle.

okv_975_1_2012,_jne..pdf

« Takaisin

Päätös hallintokanteluun perusteltava

Diaarinumero: OKV/207/1/2011
Antopäivä: 10.10.2012
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelija oli tehnyt maistraattiin kantelun koskien edunvalvojan sijaisen menettelyä verotuskysymyksessä. Maistraatti oli pyytänyt asian selvittämiseksi lausunnon veroviranomaiselta. Kanteluun antamassaan päätöksessä maistraatti viittasi ainoastaan saamaansa lausuntoon perustelematta muutoin päätöstä. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti maistraatin huomiota siihen, että kanteluun annettavasta päätöksestä on hallintolain edellyttämällä tavalla käytävä ilmi asiaan ratkaisemiseen vaikuttaneet seikat.

« Takaisin

Asiakirjapyynnön käsittely

Diaarinumero: OKV/470/1/2011
Antopäivä: 9.10.2012
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelija oli tehnyt poliisilaitokselle asiakirjapyynnön pyytäen kahdesta poliisilaitoksella kirjatusta asiasta ”kaikki asiakirjat (tai kaikki mitä voi tässä vaiheessa antaa)”. Kantelijan mukaan poliisilaitos ei lainkaan vastannut tähän asiakirjapyyntöön.

Hankitusta selvityksestä ei ilmennyt, että poliisilaitos olisi nimenomaisesti vastannut kantelijan tekemään asiakirjapyyntöön. Riittävänä ei apulaisoikeuskanslerin mukaan voida pitää esimerkiksi sitä, että asiakirjapyynnön tekijä olisi mahdollisesti tietoinen viranomaisen menettelystä sen vastatessa toisen henkilön tekemiin aiempiin samaa aineistoa koskeviin asiakirjapyyntöihin. Apulaisoikeuskansleri korosti, että viranomaisen on sille tehdyn asiakirjapyynnön perusteella tehtävä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetyssä ajassa joko myönteinen tai kielteinen ratkaisu. Ratkaisusta on ilmoitettava tiedon pyytäjälle ja siten, ettei epäselväksi jää mitä pyyntöä ratkaisu koskee. Ratkaisuna ei voi olla tietojen antamisesta pidättäytyminen olemalla vastaamatta pyytäjän yhteydenottoon. Mikäli viranomainen kieltäytyy antamasta pyydettyä tietoa, on edellä mainitussa laissa säädettyä menettelyä noudatettava.

Kantelija ei käytettävissä olleen selvityksen perusteella ollut saanut poliisilaitokselta lain edellyttämää ratkaisua asiakirjapyyntöönsä eikä mahdollista ohjeistusta asian eteenpäin viemiseksi. Apulaisoikeuskansleri toi lisäksi esille julkisuuslain mukaisen hyvää tiedonhallintatapaa koskevan velvoitteen. Hän korosti, että poliisilaitoksen tulee järjestää toimintansa siten, että se pystyy asianmukaisesti asiakirjojen luovutuspyyntöihin vastaamaan.

Apulaisoikeuskansleri saattoi poliisilaitoksen tietoon päätöksessään esittämänsä näkemykset poliisilaitoksen menettelystä kantelijan asiakirjapyynnön käsittelyssä sekä hyvän tiedonhallintatavan vaatimuksista.

« Takaisin

Lastensuojelulain määräaikojen noudattaminen

Diaarinumero: OKV/193/1/2012
Antopäivä: 4.10.2012
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelun mukaan Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa ei noudatettu lastensuojelulaissa säädettyjä määräaikoja. Apulaisoikeuskanslerin aluehallintovirastolta pyytämien selvitysten mukaan vuoden 2011 lopussa lastensuojeluilmoituksista 81,3 prosenttia oli käsitelty seitsemässä arkipäivässä ja lastensuojelutarpeen selvityksistä 74,4 prosenttia oli tehty kolmen kuukauden määräajassa. Helsingin kaupungin selvityksessä todetaan, että parempaan tulokseen pyritään muun muassa johtamistapaa parantamalla. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan johtamistavan muutos ei ole riittävä toimenpide. Määräaikojen ylittymistä on selitetty myös henkilöstön vaihtumisella. Aluehallintovirasto katsoo, että yhtenä todennäköisenä syynä henkilökunnan vaihtuvuuteen on liian suureksi koettu työmäärä sosiaalityöntekijää kohden. Pätevien sosiaalityöntekijöiden saatavuus on valtakunnallinen ongelma ja tähän koulutustarpeeseen tulisi pikaisesti reagoida.

Aluehallintovirasto oli 26.4.2012 antamallaan määräyksellä velvoittanut Helsingin sosiaalilautakunnan ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin lastensuojelulain asettamien määräaikojen saattamiseksi lain mukaisiksi 31.10.2012 mennessä. Selvitys siitä, että määräajat toteutuvat 31.10.2012 lain mukaisesti, oli annettava aluehallintovirastolle 15.11.2012 mennessä. Mikäli Helsingin sosiaalivirastossa ei edelleenkään noudatettaisi lastensuojelulain asettamia määräaikoja, ryhtyisi aluehallintovirasto sosiaalihuoltolain 56 §:n mukaiseen uhkasakkomenettelyyn.

Apulaisoikeuskansleri totesi selvitysten perusteella, että Helsingin kaupunki ei ole noudattanut lastensuojelulain 26 §:ssä ja 27 §:ssä säädettyjä ehdottomia määräaikoja. Puutteet ovat merkittäviä ja suojelun tarpeessa olevien lasten perusoikeuksia vakavasti vaarantavia. Koska Helsingin kaupungin sosiaaliviraston menettely oli käsiteltävänä aluehallintovirastossa, asia ei johtanut tuossa vaiheessa apulaisoikeuskanslerin toimenpiteisiin, vaikka hän piti kaupungin laiminlyöntiä vakavana. Apulaisoikeuskansleri pyysi aluehallintovirastoa toimittamaan 26.4.2012 antamassaan määräyksessä Helsingin kaupungilta 15.11.2012 mennessä pyytämänsä selvityksen ja ilmoittamaan toimenpiteistään asiassa.

okv_193_1_2012.pdf

« Takaisin