Ratkaisut

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus menetteli virheellisesti

Diaarinumero: OKV/1817/1/2015
Antopäivä: 12.9.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa oli pöytäkirjaan merkitty virheellistä tietoa kantelijan tilasta ja annettu virheellistä tietoa valokuvien ottamisesta valvontakäynnillä. Kantelija oli pyytänyt saada kyseiset valokuvat, mutta ELY-keskuksesta oli ilmoitettu, ettei niitä ole. Kantelijalle ei ollut annettu valituskelpoista päätöstä asiakirjapyyntöön. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti ELY-keskuksen huomiota hallintolain ja valtion virkamieslain säännöksiin asian asianmukaisesta ja huolellisesta käsittelystä sekä julkisuuslain säännöksiin asiakirjapyynnön käsittelystä.

okv_1817_1_2015.pdf

Lausunto: Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan asettaminen

Diaarinumero: OKV/31/20/2016
Antopäivä: 9.9.2016
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta asetetaan vuoden 2017 alusta seuraavalle toimikaudelle.  Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi oikeuskanslerin näkemystä lautakunnan jäsenten sidonnaisuuksia koskevasta kysymyksestä ennen asian esittelemistä valtioneuvoston yleisistunnossa.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta on lainkäyttöelin, jonka jäsenet toimivat tuomarin vastuulla. Perustuslain 21 §:n vaatimus jokaisen oikeudesta saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi, koskee myös työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan toimintaa.

Oikeuskansleri totesi vakuutusoikeuden 27.3.2014 antamaan ratkaisuun 1047:2012 viitaten, että eläkelaitoksen hallituksessa tai neuvottelukunnassa toimiva työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan jäsen tai varajäsen on esteellinen käsittelemään kyseistä eläkelaitosta koskevia asioita muutoksenhakulautakunnassa, ja katsoi, että tällainen asema eläkelaitoksessa voi herättää epäilyksiä jäsenen objektiivisesta puolueettomuudesta myös muiden eläkelaitosten asioiden käsittelyssä.

Oikeuskanslerin saaman selvityksen mukaan muutoksenhakulautakunnan jäsenen tai varajäsenen toimiminen eläkelaitoksen hallituksessa tai neuvottelukunnassa aiheuttaa nykyisin toistuvasti tilanteita, joissa jäsen tai varajäsen on esteellinen käsittelemään lautakunnassa tietyn eläkelaitoksen asioita. Esteellisyystilanteita ilmenee siinä määrin, että ne vaikeuttavat lautakunnan toimintaa ja aiheuttavat lautakunnassa ylimääräistä työtä. Lautakunta ratkaisee asiat pääsääntöisesti jaostoissa, joissa jokaisessa on jäsenenä jonkin erikoisalan lääkäri ja lähtökohtana on, että käsiteltävät asiat jaetaan jaostoille asiassa vaadittavan lääketieteellisen asiantuntemuksen perusteella. Oikeuskanslerin saaman selvityksen mukaan asioiden valikoituminen muutoksenhakulautakunnan jaostoille määräytyy kuitenkin paljolti jäsenten sidonnaisuuksien perusteella, vaikka sen tulisi määräytyä vain jaoston lääkärijäsenen erikoisalan ja asiantuntemuksen perusteella. Tämä aiheuttaa vinoumaa asioiden jakautumisessa ja epäkohtia lääketieteellisen erityisasiantuntemuksen takaamisessa. Lisäksi etukäteisjärjestelyistä huolimatta esiintyy tilanteita, joissa asioiden käsittely lautakunnassa viivästyy esteellisyydestä johtuvien lykkäysten ja asioiden palautusten vuoksi.  Nämä seikat muodostavat uhkan muutoksenhakijoiden oikeusturvan toteutumiselle.

Oikeuskanslerin mukaan edellä esitetyt näkökohdat puoltavat sitä, että pysyväisluonteisten esteellisyyksien syntyminen tulee pyrkiä ehkäisemään jo ennalta muutoksenhakulautakuntaa asetettaessa. Näin ollen oikeuskansleri piti perusteltuna menettelyä, että henkilöä, joka on sellaisen yhtiön tai laitoksen palveluksessa, hallituksessa tai neuvottelukunnassa, jonka päätöksistä tehtyjä valituksia muutoksenhakulautakunta käsittelee, ei nimitetä lautakuntaan. Riittävän painavia, oikeudellisesti hyväksyttäviä vastasyitä tälle käsitykselle ei ole kannanoton laatimisen yhteydessä tullut esiin. 

okv_31_20_2016.pdf

Sosiaalipäivystyksen olisi tullut varmistaa asiakkaan tahto lastensuojeluilmoituksen kirjaamisesta

Diaarinumero: OKV/1253/1/2015
Antopäivä: 8.9.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelija oli soittanut kaupungin sosiaalipäivystykseen tyttärensä asiassa ja halunnut tehdä lastensuojeluilmoituksen. Myöhemmin oli ilmennyt, että lastensuojeluilmoitusta ei ollut kirjattu. Saadussa selvityksessä ja toisaalta kantelussa ja kantelijan omassa vastineessakin kerrottiin puhelinkeskustelusta ristiriitaisesti. Kantelija painotti ilmaisseensa haluavansa tehdä lastensuojeluilmoituksen. Selvitysten mukaan taas kantelija ei ollut puhelinkeskustelussa ilmaissut tekevänsä asiasta lastensuojeluilmoitusta ja sosiaalityöntekijän oman arvion mukaan puhelinkeskustelun perusteella ei ollut syntynyt perusteita lastensuojeluilmoituksen kirjaamiseen. Asiasta ei ollut saatavissa lisäselvitystä, eikä sitä näin ollen käydyn puhelinkeskustelun osalta ollut mahdollista varmuudella arvioida.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että hallintolain hyvää hallintoa määrittelevien 7 ja 8 §:n mukaisten palvelu- ja neuvontaperiaatteiden mukaista olisi kuitenkin ollut, että kantelijan  kanssa puhelinkeskustelun käynyt sosiaalityöntekijä olisi varmistanut, oliko kantelija tarkoittanut tehdä lastensuojeluilmoituksen. Hallintolain mukaan asiakkaan yhteydenoton jäädessä tulkinnanvaraiseksi sen oikea tarkoitus on varmistettava asiakkaalta ja hänelle on tämän jälkeen ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin yhteydenoton johdosta on ryhdytty. Apulaisoikeuskansleri saattoi  kaupungin sosiaali- ja terveysviraston sosiaalipäivystyksen tietoon  tämän lastensuojeluilmoitusten vastaanottamisesta ja kirjaamisesta lausumansa.

okv_1253_1_2015.pdf

Lausunto esitysluonnoksesta laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa

Diaarinumero: OKV/29/20/2016
Antopäivä: 7.9.2016
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi sisäministeriön rajavartio-osastolle lausunnon esitysluonnoksesta laiksi rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa. Lausunnossaan oikeuskansleri kiinnitti rajavartio-osaston huomiota siihen, että lakiluonnoksen ”suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys”-kohdan arvioinnissa oli kerrottu ehdotetusta lain 3 luvun 29 §:n ilmaisukiellosta, mutta 2 luvun 10 §:n mukaista alemmalla kynnyksellä sovellettavaa ilmaisukieltoa ei ollut mainittu.

Edelleen oikeuskansleri totesi, että eduskunnan apulaisoikeusasiamies oli päätöksessään 18.11.2015 arvioinut esitutkintalain 11 luvun 5 §:n ilmaisukieltoa ja muun ohessa todennut, että kyseinen ilmaisukielto tulisi voida saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi. Esitysluonnoksesta ei ilmennyt, oliko säädettäväksi ehdotettuja ilmaisukieltoja arvioitu tuon apulaisoikeusasiamiehen päätöksen valossa.

okv_29_20_2016.pdf

Lausunto: sosiaali- ja terveystietojen tietoturvallinen hyödyntäminen

Diaarinumero: OKV/39/20/2016
Antopäivä: 7.9.2016
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi, joka koskee sosiaali- ja terveystietojen hyödyntämistä tietoturvallisesti. Esitysluonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi laki sosiaali- ja terveystietojen tietoturvallisesta hyödyntämisestä ja muutettavaksi lakia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, lakia potilaan asemasta ja oikeuksista sekä lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Lisäksi esityksellä ehdotetaan kumottavaksi laki terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä ja laki sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tilastotoimesta.

Esityksen tavoitteena on säädellä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilötietojen hyödyntämistä. Asiakas- ja potilastietojen on lakiluonnoksen mukaan tarkoitus olla hyödynnettävissä muun muassa tilastointiin, tutkimukseen ja opetukseen sekä kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.

Oikeuskansleri totesi lausunnossaan, että esitysluonnos liittyy keskeisesti perusoikeutena turvattuun yksityisyyden suojaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedot ovat arkaluonteisia henkilötietoja, joita käsiteltäessä on oltava erityisen huolellinen. Luonnoksessa laiksi sosiaali- ja terveystietojen tietoturvallisesta hyödyntämisestä on pyritty teknisillä ja muilla turvatakeilla varmistumaan siitä, että henkilötietoja käsiteltäessä turvataan rekistereissä olevien henkilöiden yksityisyyden suoja. Oikeuskansleri korosti yksityisyyden suojan tärkeyttä erityisesti sen vuoksi, että esitysluonnoksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on laajentaa sosiaali- ja terveystietojen hyödyntämistä muussa kuin niiden ensisijaisessa tarkoituksessa eli potilas- ja asiakassuhteiden hoitamisessa.

Esitysluonnoksen mukaan lakia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta on tarkoitus muuttaa siten, että siinä säädettäisiin muun muassa laitoksen oikeudesta saada ja käsitellä henkilötietoja ja veri- ja kudosnäytteitä. Luonnoksen mukaan kyseisen lain nojalla saatuihin tietoihin ei sovellettaisi henkilötietolain 26 §:ssä säädettyä tarkastusoikeutta eikä julkisuuslain 11 ja 12 §:ssä säädettyä oikeutta saada oman asian käsittelyyn vaikuttavia tai itseään koskevia tietoja.

Oikeuskansleri totesi, että edellä mainittu tarkastusoikeus on keskeinen rekistereissä olevien henkilöiden oikeusturvakeino. Oikeuskansleri ei ollut vakuuttunut siitä, että tarkastusoikeuden epääminen esitysluonnoksesta ilmenevällä tavalla olisi perusteltua. Hän katsoi, että ainakin epäämiselle tulisi esittää selkeät ja riittävät perusteet.

Oikeuskanslerin mukaan sen lisäksi, että julkisuuslain 11 ja 12 § toteuttavat lain tavoitteena olevaa avoimuutta, ne ovat myös osa oikeusturvajärjestelmää. Sen vuoksi hän katsoi, että esitysluonnosta olisi myös kyseisten pykälien soveltamista koskevan rajoituksen osalta  syytä vielä arvioida ennen hallituksen esityksen antamista.

Työvoimapoliittisen lausunnon antaminen viivästyi

Diaarinumero: OKV/1284/1/2015
Antopäivä: 7.9.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimistoon) ilmoittautuneelta kantelijalta oli pyydetty lisäselvitystä opiskeluoikeudestaan. Kantelija oli toimittanut pyydetyt selvitykset, mutta hänelle oli yli kuukauden kuluttua lähetetty uusi lisäselvityspyyntö ja pyydetty jo toimitettua asiakirjaa. Kantelijan toimitettua asiakirjan työvoimapoliittinen lausunto oli annettu seuraavana päivänä. TE-toimiston selvityksen mukaan kantelijan  työvoimapoliittista lausuntoa koskeva asia olisi ollut valmis ratkaistavaksi kantelijan toimitettua ensimmäisen kerran lisäselvityksensä. TE-toimiston mukaan työttömyysturvayksikössä tapahtunut virhe lisäselvityksen pyytämisessä oli pitkittänyt kantelijan työttömyysturva-asian käsittelyä jo muutoinkin pitkän käsittelyajan lisäksi.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä tiedoista annetun työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen 1 §:ssä edellytetään lausunnon antamista ilman aiheetonta viivytystä. Säännöksessä asetettu 30 päivää on enimmäisaika työvoimapoliittista lausuntoa koskevan asian käsittelemiselle. Kantelijan  asian käsittely oli ylittänyt lausunnon antamiselle säädetyn enimmäisajan.  Lisäksi asiassa ei ollut toimittu riittävän huolellisesti, koska kantelijalta oli pyydetty tarpeettomasti lisäselvitystä. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti TE-toimiston huomiota työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa säädettyihin vaatimuksiin työvoimapoliittisen lausunnon käsittelyajasta. Lisäksi hän kiinnitti asian käsittelijän huomiota huolellisuuteen virkatehtävien hoitamisessa.

okv_1284_1_2015.pdf

Toimeentulotukipäätöksessä lausuttava hakemuksen osittaisesta hylkäämisestä

Diaarinumero: OKV/1379/1/2015 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/14/1/2016, OKV/72/1/2016
Antopäivä: 6.9.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelija oli sähköpostihakemuksellaan 19.9.2015 hakenut kaupungin perusturvatoimelta toimeentulotukea loka-, marras- ja joulukuulle 2015. Kantelijalle oli 29.9.2015 myönnetty toimeentulotukea lokakuulle 2015. Kantelija arvosteli kaupungin perusturvatoimea siitä, että toimeentulotukea ei ollut myönnetty lokakuuta pidemmälle ajalle ja että perusturvatoimi oli edellyttänyt hänen toimittavan vastaisuudessa kuukausittaiset toimeentulotukihakemukset.

Vaikka etuuskäsittelijän  päätöksen lopputuloksesta ei ollut sinänsä jäänyt epäselvyyttä, apulaisoikeuskansleri totesi käsityksenään, että ottaen huomioon perustuslain, hallintolain ja toimeentulotuesta annetun lain vaatimukset perustellun päätöksen antamisesta etuuskäsittelijän päätöksessä olisi tullut nimenomaisesti lausua kantelijan 19.9.2015 tekemän hakemuksen hylkäämisestä marras- ja joulukuun 2015 toimeentulotuen osalta sekä nimenomaisesti perustella tuo hylkääminen. Näin meneteltäessä kantelijalle olisi turvattu mahdollisuus hakea etuuskäsittelijän päätökseen muutosta myös kiistanalaisen toimeentulotuen määräytymisajan osalta ja saada siten halutessaan viime kädessä hallintotuomioistuimen kannanotto määräytymisaikaan.

Kantelija oli sähköpostihakemuksellaan 19.12.2015 hakenut perusturvatoimelta sekä toimeentulotukea tammikuulle 2016 että lisäystä joulukuun 2015 toimeentulotukeen.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että toimeentulotuesta 15.1.2016 tehdyllä etuuskäsittelijän päätöksellä oli siihen tehdyn nimenomaisen kirjauksen mukaan myönnetty kantelijalle toimeentulotukea ajalle 1.1.–31.1.2016. Päätöksellä oli siten ratkaistu kantelijan hakemus tammikuun 2016 toimeentulotuen osalta. Päätöksen perusteena olevassa samaa ajanjaksoa koskevassa toimeentulotukilaskelmassa oli kuitenkin otettu huomioon ainakin tiettyjä kuluja joulukuulta 2015. Tällaisenaan päätös jätti jossain määrin epäselväksi joulukuun 2015 toimeentulotukea koskevan kantelijan lisähakemuksen kohtalon. Tosin päätökseen kirjatuista hakemustiedoista ja esimerkiksi tiettyjen kulujen huomioon ottamisesta oli pääteltävissä, että päätöksellä oli ollut tarkoitus ratkaista myös joulukuun 2015 toimeentulotukea koskeva kantelijan lisähakemus. Apulaisoikeuskansleri totesikin tämän toimeentulotukipäätöksen osalta käsityksenään, että päätöksessä olisi tullut nimenomaisesti lausua joulukuun 2015 toimeentulotukea koskevan kantelijan lisähakemuksen ainakin osittaisesta hylkäämisestä sekä myös nimenomaisesti perustella tuo hylkääminen.

Apulaisoikeuskansleri saattoi kaupungin perusturvatoimen tietoon näkemyksensä siitä, että toimeentulotukipäätöksiin on sisällytettävä hakemusten osittaista hylkäämistä koskevat nimenomaiset lausumat ja perustelut.

Ehdollisen vankeusrangaistuksen koeaika

Diaarinumero: OKV/25/30/2016 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/26/30/2016
Antopäivä: 5.9.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Oikeuskanslerin tuomioistuimiin kohdistamaan laillisuusvalvontaan kuuluvassa rangaistustuomioiden tarkastamisessa havaittiin, että käräjäoikeus oli samana päivänä olleissa istunnoissa antanut kaksi tuomiota, joissa vastaajalle oli määrätty rikoslain 2 b luvun 3 §:ssä säädettyä lyhyempi ehdollisen vankeusrangaistuksen koeaika.

Virheistä vastuussa olevan käräjätuomarin mukaan kyseessä on ollut ajatusvirhe. Ehdollisten rangaistusten koeajan alkamispäivä on mitä ilmeisemmin laskettu virheellisesti tekopäivästä.

Apulaisoikeuskansleri antoi käräjätuomarille vastaisen varalle valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaisen huomautuksen tuomioissa olleiden virheiden perusteella.

Ehdollisen vankeusrangaistuksen koeaika

Diaarinumero: OKV/17/30/2016
Antopäivä: 2.9.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Oikeuskanslerin tuomioistuimiin kohdistamaan laillisuusvalvontaan kuuluvassa rangaistustuomioiden tarkastamisessa havaittiin, että käräjäoikeus oli tuominnut vastaajalle määrätyn ehdollisen vankeusrangaistuksen koeajan päättymään kuusi kuukautta tuomion antopäivän jälkeen. Tuomittu koeaika siis alitti huomattavasti rikoslain 2 b luvun 3 §:ssä säädetyn koeajan vähimmäispituuden.

Virheestä vastuussa olevan käräjätuomarin mukaan koeaika on tarkoitettu päättymään vasta merkittyä vuotta seuraavana vuonna, mutta tuomioon on tullut lyhyempi koeaika tapahtuneen kirjoitusvirheen johdosta.

Apulaisoikeuskansleri antoi käräjätuomarille vastaisen varalle oikeuskanslerista annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaisen huomautuksen tuomiossa olleen virheen perusteella.

Käsittelyaika-arvio tulee antaa pyydettäessä

Diaarinumero: OKV/138/1/2016
Antopäivä: 22.8.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelija oli tiedustellut hakemuksensa käsittelyn etenemistä Maahanmuuttovirastosta. Hänelle oli vastattu, ettei arviota käsittelyajasta ole mahdollista antaa, koska asian selvittelyssä on mukana poliisi. Maahanmuuttoviraston mukaan mahdollinen käsittelyaika-arvio olisi ollut niin epävarma, ettei sen antamista pidetty tarkoituksenmukaisena.

Apulaisoikeuskansleri totesi hallintolain käsittelyaika-arvion antamista koskevan säännöksen lähtökohtana olevan, että arvio tulisi aina pyydettäessä antaa. Käsittelyaika-arviolta ei voida edellyttää ehdotonta paikkansa pitävyyttä. Arviota ei voi jättää antamatta pelkästään sillä perusteella, että käsittelyajan arvioiminen on hankalaa tai arvio olisi epävarma. Viranomaisen tulee pyydettäessä antaa uusi käsittelyaika-arvio. Samalla asianosaiselle tulisi ilmoittaa syy käsittelyn viivästymiseen. Mikäli asian käsittelyn kesto riippuu toisen viranomaisen vastuulle kuuluvista seikoista, voi tämän painottaminen asiakkaalle olla perusteltua.

Ilmoituksensa mukaan Maahanmuuttovirasto on tapauksen johdosta kiinnittänyt huomiota siihen, miten virastossa voitaisiin poikkeuksellisissa tilanteissa neuvoa asiakkaita käsittelyajan suhteen. Tämän vuoksi apulaisoikeuskansleri katsoi riittäväksi toimenpiteeksi saattaa päätöksessä esittämänsä näkemykset käsittelyaika-arvion antamisesta Maahanmuuttoviraston tietoon.

okv_138_1_2016.pdf
« Edellinen 1 / 80