Ratkaisut

Ministeri ei menetellyt lainvastaisesti esittäessään käsityksensä alkoholijuomien etämyynnistä

Diaarinumero: OKV/1605/1/2018 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/1954/1/2018, OKV/2030/1/2018
Antopäivä: 14.2.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskanslerin mukaan perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ei menetellyt lainvastaisesti esittäessään ministeriön käsityksen alkoholilain tulkinnasta ja korkeimman oikeuden ns. Visnapuu-ratkaisun merkityksestä siinä. Myöskään sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos ei menetellyt lainvastaisesti antaessaan julkisuudessa lausunnon, jonka mukaan alkoholijuomien etämyynti EU:sta Suomeen on kiellettyä.

Oikeuskansleri käsitteli asiaa kolmen kantelun perusteella. Yksi kantelijoista epäili ministerin antaneen eduskunnalle virheellistä tietoa kansanedustajien kirjalliseen kysymykseen antamassaan vastauksessa. Ministerin mukaan alkoholijuomien etämyynti Suomeen on kiellettyä. Kantelija on asiasta toista mieltä. Muissa kanteluissa arvosteltiin ministerin kolumnia ministeriön verkkosivuilla sekä hallitusneuvoksen julkisuudessa antamia lausuntoja.

Oikeuskansleri viittasi aikaisempaan lausuntoonsa (dnro OKV/94/20/2018) ja katsoi, että etämyyntiin liittyvissä alkoholilain ja rikoslain säännöksissä on aitoa tulkinnanvaraisuutta. Ministeri tai hallitusneuvos eivät menetelleet lain tai virkavelvollisuuksiensa vastaisesti esittäessään käsityksensä, vaikka myös toisenlaisia tulkintoja voidaan esittää.

Ministerin vastaus ja kolumni sisälsivät kuitenkin joitain korkeimman oikeuden ratkaisun sisältöön liittyviä epätarkkoja lausumia, jotka ainakin asiayhteydestään irrotettuna voidaan ymmärtää väärin. Vastauksessa todettiin muun muassa, että ”korkein oikeus katsoi ennakkopäätöksenä julkaisemassaan tuomiossa, että alkoholijuomien internetmyynti ja kotiinkuljetus ovat alkoholilain mukaan kiellettyjä”. Kolumnissa puolestaan todettiin, että ”tuomion mukaan kaikkien alkoholijuomien rajat ylittävä etämyynti on jo eduskunnan juuri hyväksymän uuden alkoholilain mukaan kiellettyä”. Lisäksi siinä todettiin: ”Ulkomaisessa etämyynnissä myyjä hoitaa kuljetuksen ja vastaa veronmaksusta. Tällainen myynti on siis korkeimman oikeuden tuomion mukaan nykyisin kiellettyä, koska vastaavaa myyntiä eivät suomalaisetkaan yrityksen saa harjoittaa.”

Oikeuskanslerin mukaan vastaus ja kolumni olivat näiltä osin varsin laveasti muotoiltuja, ja lausumien voidaan nähdä kattavan myös sellaiset tapahtumainkulut, joihin korkein oikeus ei tuomiossaan ottanut kantaa. Näin siitäkään huolimatta, että korkein oikeus oli otsikoinut tuomiosta antamansa tiedotteen ”KKO katsoi alkoholijuomien internetmyynnin ja kotiinkuljetuksen kielletyksi”. Väärinymmärrysten välttämiseksi tämänkaltaisia luonnehdintoja olisi oikeuskanslerin näkemyksen mukaan syytä välttää. Tällaisten yksittäisten virkkeiden sisällyttäminen vastaukseen tai kolumniin ei kuitenkaan ollut sellaista huolimatonta menettelyä, joka olisi antanut aihetta oikeuskanslerin toimenpiteisiin.

OKV_1605_1_2018.pdf

OKV_1954_1_2018.pdf

OKV_2030_1_2018.pdf

 

« Takaisin

Suomen vaakunaa tulee kunnioittaa

Diaarinumero: OKV/1714/1/2018
Antopäivä: 13.2.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri kiinnitti oikeusministeriön huomiota Suomen vaakunasta annetun lain vaakunaselitykseen ja erityisesti tinktuurien (värityksen) merkitykseen. Vaakuna on itsenäisen valtion tunnus ja siksi siihen liittyy erityisen arvokkuuden odotus.

Oikeusministeriö oli vuoden 2018 presidentinvaalien vaalilogoksi valinnut Suomen vaakunaa esittävän piirroksen. Kantelija oli kiinnittänyt huomiota siihen seikkaan, että vaakunapiirros ei väritykseltään vastannut Suomen vaakunasta annetun lain vaakunaselitystä.

Päätös (ruotsiksi):

OKV_1714_1_2018.pdf

« Takaisin

Ministeriö ei ylittänyt harkintavaltaansa kansliapäällikön viranhaussa

Diaarinumero: OKV/1910/1/2018
Antopäivä: 12.2.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskanslerin mukaan sosiaali- ja terveysministeriö ei menetellyt lainvastaisesti, kun se julisti kansliapäällikön viran haettavaksi yli 11 kuukautta ennen viran täyttämistä.

Kantelukirjoituksessa katsottiin, että viran täytön aikaistaminen poikkesi normaalista käytännöstä ilman hyväksyttävää syytä. Lisäksi epäiltiin, että tarkoituksena oli tehdä poliittinen virkanimitys.

Hallintolain mukaan viranomaisen on käytettävä toimivaltaansa vain lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Kansliapäällikön viran hakumenettelystä saaduissa selvityksissä ei ilmennyt harkintavallan ylittämiseen tai väärinkäyttöön viittaavia seikkoja. Viranhaun käynnistämisen aikataulu ei myöskään ollut olennaisesti pitempi kuin muissa vastaavissa tapauksissa.

OKV_1910_1_2018.pdf

« Takaisin

Kriisinhallintakeskuksen siirrossa hyvän hallinnon vastaista menettelyä

Diaarinumero: OKV/1213/1/2018
Antopäivä: 12.2.2019
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri katsoi sisäministeri Kai Mykkäsen ja sisäministeriön menetelleen hyvän hallinnon periaatteiden vastaisesti Kriisinhallintakeskuksen sijaintipaikkaa koskevan päätöksen valmistelussa. Ministeri Mykkänen ilmoitti valmistelun lähtökohdaksi vain yhden vaihtoehdon, vaikka valmistelua koskevien säännösten mukaan on yleensä vertailtava useampia paikkakuntia. Sisäministeriön tiedotteessa annettiin myös ristiriitaisia tietoja päätöksenteon vaiheesta ja etenemisestä. Oikeuskansleri ei kuitenkaan pitänyt menettelyä lainvastaisena.

Kantelija arvosteli sisäministeriön päätöstä siirtää Kriisinhallintakeskus Kuopiosta Helsinkiin. Kantelijan mukaan sisäministeriö tiedotti päättäneensä asiasta ennen asianmukaisia selvityksiä, kuulemismenettelyä ja käsittelyä alueellistamisen koordinaatioryhmässä.

OKV_1213_1_2018.pdf

« Takaisin

Oikaisuvaatimukset olisi tullut käsitellä viipymättä

Diaarinumero: OKV/16/1/2019
Antopäivä: 12.2.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi kaupungin peruspalvelulautakunnalle huomautuksen vuonna 2014 tehdyn oikaisuvaatimuksen käsittelemättä jättämisestä. Myös toisen, vuonna 2018 tehdyn oikaisuvaatimuksen käsittely oli viivästynyt ilman aihetta, minkä vuoksi apulaisoikeuskansleri kiinnitti lautakunnan huomiota säännöksiin oikaisuvaatimusten viivytyksettömästä, kiireellisestä ja asianmukaisesta käsittelystä.

Kaupunki ei ollut ottanut vuonna 2014 tehtyä oikaisuvaatimusta käsiteltäväksi ennen kuin apulaisoikeuskansleri vuonna 2019 pyysi selvitystä asiasta. Viivästymisen syynä oli selvityksen perusteella huolimattomuus. Myöskään toista, syyskuussa 2018 tehtyä oikaisuvaatimusta ei ollut käsitelty kiireellisenä ja viivytyksettä. Oikaisuvaatimukset koskivat päätöksiä kuljetuspalvelusta.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että oikaisuvaatimusmenettelyn ja sen jälkeisen muutoksenhakumenettelyn tarkoituksena on, että annettu päätös voidaan saattaa uudelleen arvioitavaksi. Oikaisuvaatimuksen käsittelemättä jättäminen estää jatkomuutoksenhaun ja vaarantaa muutoksenhakijan oikeusturvan. Muutoksenhakujärjestelmän toimivuuden ja uskottavuuden vuoksi oikaisuvaatimukset on käsiteltävä kiireellisenä, ilman aiheetonta viivytystä ja huolellisesti. Asiaa ratkaistaessa ei ollut tiedossa, oliko vuonna 2014 tehdyn oikaisuvaatimuksen käsittelemättä jättämisestä aiheutunut oikeudenmenetystä tai muuta oikeudenloukkausta. Menettely oli kuitenkin vastoin oikaisuvaatimuksen käsittelylle asetettuja ajallisia ja laadullisia vaatimuksia. Myöskään vuonna 2018 tehtyä oikaisuvaatimusta ei ollut käsitelty kiireellisenä toisin kuin perustuslain, hallintolain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain säädökset edellyttävät.

OKV_16_1_2019.pdf

« Takaisin

Oikaisuvaatimus olisi tullut käsitellä kiireellisenä

Diaarinumero: OKV/300/1/2018
Antopäivä: 12.2.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kaupunginhallituksen ja sen esittelijänä toimivan kaupunginjohtajan huomiota kuntalain ja hallintolain säännöksiin, joiden mukaan oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä.

Kaupunginhallitus oli käsitellyt kantelijan oikaisuvaatimuksen vasta noin seitsemän kuukauden kuluttua oikaisuvaatimuksen kohteena olevan päätöksen tekemisestä. Oikaisuvaatimus koski kaupunginhallituksen päätöstä tehdä maanvuokrasopimus, jossa toisena osapuolena oli nimeämätön ”yritys/yritykset”.

Syyksi asian käsittelyn viipymiselle kaupunginhallitus esitti, että maanvuokrasopimuksen hakijat olivat toimittaneet kirjallisen hakemuksen vasta noin kuuden kuukauden kuluttua sopimuksen solmimista koskevan päätöksen tekemisestä. Selvityksestä ei ilmennyt, millä tavoin kirjallisen hakemuksen puuttuminen oli estänyt oikaisuvaatimuksen käsittelemisen. Kaupunginhallituksen mukaan sopimuksen osapuolet olivat kuitenkin "kaikkien tiedossa", eikä selvityksestä käynyt ilmi, että kaupunginhallitus olisi sinänsä katsonut tiedon osapuolten nimistä olevan salassa pidettävä. Apulaisoikeuskansleri katsoi, ettei lain edellyttämä oikaisuvaatimuksen kiireellinen käsittely ollut toteutunut.

OKV_300_1_2018.pdf

« Takaisin

Naapureita olisi tullut kuulla rakennuslupamenettelyssä

Diaarinumero: OKV/212/1/2018
Antopäivä: 7.2.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kaupungin rakennusvalvonnan huomiota huolellisuuteen lain ja rakennusluvan ehtojen edellyttämässä rakennushankkeen naapurin kuulemisessa.

Rakennushankkeen naapureita oli kuultu normaalisti lupaprosessin aikana. Kuulemisen jälkeen rakennuksen korkeusasemaa oli merkittävästi muutettu. Naapurit eivät kuitenkaan olleet saaneet tästä tietoa ennen kuin noin kaksi ja puoli kuukautta rakennuslupapäätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Kuulemisvaiheessa esitetyn korkeusaseman muuttuminen ei käynyt ilmi heille toimitetusta lupapäätöksestä. Selvityksestä ei ilmennyt yksiselitteisesti, muutettiinko korkeusasemaa lupavalmistelun yhteydessä vai vasta aloituskokouksessa. Lupapäätöksen ehtojen edellyttämää muutoslupaa ei ollut haettu.

Naapureita olisi tullut kuulla uudelleen rakennuksen korkoaseman muututtua merkittävästi heille lupasuunnitelmissa esitetystä. Naapureiden oikeus tulla kuulluksi rakennushankkeen naapurina ei siten ollut kaikilta osin toteutunut. Naapureilla ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa muutokseen lupaprosessin aikana kuulemisvaiheessa eikä myöskään päätöksenteon jälkeen vaatimalla oikaisua korkeusaseman muutosta koskevaan päätökseen tai saattamalla asia hallintotuomioistuimen arvioitavaksi.

OKV_212_1_2018.pdf

« Takaisin

Lastensuojelun asiakassuunnitelma olisi tullut laatia viivytyksettä

Diaarinumero: OKV/256/1/2018
Antopäivä: 6.2.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kaupungin lastensuojelun huomiota siihen, että lastensuojelulain mukaiset asiakassuunnitelmat tulee laatia ja lähettää asianosaisille viivytyksettä.

Sijaishuollossa olevan lapsen asiakassuunnitelma oli lähetetty huoltajalle yli kaksi kuukautta suunnitelman laatimisen jälkeen. Suunnitelma oli voimassa noin puoli vuotta. Sosiaalityöntekijän selvityksen mukaan kirjallisen asiakassuunnitelman valmistuminen oli viivästynyt ruuhkautuneen työtilanteen vuoksi.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että hallintolain asioiden viivytyksetöntä käsittelyä koskeva säännös ja hyvän hallinnon toteutuminen edellyttävät, että viranomainen toimittaa asiakassuunnitelman oma-aloitteisesti huoltajille ilman aiheetonta viivytystä. Asiakassuunnitelma on tärkeä asiakkaan neuvonnan, tiedonsaannin ja oikeusturvan kannalta muun muassa tarpeellisten tukitoimien toteutumisen ja vaikutusten arvioimiseksi. Suunnitelma on myös olennainen asiakirja selventäessään lapsen ja tämän huoltajan tilannetta, kuten esimerkiksi kantelijan tapauksessa.

Lastensuojelun asiakassuunnitelmien laatimisen ongelmat kyseessä olevassa kaupungissa tulivat esille myös tarkastus- ja ohjauskäynnillä, jonka apulaisoikeuskansleri teki kaupungin lastensuojeluun ja perhesosiaalityöhön vuonna 2018. Käynnillä selvisi, että asiakassuunnitelmia ei ole kyetty tekemään kaikille asiakkaana oleville lapsille. Lisäksi suunnitelmat ovat olleet laadultaan eritasoisia ja niiden ajantasaisuus on vaihdellut. Kaupungin mukaan suunnitelmien tasalaatuisuutta oli tarkoitus parantaa laatimalla mallisuunnitelma. Lisäksi sosiaaliohjaajan oli tarkoitus toimia määrätyn ajan sosiaalityöntekijöiden apuna suunnitelmien kirjaamisessa.

OKV_256_1_2018.pdf

« Takaisin

Myös Ahvenanmaan maakunnan kiinteistölaitoksen tulee noudattaa julkisuuslakia

Diaarinumero: OKV/912/1/2018
Antopäivä: 1.2.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti Ahvenanmaan maakunnan kiinteistölaitoksen huomiota velvollisuuteen noudattaa maakunnan julkisuuslakia ja maakunnan hallintolakia asiakirjapyyntöjä käsitellessään.

Kantelija oli pyytänyt kiinteistölaitokselta sen hallituksen kokouspöytäkirjoja.

Kiinteistölaitoksen tulkinnan mukaan maakunnan julkisuuslakia ei sovellettu laitoksen hallituksen pöytäkirjoihin, koska laitoksesta annetun maakuntalain mukaan laitoksen hallituksen kokouksiin ja pöytäkirjoihin sovelletaan osakeyhtiölaissa säädettyä. Apulaisoikeuskanslerin sijainen piti laitoksen tulkintaa virheellisenä. Maakunnan julkisuuslain mukaan sitä sovelletaan muun muassa liikelaitoksiin, jollainen myös kiinteistölaitos siitä annetun maakuntalain mukaan on.

Kiinteistölaitos oli vastannut kantelijan asiakirjapyyntöön vapaamuotoisella sähköpostiviestillä, jonka perusteella ei voinut hakea muutosta hallinto-oikeudesta. Menettely ei ollut maakunnan julkisuuslain mukainen.

Päätös (ruotsiksi):

OKV_912_1_2018.pdf

« Takaisin

Perustoimeentulotukipäätökset olisi tullut perustella kattavammin

Diaarinumero: OKV/11/1/2018
Antopäivä: 31.1.2019
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri antoi Kelalle huomautuksen lainvastaisista menettelyistä perustoimeentulotukiasiassa. Kela ei ollut perustellut perustoimeentulotukea koskevia päätöksiä hallintolain mukaisesti eikä yksi päätöksistä ollut toimeentulotukilain mukainen. Apulaisoikeuskansleri saattoi Kelan tietoon myös näkemyksensä luottamuksensuojaperiaatteesta, jonka mukaan yksityisen henkilön tulee voida luottaa siihen, ettei viranomaisen toiminta yllättäen muutu siltä osin kuin se vaikuttaa henkilön oikeuteen tai etuun rajoittavasti.

Kantelijalle oli myönnetty perustoimeentulotukea eläinperäiseen kilpirauhaslääkkeeseen elo- ja syyskuulle 2017. Toimeentulotukea ja lääkkeitä koskevan sisäisen ohjeistuksen täsmentämisen jälkeen syyskuussa 2017 Kela oli pyytänyt kantelijalta selvitystä lääkkeen käytöstä, minkä jälkeen se oli hankkinut asiantuntijalääkärin arvion ja käsitellyt asian terveydenhuoltomenojen valtakunnallisessa asiantuntijaryhmässä. Tämän jälkeen kantelijalle oli myönnetty lääkkeeseen maksusitoumus ainoastaan lokakuun kahdeksi ensimmäiseksi viikoksi. Päätöksen perustelujen mukaan lääketieteellinen tutkimusnäyttö ei tukenut eläinperäisen kilpirauhaslääkkeen käyttöä. Päätöksessä todettiin myös, ettei perustoimeentulotukea tulla jatkossa myöntämään kyseiseen lääkkeeseen, koska sitä ei pidetä välttämättömänä terveydenhuoltomenona. Kantelijaa kehotettiin tarvittaessa hakeutumaan julkiseen terveydenhuoltoon lääkehoidon tarkistamista varten.

Apulaisoikeuskansleri piti Kelan antaman päätöksen perusteluja puutteellisina. Hän totesi, että perusteluissa ei mainittu asiantuntijalääkärin arviota eikä asian käsittelyä asiantuntijaryhmässä, saati esitetty näiden arvioiden sisältöä ja huomioon ottamista ratkaisua tehdessä. Perusteluista ei myöskään ilmennyt kantelijan esittämän lääketieteellisen selvityksen vaikutus ratkaisuun, vaikka asiantuntijaryhmän arviossa asiaan oli otettu kantaa. Perusteluissa oli ainoastaan yleinen kannanotto eläinperäisistä kilpirauhaslääkkeistä, eikä niissä esitetty mitään kantelijaa koskevia yksilöllisiä ja tapauskohtaisia seikkoja. Lisäksi ilmeisen kaavamainen maininta hakeutumista julkiseen terveydenhuoltoon oli omiaan aiheuttamaan hämmennystä ja epätietoisuutta kantelijalle, joka oli jo julkisen terveydenhuollon asiakas.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan päätösten asianmukainen perusteleminen on asianosaisen oikeusturvan ja myös viranomaistoimintaa kohtaan tunnetun luottamuksen kannalta olennaista. Asianosaisen oikeusturva edellyttää, että hän saa tietoonsa, mitkä seikat ja selvitykset ovat johtaneet ja vaikuttaneet häntä koskevaan ratkaisuun. Erityisesti perustelujen merkitys korostuu, jos asia ratkaistaan aikaisemmasta ratkaisulinjasta poikkeavalla tavalla. Kantelijalle oli annettu myöhemmin kaksi samalla tavalla puutteellisesti perusteltua perustoimeentulotukipäätöstä.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti huomiota myös Kelan antaman päätöksen kohtaan, jonka mukaan perustoimeentulotukea eläinperäiseen kilpirauhaslääkkeeseen ei tulla myöntämään jatkossakaan. Päätöksessä on siten tosiasiallisesti ennakolta hylätty kantelijan mahdolliset tulevat perustoimeentulotukihakemukset tältä osin. Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotuki määrätään kuukaudelta tai tarvittaessa lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Apulaisoikeuskansleri totesi, että toimeentulotukilain mukaan ei ole mahdollista tehdä kielteistä päätöstä ennakolta ajalle, jolle toimeentulotukea ei ole edes haettu.

Apulaisoikeuskansleri piti tehtyä ratkaisulinjan muutosta ongelmallisena myös hallintolaissa säädetyn luottamuksensuojan kannalta, koska kantelijalle oli aikaisempien myönteisten päätösten perusteella syntynyt oikeutettuja odotuksia siitä, että hänelle jatkossakin myönnetään perustoimeentulotukea kyseiseen lääkkeeseen.

OKV_11_1_2018.pdf

« Takaisin

« Edellinen 1 / 106