Ulkoministeriön virkamiesjohdon olisi pitänyt tarkemmin selvittää siirtoperusteen lainmukaisuutta konsulipäällikön siirtohankkeessa toisiin tehtäviin

22.3.2021

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on antanut ratkaisunsa kanteluihin, jotka koskivat ulkoministeriön virkamiesjohdon toimintaa konsulipäällikön siirtämiseksi toisiin tehtäviin. Oikeuskansleri arvioi ratkaisussaan esimiesroolissa toimineiden valtiosihteerin kansliapäällikkönä ja hallintopalveluista vastaavan alivaltiosihteerin menettelyä asiassa.

Kanteluissa arvosteltiin myös ulkoministerin menettelyä. Oikeuskansleri ei tutkinut ministerin menettelyä, koska sama asia on ollut ministerivastuuasiana eduskunnan perustuslakivaliokunnan tutkittavana.

Oikeuskansleri toteaa ratkaisussaan, että valtiosihteeriä ja alivaltiosihteeriä ei ollut tässä asiassa syytä epäillä rikoksesta. Oikeuskansleri tutki heidän menettelynsä laillisuusvalvonnan keinoin.

Lokakuussa 2019 ulkoministeri kertoi ulkoministeriön kansliapäällikkönä toimivalle valtiosihteerille haluavansa siirtää konsulipäällikön pois tehtävästään luottamuspulan vuoksi, joka koski Syyrian al-Hol-pakolaisleiriin liittyneiden asioiden hoitoa. Ulkoministeri piti konsulipäällikön siirtämistä koskeneen valmistelutoimeksiannon voimassa, vaikka hän nimesi erityisedustajan hoitamaan al-Hol-asiaa.

Käytännön siirtovalmisteluja hoiti alivaltiosihteeri, joka oli saanut tehtävän valtiosihteeriltä. Valtiosihteeri ja alivaltiosihteeri ovat kuvanneet ulkoministerin valmistelutoimeksiantoa konsulipäällikön siirtämiseksi toisiin tehtäviin harvinaiseksi ja poikkeukselliseksi sekä pitäneet sitä huonona henkilöstöpolitiikkana. He pitivät kuitenkin esimiehensä toimeksiantoa velvoittavana.

Valmistelun aikana virkamiesjohdon vastuulla on ollut siirron lainmukaisuuteen liittyvien seikkojen selvittäminen. Virkamiesjohto pyrki selvittämään asiaa ja piti siirtoa lainmukaisena. Ulkoministerin siirron perusteeksi ilmoittama luottamuspula ei kuitenkaan perustuslakivaliokunnan mukaan ollut ulkoasiainhallintolain mukainen peruste siirrolle. Oikeuskanslerin mukaan siirtoperusteen lainmukaisuutta ulkoasiainhallintolain perusteluissa tarkoitetun toiminnallisen tarpeen ja hallintolakiin sisältyvän tarkoituksenmukaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen näkökulmasta olisi ollut oikeudellisesti perusteltua selvittää tarkemmin. Käytettävissä olevista selvityksistä ei ilmene, millä tavoin siirtoperusteen lainmukaisuutta olisi tältä kannalta arvioitu. Lisäksi al-Holiin liittyvien tehtävien erityisedustajalle siirtämisen merkitys jäi kokonaan havaitsematta ja valmisteluja konsulipäällikön siirtämiseksi toisiin tehtäviin jatkettiin. Oikeuskansleri pitää valtiosihteerin ja alivaltiosihteerin menettelyä näiltä osin moitittavana.

Kertomansa mukaan sekä valtiosihteeri että alivaltiosihteeri toivoivat, että ulkoministerin kanta muuttuisi ja että hän luopuisi siirtotoimeksiannosta. Oikeuskanslerin mukaan valtiosihteerin ja alivaltiosihteerin olisi ollut perusteltua ja aiheellista kertoa ministerille näkemyksensä, että konsulipäällikön siirtäminen pois tehtävistään oli huonoa henkilöstöpolitiikkaa ja se poikkesi ulkoministeriössä noudatetusta käytännöstä. Näin ministeri olisi voinut omalta osaltaan vielä harkita antamaansa toimeksiantoa virkamiesjohdon esittämien näkökohtien valossa. Virkamiesjohdon yhteydenpito ministeriin on tapahtunut suurimmaksi osaksi ulkoministerin poliittisen erityisavustajan välityksellä. Poliittinen erityisavustaja varmisti ministerin kannat ja välitti ne virkamiesjohdolle. Selvitysten mukaan tämä on ulkoministeriössä tavanomainen tapa toimia, varsinkin kun ministeri on paljon matkoilla. Oikeuskanslerin mielestä valtiosihteerin ja alivaltiosihteerin olisi pitänyt tästä huolimatta vaatia siirtoasian käsittelyä suoraan ministerin kanssa.

Oikeuskansleri arvioi virkamiesjohdon menettelyn myös kuulemis- ja yhteistoimintavelvoitteen noudattamisen näkökulmasta. Oikeuskanslerin mukaan valtiosihteerin ja alivaltiosihteerin toiminta ei ollut hyvän hallinnon mukaista, kun he viivyttelivät ministerin toimeksiannosta kertomista konsulipäällikölle, vaikka viivyttelyyn olikin ymmärrettäviä syitä. Tavoitteena oli, että ministeri muuttaisi mielensä ja konsulipäällikön siirrosta toisiin tehtäviin luovuttaisiin. Myös yhteistoimintalain tavoitteita olisi paremmin edistänyt se, että toimeksiannosta olisi kerrottu konsulipäällikölle aiemmin. Lopullista päätöstä siirrosta ei kuitenkaan tehty, ja konsulipäällikkö jatkaa tehtävässään.

Ratkaisu: Ulkoministeriön kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin ja hallintopalveluista vastaavan alivaltiosihteerin menettely OKV/210/10/2020, OKV/234/10/2020, OKV/239/10/2020 ja OKV/244/10/2020

Esittelijä:

Johanna Koivisto, esittelijäneuvos, puh. 02951 62553, etunimi.sukunimi@okv.fi

« Back