Ratkaisut

Viranhakijan ansioiden puutteellinen selvittäminen

Diaarinumero: OKV/237/1/2015
Antopäivä: 9.5.2016
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Viran hakija oli ilmoittanut hakemuksessaan yhden työsuhteensa alkamisvuodeksi 1098, kun todellinen vuosi oli 1987. Oikeusministeriössä kirjattiin vastaavaksi vuosiluvuksi nimitysasiakirjoihin vuosi 1998. Vuosilukua ei tarkistettu hakijalta. Tämän seurauksena hakijan työkokemus oli nimitysasiakirjojen mukaan 11 vuotta todellista lyhyempi.

Hakemuksessa ollut virhe oli niin ilmeinen, että oikeusministeriön olisi tullut varata hakijalle tilaisuus virheen oikaisemiseen. Oikeuskansleri kiinnitti oikeusministeriön huomiota huolellisuuteen ja tarkkuuteen sekä viranhakijoiden oikeusturvan varmistamiseen virkanimitysten valmistelussa.

okv_237_1_2015.pdf

Esittelymuistion tietojen oltava paikkansapitäviä

Diaarinumero: OKV/1168/1/2015
Antopäivä: 29.4.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Valtioneuvosto  oli tehnyt kuntaliitosta koskevan päätöksen 11.6.2015.  Asian esittelylistan liitteenä olleessa muistiossa todettiin  asiaa koskevien kunnanvaltuustojen  päätösten olevan lainvoimaisia. Toisesta kunnanvaltuuston päätöksestä oli kuitenkin valitettu hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asia oli tullut korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireille 9.6.2015. Valtioneuvoston esittelylista oli jaettu saman päivän aamuna. Asian esittelijä ei tästä syystä ollut tietoinen jatkovalituksesta, mistä syystä esittelymuistiossa oli virheellinen tieto. Jatkovalitusaikaa hallinto-oikeuden päätöksestä oli ollut jäljellä 11.6.2015 ja tieto saapuneesta valituksesta olisi ollut saatavissa korkeimmasta hallinto-oikeudesta jo 9.6.2015.

Perustuslain mukaan esittelijä on vastuussa sekä omasta toiminnastaan esittelijänä että siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty. Esittelijä vastaa myös päätöksen pohjana olevan selvityksen riittävyydestä ja tietojen paikkansapitävyydestä.  Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti  tästä syystä asiassa esittelijänä toimineen virkamiehen huomiota perustuslain mukaiseen esittelijän vastuuseen koskien myös tietojen paikkansapitävyyttä.

okv_1168_1_2015.pdf

Kielitaitovaatimus virkanimityksessä

Diaarinumero: OKV/147/1/2015
Antopäivä: 29.4.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Kantelussa arvosteltiin johtajalääkärin tekemää apulaisylilääkärin virkanimitystä. Kaupungin hallintosäännön ja kielitaitosäännön perusteella annetussa virastopäällikön päätöksessä kelpoisuusehdoista sosiaali- ja terveysvirastossa määrättiin myös kielitaitovaatimuksista. Päätöksen mukaan apulaisylilääkärin kielitaitovaatimuksena oli suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen taito. Johtajalääkäri oli nimittänyt apulaisylilääkärin  virkaan erikoislääkärin, jolla ei ollut tyydyttävää ruotsin kielen suullista taitoa.  Saadun selvityksen mukaan apulaisylilääkärin valintaa tehtäessä kokonaisarvioinnissa olivat painottuneet niin vahvasti muut perusteet kuin muodollisesti tyydyttävä ruotsin kielen taito, että valinta oli katsottu perustelluksi.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi päätöksessään, että  viran kielitaitovaatimukseksi oli edellä mainitussa virastopäällikön päätöksessä asetettu ruotsin kielen tyydyttävä suullinen taito, ja kielitaitovaatimus oli esitetty myös viranhakuilmoituksessa. Kaupungin kielitaitosäännön ja sitä täydentävien ohjeiden mukaan kaupunginhallitus voi perustellusta syystä tehtävään ottavan esityksestä myöntää erivapauden tai lievennyksen kyseisen säännön perusteella vaadittavasta kielitaidosta. Erivapautta ei ollut esitetty tai myönnetty. Nimittävällä viranomaisella on virkaan nimitettävän sopivuuden suhteen harkintavaltaa, johon oikeuskanslerin laillisuusvalvojana ei tule puuttua, ellei harkintavaltaa ole ylitetty tai käytetty väärin. Viranomaisella on oikeus harkita itse, mitä hakijoiden ominaisuuksia virantäytössä painotetaan. Näiden perusteiden tulee kuitenkin olla jälkikäteen objektiivisesti arvioituina hyväksyttäviä.  Laillisuusvalvonnan toimivallassa on ottaa kantaa vain siihen, onko nimityspäätös tehty viranomaiselle nimitysasioissa kuuluvan harkintavallan puitteissa ja onko harkintavaltaa käytetty oikeudellisesti hyväksyttävällä tavalla. 

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen päätöksen mukaan asiaan sovellettavien määräysten perusteella oikea menettely olisi ollut kaupunginhallituksen myöntämä erivapaus vaadittavasta kielitaidosta, mikäli apulaisylilääkärin virkaan oli kokonaisarvioinnin perusteella perusteltua nimittää henkilö, jolla ei ollut kielitaitovaatimukseksi asetettua tyydyttävää ruotsin kielen suullista taitoa. Johtajalääkäri  oli kuitenkin ilman erivapauden myöntämistä nimittänyt apulaisylilääkärin virkaan erikoislääkärin, joka ei täyttänyt kielitaitovaatimusta koskevaa kelpoisuusehtoa. Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että johtajalääkäri  oli näin ylittänyt viranomaiselle nimitysasioissa kuuluvan harkintavallan, ja kiinnitti johtajalääkärin huomiota viranomaiselle nimitysasioissa kuuluvan harkintavallan käyttöön oikeudellisesti hyväksyttävällä tavalla.

okv_147_1_2015.pdf

Hallintokantelun käsittely oli laiminlyöty

Diaarinumero: OKV/1444/1/2015
Antopäivä: 28.4.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Hallintokantelu oli ollut vireillä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa jo yli kolme vuotta. Hallintokantelu oli asianhallintaan kirjaamisen jälkeen jaettu virkamiehelle, jonka haltuun asiakirjat olivat jääneet. Virkamiehen virkavelvollisuuden laiminlyönnin lisäksi kysymys oli myös viranomaisen virheellisestä menettelystä. Viranomaisessa vireillä olevien asioiden asianhallinnan ja tähän liittyen myös vireillä olevien asioiden käsittelyn seurannan tulee olla järjestetty siten, ettei vastaavankaltainen viivästyminen olisi mahdollista.

okv_1444_1_2015.pdf

Salassa pidettävien tietojen lähettäminen suojaamattomassa sähköpostissa

Diaarinumero: OKV/96/1/2016
Antopäivä: 27.4.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Kaupungin viranhaltija vastasi asiakkaan sähköpostiviestiin poistamatta viestiketjussa olevia asiakkaan itse lähettämiä salassa pidettäviä tietoja.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että tavallisessa suojaamattomassa internet-sähköpostissa tiedot eivät ole sivullisilta suojattuja. Viranomainen ei voi sisällyttää salaamattomaan viestiinsä salassa pidettäviä tietoja siinäkään tapauksessa, että asiakas olisi itse lähettänyt ne viranomaiselle avoimessa tietoverkossa.

Koska salassa pidettävien tietojen poistamatta jättäminen oli viranhaltijan selvityksen mukaan johtunut inhimillisestä erehdyksestä ja hän tulisi ilmoittamansa mukaan jatkossa kiinnittämään asiaan erityistä huomiota, asiassa ei ollut aihetta enempiin laillisuusvalvonnallisiin toimenpiteisiin.

Maistraatti ei kuullut lapsen isää nimenmuutosasiassa

Diaarinumero: OKV/1335/1/2015
Antopäivä: 26.4.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Alaikäinen 14-vuotias lapsi ja hänen äitinsä olivat allekirjoittaneet maistraatille toimittamansa nimenmuutoshakemuksen. Väestötietojärjestelmän mukaan lapsen äiti oli lapsen ainoa huoltaja, mutta järjestelmässä oli merkintä, jonka mukaan huolto oli jaettu. Järjestelmästä ei ilmennyt käräjäoikeuden tekemän päätöksen sisältö. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan lapsen huolto oli uskottu yksin hänen äidilleen kuitenkin siten, että äidillä ei ollut oikeutta yksin muuttaa lapsen nimeä eikä uskontoa. Maistraatti muutti lapsen nimen kuulematta lapsen isää.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että maistraatti oli laiminlyönyt hallintolain säännösten edellyttämän asian riittävän ja asianmukaisen selvittämisen. Maistraatin olisi tullut tarkistaa se, miten lapsen huolto oli jaettu, ja kuulla lapsen isää asiassa.

okv_1335_1_2015.pdf

Asiakirjan osittainen salassapito

Diaarinumero: OKV/2177/1/2014
Antopäivä: 26.4.2016
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Valtioneuvoston kanslia oli asiakirjapyynnön johdosta antanut pyydetyn asiakirjan osittain mustattuna. Kantelija pyysi oikeuskansleria selvittämään, oliko valtioneuvoston kanslia toiminut lakien ja hyvän hallinnon mukaisesti, kun se oli salannut pyydetyn asiakirjan melko laajasti. Kantelijan mukaan valtioneuvoston kanslia oli toimittanut julkisuuteen version, jonka mustattujen kohtien lukeminen oli  onnistunut pienellä vaivalla.

Asiassa valtioneuvoston kanslia oli luovuttanut asiakirjan asiakirjapyynnön mukaisesti siltä osin kuin se oli julkinen, mutta hylännyt asiakirjapyynnön siltä osin kuin asiakirja sisälsi valtioneuvoston kanslian käsityksen mukaan salassa pidettäviä tietoja. Asiakirjan toimittamisen yhteydessä ei ilmoitettu syytä, miksi asiakirjapyyntö oli osittain hylätty eikä annettu tietoa siitä, että asia voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi. Asiassa ei ilmennyt, että kantelun kohteena olevan asiakirjapyynnön osalta olisi sittemmin pyydetty asian siirtämistä viranomaisen ratkaistavaksi eikä että asiassa olisi annettu muutoksenhakukelpoista päätöstä.  

Oikeuskansleri totesi, että oikeus saada perusteltu päätös ja hakea päätökseen muutosta ovat hyvän hallinnon keskeisiä oikeusturvatakeita. Oikeus joko saada pyydetty asiakirja tai saada asiassa muutoksenhakukelpoinen päätös on ehdoton eikä viranomaisella ole tästä syystä menettelyn suhteen harkintavaltaa. Julkisuuslain mukaan asiakirjan pyytäjälle on aina ilmoitettava kieltäytymisen syy ja annettava tieto siitä, että asia voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi. Oikeuskansleri korosti, että velvollisuus koskee myös tilanteita, joissa asiakirjapyyntö on osittain hylätty. Asiakirjan pyytäjällä on siten laissa turvattu oikeus halutessaan saada perusteltu muutoksenhakukelpoinen päätös siitä, miksi pyydettyä asiakirjaa tai sen osaa ei anneta.

Oikeuskansleri totesi, ettei oikeuskansleri ole muutoksenhakuviranomainen eikä hänen tehtävänään laillisuusvalvojana ole arvioida asiakirjaan ja sen osien salassapitoon liittyviä aineellisoikeudellisia kysymyksiä. Sen jälkeen, kun asiakirjan tai sen osan antamisesta kieltäytymisestä on tehty muutoksenhakukelpoinen päätös, tuomioistuimen toimivaltaan kuuluu arvioida päätöksen lainmukaisuus.

Oikeuskansleri kiinnitti valtioneuvoston kanslian huomiota julkisuuslain 14 §:n 3 momentissa säädettyihin velvoitteisiin ilmoittaa asiakirjan pyytäjälle kieltäytymisen syy, antaa asiakirjan pyytäjälle tieto siitä, että asia voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi, ja antaa asiakirjapyyntöön tarvittaessa valituskelpoinen päätös. Lisäksi oikeuskansleri kiinnitti huomiota velvollisuuteen huolehtia osana hyvää tiedonhallintatapaa siitä, että viranomaisen palveluksessa olevilla on julkisuuslain 18 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisesti tarvittavat tiedot kohdassa mainituista asioista kuten asiakirjan antamisessa ja suojaamisessa noudatettavista menettelyistä.

okv_2177_1_2014.pdf

Hallintopäätösten tiedoksiantaminen

Diaarinumero: OKV/190/1/2015 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/335/1/2015
Antopäivä: 22.4.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kaupungin sosiaalitoimen viranhaltijan 12.9.2014 tekemään päätökseen liitetyn erillisen tiedoksiantotodistuksen mukaan päätös oli  postitettu samana päivänä. Koska tiedoksiantotodistuksen tulostuspäivä oli  18.9.2014, kantelija kysyi kantelussaan oikeuskanslerille, kuinka päätös on voitu lähettää ennen tiedoksiantotodistuksen tulostusta. Toisesta samana päivänä tehdystä päätöksestä asiakas ei saanut minkäänlaista tiedoksianto-/postitusmerkintää.

Kaupungin selvityksen mukaan kyseiset päätökset oli tosiasiallisesti postitettu vasta 19.9.2014. Kaupungin asiakastietojärjestelmään kirjattujen päätösten tiedoksiantotietojen ja tosiasiallisten postituspäivämäärien välillä oli kanteluasiakirjoista tarkemmin ilmeneviä ristiriitaisuuksia.

Saman kaupungin sosiaalitoimen toista asiakasta koskevan 2.2.2015 tehdyn, mutta 10.2.2015 allekirjoitetun päätöksen postituspäiväksi oli tiedoksiantotodistukseen merkitty 3.2.2015. Oikea postituspäivä oli kuitenkin 11.2.2015. Kun päätöksen tiedoksiannon ja allekirjoitetun päivämäärien ristiriitaisuus huomattiin, asiassa tehtiin uusi päätös.

Viranhaltijan päätös voidaan sosiaalihuoltolain mukaan  saattaa lautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaannin katsotaan, jollei muuta näytetä, tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös on annettu postin kuljetettavaksi.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että koska 7 päivän laskennallinen tiedoksisaantiaika lasketaan postituspäivästä ja 14 päivän muutoksenhakuaika puolestaan tiedoksisaantipäivästä, viranomaisen asiakastietojärjestelmään merkitty oikea tieto postituspäivästä on olennainen edellytys perustuslain 21 §:ssä taatun muutoksenhakuoikeuden toteutumiseksi. Päätökset on myös postitettava järjestelmään merkittynä postituspäivänä tai viipymättä sen jälkeen siten, että päätöksen vastaanottaja saa postin kulku huomioon ottaen päätöksestä tiedon viimeistään 7. päivänä sen postittamisesta. Asiakkaalla on oikeus luottaa hänelle ilmoitettuun postitusajankohtaan. Kantelija oli siten hänelle annettujen erheellisten tietojen johdosta voinut erehtyä käytettävissään olevasta oikaisuvaatimusajasta.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kaupungin huomiota velvollisuuteen turvata hallinnon asiakkaiden muutoksenhakuoikeuden toteutuminen.

Viive valvontalautakunnassa

Diaarinumero: OKV/62/41/2015
Antopäivä: 19.4.2016
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Valvontalautakunta oli antanut 5.11.2015 ratkaisun asianajajaa koskevassa valvonta-asiassa. Ratkaisun mukaan käräjäoikeus oli vuonna 2006 toimittanut valvontalautakunnalle käräjäoikeuden tuomion, jolla asianajaja oli tuomittu törkeästä veropetoksesta ja kirjanpitorikoksesta. Tuomio ei ollut lainvoimainen. Hovioikeus oli sittemmin hylännyt syytteet. Vuonna 2015 annetussa ratkaisussa asianajajalle ei määrätty kurinpidollisia seuraamuksia. Asian käsittely valvontalautakunnassa oli kestänyt  noin yhdeksän vuotta.

Valvontalautakunnan selvityksen mukaan ratkaisun antaminen oli viivästynyt inhimillisen erehdyksen vuoksi. Kun valvontalautakunta oli ilmoittanut kiinnittävänsä jatkossa huomiota valvonta-asioiden seurantaan erityisesti niissä valvonta-asioissa, jotka jäävät odottamaan tuomion tuloa lainvoimaiseksi tai muun viranomaisen ratkaisua, oikeuskansleri katsoi riittäväksi kiinnittää valvontalautakunnan vakavaa huomiota asioiden viivytyksettömään käsittelyyn.

Käsittelyn viivästyminen syyttäjänvirastossa

Diaarinumero: OKV/836/1/2015
Antopäivä: 19.4.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelija oli pyytänyt syyttäjänvirastolta esitutkinnan jatkamista asiassa, jossa  tutkinnanjohtaja oli päättänyt lopettaa esitutkinnan. Kantelija sai ratkaisun asiaan vasta 10 kuukauden kuluttua, jolloin toinen epäillyistä rikoksista oli jo vanhentunut käsittelyn aikana.

Kantelijan, jolla oli ollut samaan aikaan lukuisia erilaisia asioita käsiteltävänä syyttäjänvirastossa, kirjoitus oli yhdistetty kantelijan muihin asioihin, joissa lisäksi syyttäjät olivat usein vaihtuneet. Koska poliisi oli tehnyt tutkinnan lopettamispäätöksen sillä perusteella, että asiassa ei ollut syytä epäillä rikosta, päätöstä ei ollut lähetetty syyttäjälle. Jotta kantelun tekijän itsensä syyttäjänvirastoon lähettämällä kirjoituksella olisi voinut olla jokin asiallinen merkitys, kihlakunnansyyttäjän olisi tullut käsitellä asia ja muodostaa käsityksensä siihen ennen syyteoikeuden vanhentumista.

Huomioon ottaen, että johtava kihlakunnansyyttäjä oli kertonut, että syyttäjänvirastossa ryhdytään ilmi tulleen tapahtuman vuoksi selvittämään järjestelmällisesti vireillä olevat asiat syyttäjittäin ja uudistetaan diaarin hakuominaisuudet, apulaisoikeuskansleri katsoi riittäväksi laillisuusvalvonnalliseksi toimenpiteeksi kiinnittää syyttäjänviraston huomiota viraston lakiin perustuvaan velvollisuuteen hoitaa virkatehtävät ilman aiheetonta viivytystä.

« Edellinen 1 / 74