Ratkaisut

Kunnan olisi tullut tiedottaa paremmin omakotitonttien myyntihintojen muutoksista

Diaarinumero: OKV/4/1/2016 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/558/1/2016
Antopäivä: 30.11.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kunnan huomiota sen velvollisuuteen huolehtia vastaisuudessa riittävästä ja oikea-aikaisesta tiedottamisesta.

Kunta oli ilmoittanut omakotitonttien myyntihintojen muutoksista pelkästään verkkosivuillaan ja vain kymmenen päivää ennen kuin ostotarjous oli viimeistään pitänyt tehdä, jotta tontin saattoi lunastaa vuodelle 2015 vahvistetulla hinnalla. Apulaisoikeuskansleri totesi, että vaikka tiedottamisen laajuus ja tavat ovat kunnan harkinnassa, tiedottaminen on järjestettävä siten, että kuntalaisilla on tosiasiallinen mahdollisuus saada tietoa vireillä olevista asioista, tehdyistä päätöksistä ja niiden vaikutuksista. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että tonttien vuokralaisille tai muillekaan kuntalaisille ei ollut tarjottu riittävää aikaa ja mahdollisuutta harkita ostotarjouksen tekemistä ennen uuden vyöhykehinnaston voimaantuloa.

okv_4_1_2016.pdf

Käräjänotaarille huomautus riita-asian virheellisestä ratkaisemisesta

Diaarinumero: OKV/32/31/2015
Antopäivä: 24.11.2016
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskansleri antoi käräjänotaarille huomautuksen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Käräjänotaari oli ratkaissut takaajan vastuuta koskeneen asian kantajana olleen pankin hyväksi yksipuolisella tuomiolla, vaikka vastaajalle vastauksen antamiseksi asetettu määräaika ei ollut kulunut umpeen. Lisäksi käräjänotaari oli ratkaissut asian pankin hyväksi siltäkin osin kuin kannevaatimukset ylittivät vastaajan rahamääräisesti rajatun takausvastuun.

Oikeuskansleri totesi käräjänotaarin toimineen virheellisesti ratkaistessaan asian ennen vastaajalle asetetun määräajan umpeutumista. Siinäkin tapauksessa, että vastaaja ei olisi vastannut määräajassa, käräjänotaarin olisi tullut lain mukaan hylätä kanne siltä osin kuin se oli selvästi perusteeton.

Käräjänotaarin virhe ei oikeuskanslerin arvion mukaan ollut vähäinen. Menettely kohdistui käräjänotaarin virkavelvollisuuksien ydinalueelle eli lainkäyttöasian ratkaisemiseen. Lisäksi se rikkoi vastaajan oikeutta tulla kuulluksi ennen asiansa ratkaisemista ja oli omiaan vaarantamaan luottamusta lainkäyttötoiminnan asianmukaisuuteen. Vastaaja oli menettelyn seurauksena joutunut hakemaan takaisinsaantia.

Oikeuskansleri totesi käräjänotaarin syyllistyneen tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Hän ei kuitenkaan määrännyt nostettavaksi syytettä vaan piti riittävänä antaa tuomioistuinharjoittelua suorittaneelle käräjänotaarille huomautus.

okv_32_31_2015.pdf

Palvelua on oikeus saada ruotsin kielellä

Diaarinumero: OKV/1096/1/2016
Antopäivä: 24.11.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Kansaneläkelaitoksen (Kela) huomiota velvollisuuteen palvella ruotsinkielisiä asiakkaita heidän äidinkielellään.

Kela myönsi, ettei ruotsinkielistä asiakasta pystytty palvelemaan siten, että hän olisi voinut hoitaa asiansa äidinkielellään. Kela ilmoitti pyrkivänsä lisäämään kyseessä olevan toimiston ruotsin kielen taitoista henkilökuntaa ja käyvänsä läpi ohjeistustaan ruotsinkielisen palvelun järjestämisestä.

Päätös (ruotsiksi):

okv_1096_1_2016.pdf

Rikosasian vastaajalle olisi tullut myöntää viisumi

Diaarinumero: OKV/1430/1/2015
Antopäivä: 23.11.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskanslerin mukaan ulkoasiainministeriön olisi tullut myöntää kantelijalle alueellisesti rajattu viisumi tuomioistuinkäsittelyyn osallistumista varten.

EU:n ulkopuoliseen valtioon käännytetty kantelija ei ollut saanut viisumia osallistuakseen hovioikeuden pääkäsittelyyn rikosasiassa, jossa hän oli vastaajana. Kantelija oli kieltäytynyt mahdollisuudesta osallistua pääkäsittelyyn videoyhteyden välityksellä Suomen suurlähetystöstä.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että videoyhteydestä kieltäytyminen ei ollut asianmukainen peruste viisumin epäämiselle, sillä lain mukaan rikosasian vastaajaa ei voida videoyhteyden käyttämiseen velvoittaa. Sillä, ettei Euroopan ihmisoikeussopimus estä videoyhteyden käyttöä, ei ollut merkitystä. Viisumia ei olisi saanut evätä myöskään sillä perusteella, että kantelija oli aiemmin rikkonut saman rikosasian käräjäoikeuskäsittelyä varten saamansa viisumin ehtoja jäämällä maahan viisumin umpeuduttua.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että kielteisiä viisumipäätöksiä puoltaa unionin oikeuteen kuuluvan viisumisäännöstön tavoite ehkäistä laitonta maahanmuuttoa. Unionin oikeus ei kuitenkaan estä toisenlaista, kansallisen lainsäädännön mukaista tulkintaa, joka ottaa perusoikeudet paremmin huomioon. Viisumisäännöstö antaa myös mahdollisuuden myöntää alueellisesti rajoitettuja viisumeita, joilla voidaan poiketa Schengenin rajasäännöstössä määritellyistä maahantuloedellytyksistä. Vastaajan oikeus osallistua oikeudenkäyntiin oli apulaisoikeuskanslerin mukaan siinä määrin merkittävä, että suurlähetystön olisi tullut myöntää hänelle alueellisesti rajoitettu viisumi.

okv_1430_1_2015.pdf

Sairauspäivärahahakemus olisi tullut ratkaista kokonaisuudessaan

Diaarinumero: OKV/405/1/2016
Antopäivä: 22.11.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Kansaneläkelaitoksen huomiota hallintolain ja perustuslain säännöksiin, jotka liittyvät asian selvittämiseen ja käsittelemiseen asianmukaisesti sekä hallintopäätöksen sisältöön ja perustelemiseen.

Kansaneläkelaitos oli tehnyt päätöksen kantelijan sairauspäivärahahakemuksesta selvittämättä riittävästi kantelijan työkyvyttömyyden alkamisaikaa. Kansaneläkelaitos ei myöskään ollut ottanut kantaa kantelijan koko vaatimukseen vaan oli ratkaissut sen vain osittain. Lisäksi kantelijan toimittamien muutoksenhakukirjelmien toimittaminen muutoksenhakuelimille oli viipynyt.

okv_405_1_2016.pdf

Lain vahvistamisen esittely viivästyi

Diaarinumero: OKV/4/50/2016
Antopäivä: 18.11.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastajan vakavaa huomiota osaamiseen ja huolellisuuteen, jota vaaditaan esiteltäessä lain vahvistaminen tasavallan presidentille.

Eduskunnan hyväksymän lain vahvistaminen on esiteltävä tasavallan presidentille kolmen kuukauden kuluessa lain saapumisesta valtioneuvostolle. Presidentti voi pyytää korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden lausunnon ennen päätöstään. Kesällä 2016 eräiden lakien esittely viivästyi niin, että niitä ei voitu esitellä etukäteen vahvistetun istuntoaikataulun mukaisesti, vaan niitä varten jouduttiin järjestämään ylimääräinen esittely. Näin menetellen lait vahvistettiin määräajassa mutta niin myöhään, että presidentillä ei ollut enää tosiasiallista mahdollisuutta harkita lausunnon pyytämistä ylimmiltä tuomioistuimilta. Viivästys johtui asian esittelijän virheellisestä menettelystä.

okv_4_50_2016.pdf

Asiakasmaksua koskevaan laskuun olisi tullut liittää oikaisuvaatimusohjeet

Diaarinumero: OKV/1806/1/2015 (näytä lisää...)
Lisädiaarinumerot: OKV/1807/1/2015
Antopäivä: 17.11.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kaupungin huomiota oikaisuvaatimusohjeiden antamiseen. Oikaisuvaatimusohjeita ei ollut liitetty asiakasmaksua koskevaan laskuun. Apulaisoikeuskansleri totesi, että ohjeet olisi tullut antaa samanaikaisesti päätöksen kanssa, sillä lain mukaan asiakasmaksuun voi hakea muutosta.

Kantelija arvosteli kaupungin käytäntöä periä maksu lääkärin antamasta ns. B-lausunnosta, jota tarvitaan lääkehoidon erityiskorvattavuuden hakemiseksi Kansaneläkelaitokselta. Apulaisoikeuskansleri katsoi, että tältä osin kaupunki ei ollut menetellyt lain tai velvollisuuksiensa vastaisesti. Saadun selvityksen perusteella kysymys B-lausunnon maksullisuudesta on ollut tulkinnanvarainen. Lain mukaan lääkärintodistuksesta saa periä maksun silloin, kun se ei liity potilaan hoitoon. Oikeuskäytäntö siitä, katsotaanko B-lausunnon liittyvän potilaan hoitoon vai taloudellisen etuuden hakemiseen, on vaihtelevaa. Syksyllä 2016 sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että B-lausunnon tulee olla maksuton silloin, kun sitä tarvitaan lääkehoidon erityiskorvattavuuden hakemiseen.

Apulaisoikeuskansleri piti yleisellä tasolla epätyydyttävänä sitä, että lääkärinlausuntojen maksullisuudesta ei ole ollut yhtenäisiä valtakunnallisia ohjeita. Ohjeet kohentaisivat asiakkaiden oikeusturvaa ja helpottaisivat hallintotoimintaa. Lausuntojen maksullisuus on apulaisoikeuskanslerin mukaan sellainen terveydenhuollon asiakasmaksuja koskeva sisällöllinen kysymys, jota oikeuskansleri ei voi ratkaista.

okv_1806_1_2015.pdf

Vahingonkorvausvaatimukseen ja tiedusteluihin on vastattava kohtuullisessa ajassa

Diaarinumero: OKV/1769/1/2015
Antopäivä: 15.11.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kaupungin huomiota säännöksiin, jotka koskevat viranomaisen palveluperiaatetta, neuvontavelvollisuutta ja asian käsittelyn viivytyksettömyyttä. Hän myös kehotti kaupunkia antamaan ratkaisun kantelijan korvausvaatimukseen mahdollisimman pian.

Kantelija oli osoittanut kaupungille vahingonkorvausvaatimuksen tammikuussa 2015 ja lähettänyt sen jälkeen useita vaatimustaan koskevia tiedusteluja. Maaliskuussa ja toukokuussa 2015 kantelijalle oli kerrottu, että asian käsittely on kesken vakuutusyhtiössä, mutta tämän jälkeen tiedusteluihin ei ollut vastattu. Apulaisoikeuskansleri totesi hyvään hallintoon kuuluvan, että viranomainen vastaa toimivaltaansa kuuluviin asiallisiin ja riittävän yksilöityihin tiedusteluihin ilman aiheetonta viivytystä.

Saadun selvityksen mukaan korvausvaatimusasian käsittely oli edelleen kesken marraskuussa 2016 eli lähes kaksi vuotta asian vireille tulon jälkeen. Apulaisoikeuskanslerin mukaan kaupunki ei ollut käsitellyt kantelijan korvausvaatimusta kohtuullisessa ajassa.

okv_1769_1_2015.pdf

Liikuntajärjestöjen valtionavustuskäsittelyssä on ollut puutteita

Diaarinumero: OKV/1548/1/2015
Antopäivä: 15.11.2016
Ratkaisija: Oikeuskansleri

Oikeuskanslerin mukaan valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen valtionavustuskäsittelyssä on ollut puutteita opetus- ja kulttuuriministeriössä. Oikeuskansleri totesi, ettei ministeriö ole valvonut avustusten käyttöä riittävästi eikä tarkastuksia ole juurikaan tehty. Avustusten myöntökriteereiden selkeydessä ja läpinäkyvyydessä sekä tämän vuoksi myös avustuspäätösten perustelemisessa on ollut puutteita.

Ministeriön jo tekemät toimenpiteet ja suunnitelmissa olevat kehittämistoimet vaikuttavat oikeuskanslerin arvion mukaan kuitenkin oikeansuuntaisilta hyvän hallinnon vaatimusten kannalta. Ministeriö on parantanut avustusten valvontaa, uudistanut taloustarkastuksen toimintakäytännöt ja alkanut uudistaa seurantajärjestelmää. Ministeriössä laaditaan vuosittain tarkastussuunnitelma, johon sisältyy myös paikan päällä tehtäviä tarkastuksia. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeri asetti 1.11.2016 työryhmän, jonka tehtävänä on selkeyttää valtion roolia ja ohjauskeinoja liikunta- ja urheilukulttuurin edistämisessä.

Oikeuskansleri pyysi opetus- ja kulttuuriministeriötä toimittamaan vuoden 2017 loppuun mennessä selvityksen siitä, miten vuonna 2016 toteutetut ja vuodelle 2017 suunnitellut kehittämistoimenpiteet ovat onnistuneet käytännössä. Hän pyysi selvityksen myös siitä, miten edellä mainitun työryhmän työssä on otettu huomioon hyvän hallinnon vaatimukset avustusjärjestelmän toiminnassa.

okv_1548_1_2015.pdf

Viranomaisen antamien tietojen on oltava oikeita

Diaarinumero: OKV/1160/1/2016
Antopäivä: 11.11.2016
Ratkaisija: Apulaisoikeuskanslerin sijainen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kunnan viranhaltijan huomiota velvollisuuteen huolehtia laatimiinsa asiakirjoihin sisältyvien tietojen oikeellisuudesta.

Viranhaltija oli päättänyt tehdä toimeentulotuen asiakkaan pankissa olevista varoista tiedustelun pankille. Rahalaitostiedustelu voidaan tehdä, mikäli on perusteltua syytä epäillä asiakkaan antamien tietojen luotettavuutta. Tiedustelusta tehty päätös voidaan panna täytäntöön, vaikka siihen voitaisiin hakea muutosta eikä se siten olisi lainvoimainen.

Viranhaltija oli pankille lähettämäänsä tiedustelulomakkeeseen merkinnyt päätöksensä olevan lainvoimainen, vaikka asiakas oli hakenut siihen muutosta. Viranhaltija oli siinä käsityksessä, että asiakkaalle annetun selvitysmääräajan umpeen kuluminen oli tehnyt päätöksestä lainvoimaisen. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että merkintä lainvoimaisuudesta oli virheellinen, mutta väärien tietojen antaminen ei kuitenkaan ilmeisesti ollut tarkoituksellista.

okv_1160_1_2016.pdf
« Edellinen 1 / 82