Ratkaisut

Käsittelyaika-arvio tulee antaa pyydettäessä

Diaarinumero: OKV/138/1/2016
Antopäivä: 22.8.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelija oli tiedustellut hakemuksensa käsittelyn etenemistä Maahanmuuttovirastosta. Hänelle oli vastattu, ettei arviota käsittelyajasta ole mahdollista antaa, koska asian selvittelyssä on mukana poliisi. Maahanmuuttoviraston mukaan mahdollinen käsittelyaika-arvio olisi ollut niin epävarma, ettei sen antamista pidetty tarkoituksenmukaisena.

Apulaisoikeuskansleri totesi hallintolain käsittelyaika-arvion antamista koskevan säännöksen lähtökohtana olevan, että arvio tulisi aina pyydettäessä antaa. Käsittelyaika-arviolta ei voida edellyttää ehdotonta paikkansa pitävyyttä. Arviota ei voi jättää antamatta pelkästään sillä perusteella, että käsittelyajan arvioiminen on hankalaa tai arvio olisi epävarma. Viranomaisen tulee pyydettäessä antaa uusi käsittelyaika-arvio. Samalla asianosaiselle tulisi ilmoittaa syy käsittelyn viivästymiseen. Mikäli asian käsittelyn kesto riippuu toisen viranomaisen vastuulle kuuluvista seikoista, voi tämän painottaminen asiakkaalle olla perusteltua.

Ilmoituksensa mukaan Maahanmuuttovirasto on tapauksen johdosta kiinnittänyt huomiota siihen, miten virastossa voitaisiin poikkeuksellisissa tilanteissa neuvoa asiakkaita käsittelyajan suhteen. Tämän vuoksi apulaisoikeuskansleri katsoi riittäväksi toimenpiteeksi saattaa päätöksessä esittämänsä näkemykset käsittelyaika-arvion antamisesta Maahanmuuttoviraston tietoon.

okv_138_1_2016.pdf

Hovioikeuden tuomion perustelut

Diaarinumero: OKV/11/31/2015
Antopäivä: 22.8.2016
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Poliisille tehdyssä rikosilmoituksessa arvosteltiin hovioikeuden tuomiota ja etenkin sen perusteluja. Poliisi teki päätöksen, ettei asiassa ollut syytä epäillä rikosta, joten esitutkintaa ei toimitettu. Oikeuskanslerilla ei ollut aihetta arvioida asiaa toisin kuin poliisi oli tehnyt. Oikeuskansleri arvioi päätöksessään hovioikeuden menettelyä myös muutoin kuin rikosoikeudellisesti.

Hovioikeuden ratkaisukokoonpano kiisti selvityksessään, että sen antama tuomio olisi ollut riittämättömästi perusteltu. Hovioikeuden presidentti piti antamassaan lausunnossa hovioikeuden tuomion rakennetta ja sen perusteluja lain vaatimukset täyttävinä, mutta hän esitti joitakin yksityiskohtaisempien perustelujen puolesta puhuvia näkökohtia.

Oikeuskansleri totesi, ettei hovioikeuden tuomion perusteluja voitu tapauksessa kaiken kaikkiaan pitää lainvastaisina eikä oikeuskanslerilla ollut perusteita todeta hovioikeuden ylittäneen asiassa sille riippumattomana tuomioistuimena kuuluvaa harkintavaltaansa. Toisaalta oikeuskansleri yhtyi hovioikeuden presidentin esittämiin näkökohtiin ja tämän toteamaan, että perustelujen ja lopputuloksen välinen kiinteä yhteys antaa asianosaisille mahdollisuuden varmistua lopputuloksen oikeellisuudesta ja kattavamman mahdollisuuden arvioida myös näyttöratkaisun oikeellisuutta. Tuomiosta on käytävä ilmi, millä seikoilla tuomioistuimen käsityksen mukaan on ollut merkitystä asiaa ratkaistaessa sekä millä oikeudellisella perusteella tuomioistuin on tuomiossa todettujen tosiseikkojen perusteella päätynyt tuomiosta ilmenevään lopputulokseen. Tuomioistuimien perusteluvelvollisuudella on keskeinen merkitys asianosaisten oikeusturvan kannalta. Oikeuskanslerin mielestä presidentin esille tuomia hovioikeuden tuomion tiettyjä kohtia selkeyttämällä olisi tuomio ollut asianosaisten helpommin ymmärrettävissä, koska hovioikeuden tuomiossa esitetyt perustelut olisivat tällöin yksiselitteisemmin kuvanneet tuomion perusteena olevaa oikeudellista päättelyä.

Oikeuskansleri saattoi päätöksessä esitetyt tuomion perustelemista koskeva näkökohdat hovioikeuden ratkaisukokoonpanon tietoon.

okv_11_31_2015.pdf

Työtarjouskirjeeseen vastaamiselle asetettu määräaika oli liian lyhyt

Diaarinumero: OKV/571/1/2016
Antopäivä: 17.8.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelija on ilmoittanut saaneensa työ- ja elinkeinotoimistolta postitse työtarjouskirjeen, jossa tarkoitettua työpaikkaa oli haettava viimeistään neljän päivän kuluttua kirjeen päiväyksestä ja kahden päivän kuluttua sen saapumispäivästä lukien. Kantelija piti vastausaikaa riittämättömänä.

Apulaisoikeuskansleri katsoi asiassa lausunnon antaneen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tavoin, että työtarjoukseen vastaamiselle asetettua määräaikaa oli pidettävä riittämättömänä. Työ- ja elinkeinotoimiston tulee nyt kysymyksessä olevan kaltaisesta työpaikasta ilmoittaessaan olla henkilökohtaisesti yhteydessä työnhakijaan esimerkiksi puhelimitse, jotta työnhakijalla olisi tosiasiallinen mahdollisuus hakea työpaikkaa.

Apulaisoikeuskansleri saattoi työ- ja elinkeinotoimiston tietoon näkemyksensä työtarjouksiin vastaamiselle varatun määräajan riittävästä pituudesta.

okv_571_1_2016.pdf

Ehdollisen vankeuden koeajan pituus

Diaarinumero: OKV/29/30/2016
Antopäivä: 17.8.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Oikeuskanslerin tuomioistuimiin kohdistamaan laillisuusvalvontaan kuuluvassa rangaistustuomioiden tarkastamisessa havaittiin, että käräjäoikeus oli tuominnut vastaajalle määrätyn ehdollisen vankeusrangaistuksen koeajan päättymään seitsemän kuukautta tuomion antopäivän jälkeen. Tuomittu koeaika siis alitti huomattavasti rikoslain 2 b luvun 3 §:ssä säädetyn koeajan vähimmäispituuden.

Virheestä vastuussa olevan käräjätuomarin mukaan koeaika on tarkoitettu päättymään vasta merkittyä vuotta seuraavana vuonna, mutta tuomioon on tullut lyhyempi koeaika tapahtuneen kirjoitusvirheen johdosta.

Apulaisoikeuskansleri antoi käräjätuomarille vastaisen varalle oikeuskanslerista annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaisen huomautuksen tuomiossa olleen virheen perusteella.

Vähimmäisrangaistuksen alittaminen

Diaarinumero: OKV/24/30/2016
Antopäivä: 17.8.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Oikeuskanslerin tuomioistuimiin kohdistamaan laillisuusvalvontaan kuuluvassa rangaistustuomioiden tarkastamisessa havaittiin, että käräjäoikeus oli tuominnut vastaajalle rikoslain 2 c luvun 2 §:n vastaisesti 10 päivän mittaisen vankeusrangaistuksen, vaikka kyseisen lain kohdan mukaan määräaikaisen vankeusrangaistuksen vähimmäispituus on 14 päivää.

Virheestä vastuussa olevan käräjätuomarin mukaan aikaisempia tuomioita huomioon otettaessa uusista rikoksista on epähuomiossa tuomittu rikoslaissa säädettyä vähimmäisaikaa lyhyempi vankeusrangaistus.

Apulaisoikeuskansleri antoi käräjätuomarille vastaisen varalle valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaisen huomautuksen tuomiossa olleen virheen perusteella.

Toimeentulotukihakemusta ei ollut käsitelty viivytyksettä

Diaarinumero: OKV/539/1/2016
Antopäivä: 16.8.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelijan sähköinen toimeentulotukihakemus oli saapunut lauantaina 26.3.2016 kaupungin sosiaali- ja terveysviraston asiakastietojärjestelmään tietyn kaupunginosan palvelupisteen sähköisten hakemusten jonoon. Hakemus oli siirretty etuuskäsittelyn työjonoon tiistaina 29.3.2016 eli ensimmäisenä arkipäivänä hakemuksen saapumisen jälkeen. Hakemuksen käsittelyn viivästyttyä kantelija oli soittanut toimeentulotuen neuvontanumeroon. Puheluun vastannut henkilö ei ollut pystynyt antamaan arviota siitä, milloin hakemus käsiteltäisiin. Toisen kaupunginosan palvelupisteen sosiaalityöntekijä oli tehnyt päätöksen toimeentulotukihakemukseen 8.4.2016 eli kahdeksantena arkipäivänä hakemuksen saapumisesta.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että kantelijan toimeentulotukihakemukseen ei ollut tehty päätöstä laissa säädetyssä seitsemässä arkipäivässä. Toimeentulotukihakemuksen viivytyksetön käsittely on olennaisen tärkeää jo sen vuoksi, että toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellisen tuen muoto, jonka avulla turvataan henkilön ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Vaikka laissa säädettyä käsittelyaikaa ei selvityksen mukaan ollut ylitetty kuin yhdellä arkipäivällä, oli viivästyksen käytännön merkitystä kantelijan kannalta arvioitaessa otettava huomioon, että hakemuksen laissa säädetyn käsittelyajan alkamista oli lykännyt myös yksi pääsiäisen arkipyhä.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kaupungin sosiaali- ja terveysviraston huomiota toimeentulotukihakemusten viivytyksettömään käsittelyyn ja käsittelyyn varattujen henkilöstöresurssien riittävyyteen myös juhlapyhien jälkeisenä aikana, jolloin viraston henkilöstöä yleisesti lomailee. Lisäksi apulaisoikeuskansleri saattoi viraston tietoon käsityksensä, että siinäkin tapauksessa, että toimeentulotukihakemusta ei pystytä käsittelemään laissa säädetyssä ajassa, asiakkaalle on hänen tiedustellessaan pystyttävä hallintolain 23 §:n 2 momentin mukaisesti esittämään arvio päätöksen antamisajankohdasta. Toimeentulotukihakemuksen käsittelyn viivästyttyä sekä päätöksen lopputuloksen että sen antamisajankohdan merkitys asiakkaan jokapäiväisen elämän kannalta kasvaa.

okv_539_1_2016.pdf

Poliisin virheet esitutkinnassa ja tietojen antamisessa oikeuskanslerille

Diaarinumero: OKV/1315/1/2015 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/1544/1/2015
Antopäivä: 16.8.2016
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Kantelija oli tehnyt poliisille tutkintapyynnön epäilemästään tuomarien virkarikoksesta. Asian asiakirjat olivat poliisilaitoksella kadonneet, minkä jälkeen asian tutkija oli merkinnyt asian poliisiasiain tietojärjestelmään ratkaistuksi, vaikka tutkinnanjohtaja ei ollut asiasta päättänyt. Tutkinnanjohtaja oli tehnyt asiassa esitutkintapäätöksen vasta lähes kolme vuotta tutkintapyynnön saapumisen jälkeen, kun asianomistaja oli ilmoittanut poliisilaitokselle lähettämässään tiedustelussa odottavansa edelleen ratkaisua asiassa. Poliisilaitos ei vastannut tiedusteluun muutoin kuin lähettämällä asianomistajalle neljä kuukautta tiedustelun saapumisen jälkeen asiassa tehdyn esitutkintapäätöksen. Poliisilaitos ei ollut ilmoittanut tuomarien virkarikosasioissa syyttäjänä toimivalle oikeuskanslerille mainitusta tutkittavanaan olleesta asiasta.

Tutkinnanjohtaja oli menettelystään antamassaan selvityksessä antanut huolimattomuuttaan virheellisen tiedon asian ratkaisuajankohdasta, minkä perusteella poliisilaitos ja Poliisihallitus olivat arvioineet esitutkinnan toimitetun ilman aiheetonta viivytystä. Lisäksi poliisilaitos oli lausunnoissaan antanut olennaisesti virheellisiä tietoja seikoista, joilla oli merkitystä poliisilaitoksen menettelyn laillisuusvalvonnallisen arvioinnin kannalta. Selvityksen mukaan virheet olivat aiheutuneet poliisilakimiehen huolimattomuudesta.

Oikeuskansleri kiinnitti poliisilaitoksen ja mainitun poliisilakimiehen vakavaa huomiota huolellisuuteen annettaessa ylimmälle laillisuusvalvojalle sen tarvitsemia tietoja. Lisäksi hän kiinnitti poliisilaitoksen huomiota huolellisuuteen asiakirjojen käsittelyssä sekä hyvään hallintoon kuuluvaan velvollisuuteen kohtuullisessa ajassa vastata käsiteltävänään olevaa asiaa koskeviin asiallisiin tiedusteluihin.

Asian tutkinnanjohtajana toimineen rikoskomisarion huomiota oikeuskansleri kiinnitti velvollisuuteen toimittaa esitutkinta ilman aiheetonta viivytystä, huolellisuuteen annettaessa ylimmälle laillisuusvalvojalle sen tarvitsemia tietoja ja velvollisuuteen ilmoittaa oikeuskanslerille tutkittavaksi tulleesta tuomarin virkarikosepäilystä. Hän kiinnitti asian tutkijana toimineen poliisimiehen huomiota huolellisuuteen tietojärjestelmäkirjauksia tehtäessä.

okv_1315_1_2015.pdf

Asiakirjapyynnön käsittelyn viipyminen

Diaarinumero: OKV/1668/1/2015
Antopäivä: 16.8.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä oli vastannut kantelijan ensimmäiseen asiakirjapyyntöön  siten, että hän oli saanut vain osan pyytämistään tiedoista. Apulaisoikeuskansleri totesi, että kantelijan  asiakirjapyyntöön olisi tullut vastata kaikilta osin. Lisäksi asiassa olisi tullut menetellä julkisuuslain 14 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla eli ilmoittaa kantelijalle kieltäytymisen syy ja kertoa mahdollisuudesta saattaa asia viranomaisen ratkaistavaksi, mikäli kaikkia kantelijan pyytämiä asiakirjoja ei voitu hänelle antaa.

Kantelijan myöhempään asiakirjapyyntöön kuntayhtymän viranhaltija oli vastannut kolmen kuukauden kuluttua pyynnöstä toimittamalla kantelijalle hänen pyytämänsä asiakirjat. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että asiakirjapyynnön käsittely oli tältä osin viivästynyt julkisuuslain 14 §:n 4 momentin vastaisesti.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän huomiota julkisuuslain 14 §:n säännöksiin asiakirjapyynnön käsittelemisestä.

okv_1668_1_2015.pdf

Sijaishuollossa olevan lapsen perusopetusta ei ollut järjestetty lainmukaisesti

Diaarinumero: OKV/1154/1/2015 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/1213/1/2015
Antopäivä: 12.8.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kantelija oli arvostellut lapsensa perusopetuksen järjestämistä lapsen ollessa sijoitettuna toisessa kunnassa lasten ja nuorten hoitokodissa. Kantelukirjoituksen mukaan lapsi on sijoitettuna ollessaan opiskellut hoitokodin yhteydessä toimivassa kotikoulussa, eikä kantelijaa lapsensa huoltajana ollut kuultu päätettäessä tällaiseen opetusjärjestelyyn siirtymisestä. Kantelija oli pyytänyt oikeuskansleria tutkimaan lapsensa perusopetuksen lainmukaisuuden.

Hoitokodilla, joka on yksityinen palveluntuottaja, ei ollut lupaa perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen. Hoitokodin koulun ei ole selvitetty tosiasiallisesti toimineen kunnan opetustoimen alaisuudessa ja valvonnassa. Sijoituskunta ei näin ollen ollut järjestänyt alueellaan asuneelle lapselle perusopetuslaissa edellytetyn mukaista perusopetusta.

Sijoituskunnan opetustoimen ei ollut selvitetty tehneen perusopetuslaissa edellytettyä valituskelpoista päätöstä erityiseen opetusjärjestelyyn siirtymisestä. Kantelijaa lapsensa huoltajana ei siten myöskään ollut kuultu asiassa. Sijoituskunnan menettelyn moitittavuuden arviointiin vaikutti kuitenkin se seikka, että sijoittajakunnan sosiaali- tai opetusviranomaisten ei ollut selvitetty ilmoittaneen lapsesta sijoituskunnalle ennen kuin lapsi oli käynyt hoitokodin kotikoulua useita kuukausia.

Apulaisoikeuskansleri saattoi käsityksensä perusopetuksen järjestämisestä, viranomaisten välisestä tiedonkulusta ja erityisistä opetusjärjestelyistä päättämisestä sijoittaja- ja sijoituskuntien tietoon vastaisessa toiminnassa huomioon otettavaksi.

Apulaisoikeuskansleri edellytti sijoituskunnan asianomaisen viranomaisen ilmoittavan hänelle 30.11.2016 mennessä mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt hoitokodin oppilaiden perusopetuksen järjestämiseksi perusopetuslaissa edellytetyllä tavalla.

okv_1154_1_2015.pdf

Suppean henkilöturvallisuusselvityksen virheellisyys

Diaarinumero: OKV/866/1/2015
Antopäivä: 9.8.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Poliisilaitoksen osastosihteeri oli vankilan vartijan määräaikaista virkasuhdetta hakenutta henkilöä koskeneeseen suppeaan turvallisuusselvitykseen kirjannut, että henkilö oli tuomittu kahdesta varkaudesta 20 päiväsakkoon. Tosiasiassa henkilö oli tuomittu mainittuun sakkorangaistukseen syyttäjän laatiman vaihtoehtoisen syytteen mukaisesti tuottamuksellisesta kätkemisrikoksesta. Osastosihteeri oli myös laiminlyönyt merkitä, ettei tuomio ollut vielä lainvoimainen. Osastosihteeri oli selvitystä tehdessään käyttänyt poliisin Patja-tietojärjestelmää ja puhelimitse hankkinut lisätietoja käräjäoikeudelta. Hänen kertomansa mukaan käräjäoikeudesta ei ollut kerrottu hänelle, että henkilö oli tuomittu vaihtoehtoisen syytteen mukaan eikä sitä, ettei tuomio ollut vielä lainvoimainen.
 
Kanteluratkaisussaan apulaisoikeuskansleri totesi, että kun lakiin perustuvan turvallisuusmenettelyn tarkoituksena on suojata keskeisiä yhteiskunnan etuja varmistamalla turvallisuusselvityksen kohteena olevien henkilöiden luotettavuus, lähtökohtana on oltava, että myös kaikki turvallisuusselvityksen laadinnassa käytettävät tiedot ovat kiistattoman oikeansisältöisiä ja että selvitystä varten hankittavien tietojen hankintamenettelyt takaavat tietojen luotettavuuden ja oikean sisällön. Turvallisuusselvityksellä voi olla sen kohteena olevan henkilön tulevaisuudelle jopa ratkaiseva merkitys. Virkavastuulla tapahtuvan perusmuotoisenkin ja suppean turvallisuusselvityksen laadinnassa on noudatettava korostunutta huolellisuutta. On myös voitava edellyttää, että turvallisuusselvitysasioita hoitavilla on riittävä koulutus ja täsmällinen työhönopastus tehtäviinsä.

Kantelun jälkeen turvallisuusselvitysten laatimismenettelyä oli poliisilaitoksessa muutettu ja parannettu siten, että tiedot hankitaan aina kirjallisesti ja selvitykset, joissa ilmoitetaan ns. merkityksellisiä tietoja antaa aina päällystöön kuuluva poliisimies. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti poliisilaitoksen henkilöturvallisuusselvitysasioista vastaavien virkamiesten huomiota sellaisten toimien välttämättömyyteen, joilla turvallisuusselvityksen kohteen oikeusturvan takaava lainmukainen menettely kaikissa tapauksissa toteutuu.

okv_866_1_2015.pdf
« Edellinen 1 / 79