Ratkaisut

Virhe lain voimaantuloajan esittelyssä

Diaarinumero: OKV/12/50/2015
Antopäivä: 16.6.2016
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Eduskunta oli hyväksyessään lain päättänyt myös sen voimaantuloajasta. Kun lain vahvistaminen tuli käsiteltäväksi valtioneuvoston yleisistuntoon ja tasavallan presidentin esittelyyn, asiaa koskevat maa- ja metsätalousministeriön esittelylistat tarkastettiin etukäteen oikeuskanslerinvirastossa. Tarkastuksessa esittelylistat havaittiin asianmukaisiksi, kun niissä ei ollut esitystä lain voimaantuloajasta. Esittelylistoihin kuitenkin lisättiin noin tuntia ennen yleisistuntoa ja presidentin esittelyä päätösesitys, jonka mukaan presidentti määräisi lain voimaantuloajan. Valtioneuvosto ja presidentti päättivät asiasta päätösesityksen mukaisesti. Presidentti teki siten päätöksen lain voimaantuloajasta, vaikka eduskunta oli jo käyttänyt lainsäädäntövaltaansa asiassa.

Asiassa saadun selvityksen perusteella esittelylistojen korjaukset oli tehty maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön pyynnöstä. Oikeuskanslerin toimenpiteitä ei siten voitu kohdistaa pelkästään asian esittelijään.

Oikeuskansleri oli jo aikaisemmin vuonna 2010 antamallaan päätöksellä kiinnittänyt maa- ja metsätalousministeriön huomiota lain voimaantuloajan määräämisessä noudatettavaan menettelyyn. Koska sama virhe toistui ja koska se johti tasavallan presidentin toimivallan ylittävään päätökseen, oikeuskansleri kiinnitti maa- ja metsätalousministeriön huomiota lain voimaantulon määräämismenettelyssä vaadittavaan osaamiseen ja huolellisuuteen.

okv_12_50_2015.pdf

Valtiosopimuksen voimaansaattamisen viivästyminen

Diaarinumero: OKV/11/50/2015
Antopäivä: 14.6.2016
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista tehdyn yleissopimuksen muutokseen sitouduttiin Suomen puolesta, vaikka muutoksen hyväksymistä ei ollut esitelty tasavallan presidentin hyväksyttäväksi. Sopimuksen muutos saatettiin Suomessa voimaan yli vuoden kuluttua sen kansainvälisestä voimaantulosta.

Ympäristöministeriö ei noudattanut asianmukaista huolellisuutta valtiosopimuksen voimaansaattamismenettelyssä eikä ryhtynyt sopimuksen kansainvälisen voimaantulon jälkeen viipymättä toimenpiteisiin sopimuksen saattamiseksi voimaan kansallisessa lainsäädännössä. Oikeuskansleri kiinnitti ympäristöministeriön huomiota valtiosopimusten voimaansaattamismenettelyn edellyttämään tarkkuuteen ja huolellisuuteen sekä toimenpiteiden oikea-aikaisuuteen.

okv_11_50_2015.pdf

Lainvoimainen päätös on pantava täytäntöön

Diaarinumero: OKV/572/1/2015
Antopäivä: 10.6.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Vammaispalvelulain tarkoittaman henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammainen henkilö kykenee määrittelemään tarvitsemansa avun sisällön ja toteutustavan.

Kantelun tarkoittama kuntayhtymä oli katsonut, ettei siltä henkilökohtaista apua hakenut henkilö tähän kykene. Henkilön valitukseen antamassaan ratkaisussa hallinto-oikeus katsoi, että henkilöllä oli lain tarkoittamat edellytykset. Tämän mukaisesti hallinto-oikeus kumosi kuntayhtymän päätöksen ja  palautti asian kuntayhtymälle henkilökohtaisen avun myöntämiseksi. Hallinto-oikeuden päätöksen tultua lainvoimaiseksi kuntayhtymä päätti asiaa uudelleen käsitellessään hankkia henkilön edellytyksistä lääkärin arvion. Päätöksen mukaan tämä tehtiin hallinto-oikeuden päätöksen toimeenpanemiseksi ja asia otettaisiin uudelleen käsiteltäväksi lääkärin lausunnon valmistuttua.

Vaikeavammaisen henkilön isä kanteli oikeuskanslerille katsoen, että lääkärintodistus hankittiin vain hallinto-oikeuden velvoittavan päätöksen kyseenalaistamiseksi. Kantelija kysyi, onko kuntayhtymä ollut velvollinen panemaan hallinto-oikeuden lainvoimaisen päätöksen täytäntöön.

Apulaisoikeuskansleri lausui päätöksessään perustuslain takaaman oikeusturvan edellyttävän, että alempi viranomainen panee omaa päätöstään muuttaneen muutoksenhakuasteen päätöksen viivyttelemättä täytäntöön. Tätä edellyttää myös hallinnon palveluiden asianmukaisuus ja vaatimus asioiden viivytyksettömästä käsittelystä. Koska hallinto-oikeuden palautuspäätös sisälsi asiaratkaisun henkilökohtaisen avun myöntämisestä, kuntayhtymällä ei  sinänsä ollut enää toimivaltaa ryhtyä selvittämään avun myöntämisen perusteita muun muassa lääkärintodistusta hankkimalla. Koska kuntayhtymän päätöksen sanamuotojen perusteella kuitenkin jäi jossain määrin epäselväksi, missä tarkoituksessa kunta ryhtyi lääkärin arviota hankkimaan, apulaisoikeuskansleri tyytyi kiinnittämään kunnan huomiota velvollisuuteen panna hallinto-oikeuden lainvoimaiset ratkaisut viivyttelemättä täytäntöön.

okv_572_1_2015.pdf

Kaupungin velvollisuus järjestää kunnallista ruotsinkielistä varhaiskasvatusta

Diaarinumero: OKV/407/1/2015
Antopäivä: 9.6.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Kaupunki ei ollut järjestänyt äidinkieleltään ruotsinkielisille lapsille lainkaan varhaiskasvatuslain mukaista kunnallista päivähoitoa vaan kaikki ruotsinkieliset lapset ohjattiin yksityiseen päiväkotiin, joka ei toiminut ostopalvelupäiväkotina. Kaupungin mukaan tämä perustui lasten vanhempien kanssa tehtyyn sopimukseen siitä, että kaikki valitsivat yksityisen hoidon tuen. Kunnalliselle ruotsinkieliselle päivähoidolle ei siten kaupungin mukaan ollut tarvetta. Järjestelyn vuoksi kaikkien ruotsinkielisessä päivähoidossa olleiden lasten päivähoitomaksut olivat ennen kaupungin päättämää erillistä ns. kielilisää muita korkeammat.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, ettei kaupunki ollut antanut ruotsinkielisten lasten vanhemmille sellaista hyvän hallinnon edellyttämää tietoa heidän oikeudestaan saada kunnallista ruotsinkielistä päivähoitoa, joka olisi mahdollistanut aidon valinnan kunnallisen ja yksityisen hoidon välillä. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kaupungin huomiota kunnan velvollisuuteen järjestää myös ruotsinkielistä päivähoitoa siten, että kaikki lapsen päivähoitomaksusta vastuussa olevat vanhemmat ovat päivähoitomaksun suuruuden osalta yhdenvertaisessa asemassa toisiinsa nähden. Ennen kantelun tekemistä vallinnutta tilannetta, jossa päivähoitomaksut olivat ruotsinkielisen kunnallisen päivähoidon puuttumisen vuoksi muita korkeammat, oli pidettävä perustuslain 6 §:ssä kaikille perusoikeutena turvatun yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen vastaisena. 

okv_407_1_2015.pdf

Terveystietojen salassapitovelvollisuus

Diaarinumero: OKV/375/1/2016
Antopäivä: 9.6.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Sairaalan kantelijalle lähettämän kirjeen lähettäjätietoihin oli sairaalan nimen ohella merkitty psykiatrian tulosalue. Hoitosuhteen laatu on henkilön terveystietona salassa pidettävä.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti sairaalan huomiota velvollisuuteen huolehtia terveystietojen salassapidosta.

Toimeentulotukihakemuksen käsittely ja tietojen antaminen laillisuusvalvojalle

Diaarinumero: OKV/1744/1/2015
Antopäivä: 8.6.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Kaupungin perusturvakeskus oli välittänyt kantelijan toimeentulotukihakemuksen virkavapaalla olleen viranhaltijansa sähköpostiin. Hakemus oli kerrotun vuoksi otettu käsiteltäväksi vasta pari päivää myöhemmin viranhaltijan virkavapauden päätyttyä.  Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi kaupungin tietoon näkemyksensä, että toimeentulotukihakemusten jakaminen niiden käsittelijöille tulee järjestää siten, että kiireellisissä tapauksissa asiakkaan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon ei vaarannu asian käsittelijän poissaolon seurauksena.

Perusturvakeskuksen asiassa toimittaman selvityksen mukaan viivästys asiassa oli aiheutunut kaupungin kirjaamon menettelystä. Asiaa selvitettäessä ilmeni, että kyseinen asia ei ollut kuitenkaan edes ollut kaupungin kirjaamon käsiteltävänä eivätkä perusturvakeskuksen sähköpostiosoitteeseen lähetetyt viestit vastoin sen selvityksessään ilmoittamaa ohjautuneet kirjaamon sähköpostiin. Asiassa annetusta selvityksestä ei myöskään käynyt ilmi sen toimittamassa selvityksessä mainitun käsittelyviiveen ajallinen kesto, vaikka selvitystä asiassa oli pyydetty nimenomaisesti kantelijan arvostelemasta toimeentulotukihakemuksen vastaanottamisen viivästymisestä. Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kaupungin huomiota huolellisuuteen annettaessa ylimmälle laillisuusvalvojalle sen laillisuusvalvontaansa varten tarvitsemia tietoja. Hän totesi ratkaisussaan, että lähtökohtana on voitava pitää sitä, että laillisuusvalvoja voi luottaa valvottavan antamien tietojen paikkansapitävyyteen tarvitsematta ryhtyä selvittämään niiden paikkansapitävyyttä.

okv_1744_1_2015.pdf

Poliisilaitoksen menettely rikoskomisarion viran täyttämisessä

Diaarinumero: OKV/1148/1/2015
Antopäivä: 8.6.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Kantelija arvosteli poliisilaitoksen menettelyä rikoskomisarion viran vakinaista nimitystä koskevassa asiassa. Kantelijan mielestä kyseistä virkanimitystä koskevassa nimitysmuistiossa ei ollut tasavertaisesti vertailtu hakijoita ja nimitysmuistio oli muutoinkin laadittu useilta osin puutteellisesti ja virheellisesti.

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mielestä nimitysmuistiota voitiin pitää jossain määrin puutteellisena ja suppeana. Muistiota laadittaessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota hakijoiden ansioiden tasapuoliseen selostamiseen, joten esimerkiksi hakijoiden samantyyppiset ansiot tulisi selostaa samassa laajuudessa. Joitakin kantelijan ansioita oli muistiossa selostettu kantelussa esitetyin tavoin puutteellisesti. Apulaisoikeuskanslerin sijainen korosti lisäksi, että ansiovertailu on suoritettava hakukuulutuksessa ilmenevin perustein ja vertailun on oltava tasapuolista, yhdenmukaista ja aidosti vertailevaa. Esimerkiksi sitä kokemusta, jolle oli annettu nimitysharkinnassa erityistä painoarvoa virkaan nimitetyn henkilön eduksi, olisi tullut laajemmin käsitellä myös kantelijan osalta.

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan nimitysmuistio ei kerrotun perusteella täyttänyt kaikilta osin hallintolaissa päätöksen perustelemiselle asetettuja vaatimuksia. Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti poliisilaitoksen huomiota hallintolain asettamiin vaatimuksiin päätöksen perustelemisessa sekä valtiovarainministeriön ohjeeseen nimitysmuistion laadinnassa.

Kantelija arvosteli lisäksi poliisilaitoksen menettelyä julkaista mainittua virkanimitystä koskeva nimitysmuistio poliisin sisäisessä intranetissä, jolla oli tuhansia käyttäjiä. Kantelija totesi tämän olevan eri käytäntö kuin muissa poliisilaitoksissa.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi näkemyksenään, että käsillä olleen nimitysmuistion ja siihen sisältyvän hakijoiden ansioita koskevan yhteenvedon henkilörekisteriluonne jäi vähintäänkin tulkinnanvaraiseksi. Apulaisoikeuskanslerin sijainen tulkitsi tilanteen niin, että vaikka nimitysmuistio ei tapauksessa olisi muodostanut henkilörekisteriä, olisi henkilötietolaki joka tapauksessa tullut sovellettavaksi, koska nimitysmuistion tällaisessa julkaisemisessa oli kyse henkilötietolaissa tarkoitetusta henkilötietojen automaattisesta käsittelystä.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen arvioi näin ollen nimitysmuistion julkaisemista poliisin sisäisessä intranetissä ennen kaikkea henkilötietolain säännösten näkökulmasta. Hänen näkemyksensä mukaan perusoikeuksiin kuuluvien julkisuusperiaatteen ja yksityisyyden suojan välisessä punninnassa  hänen päätöksessään esittämänsä yksityisyyden suojaan ja henkilötietojen käsittelyn rajoituksiin liittyneet argumentit olivat painavampia.

Sen sijaan, että poliisilaitos olisi tässä tapauksessa julkaissut nimitysmuistion kokonaisuudessaan poliisin sisäisessä intranetissä, apulaisoikeuskanslerin sijaisen mielestä oikeudellisesti perustellumpaa olisi ollut esimerkiksi laatia viranhakumenettelystä tietosuojavaltuutetun suosituksen mukainen erillinen tiedote, jossa olisi voitu tiedottaa mm. virkaan nimitetystä ja siitä, miten julkisuuslain mukaista tiedonsaantioikeutta viranhakuasiakirjojen osalta oli toteutettu. Varsinkin yhteiskunnallisesti merkittävien tehtävien osalta myös tehtäviin hakeneiden nimien julkaiseminen saattoi olla apulaisoikeuskanslerin sijaisen mielestä perusteltua. Apulaisoikeuskanslerin sijainen piti myös tietosuojavaltuutetun tavoin perusteltuna, että Poliisihallitus ohjeistaisi esimerkiksi poliisin sisäisen ja ulkoisen viestinnän käsikirjassa viranhakuasiakirjojen ja nimitysmuistioiden julkaisemiskäytännön yhtenäistämisestä valtakunnallisesti poliisiorganisaatiossa.

okv_1148_1_2015.pdf

Kaupunki ei noudattanut määrittelemäänsä etusijajärjestystä puitejärjestelyssä

Diaarinumero: OKV/1022/1/2015
Antopäivä: 7.6.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Kaupungin rakentamispalvelu oli kilpailuttanut työmaan johtopalvelut ja solminut puitesopimukset viiden tarjouskilpailussa parhaiten sijoittuneen yrityksen kanssa. Puitesopimusten mukaan työtilaukset tehdään sopimuskauden aikana pääsääntöisesti kilpailutuksessa määräytyvän etusijajärjestyksen mukaisesti nimikekohtaisesti yksikköhinnoiltaan parhaan tarjouksen antaneelta. Mikäli parhaan tarjouksen tehneen yrityksen kapasiteetti tai urakoitsijan suorituskyky ei riitä, käytetään sopimusten mukaan seuraavaksi edullisinta jne. Kaupunki oli kuitenkin tehnyt useita palveluhankintoja tarjouskilpailussa kantelijaa huonommin sijoittuneelta yritykseltä selvittämättä tarkemmin, olisivatko paremmin sijoittuneiden yritysten kapasiteetti tai urakoitsijan suorituskyky riittäneet.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi puitesopimusten olevan sanamuodoltaan varsin väljiä, eikä niissä ole täsmällisempiä etukäteen tehtyjä määritelmiä yrityksen kapasiteetin tai urakoitsijan suorituskyvyn riittävyydestä ja siitä, minkälaisessa menettelyssä nämä seikat kulloinkin selvitetään. Vaikka etusijajärjestys sinänsä olisi määritelty selkeästi, voivat epätäsmälliset ilmaisut sopimuksissa ja laaja tapauskohtainen harkintavalta tilausten suhteen olla omiaan herättämään epäilyksiä viranomaisen toiminnan epätasapuolisuudesta ja joitakin puitesopimustoimittajia suosivasta tai syrjivästä kohtelusta. Hankintayksikön tulee toiminnassaan noudattaa hankintalain keskeisiä periaatteita sekä yleisiä hallinto-oikeudellisia periaatteita, jotka määrittävät hankintayksikön harkintavallan rajoja. Menettelyn avoimuus, tasapuolisuus ja ennakoitavuus paitsi luovat edellytyksiä tehokkaalle, lain- ja oikeudenmukaiselle hankinnalle, myös edistävät viranomaisen toiminnan yleistä luotettavuutta ja voivat hälventää epäilyksiä mielivaltaisesta päätöksenteosta. Päätöksessä esitetyt näkökohdat saatettiin kaupungin asianomaisen lautakunnan tietoon. 

okv_1022_1_2016.pdf

Asian riittävä selvittäminen

Diaarinumero: OKV/562/1/2015
Antopäivä: 7.6.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Henkilön muuttaessa ulkomaille Kelan tulee ratkaista, onko henkilöön edelleen sovellettava Suomen sosiaalilainsäädäntöä vai onko hänet poistettava Suomen sosiaaliturvasta.  Kelan on perustettava päätöksensä tosiseikkoihin, joiden selvittäminen on sen vastuulla.

Asian selvittämiseksi Kela lähettää ulkomaille muuttaneelle henkilölle kertaalleen selvityspyynnön, johon tulee vastata noin kahden viikon kuluessa. Mikäli vastausta ei anneta, Kela poistaa henkilön Suomen sosiaaliturvasta.

Kantelijan selvityksen mukaan Kelan kirje oli viipynyt postissa niin, että postin kulku huomioon ottaen hänelle jäi vain 1-2 päivää selvityksen antamiseen.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että viranomaisen menettelyn tulee mahdollistaa tosiasiallisen kuulemisen toteutuminen. Postin kulussa ulkomaille on sekä ajallisia että sen perille menoa koskevia epävarmuustekijöitä. Lyhyehkö vastausaika ei varmistanut tosiasiallisen kuulemisen toteutumista ja siten todellisen tilanteen selvittämistä. Kelan selvittämisvelvollisuutta korosti vastaamattomuudelle asetettu raskas seuraamus eli Suomen sosiaaliturvasta poistaminen.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti Kelan huomiota velvollisuuteen selvittää riittävästi päätöstensä perusteena olevat tosiasiat.

okv_562_1_2015.pdf

Rikoksen vanhentuminen esitutkinnassa

Diaarinumero: OKV/1257/1/2015
Antopäivä: 3.6.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Kantelija arvosteli poliisilaitosta hallinnan loukkausta koskevan tutkintailmoituksen käsittelyn viivyttämisestä niin, että rikoksen syyteoikeus ehti vanhentua esitutkinnassa.   

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi laiminlyönnin tapahtuneen mutta otti sitä arvioidessaan lieventävinä seikkoina huomioon asiakirjoista ilmenevät tapahtumaolosuhteet. Hän katsoi riittäväksi laillisuusvalvonnalliseksi toimenpiteeksi kiinnittää poliisilaitoksen huomion esitutkinnan joutuisuudesta ja sen merkityksestä päätöksessään lausumiinsa käsityksiin. Poliisihallinnon esimiestahojen tulee valvoa ja ohjata alaisensa henkilöstön työskentelyä niin, ettei kansalaisten oikeusturva vaarannu, muun muassa huolehtimalla siitä, että rikosasioiden tutkinnanjohtajuus tarvittaessa siirretään toiselle henkilölle.

okv_1257_1_2015.pdf
« Edellinen 1 / 76